PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI LIITE 13A4. Vastaanottaja Maavoimien Esikunta. Asiakirjatyyppi Raportti

Transkriptio

1 Vastaanottaja Maavoimien Esikunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI

2 PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARADAT Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Jari Hosiokangas ja Tiina Kumpula Asko Parri Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvityksen toteutus Yleistä Lähtötiedot Analysointi 2 3. Tulokset 3 4. Tulosten arviointi 4 LIITTEET 5 LÄHTEET 5 Kartat copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/11

4 1 1. JOHDANTO Puolustusvoimilla on noin 50 käytössä olevaa ampumarataa eri puolilla Suomea. Ampumaratojen ampumatoiminta aiheuttaa ympäristöönsä melua. Melulle altistuvien kokonaismäärää ei ole aikaisemmin määritetty ampumaratojen osalta. Tällä selvityksellä puolustusvoimat täyttää ympäristönsuojelulain edellyttämää selvilläolovelvollisuutta toiminnan vaikutuksista. Ympäristönsuojelulain uudistamisen jälkeen puolustusvoimien toiminnat tulivat luvanvaraisiksi. Vuoden 2002 jälkeen ampumaradoille on myönnetty noin 20 ympäristölupaa. Ympäristöluvissa on annettu määräyksiä melusta ja sen vähentämisestä tai seurannasta. Tässä selvityksessä on määritetty puolustusvoimien ampumaratojen ympäristömelulle altistuvien asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen (loma-asuntojen) lukumäärä paikkatietopohjaisesti. Tietolähteinä on käytetty Väestörekisterikeskuksen tietoja ja ampumaratojen meluselvityksiä. Työ on tehty puolustusvoimien tilauksesta ja Maavoimien Esikunnan toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas ja suunnittelijana ins(amk) Tiina Kumpula. Tilaajan edustajana ja työn valvojana on toiminut meluasiantuntija Asko Parri. 2. SELVITYKSEN TOTEUTUS 2.1 Yleistä Ampumaratojen aiheuttaman ympäristömelun sallituista tasoista on annettu valtioneuvoston määrittelemät ohjearvot. Valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määriteltynä seuraavia arvoja (taulukko 2.1). Taulukko 2.1. Ampumaratamelun ohjearvot (VNp 53/97) Alue Asumiseen käytettävät alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet Ohjearvo, L AImax, db 65 db 65 db 60 db 60 db 60 db 60 db Ohjearvoja sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä, tosin ohjearvoja sovelletaan yleisesti myös ympäristölupamenettelyssä. Puolustusvoimat on tehnyt tai teettänyt useimmille ampumaradoilleen ympäristömeluselvityksen. Selvityksissä ampumaratamelun arviointi tehdään melun laskentamalleilla ja mittaamalla, ja tu-

