XXVII Kuntotestauspäivät

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten toiminta ja suorituskyvyn arviointi sekä mittaaminen XXVII Kuntotestauspäivät Yhteistyössä: 1

2 Kuntotestausvaliokunta Kuntotestausvaliokunta toimii Liikuntatieteellisen Seuran asiantuntijaelimenä, jonka Seuran hallitus nimeää vuosittain. Valiokunnan ja LTS:n yhteistyöllä luodaan uusia yhteistyömalleja eri toimijoiden välille sekä toimitaan alan aktiivisena mielipiteen muodostajana ja keskustelijana. Valiokunta toimii samalla myös vuosittaisten Kuntotestauspäivien suunnittelutyöryhmänä. Valiokunnan kokoonpano Juha Ahtiainen pj. LitT, yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Piia Kaikkonen LitM, testauspäällikkö Tampereen Urheilulääkäriasema Sami Kalaja LitT, Johtaja Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Jussi Mikkola LitM, urheilututkija, urheilufysiologian asiantuntija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Juha Peltonen LitT, dosentti, tutkimusjohtaja Helsingin Urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Kliininen laitos, Helsingin yliopisto Marjo Rinne TtT, tutkija UKK instituutti, Tampere Jonne Kamsula siht. LitM, koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura 2

3 SISÄLLYS TORSTAI OPS2016 ja Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä... 4 Sami Kalaja Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena... 5 Marke Hietanen Peltola Valtion liikuntaneuvosto arvioimassa lasten ja nuorten liikuntaa Minna Paajanen Move! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen Move! koululaisten fyysisen toimintakyvyn mittariston kehittäminen Arja Sääkslahti Move! näkökulma käytännön toteutuksesta ja viitearvot Laura Joensuu Move! tietoa, tukea ja motivointia kokemuksia kentältä Heli Soosalu ja Catharina Siiskonen Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne Move! demonstraatiot PERJANTAI Kasva Urheilijaksi testit ja verkkopalvelu Laura Tast Kasva urheilijaksi urheiluakatemiassa Simo Tarvonen ja Mika Saari KTK testi mittaa oma taitoälykkyytesi Sami Kalaja KTK testi käytännön kokemukset Kisakalliossa Mika Valavuori Recommendations for Evaluation of muscular strength with Children and Adolescents David G. Behm Nuoren urheilijan terveystarkastukset ja erot biologisessa iässä Jari Parkkari Kasvavien urheilijoiden rasitusvammat Stefan von Knorring Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko Nuorten urheilijoiden tuki ja liikuntaelinten testaus toiminnallisia merkkejä mahdollisista ongelmista Juha Koskela POSTERIT

4 OPS2016 JA MOVE! FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Sami Kalaja 4

5 LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET OPPILAAN JA PERHEEN HYVINVOINNIN TUKENA Marke Hietanen Peltola 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 VALTION LIIKUNTANEUVOSTO ARVIOIMASSA LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAA Minna Paajanen 11

