Asuntojen rakentamisen ja korjaamisen vaikutukset kunnille ja valtiolle

Transkriptio

1 Asuntojen rakentamisen ja korjaamisen vaikutukset kunnille ja valtiolle Asumisen Think Tank Jyrki Laurikainen RAKLI ry

2 Uudisrakentaminen Tarve erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla Kohtuuhintaisuus kasvava haaste Tontit Täydennysrakentaminen mahdollisuus Rakentamisen vaikutukset Työllisyyteen Verokertymään Sipilän hallituksen toimenpiteet Mm. kaavoituksen joustavoittaminen Sääntelyn vähentäminen ja kokeilut

3 Asuinkerrostalossa pääkaupunkiseudulla yli 40 % vuokrasta veroihin Rakennusinvestoinnista 43 % veroja tai veronluonteisia maksuja (RT Rakennusteollisuus) Vuokra: Ylläpito 35 % Pääoma 65 % (KTI Kiinteistöindeksi) Selvityksen fokus Kiinteistöveron, energiaverojen, arvonlisäveron sekä jäte- ja vakuutusmaksuveron osuus vuotuisista ylläpitokustannuksista 29 % (arviolaskelma KTI Ylläpitokustannusvertailu) Ylläpitoon sisältyvien palvelujen hinnasta on lisäksi veroja arviolta 12 % (työntekijöiden verot, työnantajakustannukset ja yritysten tuloverot) (arviolaskelma KTI Ylläpitokustannusvertailu) 41 % Vuokrasta 42 % erilaisia veroja

4 FIAT projektin tavoite Hypoteesi: Itävallassa asuinkerrostalot ovat edullisempia kuin Suomessa Tavoitteena on: Selvittää kustannuserot Tunnistaa keskeiset erot ja syyt niihin Tuote-erot, kustannustekijät, säädökset, kaavoitus, soveltaminen, toimintakulttuuri Projektin tulokset luovat pohjaa edistää edullisempaa ja paremmin asukkaan maksukykyä vastaavaa asuntotarjontaa

5 Asumisesta Itävallassa Miksi Itävalta/Steiermark? Steiermarkin osavaltion alue on Uudenmaan kokoinen ja siellä on samat olosuhteet kuin Suomessa Etelä-Itävallassa (Graz) Asuminen Itävallassa Osavaltio tukee asumista, mutta ei kaikkia kohteita Asuntojen keskikoko on suurempi kuin Suomessa, 3-5 kerrosta? Laatutaso sama tai parempi kuin Suomessa? Asuminen on edullisempaa kuin Suomessa? Energiatehokkuus voimakkaammassa roolissa kuin Suomessa?

6 Alustava työsuunnitelma Projektiraportti 6/2016 Lopulliset tulokset, Suomi 5/2016 Yhteinen seminaari, vaiheiden 1 ja 2 tulokset ja analyysit sekä jatkotoimenpiteet Vaihe 1 Laskenta- ja analyysivaihe Vaihe 2 Sääntelyn vaikutus kustannuksiin Sääntelyn aiheuttamat kustannuserot Paikalliset työpajat (FI/AT), pääsyiden ja niihin liittyvien kustannusten ymmärtäminen Vaihe 1 Tulokset Yhteinen työpaja, kustannuserot ja pääeroavaisuudet Vaihe 2: käynnistys ja suunnitelman tarkentaminen 9-10/2015 Kustannuslaskelmat ja pääeroavaisuudet Paikalliset työpajat (FI/AT), laskelmien tulosten ymmärtäminen ja pääsyyt 11/ /15-5/16 Kick-off tapaaminen, Itävalta 9/2015 Tutustuminen Työskentelytavoista sopiminen Laskentamenetelmät ja kustannuserät Oleelliset vertailutiedot

7 Korjausrakentaminen Kaupungeissa korjaustarpeessa olevia asuntorakennuksia on paljon Paljon tyyppiratkaisuja Lähiöiden kehittäminen on kaupungeille merkittävä asia asukkaiden hyvinvoinnin lisäksi myös kaupungin imagon, elinvoiman ja talouden kannalta Rakennusten ja infrastruktuurin laatu (toiminnallinen, tekninen, visuaalinen) on perusedellytys Vähemmällä enemmän Mahdollistavaa sääntelyä, parantamista ei saa estää

8 KERROSTALOJEN KORJAAMINEN KLINIKKA Tavoitteisiin pääseminen vaatii uusia toimintatapoja Alueiden uudistamiseen ja täydentämisrakentamiseen Kiinteistön korjausten ennakointiin ja jaksottamiseen Helpottamaan kiinteistönomistajien päätöksentekoa korjaushankkeissa Korjausrakentamisen palvelu- ja toteutuskonsepteihin

9 KERROSTALOJEN KORJAAMINEN -KLINIKKA Korjausten ennakointi ja jaksottaminen Strategia + Elinkaarisuunnitelma + Maksukykysuunnitelma -> Kunnossapitosuunnitelma/PTS -> Korjausohjelma -> Kunnossapitotarveselvitys (5v) Asunto-osakeyhtiölaki määrää tehtäväksi

10 Hankkeen laajuus ja laatutaso - korjaustapavaihtoehdot case putkiremppa Lähde: Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy

11 Tuottavuus meillä ja muualla? Mitä eroja toimintatavoissa: Tuotanto- ja suunnitteluprosessi Vakioidut suunnitteluratkaisut Tiukka tuotantoaikataulu, jossa ryhmien on myös pysyttävä Sama toteutustiimi, joka sitoutuu tavoitteisiin ja kehittää toimintaansa Materiaalilogistiikka ei petä Lopputuotteen kustannustaso meitä alempi Mistä tämä johtuu? KL

12 MALPE-mallin soveltaminen lähiöihin? Nykyinen Kaupunkitaso Valtio-kaupunki Uusi Lähiötaso Kaupunki-lähiö Uusi Lähiötaso Valtio-kaupunki-lähiö VALTIO KAUPUNKI LÄHIÖN TOIMIJAT

13 Elinvoimaa kaupunkiin ja lähiöihin Elinvoiman ja talouden vahvistaminen vauhdittamalla korjaamista, uudistamista ja täydennysrakentamista Kaupunki ( ja valtio) myötävaikuttavat ja investoivat lähiökehittämiseen + 5 M /v ~ 70 /asukas Rakentamista + 45 M /v 600 /asukas/v 1000 /asunto/v 20 /m2/v noin 750 henkilöä työllistyy vuosittain Kaupunki ja valtio saavat omansa takaisin noin 3-5 kertaisena (+ esim. hyödyt SOTE:n osalta) n. 20 M Laatimisessa hyödynnetty

14

15

16

17

18