5 2 loksia verrataan ohjearvoihin. Selvitysten perusteella ampumaradoille on määritetty ohjearvojen mukaiset melualueet. Ampumaratojen melualueilla altistuvien määrää ei ole systemaattisesti määritetty koko maata koskien. Yksittäisissä meluselvityksissä on voitu esittää esimerkiksi laskennallisilla meluvyöhykkeillä olevien asuin- ja lomarakennusten määrät, mutta ei asukkaiden määriä. Tässä selvityksessä arviointi tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla, jossa yhdistettiin radoille määritetyt melualueet, asukasmäärätiedot sekä vapaa-ajanasuntojen tiedot. 2.2 Lähtötiedot Yhteensä tutkittuja ampumaratoja oli 48 kpl. Ampumaratojen melualueet L AImax 60 ja 65 db saatiin puolustusvoimilta 40 radan osalta. Melualueet perustuvat ampumaradoille tehtyihin meluselvityksiin, joissa meluvyöhykkeet on määritetty melun laskentamallilla (Nordtest, 2002). Lähtöarvoina on käytetty pienikaliiberisten sotilasaseiden meluemissioita (Ympäristöministeriö, 2006). Lähtöarvo kuvaa aseen suupamauksen voimakkuutta, luotiäänen voimakkuutta ei ole arvioitu. Meluselvityksissä on laskentamallilla otettu huomioon tärkeimmät melun leviämiseen liittyvät seikat, kuten ampumasuunta, aseen suuntaavuus, ampumasuojan vaikutus, vallit ja muut maaston muodot. Kasvillisuuden vaikutusta ei ole otettu huomioon, koska kasvillisuuden määrä ja laatu vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen mukaan. Laskentamallilla määritetyistä meluvyöhykkeistä on muodostettu melualueet kuvaamaan selkeällä tavalla melun leviämistä ja sen vastaavuutta ympäristössä mitattaviin melutasoihin. Esimerkiksi pienipiirteiset polveilut meluvyöhykkeissä on suoristettu, samoin melutasoihin on tehty -5 db korjaus jolla laskentamallin tulos on saatu vastaamaan mittaustulosta. Korjaus perustuu alkuperäisessä ampumaratamelun laskentamallissa olevaan kasvillisuuskorjauksen vakio-osaan, joka huomioi äänisignaalin ajallisen leviämisen tarkasteluetäisyyden kasvaessa. Niille ampumaradoille (8 kpl), joilla ei ole ollut laskentamalliin perustuvaa melualuetta, laadittiin yksinkertaiseen melumalliin (ns. sapluunamalliin) perustuvat meluvyöhykkeet. Ne muodostettiin siten, että melun laskentamallilla (pohjoismainen laskentamalli, SoundPLAN-ohjelma) laskettiin melun leviämisvyöhykkeet tasaisessa pehmeässä maastossa. Melualueet määritettiin näistä huomioimalla -5 db korjaus kuten varsinaisissa meluselvityksissä. Sapluunamallit laadittiin rynnäkkökiväärille (7.62 RK 62) ja sotilaspistoolille (9 mm sotpist) käyttäen julkaistua lähtöarvoa (Ympäristöministeriö, 2006). Haulikolle käytettiin aikaisemmin julkaistua arvoa (Saario, 1985). Asukastiedot tilattiin Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä (RHR). Rekisteritieto sisälsi koordinaattipisteinä mm. rakennuskohtaisesti asukkaiden määrän sekä rakennuksen käyttötarkoituksen (mm. vapaa-ajan asunnot, Tilastokeskuksen luokka 04 ja 041 ). Aineisto oli pääosin hyvälaatuista, kuitenkin joidenkin ratojen osalta havaittiin joitakin asukaspisteitä epäloogisissa paikoissa. Altistuvien kokonaismäärän tarkkuuden suhteen tällä ei ole kuitenkaan oleellista merkitystä. 2.3 Analysointi Melualueet sekä asukas- ja lomarakennustiedot vietiin ArcView paikkatieto-ohjelmistoon. Ohjelmistossa analysoitiin altistuvien määrät eri melualueilla. Kuvassa 2.1 on esitetty esimerkki näkymästä paikkatieto-ohjelmaan, jossa on melualuekäyrästö asukaspisteet sekä lomaasuntopisteet. Liitteenä 1 on esitetty ratakohtaiset karttakuvat analyysin pohjana olleesta melualueesta.

6 3 Kuva 2.1. Näkymä paikkatieto-ohjelmaan, jossa karttapohjalla melualuekäyrät ja pistemäiset asukas- ja lomarakennusobjektit. 3. TULOKSET Analyysin tulokset on esitetty taulukossa 3.1. Tuloksena on esitetty ratakohtainen melulle altistuvien asukkaiden (>65 db L AImax ) ja vapaa-ajan asuntojen (>60 db L AImax ) lukumäärä. Taulukko 3.1. Melulle altistuvien määrä radoittain Asukkaat Vapaa ajan asunnot Rata >65 db >60 db Baggby 9 10 Gyltö* 0 1 Haapajärvi 0 0 Halli 20 9 Hamina Hiukkavaara Hoikanportti 0 1 Hälvälä Hätilä 0 1 Isosaari* 16 0 Kauhavan Hopiavuori 9 2 Kauhavan varuskunta 5 0 Keuruun vrk 0 0 Kirkonmaa* 0 12 Koivujärvi 0 0 Kontioranta 2 15 Kyrönpelto Lakiala 0 0 Lappeenranta 46 0 Luonetjärvi, kivääri 4 11

