Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti"

Transkriptio

1 212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

2 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 212 MITTARITIEDOT TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHDELUETTELO 212 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Marita Palokoski

3 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategiaan on sisällytetty kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kunnassa on myös otettu käyttöön kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli (Aalborgin sitoumusten mukainen). Toimintamallin mukaisesti kunnassa on kehitetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmaan sisällytetyt kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen raportti, joka on viety tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan lyhyempi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävään kehitykseen liittyen kunnassa raportoidaan vuosittain myös kunnan energiatehokkuussopimuksen mukaiset mittarit sekä neljän vuoden välein laaditaan hyvinvointikertomus. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 212 Vuonna 212 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat kunnanhallituksen nimeäminä seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Tuula Linnusmäki vpj., Tiia Levonmaa siht., Kortesmaa Kirsi, Reini Raili, Salo Auli, Kari Löytty, Suokko Virva, Liejumäki Päivi, Skippari Kati ja nuorisovaltuuston edustajana Alpo Tiensuu. Kestävän kehityksen koordinointi tehtiin ympäristönsuojelun viranhaltijoiden voimin. Vuonna 212 työryhmä kokoontui 6 kertaa. Työryhmän vuoden 212 toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin Aalborgin toimintamallin vakiinnuttamiseen kunnassa. Painopisteenä oli johtaminen kohti kestävää kehitystä. Siihen liittyen edistettiin erityisesti kestävän kehityksen K-tavoitteiden käyttöönottoa kaikkien kunnan toimialojen taloussuunnittelussa. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Suomi puhtaaksi - päivässä siivoustempauksen. EARTH HOUR- ilmastotapahtumaa vietettiin Lempäälän keskustassa pienimuotoisen tapahtuman ja

4 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 3 musiikkiesityksen merkeissä kirkon kellotapulin edessä. Tapahtumaan liittyen keskustan valot sammutettiin tunnin ajaksi. Kestävän kehityksen työryhmä järjesti energiansäästöviikolla Ota lämpö talteen - piirustuskilpailun kouluille. Kunnan henkilöstölle oli energiatehokkuuteen liittyvä tietovisa kunnan intranet-sivuilla. Kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja esitteli työryhmän toimintaa Lempäälässä Ekoideatorilla Kuljussa ja Kestävä kehitys kunnissa - seminaarissa Valkeakoskella. Lempäälän kunta osallistui kestävän kehityksen työryhmän aloitteesta kokeilumielessä kansalliseen etätyöpäivään Kunnan henkilöstöstä 17 käytti mahdollisuuden tehdä etätyötä. ILMANKOS-ilmastohankkeeseen liittyen lempääläläisiä perheitä ohjattiin kohti kestävämpää elämäntapaa. Hanke päättyi vuoden 212 lopussa. Lempäälän kunnan 3. ja 7. luokkalaisille koululaisille järjestettiin vastuullisen kuluttamisen oppitunteja. Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lions Club Lempäälä Kanavalle, jonka aloitteesta keväällä siivottiin Sääksjärven metsäautoteiden varsilta sekä Birgitan polun ympäristöstä lähes 45 kuutiota jätteitä. Siivoustalkoisiin oli mukana myös muut Lempäälän Lions Clubit, Lempäälän seurakunta, Pirkanmaan jätehuolto, Lempäälän partiolaiset sekä Lempäälän kunta. Siivoustalkoiden lisäksi Lions Club Lempäälä Kanava tekee vuosittain työtä, joka edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä: muun muassa klubi on perustanut Lempäälään liikennepuiston ja pitää sitä kunnossa; klubi järjestää jokavuotiset Hakkarin Nappulahiihdot. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 212 Mittaritiedot Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 212 kestävän kehityksen eri osa-alueita kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 212 mittarien tietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu taulukkoon liitteeseen 1. Aikaisempiin vuosiin nähden uutena sosiaalisena mittarina on otettu mukaan Lempäälän kulttuuripalveluiden tuottamien tai osatuottamien kulttuuritapahtumien määrä. Kulttuuri on yksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvä tärkeä osa-alue ja kunnan tuottamien tapahtumien määrä kertoo siitä, paljonko kunta panostaa asukkaidensa hyvinvointiin myös tuolla osa-alueella. Aikaisemmista vuosista poiketen toimistopaperinkulutustiedot on pyydetty kaikilta isoilta kouluilta Lempäälässä, jotka hankkivat omat toimistopaperinsa itse. Näin kokonaispaperinkulutus on lähempänä todellista paperinkulutusta koko kunnassa. Talouden tunnusluvuista toimintakulujen ja tulopohjan kasvua on korjattu koko tarkastelujaksolla. Etenkin tulopohjan tulkinta on vaihdellut eri vuosina vääristäen tilastoja. Korjatut luvut on merkitty tähdellä liitteen 1 mittaritietoihin.

