Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti"

Transkriptio

1 212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

2 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 212 MITTARITIEDOT TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHDELUETTELO 212 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Marita Palokoski

3 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategiaan on sisällytetty kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kunnassa on myös otettu käyttöön kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli (Aalborgin sitoumusten mukainen). Toimintamallin mukaisesti kunnassa on kehitetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmaan sisällytetyt kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen raportti, joka on viety tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan lyhyempi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävään kehitykseen liittyen kunnassa raportoidaan vuosittain myös kunnan energiatehokkuussopimuksen mukaiset mittarit sekä neljän vuoden välein laaditaan hyvinvointikertomus. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 212 Vuonna 212 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat kunnanhallituksen nimeäminä seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Tuula Linnusmäki vpj., Tiia Levonmaa siht., Kortesmaa Kirsi, Reini Raili, Salo Auli, Kari Löytty, Suokko Virva, Liejumäki Päivi, Skippari Kati ja nuorisovaltuuston edustajana Alpo Tiensuu. Kestävän kehityksen koordinointi tehtiin ympäristönsuojelun viranhaltijoiden voimin. Vuonna 212 työryhmä kokoontui 6 kertaa. Työryhmän vuoden 212 toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin Aalborgin toimintamallin vakiinnuttamiseen kunnassa. Painopisteenä oli johtaminen kohti kestävää kehitystä. Siihen liittyen edistettiin erityisesti kestävän kehityksen K-tavoitteiden käyttöönottoa kaikkien kunnan toimialojen taloussuunnittelussa. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Suomi puhtaaksi - päivässä siivoustempauksen. EARTH HOUR- ilmastotapahtumaa vietettiin Lempäälän keskustassa pienimuotoisen tapahtuman ja

4 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 3 musiikkiesityksen merkeissä kirkon kellotapulin edessä. Tapahtumaan liittyen keskustan valot sammutettiin tunnin ajaksi. Kestävän kehityksen työryhmä järjesti energiansäästöviikolla Ota lämpö talteen - piirustuskilpailun kouluille. Kunnan henkilöstölle oli energiatehokkuuteen liittyvä tietovisa kunnan intranet-sivuilla. Kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja esitteli työryhmän toimintaa Lempäälässä Ekoideatorilla Kuljussa ja Kestävä kehitys kunnissa - seminaarissa Valkeakoskella. Lempäälän kunta osallistui kestävän kehityksen työryhmän aloitteesta kokeilumielessä kansalliseen etätyöpäivään Kunnan henkilöstöstä 17 käytti mahdollisuuden tehdä etätyötä. ILMANKOS-ilmastohankkeeseen liittyen lempääläläisiä perheitä ohjattiin kohti kestävämpää elämäntapaa. Hanke päättyi vuoden 212 lopussa. Lempäälän kunnan 3. ja 7. luokkalaisille koululaisille järjestettiin vastuullisen kuluttamisen oppitunteja. Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lions Club Lempäälä Kanavalle, jonka aloitteesta keväällä siivottiin Sääksjärven metsäautoteiden varsilta sekä Birgitan polun ympäristöstä lähes 45 kuutiota jätteitä. Siivoustalkoisiin oli mukana myös muut Lempäälän Lions Clubit, Lempäälän seurakunta, Pirkanmaan jätehuolto, Lempäälän partiolaiset sekä Lempäälän kunta. Siivoustalkoiden lisäksi Lions Club Lempäälä Kanava tekee vuosittain työtä, joka edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä: muun muassa klubi on perustanut Lempäälään liikennepuiston ja pitää sitä kunnossa; klubi järjestää jokavuotiset Hakkarin Nappulahiihdot. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 212 Mittaritiedot Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 212 kestävän kehityksen eri osa-alueita kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 212 mittarien tietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu taulukkoon liitteeseen 1. Aikaisempiin vuosiin nähden uutena sosiaalisena mittarina on otettu mukaan Lempäälän kulttuuripalveluiden tuottamien tai osatuottamien kulttuuritapahtumien määrä. Kulttuuri on yksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvä tärkeä osa-alue ja kunnan tuottamien tapahtumien määrä kertoo siitä, paljonko kunta panostaa asukkaidensa hyvinvointiin myös tuolla osa-alueella. Aikaisemmista vuosista poiketen toimistopaperinkulutustiedot on pyydetty kaikilta isoilta kouluilta Lempäälässä, jotka hankkivat omat toimistopaperinsa itse. Näin kokonaispaperinkulutus on lähempänä todellista paperinkulutusta koko kunnassa. Talouden tunnusluvuista toimintakulujen ja tulopohjan kasvua on korjattu koko tarkastelujaksolla. Etenkin tulopohjan tulkinta on vaihdellut eri vuosina vääristäen tilastoja. Korjatut luvut on merkitty tähdellä liitteen 1 mittaritietoihin.

