Vastaanottaja Kainuun Liitto. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kainuun Liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA

2 KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELUALUEIDEN LASKENTA Päivämäärä Laatija Jari Hosiokangas Tarkastaja Timo Korkee Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Melulaskennan kuvaus 1 3. Tulokset 2 4. Epävarmuustekijät 5 Lähteet 5 Liitteet Meluvyöhykekuvat, 46 sivua.

4 1. JOHDANTO Kainuun liiton toimeksiannosta Ramboll Finland Oy on toteuttanu melumallinnuksen, joka on osa Kainuun seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien ampumaratojen kehittämisselvitystä. Tässä meluselvityksessä on esitetty melumallinnuksen tulokset yhteensä 14 ampumaradalle. Meluselvityksen tarkoituksena oli laatia melumallinnus, josta ilmenee ampumaratamelun ohjearvoihin verrattavien L AImax meluvyöhykkeiden laajuudet db. Toteutettu melumallinnus pohjautuu karttatarkasteluun, valokuviin sekä muutamien ampumaratojen osalta lisäksi ampumaseuroilta saatuihin lisätietoihin. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut meluselvityksen osalta Jari Hosiokangas sekä maastomallinnuksen osalta Ville Virtanen. 2. MELULASKENNAN KUVAUS Melulaskenta on tehty SoundPLAN 7.4-laskentaohjelmalla hyödyntäen ns. yleistä teollisuusmelumallia (Kragh, 1982), jota käytetään pohjoismaisen ampumaratamelumallin (Nordtest, 2002) pohjana. Laskennassa on huomioitu lisäksi laukausäänen suupamaus. Laskennan pohjana on käytetty maastomallia, joka on luotu Maanmittauslaitoksen aineiston avulla. Ratojen meluvallit on huomioitu mallinnuksen yhteydessä pääasiassa sisällyttäen ne maastoaineistoon. Lisäksi yksittäisillä radoilla meluvalleja on mallinnettu valokuvien sekä ilmakuvien perusteella. Laskennassa on otettu huomioon ampumaratamelun laskentamallin kasvillisuuskorjauksen ns. perusosa (- 5dB), joka on kuvattu ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnan BAT -raportissa (Ympäristöministeriö, 2014). Mallinnuksessa on käytetty oletuksena seuraavia olosuhteita: lämpötila +10 o C, suhteellinen kosteus 70 % sekä lievä myötätuuli (2-3 m/s) radalta kohti laskentapistettä. Aseiden mallinnukseen on luodikko- ja hirviradoilla käytetty kivääriä (30-06), haulikkoradalla haulikkoa (cal. 12) sekä pistooli- / practicalradoilla sotilaspistoolia (9 mm). Lisäksi kahdessa kohteessa on mallinnettu myös pienoiskivääri. Mallinnuksen tuloskuvissa käytetyllä maininnalla ei melusuojausta tarkoitetaan, ettei mallissa ole suunniteltua melusuojausta. Aseiden melupäästöpiste on kaikissa mallinnuksissa asetettu 2 metrin korkeudelle maanpinnasta. Melupäästön lähtötietoina on käytetty ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimusta (Ympäristöministeriö, 1985) sekä Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä julkaisua (Ympäristöministeriö, 2006). Ampumasuojan vaikutus on kivääri- ja hirviradoilla huomioitu ampumaratamelun laskentamallin (Falch, 1984) mukaisena yksinkertaistettuna Y- tyypin katoksena (Kuva 2-1), joka vaimentaa sekä sivu- että takasuuntaan 5 db. Mikäli valokuvista ilmeni, että ampumasuoja on avoin sivuille ja taakse, ei ampumasuojakorjausta ole huomioitu. Pistooli- ja practicalradoilla ampumasuojakatoksen vaikutusta ei ole huomioitu mallinnuksessa. Kuva 2-1. Yleistetty katostyyppi hirvi- ja luodikkoradoilla.

