Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti"

Transkriptio

1 212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

2 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 212 MITTARITIEDOT TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHDELUETTELO 212 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Marita Palokoski

3 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategiaan on sisällytetty kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kunnassa on myös otettu käyttöön kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli (Aalborgin sitoumusten mukainen). Toimintamallin mukaisesti kunnassa on kehitetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmaan sisällytetyt kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen raportti, joka on viety tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan lyhyempi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävään kehitykseen liittyen kunnassa raportoidaan vuosittain myös kunnan energiatehokkuussopimuksen mukaiset mittarit sekä neljän vuoden välein laaditaan hyvinvointikertomus. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 212 Vuonna 212 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat kunnanhallituksen nimeäminä seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Tuula Linnusmäki vpj., Tiia Levonmaa siht., Kortesmaa Kirsi, Reini Raili, Salo Auli, Kari Löytty, Suokko Virva, Liejumäki Päivi, Skippari Kati ja nuorisovaltuuston edustajana Alpo Tiensuu. Kestävän kehityksen koordinointi tehtiin ympäristönsuojelun viranhaltijoiden voimin. Vuonna 212 työryhmä kokoontui 6 kertaa. Työryhmän vuoden 212 toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin Aalborgin toimintamallin vakiinnuttamiseen kunnassa. Painopisteenä oli johtaminen kohti kestävää kehitystä. Siihen liittyen edistettiin erityisesti kestävän kehityksen K-tavoitteiden käyttöönottoa kaikkien kunnan toimialojen taloussuunnittelussa. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Suomi puhtaaksi - päivässä siivoustempauksen. EARTH HOUR- ilmastotapahtumaa vietettiin Lempäälän keskustassa pienimuotoisen tapahtuman ja

4 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 3 musiikkiesityksen merkeissä kirkon kellotapulin edessä. Tapahtumaan liittyen keskustan valot sammutettiin tunnin ajaksi. Kestävän kehityksen työryhmä järjesti energiansäästöviikolla Ota lämpö talteen - piirustuskilpailun kouluille. Kunnan henkilöstölle oli energiatehokkuuteen liittyvä tietovisa kunnan intranet-sivuilla. Kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja esitteli työryhmän toimintaa Lempäälässä Ekoideatorilla Kuljussa ja Kestävä kehitys kunnissa - seminaarissa Valkeakoskella. Lempäälän kunta osallistui kestävän kehityksen työryhmän aloitteesta kokeilumielessä kansalliseen etätyöpäivään Kunnan henkilöstöstä 17 käytti mahdollisuuden tehdä etätyötä. ILMANKOS-ilmastohankkeeseen liittyen lempääläläisiä perheitä ohjattiin kohti kestävämpää elämäntapaa. Hanke päättyi vuoden 212 lopussa. Lempäälän kunnan 3. ja 7. luokkalaisille koululaisille järjestettiin vastuullisen kuluttamisen oppitunteja. Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lions Club Lempäälä Kanavalle, jonka aloitteesta keväällä siivottiin Sääksjärven metsäautoteiden varsilta sekä Birgitan polun ympäristöstä lähes 45 kuutiota jätteitä. Siivoustalkoisiin oli mukana myös muut Lempäälän Lions Clubit, Lempäälän seurakunta, Pirkanmaan jätehuolto, Lempäälän partiolaiset sekä Lempäälän kunta. Siivoustalkoiden lisäksi Lions Club Lempäälä Kanava tekee vuosittain työtä, joka edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä: muun muassa klubi on perustanut Lempäälään liikennepuiston ja pitää sitä kunnossa; klubi järjestää jokavuotiset Hakkarin Nappulahiihdot. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 212 Mittaritiedot Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 212 kestävän kehityksen eri osa-alueita kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 212 mittarien tietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu taulukkoon liitteeseen 1. Aikaisempiin vuosiin nähden uutena sosiaalisena mittarina on otettu mukaan Lempäälän kulttuuripalveluiden tuottamien tai osatuottamien kulttuuritapahtumien määrä. Kulttuuri on yksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvä tärkeä osa-alue ja kunnan tuottamien tapahtumien määrä kertoo siitä, paljonko kunta panostaa asukkaidensa hyvinvointiin myös tuolla osa-alueella. Aikaisemmista vuosista poiketen toimistopaperinkulutustiedot on pyydetty kaikilta isoilta kouluilta Lempäälässä, jotka hankkivat omat toimistopaperinsa itse. Näin kokonaispaperinkulutus on lähempänä todellista paperinkulutusta koko kunnassa. Talouden tunnusluvuista toimintakulujen ja tulopohjan kasvua on korjattu koko tarkastelujaksolla. Etenkin tulopohjan tulkinta on vaihdellut eri vuosina vääristäen tilastoja. Korjatut luvut on merkitty tähdellä liitteen 1 mittaritietoihin.