5 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 4 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu (huom. korjatut tulokset, vrt. raportti 211). Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 212 +/- Kunnan väkiluvun kasvu kiihtyi edellisvuosista. + Kunnan toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli keskimääräistä hitaampaa. - Kunnan vuosikate laski edellisvuodesta, mutta oli silti hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi (v. 212, 267 / asukas). - Kunnan tulopohjan kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli keskimääräistä hitaampaa. - Kunnan lainamäärä kasvoi edelleen Kunnan asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän väestönkasvu reipastui jälleen ja asukasmäärän nettokasvu oli henkeä. Vuoden 212 väkiluku oli Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan vuodenvaihteessa ( ).

6 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 5 euroa/asukas 25 Kunnan lainojen määrä vuosina Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 212 kasvoi edellisvuodesta, kunnalla on velkaa noin viisinkertainen määrä vuoteen 1998 verrattuna. % 3 Kunnan tulopohjan ja toimintakulujen kasvu vuosina ,2 13,2 7,6 1,1 7 11,1 7,4 11,8 5,7 4 1,6 1,3 2,3 9,9 11,2 6,8 5,7 6,1 7,6 9,5 1 11,1 8,5 5,8 4,8 6, tulopohjan kasvu toimintakulujen kasvu Kuva 3. Tulopohjan kasvu on ollut tarkastelujaksolla (v.2-212) keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa ja toimintakulujen 8 prosenttia. Toimintakulujen kasvu on ollut hieman tulopohjan kasvua suurempaa. Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot

7 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 6 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu ). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö nousi edellisvuodesta. + Vedenkäyttö asukasta kohden laski edelleen. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. - Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja sähkönkäyttö nousi hieman edellisvuodesta (säätilakorjattu energiankulutus laski) Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti on laskenut vuodesta 25 lähtien.

8 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maakaasun käyttö MWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö kasvoi vuodesta 211. Maakaasun käyttö on ollut kasvusuunnassa vuodesta Vedenkäyttö l/asukas Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % Kuva 6. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti on vähentynyt. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä on vähentynyt Lempäälässä tarkastelujaksolla

9 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät kasvoivat edelleen nopeasti. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja määrä asukasta kohden kasvoi edelleen. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää,7,6,5,4,3,2,1 Henkilöautojen määrä / asukas Kuva 7. Henkilöautojen määrä asukasta kohden lisääntyi edellisvuodesta Lempäälän junaseisakkeella asioivien määrä Seutuliput yhteensä kpl Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosittain, mikä näkyy seutulippujen latauksien ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien asiakkaiden määrän kasvuna. Junaasiakkaiden määrää on seurattu vuodesta 26 alkaen.

10 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka - ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA Jätteen kokonaismäärä sekä jätteen määrä asukasta kohti laskivat edelleen vuodesta Lempäälän jäteasemalle toimitettujen hyödynnettävien jätteiden määrä kasvoi, ongelmajätteen ja kaatopaikkajätteen määrä laskivat. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti on vähentynyt lähes vuosittain. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Ongelmajätteet Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Lisäystä oli hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden osuudessa. Kaatopaikka- ja ongelmajätettä tuotiin vähemmän.

11 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Toimistopaperin hankinta yhteensä kg/v Kuva 11. Toimistopaperin kulutus kunnassa on ollut pitkällä aikavälillä noususuunnassa. Vuonna 212 toimistopaperin kulutus laski edellisvuosista. 25 Isojen koulujen toimistopaperin hankinta v. 212 kg/ vuosi Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Kuva 12. Vuoden 212 toimistopaperin hankinta kouluittain kg/vuosi. Sääksjärven koululla paperinkulutus on suurinta. Lukiolla kulutus oli juhlajulkaisun vuoksi tavanomaista suurempaa. Lempoisten koulu puuttuu tilastosta.

12 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA Kirkkojärven ja Koipijärven kokonaisfosforipitoisuudet laskivat - Kirkkojärven ja Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet nousivat µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 6 Kirkkojärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven talviaikaiset (maaliskuu) ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l Koipijärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa sekä kesä- että talvinäytteissä. Vuonna 212 Kopijärven typpipitoisuudet nousivat edellisvuodesta.

13 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona on kerätty maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellista osuutta kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 myös tiedot tukimuodoista. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskusuunnassa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 212 9% viljelijöistä eli yhteensä 11 viljelijää, lisätoimenpiteisiin 11 ja erityistukisopimuksia oli tehty 18. Vuonna 21 erityistukisopimuksia oli Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko tarkastelujakson, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Viheralueet ja virkistyskäyttö Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 212 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutoksen yhteydessä. Lempäälässä oli vuonna ,4 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on,6 ha vähemmän kuin vuonna 211.