7 4 Rata Asukkaat Vapaa ajan asunnot >65 db >60 db Luonetjärvi, pistooli 0 0 Lupinmäki Misi* 4 22 Niinisalo kivääri 0 0 Niinisalo Kuninkaanlähde 0 0 Niinisalo pistooli 0 0 Padasjoki 3 10 Pahkamaa 0 0 Pansio 0 0 Parolannummi Pirkkala Raasi 6 18 Rissala 0 0 Räiskylä Russarö* 0 0 Santahamina Skinnarvik* 0 14 Sodankylä 0 0 Syndalen* 0 0 Säkylä 4 1 Taipalsaari 0 3 Tammela 3 0 Tyrri Upinniemi Uusikylä 0 1 Vekaranjärvi 0 34 Vuosanka 0 0 Örö* 0 0 YHTEENSÄ *= melualue on määritetty sapluunamallin perusteella 4. TULOSTEN ARVIOINTI Tulosten perusteella siis puolustusvoimien ampumaratojen yli 65 db (L AImax ) ampumamelulle altistuu noin 2500 asukasta. Vertailun vuoksi Ympäristöministeriön laatiman vuoden 2003 tilanteeseen perustuvan arvion (Liikonen, 2005) mukaan siviiliampumaratojen melulle altistuisi noin asukasta. Vastaavasti esimerkiksi yleisten teiden melualueilla on arvioitu asuvan ja katujen melualueilla asukasta. Yhteensä ohjearvot ylittävälle melulle arvioidaan altistuvan asukasta. Ampumaratojen melulle altistuvien osuus on näin ollen tästä alle 1%. Radoista 24 kpl eli puolet kokonaismäärästä oli sellaisia, joissa ei ollut lainkaan yli 65 db melulle altistuvia. Vastaavasti 6 radalla oli yli 100 altistuvaa asukasta. Hiukkavaara ainoana ylitti 1000 altistuvan rajan.

8 5 Vapaa-ajan asuntojen lukumäärä yli 60 db (L AImax ) alueella on reilu 600 kpl. Tällä on merkitystä sille, että vilkkaimpana loma-aikana melulle altistuvien ihmisten määrä on suurempi kuin lomakausien ulkopuolella. Tuloksia voidaan pitää luotettavina, koska suurin osa altistuneista kertyy niistä radoista joista on tehty maastomallin huomioiva melumallinnus. Ns. sapluunamallin perusteella analysoitujen ratojen meluvyöhykkeillä ei ole kovin paljon altistuneita. Analyysin pohjana on yksittäisen laukauksen melun enimmäistaso, eli päivittäinen laukausmäärä ei vaikuta melualueiden laajuuteen. Eri ratojen laukausmäärät kuitenkin vaihtelevat paljon, ja tällä on merkitystä melun kokemisen kannalta. Verrattaessa liikennemeluun, kaikilla ampumaradoilla melu on ajoittaista eikä yleensä ajoitu yöaikaan. LIITTEET Kartat ratakohtaisista melualueista, 6 s. LÄHTEET Ympäristöministeriö, Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38/2006. Liikonen, Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus Suomen ympäristö 809, Ympäristöministeriö Nordtest, Shooting ranges. Prediction of noise. NT ACOU 099, edition 2. Saario, J., Ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimus. Ympäristöministeriö, julkaisu A:37, Helsinki 1985.

9 LIITE 13A4

10 LIITE 13A4

11 LIITE 13A4

12 LIITE 13A4

13 LIITE 13A4

14 LIITE 13A4