5 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 4 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu (huom. korjatut tulokset, vrt. raportti 211). Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 212 +/- Kunnan väkiluvun kasvu kiihtyi edellisvuosista. + Kunnan toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli keskimääräistä hitaampaa. - Kunnan vuosikate laski edellisvuodesta, mutta oli silti hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi (v. 212, 267 / asukas). - Kunnan tulopohjan kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli keskimääräistä hitaampaa. - Kunnan lainamäärä kasvoi edelleen Kunnan asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän väestönkasvu reipastui jälleen ja asukasmäärän nettokasvu oli henkeä. Vuoden 212 väkiluku oli Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan vuodenvaihteessa ( ).

6 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 5 euroa/asukas 25 Kunnan lainojen määrä vuosina Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 212 kasvoi edellisvuodesta, kunnalla on velkaa noin viisinkertainen määrä vuoteen 1998 verrattuna. % 3 Kunnan tulopohjan ja toimintakulujen kasvu vuosina ,2 13,2 7,6 1,1 7 11,1 7,4 11,8 5,7 4 1,6 1,3 2,3 9,9 11,2 6,8 5,7 6,1 7,6 9,5 1 11,1 8,5 5,8 4,8 6, tulopohjan kasvu toimintakulujen kasvu Kuva 3. Tulopohjan kasvu on ollut tarkastelujaksolla (v.2-212) keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa ja toimintakulujen 8 prosenttia. Toimintakulujen kasvu on ollut hieman tulopohjan kasvua suurempaa. Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot

7 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 6 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu ). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö nousi edellisvuodesta. + Vedenkäyttö asukasta kohden laski edelleen. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. - Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja sähkönkäyttö nousi hieman edellisvuodesta (säätilakorjattu energiankulutus laski) Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti on laskenut vuodesta 25 lähtien.

8 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maakaasun käyttö MWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö kasvoi vuodesta 211. Maakaasun käyttö on ollut kasvusuunnassa vuodesta Vedenkäyttö l/asukas Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % Kuva 6. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti on vähentynyt. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä on vähentynyt Lempäälässä tarkastelujaksolla

9 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät kasvoivat edelleen nopeasti. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja määrä asukasta kohden kasvoi edelleen. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää,7,6,5,4,3,2,1 Henkilöautojen määrä / asukas Kuva 7. Henkilöautojen määrä asukasta kohden lisääntyi edellisvuodesta Lempäälän junaseisakkeella asioivien määrä Seutuliput yhteensä kpl Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosittain, mikä näkyy seutulippujen latauksien ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien asiakkaiden määrän kasvuna. Junaasiakkaiden määrää on seurattu vuodesta 26 alkaen.

10 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka - ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA Jätteen kokonaismäärä sekä jätteen määrä asukasta kohti laskivat edelleen vuodesta Lempäälän jäteasemalle toimitettujen hyödynnettävien jätteiden määrä kasvoi, ongelmajätteen ja kaatopaikkajätteen määrä laskivat. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti on vähentynyt lähes vuosittain. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Ongelmajätteet Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Lisäystä oli hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden osuudessa. Kaatopaikka- ja ongelmajätettä tuotiin vähemmän.

11 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Toimistopaperin hankinta yhteensä kg/v Kuva 11. Toimistopaperin kulutus kunnassa on ollut pitkällä aikavälillä noususuunnassa. Vuonna 212 toimistopaperin kulutus laski edellisvuosista. 25 Isojen koulujen toimistopaperin hankinta v. 212 kg/ vuosi Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Kuva 12. Vuoden 212 toimistopaperin hankinta kouluittain kg/vuosi. Sääksjärven koululla paperinkulutus on suurinta. Lukiolla kulutus oli juhlajulkaisun vuoksi tavanomaista suurempaa. Lempoisten koulu puuttuu tilastosta.

12 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA Kirkkojärven ja Koipijärven kokonaisfosforipitoisuudet laskivat - Kirkkojärven ja Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet nousivat µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 6 Kirkkojärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven talviaikaiset (maaliskuu) ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l Koipijärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa sekä kesä- että talvinäytteissä. Vuonna 212 Kopijärven typpipitoisuudet nousivat edellisvuodesta.