14 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälän opiston asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja toimipaikkojen henkilöstön määrä ovat kasvaneet nopeasti vuodesta Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet pitkään laskusuunnassa, tosin vuosina työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut, joskin toimeentuloasiakkaiden kokonaismäärä on kasvanut. - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. Vuosittaisessa rikosten määrässä on vaihtelua, mikä voi johtua tehostetuista valvontakampanjoista. - Lastensuojeluasiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA Toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilöstön määrä ja liikevaihto kasvoivat (vuonna 211, tilastot jäljessä). + Pitkäaikaistyöttömien määrä laski. + Toimeentulotukiasiakkaiden määrä laski hieman (kokonaismäärä ja osuus väestöstä). + Lastensuojeluasiakkaiden määrä laski (kokonaismäärä ja osuus väestöstä). + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta. - Äänestysprosentti laski edellisistä vaaleista vuodelta Kirjastojen kokonaislainaus ja lainaus asukasta kohti laskivat. - Lempäälän opiston asiakasmäärä laski. - Alle 25-vuotiaiden työttömyys nousi.

15 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Kirjastojen kokonaislainaus Kirjastojen kokonaislainaus Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä asukasta kohti on kasvanut tarkastelujaksolla melko tasaisesti. Vuonna 212 lainausmäärä kuitenkin laski Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja etenkin toimipaikkojen henkilöstön määrä Lempäälässä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 25 alkaen.

16 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Lempäälässä vähentynyt vuodesta 25 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuodesta 24. Työttömien määrä oli kasvussa vuosina Vuonna 212 pitkäaikaistyöttömien määrä laski ja alle 25- vuotiaiden työttömyys nousi hieman Lastensuojelu- ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä on ollut kasvusuunnassa, joskin määrä asukasta kohti on laskenut. Vuonna 212 asiakkaiden määrä ja osuus väestöstä laskivat.

17 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 16 3 Rikokset Lempäälässä Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on ollut lievässä kasvusuunnassa koko 2-luvun. Vuonna 212 rikosten määrä väheni edellisvuodesta.

18 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 17 Lähdeluettelo 212 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi) Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanne Sikiö - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi) - Kevyen liikenteen väylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Virva Suokko - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Marja Torittu - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Lilja Harjuniemi - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision ja Kuokkalan koulut: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 212) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Kati Skippari, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Kristiina Starckman Maatalouden ympäristötuki -Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi -Terminen kasvukausi: Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto -Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus / määrä: Lempäälän kunta, Virva Suokko Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Lempäälä Opisto, Raili Reini -Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty

19 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 212 Liite 1 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi TALOUDEN TUNNUSLUVUT Kunnan toimintakulujen / tulopohjan kasvu 6,8/1,6* 9,9*/13,2* 5,7/11,1* 6,1/1,3* 11,2*/7,6* 7,6/7,4 9,5/1,1* 1,/7, 11,1/15,2 5,8/2,3 4,8*/11,8* 8,5/5,7* 6,6/4, (%) *korjatut luvut Kunnan vuosikate e/asukas Kunnan lainat e/asukas Kunnan asukasmäärä EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ Kunnan kiinteistöjen ,5 51,8 55,3 59,4 49,48 48,31 46,8 52,5* 46 47,1* 49,2 45,3* 39,8 43,9 44,3* lämmitysenergiankulutus kwh/rm3 *Normeerattu ominaiskulutus 53,2* 53,1* 44,4* Maakaasun käytön kokonaismäärä GWh 78,6 8 57,6 94,5 17,7 93,1 12,6 Kunnan ostama sähkö GWh/ vuosi 9,424 9,961 1,244 1,3 1,82 1,99 11,5 Vedenkulutus l/asukas/vrk Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä, % LIIKENNE JA LIIKENNERAKENTAMINEN Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä/asukasluku,4,5,45,46,47,49,5,51,53,53,53,55,57 Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km 44, ,8 52, , ,5 75,5 75,5 82,6 84,3 85 Pyöräteitä km 76 77,7 78,5 Jalkakäytäviä, km 6,6 6,6 6,6 Meluesteiden pituus yhteensä VT3 Kulju-Tampere meluesteet m VT3 Kulju-Hämeenlinna meluesteet m Muut meluesteet pituus, m Seutuliput yhteensä Toijalan seutulippu Tampereen seutulippu Junaliikenteen asiakasmäärä yhteensä Lempäälän seisake Lempäälän saapuvat junamatkustajat Lempäälästä lähtevät junamatkustaja

