Oulu,Hiukkavaaran kaavarunko

Transkriptio

1 19 Ympäristömelu Raportti nopr-y Tilaaja: Jorma Hämäläinen TURKU Plaana Oy Isokatu56 Sivut1(9)+ lii teet8kpl Oulu AMPUMARATAME L US E L VI TYS Oulu,Hiukkavaaran kaavarunko Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja fyysikko,fm H E L S I N K I Venemestarintie HELSINKI puh (09) fax (09) T U R K U Hämeenkatu 32 E TURKU puh(02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/9 SISÄLLYSLUETTELO 1.YLEISTÄ 3 2. SUUNNITTELUALUEN SIJANTI JA TOIMINTA 3 3. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT 5 4. AMPUMARATOJEN MELUN MALLINNUS Mallinnusmenetelmät Lähtötiedot Mallinnettavat radat 8 5. LASKENTATULOKSET 8 6. TULOSTEN TARKASTELUA 9 LIITTET Liite 1. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena 7.62 RK 95, ampumapaikka 150 m kiväärirata. Liite 2. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena 7.62 RK 95, ampumapaikka 300 m kiväärirata. Liite 3. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena kivääri.308 W inchester, ampumapaikka 150 m kiväärirata. Liite 4. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena kivääri.308 W inchester, ampumapaikka 300 m kiväärirata. Liite 5. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena kivääri.308 W inchester, ampumapaikka hirvirata. Liite 6. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena olympiapistooli.22, ampumapaikka pistoolirata. Liite 7. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena revolveri.44magnum, ampumapaikka pistoolirata. Liite 8. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena haulikko cal. 12, ampumapaikka haulikkorata. Sivu

3 3/9 1. YLEISTÄ Tässä lausunnossa selvitetään Oulun Hiukkavaaran ampumaratojen aiheuttama ampumaratamelu Hiukkavaaran kaavarungon alueella kaavoitusta varten. Selvitys tehdään tässä vaiheessa laskennallisesti mallintaen. Hiukkavaaran ampumaratoja käyttää tällä hetkellä puolustusvoimien lisäksi useat eri ampumaseurat. Tässä selvityksessä ei huomioida puolustusvoimien toimintaa (mahdollista raskaan aseistuksen käyttöä) pois lukien rynnäkkökivääriammuntoja 150 m ja 300 m kivääriradoilla. Lausunnon ovat tehneet Jani Kankare ja Tero Virjonen Promethor Oy:stä. 2. SUUNNITTELUALEEN SIJAINTI JA TOIM INTA Kaavoitettavan alueen sijainti ja ampumaratojen sijainnit on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Kaavoitettava alue on rajattu sinisellä. Ampuma-alue on merkitty punaisella ympyrällä.

4 4/9 Kuva 2. Ampumaratojen sijainnit. Haulikkoradan sijainti ei ole täysin tarkka lähtötietojen puutteiden takia (sijainti on määritetty yhdessä Plaana Oy:n Jorma Hämäläisen kanssa). Puolustusvoimien osuus ampumaratojen käytöstä on noin 25 % ja muiden käyttäjien (siviilit, poliisi, tulli, vankeinhoitolaitos) osuus noin 75 %. Puolustusvoimat käyttää ratoja pääsääntöisesti arkisin klo Siviiliampujat käytävät ratoja pääsääntöisesti arkisin klo sekä viikonloppuisin klo Laukausmäärä oli vuonna 2004 kaikilta radoilta yhteensä kappaletta. Eri ratojen laukaisumäärät vaihtelivat välillä. Kaikilla ampumapaikoilla paitsi haulikkoradalla on suljettu ampumakoppi.

5 5/9 3. YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä (53/1997). Päätöksen ohjearvot on esitetty taulukossa I. Taulukko I. VNp (53/1997) ohjearvot ampumaratojen melutasojen maksimiarvoille L AI,max (mitattuna A-painotuksella ja impulssiaikavakiolla) Alue Suurin sallittu melutaso L AI,max (db) Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 Virkistysalueet taajamassa tai taajamien välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 Luonnonsuojelualueet Lisäksi päätöksessä on sanottu, että Ohjearvoja soveletaessa on otetava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärä ja ampumalajit, sekä edelä mainitun alueen todelinen tai suunniteltu käytö ja merkitys. 4. AMPUMARATOJEN MELUN MALLINNUS 4.1. Ma linnusmenetelmä Ampumaradan aiheuttaman melun leviämistä ympäristöön arvioitiin laskennallisesti. Laskennat suoritettiin Datakustik Cadna 3.6 ohjelmalla. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu tarkasti kolmedimensionaalisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa laskentapisteruudukon koko oli 5m x 5m ja äänitasot laskettiin 2 m korkeudelle maanpinnasta. Melumallinnuksessa lähtötietona käytetään äänilähteiden äänitehotasoa taajuusvälillä 31,5 Hz Hz. Äänitehotason perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, kasvillisuuden vaimennus ja maavaimennus.

6 6/ Lähtötiedot Laskenta suoritettiin melun leviämistä suosivissa sääolosuhteissa. Puuston korkeuden oletettiin olevan 12 m ja maaston kauttaaltaan pehmeää. Laskennassa on käytetty yhtä heijastusta. Kaikki lähteet (aseet) on sijoitettu 1,5 m korkeudelle maan pinnasta. Ampumasuuntana käytettiin kunkin radan omaa suuntaa (käytännössä pohjoisen ja koillisen välillä). Kivääriratojen valleja on korotettu/suunniteltu korotettavan. Nämä on mallinnuksessa huomioitu, vaikka niiden vaikutus ei ole juuri nähtävissä suunnittelualueella (vallit eivät ole ampumakoppien ja suunnittelualueen välissä). Meluvallit ja yksi meluaita on rakennettu suojaamaan lähinnä Talvikankaan kaava-aluetta. Aseiden lähtötiedot (tehotasot ja suuntaavuus) on otettu 1) Ympäristöministeriön Ampumaratamelun laskentamalli oppaasta 2) Puolustusvoimain ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä, Suomen Ympärisö 38, ) Meluselvitys: Aittovuoren ampumarata, Tampere, Viatek Oy, 2002 (käsiaseen suuntaavuus). Selvityksessä käytetyt aseet olivat: 1) 7.62 RK 95 (Viite 2) // kivääriradat 150 m ja 300 m 2) kivääri.308 Winchester (Viite 1) // kivääriradat 150 m ja 300 m sekä hirvirata 3) olympiapistooli.22 (Viite 1) // pistoolirata 4) revolveri.44 magnum (Viite 1) // pistoolirata 5) haulikko cal. 12. (Viite 1) // haulikkorata Taulukossa II on esitetty käytettyjen aseiden lähtömelutasot 10 m etäisyydellä impulssiaikavakiolla tarkasteltuna eri suunnissa. Suuntaavuudet on saatu yhdistelemällä viitteiden 1 3 tietoja. Taulukossa III on esitetty ampumakopin vaikutus melun leviämiseen ( Ampumaratamelun laskentamalli oppaasta). Kaikilla muilla paitsi haulikkoradalla on käytössä suljettu (z) ampumakoppi. Kopin vaikutus on huomioitu laskennoissa.

7 7/9 Taulukko II. Lähtömelutasot 10 m etäisyydellä impulssi-aikavakiolla tarkasteltuna Impulssiäänitasot L pi,max [db] // Taajuus [Hz] Ase suunta L AI,max [ ] [db] 31, k 2k 4k 8k 7.62 RK kivääri Winchester olympiapistooli.22 revolveri.44 magnum haulikko Taulukko III. Suljetun ampumakopin vaikutus suunta [ ] vaimenema [db]

8 8/ Mallinnettavat radat Melumallinnus suoritettiin seuraaville ampumaradoille: 1) 150 m kiväärirata 2) 300 m kiväärirata 3) hirvirata 4) pistoolirata 5) haulikkorata. Seuraavat ampumamelumallinnukset ovat nähtävissä liitteissä: Liite 1. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena 7.62 RK 95, ampumapaikka 150 m kiväärirata. Liite 2. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena 7.62 RK 95, ampumapaikka 300 m kiväärirata. Liite 3. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena kivääri.308 Winchester, ampumapaikka 150 m kiväärirata. Liite 4. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena kivääri.308 Winchester, ampumapaikka 300 m kiväärirata. Liite 5. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena kivääri.308 Winchester, ampumapaikka hirvirata. Liite 6. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena olympiapistooli.22, ampumapaikka pistoolirata. Liite 7. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena revolveri.44 Mgnum, ampumapaikka pistoolirata. Liite 8. Ampumamelun hetkellinen maksimiäänitaso L AI,max suunnittelualueella. Aseena haulikko cal. 12, ampumapaikka haulikkorata. 5. LASKENTATULOKSET Laskentatulokset on esitetty melukarttaliitteissä 1 8.

9 9/9 6. TULOSTEN TARKASTELUA Laskentatulosten perusteella - rynnäkkökiväärin (150 m ampumapaikka) aiheuttama maksimimelutaso on selvästi alle 60 db suunnittelualueelle (liite 1) - rynnäkkökiväärin (300 m ampumapaikka) aiheuttama maksimimelutaso on suurimmillaan 65 db suunnittelualueen rajalla, muuten alle 65 db(a) (liite 2) - Winchesterkiväärin (150 m ampumapaikka) aiheuttama maksimimelutaso on selvästi alle 60 db suunnittelualueelle (liite 3) - Winchesterkiväärin (300 m ampumapaikka) aiheuttama maksimimelutaso on suurimmillaan 65 db suunnittelualueen rajalla, muuten alle 65 db(a) (liite 4) - Winchesterkiväärin (hirvirata) aiheuttama maksimimelutaso on suurimmillaan 65 db suunnittelualueen rajalla, muuten alle 65 db(a) (liite 5) - Olympiapistoolin aiheuttama maksimimelutaso on alle 50 db suunnittelualueelle (liite 6) - revolverin 0.44 Magnum aiheuttama maksimimelutaso on suurimmillaan 60 db suunnittelualueen rajalla (liite 7) - haulikkoradan aiheuttama maksimiäänitaso on noin 63 db suunnittelualueelle (liite 8). Laskentatulosten perusteella voidaan todeta, ettei yli 65 db:n ampumamelutasoja aiheudu suunnittelualueelle mistään ampumalajista. Suurimmillaan taso on suunnittelualueen rajalla juuri 65 db. Kaikkien ratojen kohdalla suunnittelualueen eteläosassa maksimimelutaso on alle 50 db. Huomioiden laskentamenetelmien virherajat, olisi suurimpien melutasojen aiheuttavien ratojen maksimimelutasojen varmistaminen mittauksin suotavaa. Mittauksella voidaan varmistaa laskentatulosten luotettavuus. 7. LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy puh sp. jani.kankare@ promethor.fi