13 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona on kerätty maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellista osuutta kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 myös tiedot tukimuodoista. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskusuunnassa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 212 9% viljelijöistä eli yhteensä 11 viljelijää, lisätoimenpiteisiin 11 ja erityistukisopimuksia oli tehty 18. Vuonna 21 erityistukisopimuksia oli Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko tarkastelujakson, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Viheralueet ja virkistyskäyttö Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 212 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutoksen yhteydessä. Lempäälässä oli vuonna ,4 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on,6 ha vähemmän kuin vuonna 211.

14 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälän opiston asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja toimipaikkojen henkilöstön määrä ovat kasvaneet nopeasti vuodesta Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet pitkään laskusuunnassa, tosin vuosina työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut, joskin toimeentuloasiakkaiden kokonaismäärä on kasvanut. - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. Vuosittaisessa rikosten määrässä on vaihtelua, mikä voi johtua tehostetuista valvontakampanjoista. - Lastensuojeluasiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA Toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilöstön määrä ja liikevaihto kasvoivat (vuonna 211, tilastot jäljessä). + Pitkäaikaistyöttömien määrä laski. + Toimeentulotukiasiakkaiden määrä laski hieman (kokonaismäärä ja osuus väestöstä). + Lastensuojeluasiakkaiden määrä laski (kokonaismäärä ja osuus väestöstä). + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta. - Äänestysprosentti laski edellisistä vaaleista vuodelta Kirjastojen kokonaislainaus ja lainaus asukasta kohti laskivat. - Lempäälän opiston asiakasmäärä laski. - Alle 25-vuotiaiden työttömyys nousi.

15 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Kirjastojen kokonaislainaus Kirjastojen kokonaislainaus Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä asukasta kohti on kasvanut tarkastelujaksolla melko tasaisesti. Vuonna 212 lainausmäärä kuitenkin laski Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja etenkin toimipaikkojen henkilöstön määrä Lempäälässä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 25 alkaen.

16 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Lempäälässä vähentynyt vuodesta 25 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuodesta 24. Työttömien määrä oli kasvussa vuosina Vuonna 212 pitkäaikaistyöttömien määrä laski ja alle 25- vuotiaiden työttömyys nousi hieman Lastensuojelu- ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä on ollut kasvusuunnassa, joskin määrä asukasta kohti on laskenut. Vuonna 212 asiakkaiden määrä ja osuus väestöstä laskivat.

17 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 16 3 Rikokset Lempäälässä Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on ollut lievässä kasvusuunnassa koko 2-luvun. Vuonna 212 rikosten määrä väheni edellisvuodesta.

18 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 17 Lähdeluettelo 212 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi) Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanne Sikiö - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi) - Kevyen liikenteen väylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Virva Suokko - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Marja Torittu - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Lilja Harjuniemi - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision ja Kuokkalan koulut: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 212) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Kati Skippari, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Kristiina Starckman Maatalouden ympäristötuki -Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi -Terminen kasvukausi: Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto -Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus / määrä: Lempäälän kunta, Virva Suokko Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Lempäälä Opisto, Raili Reini -Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty

19 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 212 Liite 1 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi TALOUDEN TUNNUSLUVUT Kunnan toimintakulujen / tulopohjan kasvu 6,8/1,6* 9,9*/13,2* 5,7/11,1* 6,1/1,3* 11,2*/7,6* 7,6/7,4 9,5/1,1* 1,/7, 11,1/15,2 5,8/2,3 4,8*/11,8* 8,5/5,7* 6,6/4, (%) *korjatut luvut Kunnan vuosikate e/asukas Kunnan lainat e/asukas Kunnan asukasmäärä EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ Kunnan kiinteistöjen ,5 51,8 55,3 59,4 49,48 48,31 46,8 52,5* 46 47,1* 49,2 45,3* 39,8 43,9 44,3* lämmitysenergiankulutus kwh/rm3 *Normeerattu ominaiskulutus 53,2* 53,1* 44,4* Maakaasun käytön kokonaismäärä GWh 78,6 8 57,6 94,5 17,7 93,1 12,6 Kunnan ostama sähkö GWh/ vuosi 9,424 9,961 1,244 1,3 1,82 1,99 11,5 Vedenkulutus l/asukas/vrk Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä, % LIIKENNE JA LIIKENNERAKENTAMINEN Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä/asukasluku,4,5,45,46,47,49,5,51,53,53,53,55,57 Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km 44, ,8 52, , ,5 75,5 75,5 82,6 84,3 85 Pyöräteitä km 76 77,7 78,5 Jalkakäytäviä, km 6,6 6,6 6,6 Meluesteiden pituus yhteensä VT3 Kulju-Tampere meluesteet m VT3 Kulju-Hämeenlinna meluesteet m Muut meluesteet pituus, m Seutuliput yhteensä Toijalan seutulippu Tampereen seutulippu Junaliikenteen asiakasmäärä yhteensä Lempäälän seisake Lempäälän saapuvat junamatkustajat Lempäälästä lähtevät junamatkustaja

20 Mittarin nimi JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte tonnia/v Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Lempäälän hyötyjäteaseman vastaanottamat jätteet: Materiaalina hyödynnettävät jätteet (kartonki, paperi, pahvi, lasi, metalli) tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v (puu ja muu polttokelpoinen jäte) Ongelmajätteet tn/v Kaatopaikkajäte tn/v PAPERIN KÄYTTÖ KUNNAN TOIMIPISTEISSÄ Toimistopaperin hankinta yhteensä kg/v / sisältää uudet koulut / Tekninen Hallinto yhteensä Hallinto oma käyttö ,5 14 Koulut, nuoriso, liik., om-keskus Hakkarin koulu Sääksjärven koulu Kuljun koulu (uusi) 65 Lempoisten koulu (uusi) Lukio (uusi) 1175 Moision koulu (uusi) 13 Kuokkalan koulu (uusi) 15 Sote, Treentie Himmi ja terveyskeskus LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Luonnonsuojelu-alueiden pinta-ala kunnan pinta-alasta, %,7 1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Natura-alueet yhteensä, ha Luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen alueiden määrä ha

21 Mittarin nimi Suojellut perinnemaisemat, ha Puistojen ja lähivirkistyslaueiden osuus asemakaavoitetusta maasta, % Lähivirkistysalueet asemakaavoitetusta ,4 314,5 314,5 317, ,4 alueesta ha kunnan omistama 226,4 23,5 229,9 ykstityinen maa-alue 91,5 91,5 91,5 PINTAVESIEN KUORMITUS Koipijärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu 8-14, elokuu Koipijärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Pohjavedenottamo Vaihmala nitraattipitoisuus mg/l kevät 5,5 5,3 4 4,1 4,3 5,3 6,3 4,6 2,6 4,4 Pohjavedeottamo Vaihmala kloridipitoisuus mg/l kevät syksy SOSIAALINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa, % 57 58,8 64,5 61,2 Kirjastojen kokonaislainaus, 1 lainaa Lainaa/asukas 13,6 14,4 14,4 16,1 17, 16,6 18,1 18,4 18,8 19,4 18,6 2,2 19,5 Toimeentuloasiakkaiden määrä, talouksia Toimeentuloasiakkaat % väestöstä 3,5 3,6 3,5 3,9 3,5 3,2 3, 2,9 2,9 3,2 3,2 3,3 3,2 Lastensuojeluasiakkaiden määrä, lasta Lastensuojelun asiakkaat % väestöstä,9,8,7,9,9 1,1 1,1 1,1 1,2 1,4 1,8 1,6 1,35

22 Mittarin nimi Poliisin tietoon tulleet rikokset (rikoslakirikokset/kaikki) 112/ / / / / / / / / / / / / 2348 Alle 25-vuotiaat työttömät, keskiarvo Pitkäaikaistyöttömät, vuosikeskiarvo Lempäälä-opiston asiakasmäärä, hlöä Kulttuuripalveluiden tuottamat tai 44 osatuottamat tapahtumat (uusi mittari ) Toimipaikkojen lkm Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstö Liikevaihto

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 214... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 211 - raportti 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 1 Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lempäälän peruskoulut

Lempäälän peruskoulut Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/214 Katsaus kaupungin ja seudun kehitykseen 213 [2] Syntyneet Tämän vuoden tammikuun aikana on syntynyt

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja Tilinpäätös 2016 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Lasse Leppä talousjohtaja Kasvu ja kehityspanostukset ovat vaikuttaneet myönteisesti elinkeinoelämän arvioon kunnan toiminnasta! Esimerkiksi esityksen nimi,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2017) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2017 lopussa 33956

Lisätiedot