5 Haulikko on mallinnettu skeet- ja/tai trap-ammuntana. Skeet-mallinnuksessa on käytetty ampumapaikkoja 2, 4 ja 6, ja laukausten äänitasot on energiakeskiarvostettu. Trap-mallinnus on tehty keskimmäiseltä paikalta ja laukaukset energiakeskiarvostettu 45 asteen ampumasektoriin. Laskenta on tehty 50 x 50 m laskentaruutuihin. Lasketun meluarvon enimmäistaso on L AImax, jota voidaan verrata ampumaratamelun ohjearvoihin VNp 53/1997 (taulukko 1). Taulukko 2-1. Ampumaratamelun ohjearvot. Asumiseen käytettävät alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla (L AImax) 65 db 65 db 60 db 60 db 60 db 60 db 3. TULOKSET Laskennan tulokset on esitetty karttapohjilla liitteenä olevissa meluvyöhykekuvissa Meluvyöhykekartat on esitetty radoittain sekä ratojen yhdistelmänä. Melun leviämisvyöhykkeet on esitetty 5 db:n välein välillä db. Huomattava on, että melun ohjearvot alkavat tasosta 60 db. Asuin- ja lomarakennukset on esitetty kartoissa värillisillä ympyröillä. Lähtötietona on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saatavaa tietoa. Ratakohtaiset arviot on esitetty seuraavassa yhteenvedossa sekä taulukossa 2. Kohderadan edessä olevalla numerolla viitataan Kainuun seudullisesti merkittävät ampumaradat 2013 julkaisun numerointiin. 8 Paukkupirtin ampumarata, Otanmäki (Kuva 1, 1a-1d) Skeet- ja trapradan melu leviää taajamaa kohti, jossa melutaso nousee yli 65 db. Haulikkoradan ampumasuunnassa olevien kohteiden melusuojaus voidaan tehdä korkeilla (yleensä >10 m) meluvalleilla. Riittävä korkeus tulee tarkistaa melumallilla. Hirvi- ja luodikkoratojen melu suuntautuu kaakkoon, eikä meluvyöhykkeille jää kohteita. 2 Multiharjun ampumarata, Hyrynsalmi (Kuva 2, 2a-2e) Skeet- ja trapradan melua idässä rajoittavat maaston korkeuserot. Pohjoispuolelta melu leviää taajamaa kohti. Melutaso jää alle 65 db. Ohjearvot ylittävälle alueelle jää yksi asuinrakennus sekä yksi lomarakennus, jolloin melusuojaustarve on harkinnanvarainen. Haulikkoradan ampumasuunnassa olevien kohteiden melusuojaus voidaan tehdä korkeilla (yleensä >10 m) meluvalleilla. Riittävä korkeus tulee tarkistaa melumallilla. Hirvi- sekä kivääriradan melu suuntautuu koilliseen, jolloin taajaman alueella osittain ylittyy 65 db melutaso. Melusuojaus hirviradalla saattaa olla haastavaa johtuen ampumasuunnasta. Ampumatunnelilla etusuunnan melua voidaan vaimentaa jonkin verran. Tunnelin tulee kuitenkin olla riittävän pitkä (5 m) ja ampuma-aukkoa tulee supistaa. Pistooliradan meluvyöhykkeillä ohjearvot ylittävälle alueelle sijoittuu yksi asuinrakennus sekä yksi lomarakennus. Kivääri- sekä pistooliradalla melusuojauksina voivat tulla kyseeseen sivuvallit tai aidat. Mahdollisten vallien ja aitojen korkeuden tarkistus tulee tehdä melumallilla.

6 19 Multikankaan ampumarata, Kuhmo (Kuva 3, 3a-3b) Mallinnuksen mukaan ohjearvot ylittävälle alueelle sijoittuu 1 asuinrakennus sekä 2 lomarakennusta ammuttaessa hirviradan 75 m ampumapaikalta. Maastonmuodollisesti korkeammalla sijaitsevalta 100 m ampumapaikalta ammuttaessa melu leviää laajemmalle, jolloin ohjearvot ylittävälle meluvyöhykkeelle jää muutamia asuin- ja lomarakennuksia. Melusuojaus hirviradalla saattaa olla haastavaa johtuen ampumasuunnasta. Ampumatunnelilla etusuunnan melua voidaan vaimentaa jonkin verran. Tunnelin tulee kuitenkin olla riittävän pitkä (5 m) ja ampuma-aukkoa tulee supistaa. 20 Multikankaan haulikkorata, Kuhmo (Kuva 4, 4a-4b) Trapradan meluvyöhykkeellä ohjearvot ylittävälle alueelle jää ampumasuunnassa 2 asuinrakennusta ja n. 10 lomarakennusta. Skeetradan melu leviää hiukan laajemmin, jolloin melualueille sijoittuu myös enemmän rakennuksia. Haulikkoradan ampumasuunnassa olevien kohteiden melusuojaus voidaan tehdä korkeilla (yleensä >10 m) meluvalleilla. Riittävä korkeus tulee tarkistaa melumallilla. 26 Laajakankaan ampumarata, Paltamo (Kuva 5, 5a-5c) Ampumaradan ohjearvojen mukaisille meluvyöhykkeille ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia. 29 Ruhon ampumarata, Puolanka (Kuva 6, 6a-6b) Skeetradan meluvyöhykkeellä, noin 60 db melutason alueelle sijoittuu joitakin lomarakennuksia. Yli 65 db alueelle asuin- tai lomarakennuksia ei sijoitu. Melusuojaustarve on harkinnanvarainen. Haulikkoradan ampumasuunnassa olevien kohteiden melusuojaus voidaan tehdä korkeilla (yleensä >10 m) meluvalleilla. Riittävä korkeus tulee tarkistaa melumallilla. Hirviradan ohjearvojen mukaisille meluvyöhykkeille sijoittuu muutamia asuin- sekä lomarakennuksia. Hirviradan melusuojausta voi mahdollisesti parantaa ampumasuojan parantamistoimilla. 32 Ristilammmen ampumarata, Ristijärvi (Kuva 7, 7a-7c) Ampumarata sijaitsee maastollisesti suojaisessa paikassa, eikä ohjearvojen mukaisille meluvyöhykkeille sijoitu asuin- tai lomarakennuksia. 47 Käärmekankaan ampumarata, Suomussalmi (Kuva 8, 8a-8b) Mallinnuksen mukaan n. 75 db meluvyöhykkeelle sijoittuu kaksi lomarakennusta ammuttaessa hirviradan 75 m ampumapaikalta. Lisäksi muutamia lomarakennuksia sijoittuu n. 60 db meluvyöhykkeelle. Hirviradan 100 m ampumapaikalta ammuttaessa tilanne on samankaltainen. Melusuojaus hirviradalla saattaa olla haastavaa johtuen siitä, ettei valleja voida rakentaa riittävän lähelle ampumapaikkoja. Ampumatunnelilla etusuunnan melua voidaan vaimentaa jonkin verran. Tunnelin tulee kuitenkin olla riittävän pitkä (5 m) ja ampuma-aukkoa tulee supistaa. 30 Soidinkankaan ampumarata, Puolanka (Kuva 9, 9a-9c) Kivääri-, pistooli- sekä practicalradoilla n. 60 db meluvyöhykkeille sijoittuu yksi lomarakennus. Näin ollen meluntorjunnan parantamistarve on vähäinen. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi korottaa meluvalleja. Practicalradan meluvallien korkeudeksi on mallinnuksessa puuttuvan tiedon vuoksi oletettu 4 m. 33 Huhtikankaan ampumarata, Sotkamo (Kuva 10, 10a-10c) Hirviradan 100 m ja 75 m ampumapaikoilla melu rajautuu ympäröivän maaston ansiosta. Ohjearvon ylittävälle alueelle ei jää asuin- tai lomarakennuksia. Pistooliradan osalta melu suuntautuu etelään, jolloin 65 db meluvyöhykkeelle jää kaksi asuinrakennusta sekä joitain lomarakennuksia Alajärven rannalla. Pistooliradan melun vaimennusta ampumasuuntaan on mahdollista pa-