5 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 4 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu (huom. korjatut tulokset, vrt. raportti 211). Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 212 +/- Kunnan väkiluvun kasvu kiihtyi edellisvuosista. + Kunnan toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli keskimääräistä hitaampaa. - Kunnan vuosikate laski edellisvuodesta, mutta oli silti hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi (v. 212, 267 / asukas). - Kunnan tulopohjan kasvu hidastui edellisvuodesta ja oli keskimääräistä hitaampaa. - Kunnan lainamäärä kasvoi edelleen Kunnan asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän väestönkasvu reipastui jälleen ja asukasmäärän nettokasvu oli henkeä. Vuoden 212 väkiluku oli Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan vuodenvaihteessa ( ).

6 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 5 euroa/asukas 25 Kunnan lainojen määrä vuosina Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 212 kasvoi edellisvuodesta, kunnalla on velkaa noin viisinkertainen määrä vuoteen 1998 verrattuna. % 3 Kunnan tulopohjan ja toimintakulujen kasvu vuosina ,2 13,2 7,6 1,1 7 11,1 7,4 11,8 5,7 4 1,6 1,3 2,3 9,9 11,2 6,8 5,7 6,1 7,6 9,5 1 11,1 8,5 5,8 4,8 6, tulopohjan kasvu toimintakulujen kasvu Kuva 3. Tulopohjan kasvu on ollut tarkastelujaksolla (v.2-212) keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa ja toimintakulujen 8 prosenttia. Toimintakulujen kasvu on ollut hieman tulopohjan kasvua suurempaa. Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot

7 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 6 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu ). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö nousi edellisvuodesta. + Vedenkäyttö asukasta kohden laski edelleen. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. - Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja sähkönkäyttö nousi hieman edellisvuodesta (säätilakorjattu energiankulutus laski) Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti on laskenut vuodesta 25 lähtien.

8 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maakaasun käyttö MWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö kasvoi vuodesta 211. Maakaasun käyttö on ollut kasvusuunnassa vuodesta Vedenkäyttö l/asukas Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % Kuva 6. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti on vähentynyt. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä on vähentynyt Lempäälässä tarkastelujaksolla

9 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät kasvoivat edelleen nopeasti. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja määrä asukasta kohden kasvoi edelleen. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää,7,6,5,4,3,2,1 Henkilöautojen määrä / asukas Kuva 7. Henkilöautojen määrä asukasta kohden lisääntyi edellisvuodesta Lempäälän junaseisakkeella asioivien määrä Seutuliput yhteensä kpl Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosittain, mikä näkyy seutulippujen latauksien ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien asiakkaiden määrän kasvuna. Junaasiakkaiden määrää on seurattu vuodesta 26 alkaen.

10 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka - ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA Jätteen kokonaismäärä sekä jätteen määrä asukasta kohti laskivat edelleen vuodesta Lempäälän jäteasemalle toimitettujen hyödynnettävien jätteiden määrä kasvoi, ongelmajätteen ja kaatopaikkajätteen määrä laskivat. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti on vähentynyt lähes vuosittain. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Ongelmajätteet Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Lisäystä oli hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden osuudessa. Kaatopaikka- ja ongelmajätettä tuotiin vähemmän.

11 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Toimistopaperin hankinta yhteensä kg/v Kuva 11. Toimistopaperin kulutus kunnassa on ollut pitkällä aikavälillä noususuunnassa. Vuonna 212 toimistopaperin kulutus laski edellisvuosista. 25 Isojen koulujen toimistopaperin hankinta v. 212 kg/ vuosi Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Kuva 12. Vuoden 212 toimistopaperin hankinta kouluittain kg/vuosi. Sääksjärven koululla paperinkulutus on suurinta. Lukiolla kulutus oli juhlajulkaisun vuoksi tavanomaista suurempaa. Lempoisten koulu puuttuu tilastosta.

12 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA Kirkkojärven ja Koipijärven kokonaisfosforipitoisuudet laskivat - Kirkkojärven ja Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet nousivat µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 6 Kirkkojärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven talviaikaiset (maaliskuu) ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l Koipijärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa sekä kesä- että talvinäytteissä. Vuonna 212 Kopijärven typpipitoisuudet nousivat edellisvuodesta.

13 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona on kerätty maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellista osuutta kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 myös tiedot tukimuodoista. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskusuunnassa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 212 9% viljelijöistä eli yhteensä 11 viljelijää, lisätoimenpiteisiin 11 ja erityistukisopimuksia oli tehty 18. Vuonna 21 erityistukisopimuksia oli Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko tarkastelujakson, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Viheralueet ja virkistyskäyttö Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 212 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutoksen yhteydessä. Lempäälässä oli vuonna ,4 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on,6 ha vähemmän kuin vuonna 211.

14 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälän opiston asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja toimipaikkojen henkilöstön määrä ovat kasvaneet nopeasti vuodesta Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet pitkään laskusuunnassa, tosin vuosina työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut, joskin toimeentuloasiakkaiden kokonaismäärä on kasvanut. - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. Vuosittaisessa rikosten määrässä on vaihtelua, mikä voi johtua tehostetuista valvontakampanjoista. - Lastensuojeluasiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA Toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilöstön määrä ja liikevaihto kasvoivat (vuonna 211, tilastot jäljessä). + Pitkäaikaistyöttömien määrä laski. + Toimeentulotukiasiakkaiden määrä laski hieman (kokonaismäärä ja osuus väestöstä). + Lastensuojeluasiakkaiden määrä laski (kokonaismäärä ja osuus väestöstä). + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta. - Äänestysprosentti laski edellisistä vaaleista vuodelta Kirjastojen kokonaislainaus ja lainaus asukasta kohti laskivat. - Lempäälän opiston asiakasmäärä laski. - Alle 25-vuotiaiden työttömyys nousi.

15 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Kirjastojen kokonaislainaus Kirjastojen kokonaislainaus Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä asukasta kohti on kasvanut tarkastelujaksolla melko tasaisesti. Vuonna 212 lainausmäärä kuitenkin laski Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja etenkin toimipaikkojen henkilöstön määrä Lempäälässä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 25 alkaen.

16 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Lempäälässä vähentynyt vuodesta 25 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuodesta 24. Työttömien määrä oli kasvussa vuosina Vuonna 212 pitkäaikaistyöttömien määrä laski ja alle 25- vuotiaiden työttömyys nousi hieman Lastensuojelu- ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä on ollut kasvusuunnassa, joskin määrä asukasta kohti on laskenut. Vuonna 212 asiakkaiden määrä ja osuus väestöstä laskivat.

17 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 16 3 Rikokset Lempäälässä Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on ollut lievässä kasvusuunnassa koko 2-luvun. Vuonna 212 rikosten määrä väheni edellisvuodesta.

18 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 17 Lähdeluettelo 212 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi) Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanne Sikiö - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi) - Kevyen liikenteen väylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Virva Suokko - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Marja Torittu - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Lilja Harjuniemi - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision ja Kuokkalan koulut: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 212) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Kati Skippari, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Kristiina Starckman Maatalouden ympäristötuki -Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi -Terminen kasvukausi: Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto -Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus / määrä: Lempäälän kunta, Virva Suokko Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Lempäälä Opisto, Raili Reini -Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty

19 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 212 Liite 1 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi TALOUDEN TUNNUSLUVUT Kunnan toimintakulujen / tulopohjan kasvu 6,8/1,6* 9,9*/13,2* 5,7/11,1* 6,1/1,3* 11,2*/7,6* 7,6/7,4 9,5/1,1* 1,/7, 11,1/15,2 5,8/2,3 4,8*/11,8* 8,5/5,7* 6,6/4, (%) *korjatut luvut Kunnan vuosikate e/asukas Kunnan lainat e/asukas Kunnan asukasmäärä EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ Kunnan kiinteistöjen ,5 51,8 55,3 59,4 49,48 48,31 46,8 52,5* 46 47,1* 49,2 45,3* 39,8 43,9 44,3* lämmitysenergiankulutus kwh/rm3 *Normeerattu ominaiskulutus 53,2* 53,1* 44,4* Maakaasun käytön kokonaismäärä GWh 78,6 8 57,6 94,5 17,7 93,1 12,6 Kunnan ostama sähkö GWh/ vuosi 9,424 9,961 1,244 1,3 1,82 1,99 11,5 Vedenkulutus l/asukas/vrk Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä, % LIIKENNE JA LIIKENNERAKENTAMINEN Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä/asukasluku,4,5,45,46,47,49,5,51,53,53,53,55,57 Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km 44, ,8 52, , ,5 75,5 75,5 82,6 84,3 85 Pyöräteitä km 76 77,7 78,5 Jalkakäytäviä, km 6,6 6,6 6,6 Meluesteiden pituus yhteensä VT3 Kulju-Tampere meluesteet m VT3 Kulju-Hämeenlinna meluesteet m Muut meluesteet pituus, m Seutuliput yhteensä Toijalan seutulippu Tampereen seutulippu Junaliikenteen asiakasmäärä yhteensä Lempäälän seisake Lempäälän saapuvat junamatkustajat Lempäälästä lähtevät junamatkustaja

20 Mittarin nimi JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte tonnia/v Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Lempäälän hyötyjäteaseman vastaanottamat jätteet: Materiaalina hyödynnettävät jätteet (kartonki, paperi, pahvi, lasi, metalli) tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v (puu ja muu polttokelpoinen jäte) Ongelmajätteet tn/v Kaatopaikkajäte tn/v PAPERIN KÄYTTÖ KUNNAN TOIMIPISTEISSÄ Toimistopaperin hankinta yhteensä kg/v / sisältää uudet koulut / Tekninen Hallinto yhteensä Hallinto oma käyttö ,5 14 Koulut, nuoriso, liik., om-keskus Hakkarin koulu Sääksjärven koulu Kuljun koulu (uusi) 65 Lempoisten koulu (uusi) Lukio (uusi) 1175 Moision koulu (uusi) 13 Kuokkalan koulu (uusi) 15 Sote, Treentie Himmi ja terveyskeskus LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Luonnonsuojelu-alueiden pinta-ala kunnan pinta-alasta, %,7 1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Natura-alueet yhteensä, ha Luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen alueiden määrä ha

21 Mittarin nimi Suojellut perinnemaisemat, ha Puistojen ja lähivirkistyslaueiden osuus asemakaavoitetusta maasta, % Lähivirkistysalueet asemakaavoitetusta ,4 314,5 314,5 317, ,4 alueesta ha kunnan omistama 226,4 23,5 229,9 ykstityinen maa-alue 91,5 91,5 91,5 PINTAVESIEN KUORMITUS Koipijärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu 8-14, elokuu Koipijärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Pohjavedenottamo Vaihmala nitraattipitoisuus mg/l kevät 5,5 5,3 4 4,1 4,3 5,3 6,3 4,6 2,6 4,4 Pohjavedeottamo Vaihmala kloridipitoisuus mg/l kevät syksy SOSIAALINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa, % 57 58,8 64,5 61,2 Kirjastojen kokonaislainaus, 1 lainaa Lainaa/asukas 13,6 14,4 14,4 16,1 17, 16,6 18,1 18,4 18,8 19,4 18,6 2,2 19,5 Toimeentuloasiakkaiden määrä, talouksia Toimeentuloasiakkaat % väestöstä 3,5 3,6 3,5 3,9 3,5 3,2 3, 2,9 2,9 3,2 3,2 3,3 3,2 Lastensuojeluasiakkaiden määrä, lasta Lastensuojelun asiakkaat % väestöstä,9,8,7,9,9 1,1 1,1 1,1 1,2 1,4 1,8 1,6 1,35

22 Mittarin nimi Poliisin tietoon tulleet rikokset (rikoslakirikokset/kaikki) 112/ / / / / / / / / / / / / 2348 Alle 25-vuotiaat työttömät, keskiarvo Pitkäaikaistyöttömät, vuosikeskiarvo Lempäälä-opiston asiakasmäärä, hlöä Kulttuuripalveluiden tuottamat tai 44 osatuottamat tapahtumat (uusi mittari ) Toimipaikkojen lkm Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstö Liikevaihto

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 214... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 211 - raportti 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 1 Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2015 - mittariraportti - ekologinen kestävyys

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2015 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys 1 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 215 - mittariraportti - ekologinen kestävyys Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanhallitus 4/2016 52

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanhallitus 4/2016 52 ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanhallitus 4/2016 52 Kokousaika 11.4.2016 kello 18.00 18.55 Kokouspaikka kunnantalo Läsnä Matti Kulmanen Tero Kuosa Pertti Liinoja Heikki Mäkinen, pj. Taru Ojanperä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot