Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta 419/ /2012 Tekla 19 Maakuntakaavaehdotuksessa käsitellään koko maakunnan alueelta mer ki tyk seltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt enimmäismitoituksineen, kes kusverk ko, taajamatoimintojen alueet sekä yksittäisiä teollisuus- ja työ paik ka toi minto jen alueita. Joensuun kaupunkiseudun eli Joensuun ja Outokummun kau punkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueelta käsitellään lisäksi seu dul li set viheryhteystarpeet sekä yksittäisiä virkistysalueita ja -kohteita, mat kailu pal ve lu jen kohteita, vierasvenesatamia ja maa- ja metsätalousvaltaisia aluei ta. Joensuun kaupunkiseudulta kaavassa esitetään myös moot to ri ra ta-alu een laajennus sekä seudullinen ampumarata ampumamelualueineen. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavoiteaikatauluasettelun mukaan kaava tulisi maakun ta val tuus ton hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015 ja saattaisi sen edelleen ympä ris tö mi nis te riön vahvistettavaksi. Maakuntakaava kumoaa maakuntakaavaselostuksessa erikseen mainitut ja eril lisel lä kartalla esitetyt maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheita koskevat alueet. Maakuntakaavan 4. vaiheen luonoksessa Liperin kunta otti kantaa Lei nosen lammen itäpuolen Ares-alueen (taajamatoimintojen reservialue) rajaukseen. Kunnan kan nan ot to on otettu huomioon kaavan ehdotusvaihetta laadittaessa. Luon nosvai he oli nähtävillä ja lausunnoilla välisenä aikana. Maakuntakaavan 4. vaiheen sisältö (pääkohdat lyhyesti) Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Joensuun kaupunkiseudulla ovat Kontio lah den lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen am pu ma ra taky sy mys Joensuun kaupunkiseudulla, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö se kä Valtatie 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liit tymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maankäy töl li se nä kysymyksenä on puolestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden si joit tumi nen ja niiden mitoitus. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa keskeisesti kes kusta toi min to jen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden va rauk sia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Sen lisäksi maa kun ta kaa vas sa osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon ala ra jat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Taajamatoimintojen alueet (A,Ares- kohdemerkinnät) Nykytilanne

2 Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueiden käy tön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yh dys kun ta raken teen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyt töön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä ulkoilukäytössä olevaan alueeseen kohdistuu myös mui ta alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupun ki seu dun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön ke hit tä mi nen sekä len to kentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kau pun ki seu dun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylä myl ly Mar ja la) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yh teen so vit tamis ta muun maankäytön kanssa osana koko alueen vir kis tys ver kos toa. Etelän suun nan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana on vahvistunut lii ken ne ver kossa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muu tos ten vuoksi. Eri tyises ti valtatie 6 itäpuolisten alueiden saavutettavuus Ilo mant sin tien (kt 74) ja Reijo lan välillä on parantanut merkittävästi uusien lii ken ne jär jes te ly jen myötä ja alueet ovat potentiaalista työpaikka -alueiden kasvualuetta. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Nykyinen Joensuun kaupunkiseudun asukasmäärä on asukasta asukkaan tavoite vuodelle 2030 merkitsee lähes asukkaan lisäystä kau pun ki seu dul la eli kaikkiaan noin 8,6% kasvua väestömäärässä. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista eheyttää taajamien rakenteita ja oh ja ta mahdollisimman suuri osa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Joensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa on huo miota kiinnitetty erityisesti taajamakeskustojen eheyttämiseen ja palveluiden tu ke miseen sekä kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaamiseen pääteiden suun tai ses ti. Keskeisiä tavoitteita ovat: Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen toteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien pohjalta Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle. Varau du taan Joensuun kaupunkiseudulla noin asukkaan lisäykseen mi kä tarkoittaa noin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. Tavoitteena on, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % koh dis tuu taajama-alueille Varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen ke hit tä mi ses sä Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi ra ken teel lisek si kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taaja ma ra ken teen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden se kä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä

3 Joensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita on yhdenmukaistettu ja tiivis tet ty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia aluei ta on rajattu pois. Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pin ta-ala on vähentynyt maakuntakaavan voimassa olevasta taa ja ma-alue ra jaukses ta noin 9,3%. Samalla esimerkiksi Pyhäselän ranta-alueita Joensuun Rei jolas sa, Kulhon itäosien alueita sekä Liperin Leinosenlammen itäpuolen aluei ta on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi eli alueiksi, joilla on edel ly tyk siä taajamatoimintojen alueeksi pääosin vasta vuoden 2025 jälkeen. Iik sen vaa ran alue osoitetaan kohdemerkinnällä taajama-alueen reservialueena a-res. Liperin Leinosenlammen itäpuolisen alueen osoittaminen maakuntakaavassa Ares-alu ee na on tullut mahdolliseksi Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suun ni tel lun maankäytön johdosta, että toisaalta seudullisen vi her yh teys tar ve verkos ton päivittämisen myötä. Leinosenlammen itäpuolinen alue on luontevaa jatku moa Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kasvul le ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Leinosenlammen pohjoispuolella Jyrinkylän alueella on toteuttamatta enää pie niä alueita. Samaan aikaan Liperin kunnan Joensuun puoleisia alueita Pol vi jär ventien ja Lentoväylän välissä ollaan ohjaamassa maakuntakaavassa taajamatoiminnoista työpaikka-alueiksi. Perusteena näille muutoksille ovat alueen monet taajamatoimintoja rajoittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, voi ma joh tolin ja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on vah vis taa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kas vusuun nas sa. Maakuntakaavassa ollaan osoittamassa Ylämyllyn aluetta pal ve le va seudullinen viheryhteystarve Pyhäselän rantaraitilta Hirsiniemen uuden ra ken tuvan venesataman suunnasta vt9 ylikulun kautta Polvijärventien itä puo lit se moottoriurheilukeskuksen eteläpuolitse edelleen Pärnävaaran ur hei lu kes kuk sen suuntaan. Ylämyllyn alueen toinen seudullinen viheryhteystarve ollaan osoittamassa puoles taan Jyrinkylän länsipuolitse. Leinosenlammen itäpuolisen alueen kyt key ty minen seudulliseen viheralueverkostoon on tärkeää, mutta se tulee tapahtua paikal li sel la tasolla kuntakaavoituksessa. Tulee myös huomata, että Lei nosen lammen itäpuolisella alueella on jo lukuisia olemassa olevia rantarakennuksia pi hapii rei neen (21 kpl) eli viheryhteyden osoittaminen ranta-alueelle olisi senkin puoles ta vähintään vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kauppa ja aluerakenne (C,c,c1,ca ja ca1 -kohdemerkinnät) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja kes kus tatoi min to jen alueen ulkopuolella: Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on koko Pohjois-Karjalan maakunnan alu eel la ellei selvityksin osoiteta alarajan ylittävän suuryksikön olevan vai ku tuk siltaan paikallinen, on 3000 k-m² lukuun ottamatta: Joensuun kaupunkikeskustan (C) ja Rantakylän keskustatoimintojen

4 (C) alueita, Kiteen ja Lieksan keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) se kä Joensuun kaupunkiseudulta Niinivaaran ja Noljakan alakeskusten alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muus sa vähittäiskaupassa k-m² Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunki-seudulta Lehmon ja Reijolan alakeskusten alueita (ca) ja Joensuun tilaa vaativan kaupan työpaikka-aluetta (TP-kme), joissa ala raja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muussa vä hit täis kaupas sa k-m² Ilomantsin, Juuan ja Tohmajärven keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Kontiolahden, Liperin ja Ylämyllyn ala kes kuk sien alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupas sa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alue (T,t,TP,TP-1,TP-kme- koh de mer kinnät) Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan työ paikkaa. Työpaikkojen määrä on luvulla kasvanut noin 11 % vuoden 2000 tasos ta. Suurinta kasvu on ollut Kontiolahdella (14,9 %) ja Joensuussa (13,6 %). Vuon na 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % ha ja-asu tusalueil la. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa täydennetään ja yhdenmukaistetaan voimassa olevan maakun ta kaa van teollisuus- ja työpaikkatoimintojen varauksia ja merkintöjä. Maakuntakaavassa osoitetaan muutamia uusia vähintään seudullista merkitystä omaavia teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Joensuun kaupunkiseudulta sekä tehdään joitakin yksittäisiä muutoksia merkintöihin kaupunkiseudun ulkopuolella. Lähtökohtana maakuntakaavassa on turvata nykyisten teollisuus- ja työpaikkatoimintojen laajentamismahdollisuudet ja osoittaa toimintaan hyvin soveltuvia muita vaihtoehtoisia alueita eri puolilta kaupunkiseutua. Joensuun kaupunkiseudulla on tarvetta profiloida työpaikka-alueita tuotannon ympäristövaikutusten ja toisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Joensuun kaupunkiseudulla on tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tuotantolaitosten mahdollisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. Maakuntakaavan 4. vaiheessa esitetään uusina työpaikkatoimintojen alueina Joensuun kaupunkiseudulta Joensuun Papinkankaan alue ja Liperin Honkalammen työpaikkatoimintojen alue. Työpaikkatoimintojen alueita laajennetaan lisäksi Liperin alueella Polvijärventien ja Lentokentäntien välisellä

5 alueella vt9 pohjoispuolisella alueella sekä Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän ympäristön alueella ja pieneltä osin Joensuun Raatekankaan pohjoisosassa. Lisäksi maakuntakaavassa yhdenmukaistetaan työpaikkatoimintojen merkintöjä muuttamatta itse alueiden laajuutta (Pitkämäen alue Nurmeksessa sekä vt9 ja ylämyllyntien välinen alue Liperissä ja Joensuussa) sekä muutetaan muutamia kohdemerkintöjä aluevarausmerkinnöiksi (Kontiolahden Uuro ja Vaskela). Pinta-alaisesti kaupunkiseudun länsipuolinen työpaikkatoimintojen aluekokonaisuus (Liperin Välikankaalta aina Lentokentäntien alueelle saakka) on laaja, mutta todellisuudessa hyödynnettävä alue on huomattavasti pienempi. Aluetta halkovat muun muassa VT9 ja seututiet (st 501 ja st 502), rautatie sekä 110 kv suurvoimajohtolinja. Kyseisen laajan työpaikkatoimintojen alueen osoittamista laajana puoltavat myös useat melua aiheuttavat toiminnot eli lentokenttä sekä moottoriurheilukeskus. Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata (ea, me-3 kohdemerkinnät) Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä ovat olleet: Kontiorannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Joensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät ovat käyttäneet harjoituspaikkoinaan ampumaratoja Kontiorannan varuskunnassa ja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa. Kontiorannan ampumaratojen käyttö loppui kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppui vuoden 2015 alussa. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään Joensuun kaupunkiseudun seudullisen ampumaradan paikka Kontiorantaan samalla paikalle, missä sijaitsi myös yksi entisen varuskunta-alueen ampumaradoista. Kontiorantaan on esitetty melualue (me-3), joka on ampumahallein rajatun 55 db:n melualueen raja. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Sen sijaan muun muassa haulikko- tai practicalammunnan vaatimille radoille ei esitetä seudullista ampumarataa Joensuun kaupunkiseudulle johtuen niiden meluvaikutuksista. Näin ollen esitetty seudullinen ampumaratkaisu ei ole täydellinen, kaikki aselajit mahdollistava ampumaurheilukeskus, mutta esimerkiksi haulikkoammunnan harjoitusmahdollisuudet nähdään turvattavan jo olemassa oleville ampumaradoilla. Maakuntakaavan liitekartalla (Liite 4) esitetään sekä voimassa olevien maakuntakaavojen seudulliset ampumaradat sekä paikalliset radat. On tärkeää huomioida, että paikalliset radat voivat toimia myös jatkossa, jotta turvallisia ampumaharrastuksen ja -harjoittelun mahdollistavia paikkoja löytyy

6 maakunnasta. Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet (V,V/a,MU,rm,mv3 - kohdemerkinnät sekä symbolit) Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudun tärkein ja samalla seudullisesti merkittävin luontoalue on Jaamankangas ympäristöineen. Jaamankankaan yhtenäinen laaja metsäalue ulottuu lännessä Lykynlammelle ja Pärnävaaralle sekä koillisessa Kontiolahden ampumahiihtostadionille saakka. Alue on kaupunkiseudun asukkaiden monipuolisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä toimien samalla myös useiden lajien elinympäristönä ja muun muassa merkittävänä pohjavesialueena aivan kaupungin tuntumassa. Varuskunta-alueen toiminnan lakattua maankäytön paineet ovat edelleen kasvaneet Jaamankankaan alueella. Joensuun kaupunkiseudun merkittävimpinä matkailupalvelujen keskuksina toimivat Joensuun kaupunkikeskustan ohella Huhmarin alue Polvijärvellä ja Outokummun vanhan kaivoksen alue Outokummussa. Lisäksi kaupunkiseudulla on lukuisa määrä matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä. Matkailun kysynnän kasvaessa ja uusien suuren kokoluokan matkailupalveluiden hankkeiden johdosta on tarpeen tarkastaa matkailun merkintöjen ajantasaisuus Joensuun kaupunkiseudulla. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Keskeisiä virkistys- ja matkailualueisiin liittyviä tavoitteita ovat: Osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailuja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet. Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita. Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa. Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet. Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaa-ajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden

7 osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue). Kaikki maakuntakaavan 1. vaiheessa vahvistetut viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla kumotaan. Veneily ja melonta ovat kasvattaneet hiljalleen suosiotaan viime vuosina.kasvava kysyntä luo tarpeen kehittää satamaverkostoa erityisesti Pyhäselän pohjoisosassa ja Höytiäisen etelärannalla. Hirsiniemeen on suunnitteilla veneilijöiden suojasatama ja veneenlaskupaikka. Tällä hetkellä Pyhäselän pohjoisin satama löytyy Joensuusta. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan seuraavat uudet satama-alueet,liperin Hirsiniemeeen ja Kontiolahden Ristilahteen. Pääkohdat muutoksista ja lisäyksistä maakuntakaavan luonnosvaiheen jälkeen Liperin kunnan alueella: Seudullisten ja paikallisten viheryhteyksien väyliä on pohdittu ja niiden sijoittumiseen on tehty tarvittavia muutoksia (Viheryhteys, Hirsiniemi - Pärnävaara 4km). Taajamatoimintojen (A) aluerajausta on Ylämyllyn osalta laajennettu vt 9 pohjoispuolella Sompalammen ja Nuottilammen välisellä alueella. Leinosenlammen itäpuolen taajamatoimintojen reservialuetta (Ares) on laajennettu pohjoisen suuntaan Joensuun rajan ja Polvijärventien välinen alue on muutettu kokonaisuudessaan työssäkäyntialueeksi (TP-1). Luonnosvaiheessa esitetyt TP merkinnät on korvattu TP-1 merkinnällä. Edellä mainittu mer kintä osoittaa teollisuus- ja työssäkäyntialuetta joka sijoittuu luo ki tel lul le pohjavesialueelle. Liperin Kirkonkylän keskus on osoitettu Joensuun kaupunkiseudun alakeskus merkinnällä (ca) Ylämyllyn moottoriradan osalta on esitetty pelkästään laajentumisalue (olemassa oleva alue on jo vahvistettu edellisissä vaihekaavoissa). Yhdyskuntasuunnittelija Esitän tekniselle lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle, että se lausuntonaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaehdotukseen toteaa, että kaavaehdotus vastaa keskeisiltä osiltaan kunnan tavoitteita ja antaa hyvät lähtökohdat kunnan maankäytön jatkosuunnitteluun. Teknisen johtajan päätösehdotus: Lautakunta hyväksyy yhdyskuntasuunnittelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: khall // Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiedoksi: maankäyttö Täytäntöönpano:

8 Lisätietoja: yhdyskuntasuunnittelija