7 rantaa taustavallia korottamalla. Haulikkoradan melu rajoittuu maastonmuotojen ansiosta hyvin, eikä ohjearvot ylittävälle alueelle jää asuin- tai lomarakennuksia. 36 Vuokatin urheiluopisto, Sotkamo (Kuva 11) Meluvyöhykkeille ei jää asuin- tai lomarakennuksia. Radalla ammutaan pääasiassa pienoiskiväärillä, joka ei aiheuta merkittäviä meluhaittoja. 38 Aittokosken practicalrata, Suomussalmi (Kuva 12) Kaksi asuinrakennusta sijoittuu 65 db meluvyöhykkeen rajalle sekä kaksi lomarakennusta 60 db meluvyöhykkeelle. Melumallinnuksessa on tavanomaista suurempi epävarmuus, sillä ilmeisesti laserkeilauksen jälkeen rataa on lisärakennettu. Practicalradan melua voidaan torjua reunavalleilla, jotka ovat yleensä tehokkaita, koska sijaitsevat lähellä ampumapaikkaa. Laskenta on tehty kolmelle taskulle (näkyvät melukuvaa zoomatessa), joiden meluvallien korkeutena on ollut 4m. 40 Haverisen hiihtokeskus, Suomussalmi (Kuva 13, 13a-13b) Pistooliradan osalta ohjearvot ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää asuin- tai lomarakennuksia. Skeetradan osalta kaksi asuinrakennusta on 65 db meluvyöhykkeen rajalla ja yksi lomarakennus 60 db meluvyöhykkeen rajalla. Haulikkoradan ampumasuunnassa olevien kohteiden melusuojaus voidaan tehdä korkeilla (yleensä >10 m) meluvalleilla. Riittävä korkeus tulee tarkistaa melumallilla. 14 Kalevalan liikuntakeskuksen ampumarata, Kuhmo (Kuva 14) Meluvyöhykkeille ei jää asuin- tai lomarakennuksia. Radalla ammutaan pääasiassa pienoiskiväärillä, joka ei aiheuta merkittäviä meluhaittoja. Taulukko 3-1. Meluntorjuntatarpeet ampumaradoittain ja -lajeittain. x = melusuojausta ehdotetaan (x) = melusuojaus harkinnanvarainen, O = ei melusuojaustarvetta. Ampumarata Hyrynsalmi, Multiharju Kajaani, Hoikanportti Kajaani, Otanmäen Ampumalajit Skeet Trap Hirvi Pistooli x ampumasuojan parantaminen, (x) vallit (x) vallit "tunneli" Paukkupirtti x vallit x vallit O O Kuhmo, Multikankaan molemmat radat (RHY) x vallit x vallit (x) ampumasuojan parantaminen, "tunneli" Kuhmo, Kalevala Paltamo, Laajakangas (jousiammunta, RHY) O O Puolanka, Soidinkangas (Practical) Puolanka, Ruho (RHY) (x) vallit x ampumasuojan parantaminen Ristijärvi, Ristilampi O O Sotkamo, Huhtikangas O (x) ampumasuojan parantaminen Sotkamo, Vuokatti Suomussalmi, Aittokoski (Practical) Suomussalmi, Käärmekangas (RHY,SRVA) Suomussalmi, Haverinen (x) vallien korotus x ampumasuojan parantaminen, "tunneli" (x) vallien korotus x, vallin korotus O (x) vallien korotus Practical (x) vallien korotus (x) vallien korotus Kivääri/luodikko x vallit, seinät Pienoiskivääri O O

8 4. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Melumallinnukseen liittyy menetelmällisiä epävarmuuksia, joiden suuruudeksi arvioidaan ±3 db. Jos äänen kulkureitillä on voimakasta estevaimennusta tai kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta, voi epävarmuus olla jopa 5-6 db. Mallinnus perustuu Maanmittauslaitoksen digitaaliseen maastoaineistoon, pääosin laserkeilaukseen perustuvaan 2m korkeusmalliin. Jos ampumaradoilla on tehty esimerkiksi meluvalleja tai niiden korotuksia keilausajankohdan jälkeen, eivät ne sisälly tässä selvityksessä käytettyyn maastomalliin. Mahdollisissa ympäristölupa-asioissa melumallinnukset on suositeltavaa päivittää haettavaa tilannetta vastaavaksi. Samassa yhteydessä voi olla tarpeen suorittaa melumittauksia. LÄHTEET Falch, Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde siviling Falch, Norway Kragh J. ym. Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish acoustical laboratory, report 32. Lyngby Nordtest, Nordtest method NT ACOU 099. Shooting ranges: Prediction of noise. Edition 2, approved Ympäristöministeriö, Ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimus. A:37, Helsinki 1985 Ympäristöministeriö, Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen Ympäristö 38/2006. Ympäristöministeriö Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Suomen ympäristö 4/2014.

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54