12 MOVE! TYÖKALUNA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Anne Ylönen Kouluterveydenhuoltoa ohjaavat mm. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (mm. työ ja toimintakyvyn edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen, kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä) ja Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM, 2006), joka sisältää koululaisen ja hänen perheensä, kouluyhteisön, kouluterveydenhuollon henkilöstön ja hallinnon näkökulmat sekä mm. suosituksia henkilöstömääristä. Oppilashuoltolain (1287/2013) mukaan kouluterveydenhuollon tulee edistää ja seurata oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistää ja seurata opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä tunnistaa opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä ohjata hoitoon ja tutkimuksiin. Kouluterveydenhoitajan tulee olla tavoitettavissa virka aikana saman päivän aikana. Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon asetuksen (338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Suomen Terveydenhoitajaliitto teki 1/2015 MOVE! kyselyn kouluterveydenhoitajille. Vastauksia saatiin 7/15 terveydenhoitajayhdistyksestä, mm. Uudeltamaalta, Pohjois Savosta, Etelä Savosta, Varsinais Suomesta ja Satakunnasta. Vastausten mukaan MOVE! menetelmä on käytössä ainakin Espoossa, Naantalissa ja Jyväskylässä. Monelle vastaajalle MOVE! on vieras menetelmä ja useimmilla oli vain vähän kokemuksia menetelmästä. Toisaalta kiinnostusta ja suunnitelmia käyttöönotolle on. MOVE! on hyvä menetelmä terveydenhoitajan työhön; liikunta on keskeinen hyvinvoinnin osa alue ja terveyden edistämisen teema, menetelmällä tavoitetaan koko ikäluokka, menetelmä antaa faktaa fyysisestä toimintakyvystä niin yksilö kuin ikäluokkatasolla, menetelmä on hyvä puheeksi ottamisen väline ja sen kautta voi antaa henkilökohtaisen palautteen. Toimintakyvyllä ja sen parantamisella on selkeä yhteys ylipainon ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. MOVE! yhteistyön hyötyjä voivat olla toimintakyvyn ja liikunnan puheeksi ottaminen niin oppilaan kuin vanhempien kanssa, matalan kynnyksen liikuntaryhmät esim. koulupäivän jälkeen, lapsen ja nuoren vahvuuksien sekä koulun yhteisöllisyyden tukeminen. Toisaalta MOVE! menetelmän käyttö asettaa myös monia haasteita; mittaustulosten läpikäyminen ja kirjaaminen vie aikaa, yhteistyökäytänteistä tulee sopia koulussa, on pohdittava, miten MOVE! voi motivoida lapsia ja nuoria, vaikutukset itsetuntoon sekä ovatko laajat tarkastukset 5. ja 8. luokalla oikea ajankohta mittauksille ja puheeksi ottamiselle. Haasteita terveydenhoitajan näkökulmasta ovat passiiviset lapset ja nuoret, koulun yhteistyökäytännöt, resurssit sekä perheiden hyvinvointi ja edellytykset yhteistyölle. 12

13 MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN Arja Sääkslahti mittaus/mittausten_kulku 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 MOVE! NÄKÖKULMA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESTA JA VIITEARVOT Laura Joensuu 19

20 20

21 MOVE! TIETOA, TUKEA JA MOTIVOINTIA KOKEMUKSIA KENTÄLTÄ Heli Soosalu ja Catharina Siiskonen 1. HYÖKKÄLÄN KOULU Hyökkälän koulu on yhtenäiskoulu (0 9 lk) Tuusulassa. Koulussa on 642 oppilasta. 2. MOVE! HYÖKKÄLÄSSÄ 3. MOVE! HYÖKKÄLÄN TERVEYDENHUOLLOSSA 4. MITÄ MOVEN! JÄLKEEN? 21

22 MOVE! LAADUN VARMISTUS ARVIOINNISSA Marjo Rinne Fyysisen toimintakyvyn objektiivisella mittaamisella on tarkoitus tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä yksilötasolla. Mittauksista saatu yksilöllinen tulos voidaan suhteuttaa samanikäiseen kohderyhmään tai väestöön. Usein tarkoituksena on selvittää mahdollisia yksilön toimintakyvyn vahvuuksia, rajoitteita tai vajavuuksia sekä niitä ennustavia tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan kohentaa tarvittaessa sopivia toimenpiteitä. Tällaisiin tarkoituksiin valittavien mittareiden tulee olla luotettavia ja päteviä. Pätevyys eli validiteetti (validity) vastaa kysymykseen: mittaako mittari juuri sitä tutkittavan ilmiötä tai ominaisuutta, mitä sen on tarkoituskin mitata. Monet mittausmenetelmät voivat olla hyvinkin kulttuurisidonnaisia. Pätevän mittarin yhtenä ominaisuutena on toisaalta hyvä erottelu ja ennustekyky. Mittarin pätevyyttä on aina selvitettävä suunnitellussa käyttötarkoituksessa ja sellaisella kohderyhmällä, jolla sitä on tarkoitus käyttää. Tähän Move! hankkeessa on tehty laaja pohjatyö. Toinen tärkeä mittarin ominaisuus on toistettavuus, varsinkin jos mittaukset tehdään saman tai eri mittaajan toteuttamina (test retest, inter ja intra tester reliabiliteetti). Toistettavuus eli reliabiliteetti (reliability) kertoo, kuinka johdonmukaisesti mittari toimii ja kuinka vähän mittausvirhettä mittarin tulokseen sisältyy. Toistettavuuteen vaikuttaa saman mittaajan tekemien testien vaihtelu eri henkilöiden tai tilanteiden välillä tai jos eri mittaajien tuloksia verrataan toisiinsa (repeatability). Toistettavuus ei siis ole yksi yksittäinen ominaisuus, vaan se pitää huomioida erikseen testaamisen eri tilanteissa. Kaikkein tärkeintä mittareiden valinnan jälkeen on, että menetelmät ja mittaajat toimivat luotettavasti ja toistettavasti. Mittaajina toimivilla henkilöillä on oltava tehtävän edellyttämä koulutus ja perehtyneisyys, ja heidän tulee pystyä toteuttamaan mittaukset mahdollisimman samanlaisina tutkittavasta ja tutkimuspaikasta ja hetkestä riippumatta. Lisäksi mittaajien on kyettävä omaksumaan mittareiden käyttö suhteellisen lyhyellä koulutusjaksolla ja toteutusohjeiden tulee olla yksiselitteiset. Sudenkuoppia testaustilanteessa Mittaajien (tässä esim. opettajien) on varmistettava, että he antavat aina samat ohjeet testaustilanteissa ja muutenkin noudattavat ohjeita asianmukaisesti. Laadun varmistukseksi mittaajien olisi hyvä käydä kirjalliset testausohjeet läpi aika ajoin, käydä keskustelua kollegoiden testauksen yhdenmukaisuuden ylläpitämiseksi tai tarvittaessa osallistua lisäkoulutukseen. Testeissä avustaville henkilöille (tässä oppilaat) tulee antaa riittävän selkeät ohjeet, mitä arvioidaan tai miten suoritukset lasketaan. Samoin avustajien tulee noudattaa annettuja ohjeita ja keskittyä testaamiseen. Esimerkiksi toistojen laskeminen vaatii keskittymistä ja jopa yhden tai kahden toiston jääminen huomioimatta voi sijoittaa testattavan väärään viitearvoluokkaan. Isossa ryhmässä testattaessa vaarana on, että testaajan tai testattavan huomio on muissa tilannetekijöissä tai testattavana olevissa henkilöissä. Tällöin oma suoritus tai tehtävä kärsii. Mitä vähemmän testattavan tai avustajan pitää muistaa yksityiskohtia, sen parempi. Jos testiin sisältyy toistojen laskemista, on hyvä, että avustajalla olisi myös käytössä muistiinpanovälineet, joihin tulokset kirjataan (esim. etunojapunnerrustestissä). 22

23 Myös testitilanne ja tilat, joissa testit tehdään, vaikuttavat testattavan suoritukseen ja testin lopputulokseen. Riittävän rauhallinen tilanne ja mitä pienempi ryhmä on yhtä aikaa testattavana, sitä paremmin testitilanne on hallinnassa ja avustajatkin pystyvät keskittymään tehtäväänsä. A. Kahden mittaajan välinen toistettavuus B Testattavien omien tulosten vaihtelu samalla ja eri mittauskerroilla 23

24 MOVE! DEMONSTRAATIOT 24

25 KASVA URHEILIJAKSI TESTIT JA VERKKOPALVELU Laura Tast 25

26 KASVA URHEILIJAKSI URHEILUAKATEMIASSA Simo Tarvonen ja Mika Saari 26

27 27

28 28

29 KTK TESTI MITTAA OMA TAITOÄLYKKYYTESI Sami Kalaja 29

30 KTK TESTI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET KISAKALLIOSSA Mika Valavuori 30

31 RECOMMENDATIONS FOR EVALUATION OF MUSCULAR STRENGTH WITH CHILDREN AND ADOLESCENTS David G. Behm 31

32 NUOREN URHEILIJAN TERVEYSTARKASTUKSET JA EROT BIOLOGISESSA IÄSSÄ Jari Parkkari 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 KASVAVIEN URHEILIJOIDEN RASITUSVAMMAT Stefan von Knorring 40

41 NUOREN URHEILIJAN YLIKUORMITTUMISEN TOTEAMINEN JA HOITO LÄÄKÄRIN NÄKÖKUL MASTA Lauri Alanko 41

42 42

43 43

44 44

45 NUORTEN URHEILIJOIDEN TUKI JA LIIKUNTAELINTEN TESTAUS TOIMINNALLISIA MERKKEJÄ MAHDOLLISISTA ONGELMISTA Juha Koskela 45

46 POSTERIT 46

47 MOVE! VERTAILUARVOT 5. JA 8. LUOKALLE Laura Joensuu, Virpi Inkinen, Hermanni Oksanen, Jouni Kallio, Jarmo Heiskanen, Harto Hakonen, Tuija Tammelin, LIKES tutkimuskeskus Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu ja palautejärjestelmä. Se käynnistetään virallisesti alkavan lukuvuoden alusta, kun uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön. ( Move! mittausosiot ovat: 1) 20 metrin viivajuoksu (kestävyyskunto, liikkumistaidot), 2) vauhditon 5 loikka (alaraajojen voima, nopeus, dynaamiset tasapainotaidot, liikkumistaidot), 3) ylävartalon kohotus (vartalon koukistajien lihaskestävyys), 4) etunojapunnerrus (yläraajojen voima), 5) kehon liikkuvuus sisältäen kyykistyksen (lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuus), alaselän ojennuksen (alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuus) ja oikean ja vasemman olkapään liikkuvuuden (yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuus) ja 6) heitto kiinniottoyhdistelmä (käsittelytaidot, havaintomotoriset taidot sekä yläraajojen voima). Move! vertailuarvoja kerättiin yhdeksässä peruskoulussa: vuonna 2013 kaikilta luokan oppilailta ja vuonna 2014 kaikilta luokan oppilailta. Koulutettu mittausryhmä suoritti mittaukset kouluille. Viidennen luokan oppilaita oli yhteensä 527, joista tyttöjä oli 274. Kahdeksannen luokan oppilaita osallistui 741, joista oli tyttöjä 350. ( Tulosten perusteella Move! vertailuarvot on jaettu kolmeen eri tasoon, joita kuvataan ilmeillä. Raja arvot muodostuvat mitatun aineiston kolmanneksista muissa osioissa paitsi liikkuvuusmittauksessa. Kehon liikkuvuus arvioidaan kaikkien neljän eri liikkuvuusmittausosion summana. ( Move! vertailuarvot on laadittu 5. ja 8. luokkien tytöille ja pojille mittausosioittain. ( 47

48 48

49 TRAJECTORIES OF MOTOR COORDINATION IN 4 7 YEARS OLD CHILDREN: A LATENT GROWTH CURVE ANALYSIS. A. Laukkanen 1,2, A.J. Pesola 2, N. Lyyra 1, A. Sääkslahti 1, T. Finni 2. 1 Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, 2 Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Introduction: For being able to take part in physical activities typical to the given age, children need proficiency in several motor tasks. Gross motor coordination (MC) is a basis for executing motor tasks and for learning new movement patterns. This study aimed to identify different MC trajectories in children aged 4 7 years old. Methods: Motor coordination of children (n=94, mean age 6.1±1.3 years at baseline) was measured at 0, 6 and 12 months by KTK test battery (Kiphard & Schilling 2007). To identify different MC trajectories, developmental trend of the mean score of KTK was analyzed by using a latent growth curve and growth mixture analysis. Results: In general, MC developed significantly over the year long follow up (p<0.001). Three different groups of children were identified regarding the level and trend of development of MC. The group with the lowest level of MC had significantly lower trend of development of MC (p< ) than other groups. Even though the group with the lowest level of MC consisted of younger children (mean age 5.3 years) than other groups (mean ages 5.7 and 7.2 years), the age did not significantly affect the developmental trend of MC. There were no sex differences in the trajectories of MC. Conclusions: This study showed that MC is developing along the age in general. However, children among the group with the lowest level of MC have a significantly lower developmental trend of MC than children in the groups with higher level of MC. Further examination on characteristics associated with the low developmental trend of MC is needed. References: Kiphard E, Schilling F Körperkoordinationtest für Kinder. 2. Überarbeitete und ergänzte Auflage. Weinheim: Beltz Test GmbH; Key words: Motor coordination, children, latent growth curve analysis. 49

50 YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: FYSIOLINE OY HUR LABS OY 50