20 Mittarin nimi JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte tonnia/v Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Lempäälän hyötyjäteaseman vastaanottamat jätteet: Materiaalina hyödynnettävät jätteet (kartonki, paperi, pahvi, lasi, metalli) tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v (puu ja muu polttokelpoinen jäte) Ongelmajätteet tn/v Kaatopaikkajäte tn/v PAPERIN KÄYTTÖ KUNNAN TOIMIPISTEISSÄ Toimistopaperin hankinta yhteensä kg/v / sisältää uudet koulut / Tekninen Hallinto yhteensä Hallinto oma käyttö ,5 14 Koulut, nuoriso, liik., om-keskus Hakkarin koulu Sääksjärven koulu Kuljun koulu (uusi) 65 Lempoisten koulu (uusi) Lukio (uusi) 1175 Moision koulu (uusi) 13 Kuokkalan koulu (uusi) 15 Sote, Treentie Himmi ja terveyskeskus LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Luonnonsuojelu-alueiden pinta-ala kunnan pinta-alasta, %,7 1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Natura-alueet yhteensä, ha Luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen alueiden määrä ha

21 Mittarin nimi Suojellut perinnemaisemat, ha Puistojen ja lähivirkistyslaueiden osuus asemakaavoitetusta maasta, % Lähivirkistysalueet asemakaavoitetusta ,4 314,5 314,5 317, ,4 alueesta ha kunnan omistama 226,4 23,5 229,9 ykstityinen maa-alue 91,5 91,5 91,5 PINTAVESIEN KUORMITUS Koipijärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu 8-14, elokuu Koipijärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Pohjavedenottamo Vaihmala nitraattipitoisuus mg/l kevät 5,5 5,3 4 4,1 4,3 5,3 6,3 4,6 2,6 4,4 Pohjavedeottamo Vaihmala kloridipitoisuus mg/l kevät syksy SOSIAALINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa, % 57 58,8 64,5 61,2 Kirjastojen kokonaislainaus, 1 lainaa Lainaa/asukas 13,6 14,4 14,4 16,1 17, 16,6 18,1 18,4 18,8 19,4 18,6 2,2 19,5 Toimeentuloasiakkaiden määrä, talouksia Toimeentuloasiakkaat % väestöstä 3,5 3,6 3,5 3,9 3,5 3,2 3, 2,9 2,9 3,2 3,2 3,3 3,2 Lastensuojeluasiakkaiden määrä, lasta Lastensuojelun asiakkaat % väestöstä,9,8,7,9,9 1,1 1,1 1,1 1,2 1,4 1,8 1,6 1,35

22 Mittarin nimi Poliisin tietoon tulleet rikokset (rikoslakirikokset/kaikki) 112/ / / / / / / / / / / / / 2348 Alle 25-vuotiaat työttömät, keskiarvo Pitkäaikaistyöttömät, vuosikeskiarvo Lempäälä-opiston asiakasmäärä, hlöä Kulttuuripalveluiden tuottamat tai 44 osatuottamat tapahtumat (uusi mittari ) Toimipaikkojen lkm Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstö Liikevaihto

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 3/ Elämänhallintatyöryhmä. Aika klo 09:00-10:35. Paikka Punkalaitumen kunnantalo, osoite Vesilahdentie 5.

PÖYTÄKIRJA 3/ Elämänhallintatyöryhmä. Aika klo 09:00-10:35. Paikka Punkalaitumen kunnantalo, osoite Vesilahdentie 5. PÖYTÄKIRJA 3/2016 1 Elämänhallintatyöryhmä Aika 10.06.2016 klo 09:00-10:35 Paikka Punkalaitumen kunnantalo, osoite Vesilahdentie 5. Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanhallitus 4/2016 52

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanhallitus 4/2016 52 ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanhallitus 4/2016 52 Kokousaika 11.4.2016 kello 18.00 18.55 Kokouspaikka kunnantalo Läsnä Matti Kulmanen Tero Kuosa Pertti Liinoja Heikki Mäkinen, pj. Taru Ojanperä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Tavoite Toimenpide Mittari Toteutuma

Tavoite Toimenpide Mittari Toteutuma 1 Tekninen lautakunta TOIMINTATUOTOT 1 747 480 1 747 480 1 941 056 111,1-193 576 TOIMINTAKULUT -2 332 370-275 000-2 607 370-2 516 763 96,5-90 607 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -584 890-275 000-859 890-575 707 67-284

Lisätiedot

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Etelä-Savon ELY-keskuksen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan neuvottelupäivät 29.11.2016 25.11.2016 1 25.11.2016 2 Puumala pähkinänkuoressa Vakituinen asukasluku noin

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot