Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

Transkriptio

1 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti

2 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 213 EDISTYSASKELIA.. 3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHDELUETTELO 213 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Matti Ollikainen

3 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategiaan on sisällytetty kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kunnassa on myös otettu käyttöön kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli (Aalborgin sitoumusten mukainen). Toimintamallin mukaisesti kunnassa on kehitetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmaan sisällytetyt kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen raportti, joka on viety tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan lyhyempi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävään kehitykseen liittyen kunnassa raportoidaan vuosittain kunnan energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä neljän vuoden välein laaditaan hyvinvointikertomus. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 213 Vuonna 213 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Tiia Levonmaa siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Joni Hassinen (nuorisovaltuutettu), Hanna Karojärvi, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Kati Skippari, Virva Suokko, ja Talvikki Torppa. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 213 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 213 vastuullinen kuluttaminen ja elämäntapavalinnat. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi siivoustempauksen keväällä 213. Tapahtumaan osallistuivat kouluja ja yhdistyksiä. Ruotasjärven maastossa järjestettiin talkoot vanhan jätekuopan puhdistamiseksi. Kestävän kehityksen työryhmä osallistui Ideaparkin Kierrätys, design & kestävä kehitys-messuille omalla esittelypöydällä. Kansallisella pyöräilyviikolla kannustettiin työmatkapyöräilyyn. Pyörällä töihin tulleet saivat kunnanviraston edustalla vinkkejä pyö-

4 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 3 rähuoltoon sekä aamupalasämpylät. Koulujen ja päiväkotien Keke-vastaaville järjestettiin yhteistapaaminen. Siihen osallistuivat myös kunnan kiinteistönhoidon työnjohtaja ja siivouspäällikkö. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti jäte- ja kierrätysteemaan sekä ideoitiin Euroopan jätteenvähentämisviikolle tapahtumia. Tilaisuuden seurauksena etenkin päiväkotien jätehuoltoa saatiin tehostettua. Lempäälän kunnan 3. ja 7. luokkalaisille koululaisille järjestettiin vastuullisen kuluttamisen oppitunteja. Kestävän kehityksen internet-sivustot uudistettiin kunnan internet-sivujen uudistamisen yhteydessä. Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lempäälän facebook-kirpputorisivuston vapaaehtoisille ylläpitäjille. Facebook-kirpputori on uudenlainen kierrättämisen muoto. Se on tehokas ja ilmainen tavaran osto- ja myyntikanava. Ekologisuutta lisää se, että tavara noudetaan aina läheltä. Lempäälän Facebook-kirpputori lisää yhteisöllisyyttä ja tavoittaa uusia ihmisiä kierrättämään. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 213 edistysaskelia Vuonna 213 Lempäälän kunnassa otettiin uusia askelia kestävän kehityksen suuntaan. Lempäälän Energia Oy aloitti Sääksjärvellä kaukolämmön tuotannon uusiutuvalla energialla, kun hakelämpövoimalaitos otettiin käyttöön. Joukkoliikenteessä tapahtui parannuksia, kun Lempäälän kuntalaisten seutulippuun tuli linja-autojen lisäksi lähijunavuorojen käyttömahdollisuus lähtien. Vuonna 213 seutulipulla tehtyjä matkoja oli yhteensä , joista junamatkoja Lempäälän kunnan kiinteistönhuollossa on tehty järjestelmällistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Se näkyy alentuneina kulutuslukemina. Uusissa rakennuksissa on energiatehokkuuden vaatimukset otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja tarjouspyynnöissä. Suunnitteluvaiheisiin on lisätty energialaskenta eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tietyissä rakennuttamisen hankinnoissa energiatehokkuus on yksi pisteytettävä tekijä. Lisäksi Tampereen seudulla on kehitetty yhteisiä ohjeita energiatehokkuuden huomioimiseen kiinteistöjen elinkaaren aikana lähtien suunnittelusta ja rakentamisesta päätyen kohteen käyttöön. TAPRE - Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi hankkeessa ovat mukana Tampere ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntaryhmä ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, rakennus- ja huoltoliikkeitä sekä suunnittelu- ja konsulttitoimistoja. TAPRE hankkeen ohjeistus valmistui 213 ja ohjeita käytetään kaikissa kunnan tulevissa rakennushankkeissa. Vuonna 213 Lempäälän Lämpö Oy aloitti uuden energiatehokkuutta parantavan ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistävän hankkeen (ESCO). Hankkeen investoinnit maksetaan säästyvillä energiakustannuksilla. Vuonna 213 hanke aloitettiin

5 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 4 Hakkarin koulun ilmanvaihtosaneerauksella. Saneeraukseen kuuluu automaation uusiminen ja lämmön tasapainotus. Vesihuoltolaitoksella on panostettu vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen saneerausohjelman mukaisesti. Vuonna 213 vesihuoltoverkostojen saneeraukseen käytettiin yhteensä noin 62. (vesijohto- ja viemäriverkosto yhteensä). Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen laskuna. Lisäksi jätevedenpuhdistamolle vuonna 212 asennetut uudet ilmastuskompressorit kuluttavat suhteessa vähemmän sähköä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus onkin laskenut. Ideaparkissa tehtiin syksyllä 213 energia- ja jätehuoltokartoitus yhteistyössä Schneider Electricin ja Lempäälän kehityksen kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli vuonna 213 toteutettu SHAPE-hanke, jonka yhtenä johtoideana oli kestävä kauppakeskus. Energia- ja jätehuoltokartoitus on määrä saada valmiiksi keväällä 214. Tavoitteena on lisätä kauppakeskuksen jätteen kierrätysastetta (nyk. 74 %), lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, lisätä ympäristöasioihin liittyvää neuvontaa sekä reaaliaikaista ympäristötiedon esittämistä eri sidosryhmille. Vuonna 213 valmisteltiin Lempäälä-strategiaa, joka hyväksyttiin alkuvuodesta 214. Lempäälä-strategiassa painotetaan useita eri kestävän kehityksen teemoja. Kuntalaisten hyvinvointia ja palveluja on selvitetty kattavasti Lempäälän kunnan hyvinvointikertomuksessa ja Esteetön Lempäälä -raportissa. Kuntaan perustettiin lähidemokratiatoimikunta kaudelle edistämään kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kunnan päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Nuorten työllistymismahdollisuuksia lisättiin nuorten starttipajatoiminnan käynnistämisellä. Kulttuurin saralla käynnistettiin Kuokkalan museoraitin näyttelysuunnitelman laatiminen ja tilattiin kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksiköltä. Kestävän kehityksen mittarit vuonna 213 Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 213 kestävän kehityksen eri osa-alueita kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 213 mittarien tietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1.

6 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 5 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu. Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 213 +/- Kunnan väkiluvun kasvu hidastui edellisvuodesta. + Kunnan toimintamenojen kasvu hidastui vuodesta 212 ja oli seuranta-ajan (v ) keskiarvoa (ka. 7,8 %) pienempi. + Kunnan tulopohja kasvoi vuodesta 212 ja oli lähellä seuranta-ajan keskiarvoa 7,5 %. Tulonpohjan kasvuun vaikutti tuloveroprosentin nosto,5 %:lla, muuten kasvu olisi ollut vain + 5,9 %. + Kunnan vuosikate kasvoi edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi (vuosikate v /asukas) - Kunnan lainamäärä kasvoi nopeasti edellisvuoteen verrattuna. Kunnalla on velkaa noin kahdeksankertainen määrä vuoteen 2 verrattuna. Kunnan asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän asukasmäärän nettokasvu vuodessa Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan ( ).

7 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 6 Kunnan lainojen määrä vuosina euroa/asukas Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 213. % 3 Kunnan tulopohjan ja toimintamenojen kasvu vuosina ,2 13,2 7,6 1,1 7 11,1 7,4 11,8 5,7 1,6 4 7,3 1,3 2,3 9,9 11,2 6,8 5,7 6,1 7,6 9,5 1 11,1 8,5 5,8 4,8 6, tulopohjan kasvu toimintakulujen kasvu Kuva 3. Kunnan tulopohjan ja toimintamenojen kasvu. Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta.

8 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu ). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA 213 +/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. - Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja kokonaissähkönkäyttö laskivat. + Vedenkäyttö asukasta kohden nousi hieman edellisvuodesta. Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti. Maakaasun käyttö GWh/v Maakaasun käyttö GWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö.

9 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Vedenkäyttö l/asukas Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % Kuva 6. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti ja laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen (lisäys 4 km vuonna 213). + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät kasvoivat edelleen. +/- Henkilöautojen määrä asukasta kohden pysyi samana (,57 autoa/ asukas). - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää 1 5 Lempäälän junaseisakkeella asioivien määrä Seutuliput yhteensä kpl Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö.

10 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka - ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA Jätteen kokonaismäärä sekä jätteen määrä asukasta kohti laskivat edelleen vuodesta Lempäälän jäteasemalle toimitettujen hyödynnettävien jätteiden kokonaismäärä laski, ongelmajätteen ja kaatopaikkajätteen kokonaismäärät kasvoivat. 25 Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti. 16 Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Vaarallinen jäte tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä kasvoi edellisvuodesta.

11 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Kunnan toimistojen paperinkulutus kg/vuosi Tekninen Hallinto Sivistys Sote Himmi ja terveyskeskus Kuva 11. Kunnan toimistojen paperinkulutus (taulukosta poistettu vuodet, joista ei ole tarkkaa tietoa kaikista toimistoista). 3 2,5 2 1,5 1,5 Paperinkulutus kg /oppilas vuonna 213 Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Kuva 12. Vuoden 213 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla kg/oppilas Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA Kirkkojärven ja Koipijärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta. - Kirkkojärven ja Koipijärven talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet ja Koipijärven kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus nousivat edellisvuodesta.

12 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 11 µg/l Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l Kirkkojärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet. µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l Koipijärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskussa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna % viljelijöistä (v %) eli yhteensä 16 (v ) viljelijää. Lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 16 ja erityistukisopimuksia oli 16. Vuonna 212 erityistukisopimuksia oli Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %.

13 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 12 Vuonna 213 Lempäälään perustettiin yksi yksityinen luonnonsuojelualue vuonna (METSO-ohjelma), pinta-alaltaan n. 9,9 ha. Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 213 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Puistoksi kaavoitettua aluetta muutettiin rautatien läheisyydessä suojaviheralueeksi. Vuonna 213 Lempäälässä oli 319,4 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on 2 ha vähemmän kuin vuonna 212. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista on edelleen n. 15 %. 3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälä-opiston asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö ovat kasvaneet nopeasti vuodesta Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskusuunnassa, tosin vuosina työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut (kokonaismäärä kasvanut) - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. - Lastensuojeluasiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA Toimipaikkojen lukumäärä ja liikevaihto kasvoivat vuonna 212 (tilastot vuoden jäljessä). + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainaus asukasta kohti kasvoivat. + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta. - Toimipaikkojen henkilöstö väheni vuodesta 211 (tilastot vuoden jäljessä). - Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi nopeasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuoden 24 tasolla. Myös alle 25-vuotiaiden työttömyys vuonna 213 suurinta seuranta-aikana (v.2-213). Työttömien määrän kasvu heijastelee valtakunnallista taantumaa, joka ulottuu jo palvelusektorillekin. - Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden kokonaismäärä ja osuus väestöstä kasvoivat. - Pirkan opiston asiakasmäärä laski.

14 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Kirjastojen kokonaislainaus Kirjastojen kokonaislainaus Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä Lempäälässä Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä.

15 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Lastensuojelu- ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä. 3 Rikokset Lempäälässä Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Rikosten määrä Lempäälässä.

16 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 15 Lähdeluettelo 213 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus ( Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Elina Kaipila - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi ( - Kevyen liikenteen väylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, marjatta.hyvarinen@ely-keskus.fi - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu (Kristian Träskelin) Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Marja Torittu - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Teija Montonen - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision koulu: Maarit Rautanen - Kuokkalan koulu: Jarmo Malinen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 213) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Kati Skippari, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Kristiina Starckman Maatalouden ympäristötuki -Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi -Terminen kasvukausi: Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto - Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus / määrä: Lempäälän kunta, Virva Suokko Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto (Sarri Nykänen) - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Lempäälä Opisto, Raili Reini - Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty

17 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 213 Liite 1 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi TALOUDEN TUNNUSLUVUT Kunnan toimintakulujen / tulopohjan kasvu 6,8/1,6* 9,9*/13,2* 5,7/11,1* 6,1/1,3* 11,2*/7,6* 7,6/7,4 9,5/1,1* 1,/7, 11,1/15,2 5,8/2,3 4,8*/11,8* 8,5/5,7* 6,6/4, 5/7,3 (%) *korjatut luvut Kunnan vuosikate e/asukas Kunnan lainat e/asukas Kunnan asukasmäärä EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ Kunnan kiinteistöjen lämmitysenergiankulutus kwh/rm ,5 51,8 55,3 59,4 49,48 53,2* 48,31 53,1* 46,8 52,5* 46 47,1* 49,2 45,3* 39,8 44,4* 43,9 44,3* 36 41,6* *Normeerattu ominaiskulutus Maakaasun käytön kokonaismäärä GWh 78,6 8 57,6 94,5 17,7 93,1 12,6 85,6 Kunnan ostama sähkö GWh/ vuosi 9,4 1, 1,2 1,3 1,8 11, 11,5 11,4 Vedenkulutus l/asukas/vrk Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä, % LIIKENNE JA LIIKENNERAKENTAMINEN Henkilöautojen määrä Henkilöautojen määrä/asukasluku,4,5,45,46,47,49,5,51,53,53,53,55,57,57 Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km 44, ,8 52, , ,5 75,5 75,5 82,6 84, Pyöräteitä km 76 77,7 78,5 82,5 Jalkakäytäviä, km 6,6 6,6 6,6 6,5 Meluesteiden pituus yhteensä VT3 Kulju-Tampere meluesteet m VT3 Kulju-Hämeenlinna meluesteet m Muut meluesteet pituus, m Seutuliput yhteensä Toijalan seutulippu * Tampereen seutulippu * Junaliikenteen asiakasmäärä yhteensä Lempäälän seisake Lempäälän saapuvat junamatkustajat Lempäälästä lähtevät junamatkustaja

18 Mittarin nimi JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte tonnia/v Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Lempäälän hyötyjäteaseman vastaanottamat jätteet: Materiaalina hyödynnettävät jätteet (kartonki, paperi, pahvi, lasi, metalli) tn/v ,7 Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v (puu ja muu polttokelpoinen jäte) Vaaralliset jätteet tn/v ,3 Kaatopaikkajäte tn/v ,3 PAPERIN KÄYTTÖ KUNNAN TOIMIPISTEISSÄ Tekninen Hallinto yhteensä Hallinto oma käyttö , Koulut, nuoriso, liik., om-keskus Hakkarin koulu Sääksjärven koulu Kuljun koulu (uusi) Lempoisten koulu (ei tietoja) Lukio (uusi) ,5 Moision koulu (uusi) Kuokkalan koulu (uusi) Sote, Treentie Himmi ja terveyskeskus , LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Luonnonsuojelu-alueiden pinta-ala kunnan,7 1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 pinta-alasta, % Natura-alueet yhteensä, ha Luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen alueiden määrä ha Metso-kohteet, ha (uusi ) 9,9

19 Mittarin nimi Suojellut perinnemaisemat, ha Puistojen ja lähivirkistyslaueiden osuus asemakaavoitetusta maasta, % Lähivirkistysalueet asemakaavoitetusta ,4 314,5 314,5 317, ,4 319,4 alueesta ha kunnan omistama 226,4 23,5 229,9 227,9 ykstityinen maa-alue 91,5 91,5 91,5 91,5 PINTAVESIEN KUORMITUS Koipijärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu 8-14, elokuu Koipijärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu elokuu Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu elokuu Pohjavedenottamo Vaihmala nitraattipitoisuus mg/l kevät 5,5 5,3 4 4,1 4,3 5,3 6,3 4,6 2,6 4,4 3,1 Pohjavedeottamo Vaihmala kloridipitoisuus mg/l kevät syksy SOSIAALINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa, % 57 58,8 64,5 61,2 Kirjastojen kokonaislainaus, 1 lainaa Lainaa/asukas 13,6 14,4 14,4 16,1 17, 16,6 18,1 18,4 18,8 19,4 18,6 2,2 19,5 19,6 Toimeentuloasiakkaiden määrä, talouksia Toimeentuloasiakkaat % väestöstä 3,5 3,6 3,5 3,9 3,5 3,2 3, 2,9 2,9 3,2 3,2 3,3 3,2 3,4 Lastensuojeluasiakkaiden määrä, lasta Lastensuojelun asiakkaat % väestöstä,9,8,7,9,9 1,1 1,1 1,1 1,2 1,4 1,8 1,6 1,35 2,31

20 Mittarin nimi Poliisin tietoon tulleet rikokset (rikoslakirikokset/kaikki) 112/ / / / / / / / / / / / / / 2276 Alle 25-vuotiaat työttömät, keskiarvo Pitkäaikaistyöttömät, vuosikeskiarvo Lempäälä-opiston asiakasmäärä, hlöä Kulttuuripalveluiden tuottamat tai osatuottamat tapahtumat (uusi mittari ) Toimipaikkojen lkm Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstö Liikevaihto Huom. toimipaikkojen tilastot vuoden jäljessä * seutulippu-uudistus