Ja kuka maksaa ja kenen taskusta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ja kuka maksaa ja kenen taskusta"

Ari-Pekka Penttilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Työikäisten toimivat palveluketjut -seminaari Ja kuka maksaa ja kenen taskusta Sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1

2 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset Kustannustiedot hajallaan ja poimittava erilaisista tilastoista Vain osa esim. mielenterveyspalveluja tarvitsevista on hoidon piirissä, samaa voi sanoa päihteiden suurkuluttajista, joten kaikki kulut eivät ehkä kirjaudu sinne, mistä ne olisi tilastollisesti kerättävissä Palveluja on siirretty laitospalveluista avopalveluihin, joiden kustannuksia on vaikeampi laskea kuin laitoskustannuksia, kun palvelut ovat hajautuneet Niina Korpelainen 2

kulut eivät ehkä kirjaudu sinne, mistä ne olisi tilastollisesti kerättävissä Palveluja on siirretty laitospalveluista

3 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset Vuonna 2005 tehdyn selvityksen (Vitikainen et al. Mielenterveys ja päihdetyön kustannukset viidessä Pirkanmaan kunnassa) mukaan kuntien kokonaiskustannukset, mukaan lukien kiinteät kustannukset, arvioidaan olevan euroa asukasta kohti. (Vrt. Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon kok.menot v olivat 1399 e/as) Peruspalveluiden osuus mielenterveys- ja päihdetyön kustannuksista vaihteli tutkituissa kunnissa 9-17 % riippuen palvelujärjestelmästä Kohtuuton osa ko. kustannuksista kuluu erityispalveluihin Niina Korpelainen 3

arvioidaan olevan 85-159 euroa asukasta kohti. (Vrt. Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon kok.menot v.

4 Päihteistä aiheutuvia muita kustannuksia Alkoholin aiheuttamat päivystys- ja terveydenhuoltokustannukset Muutama vuosi sitten mm. Vantaan Peijaksessa, Kouvolassa ja Kysin yhteispäivystyksessä tehdyissä kartoituksissa lähes kolmannes päivystyspotilaista oli keskimäärin miltei 2 :n humalassa Niina Korpelainen 4

Vantaan Peijaksessa, Kouvolassa ja Kysin yhteispäivystyksessä tehdyissä

5 Kouvolan Aluesairaalassa tehty kartoitus (1) Kouvolan aluesairaalan (nyk. Pohjois-Kymen sairaala, PoKS) päivystyksessä tehty kartoitus (Nurmi-Lüthje) Tapaturmapotilaat puhallutettiin alkometrillä hoitoon tullessa Päihtyneiden tapaturmapotilaiden osuus lisääntyi tarkasteluaikana, erityisesti vuotiaiden miesten Joka neljäs tapaturmapotilas oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen Niina Korpelainen 5

puhallutettiin alkometrillä hoitoon tullessa Päihtyneiden tapaturmapotilaiden osuus lisääntyi

6 Kouvolan Aluesairaalassa tehty kartoitus (2) Miehet kolme kertaa useammin kuin naiset Yli promillen humalassa useimmin miehistä vuotiaat ja naisista vuotiaat Miehillä promillet keskimäärin 1,8 (vaihteluväli 0,1-5,0) ja naisilla 1,5 (vaihteluväli 0,1-3,6) Alkoholi oli mukana erityisesti toistuvissa tapaturmakäynneissä Alkoholiehtoisia tapauksia eri tapauksista oli kaatumisissa 21 %, pahoinpitelyissä 65 % ja itsensä vahingoittamisissa 66 %, pyöräilytapaturmissa n. 31 % Niina Korpelainen 6

(vaihteluväli 0,1-3,6) Alkoholi oli mukana erityisesti toistuvissa tapaturmakäynneissä Alkoholiehtoisia tapauksia eri

7 Esimerkkejä kaatumisten ja liukastumisten seurauksena syntyvien tyypillisten tapaturmien kustannuksista Pyöräilytapaturmissa kustannukset Kouvolalle /vuosi (81 % vamman hoitokustannuksista lankeaa kunnalle) Lonkkamurtumissa (tyypillinen kaatumisen seurauksena tuleva murtuma) kustannukset Kouvolalle 2,5 milj. /v Rannemurtuma, syntyy tyypillisesti kaatumisen seurauksena kaikenikäisille, kustannukset Kouvolalle n /v + työkyvyttömyys 2-3 kk/murtuma Kustannukset laskettu vuoden 2010 kustannustasolla Niina Korpelainen 7

000 /vuosi (81 % vamman hoitokustannuksista lankeaa kunnalle) Lonkkamurtumissa (tyypillinen kaatumisen seurauksena tuleva murtuma)

8 Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat Suomessa Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1.000 vastaavanikäistä ,619,9 32, vuotiaat/1.000 vastaavanikäistä ,412,2 11,4 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKSnet Niina Korpelainen 8

000 vastaavanikäistä 2008 2009 2010 21,619,9 32,9 18-24 -vuotiaat/1.

9 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Suomessa asuvat v ja väestöosuudet Sairausryhmä Kaikki % Miehet Naiset Kaikki, josta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ETK vuositilasto Niina Korpelainen 9

10 Mielenterveysongelmat eläkeperusteena (1) Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin suomalaista, heistä arviolta psyykkisistä syistä (Pekka Sauri, 2011; aiheesta esitys hallitusohjelmaan) V työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista. Heistä 75 % sai työkyvyttömyyseläkkeen mielenterveyden häiriön perusteella Masennuksen perusteella v siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 487 alle 30-vuotiasta henkilöä; kasvu vuodesta 2004 miehillä 60,5 %, naisilla 42,1 % Niina Korpelainen 10

612 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista.

11 Mielenterveysongelmat eläkeperusteena (2) Peruskansaneläke kuukaudessa on n. 586 euroa ja vuodessa euroa. Yksinkertainen laskuesimerkki osoittaa, että psyykkisistä syistä eläkkeellä olevan peruseläkekulut ovat vähintään milj. euroa. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät ovat useasti korkeasti koulutettuja, joten todellisten kulujen voidaan olettaa olevan huomattavasti em. summaa suuremmat. Niina Korpelainen 11

000 psyykkisistä syistä eläkkeellä olevan peruseläkekulut ovat vähintään 703.200.000 milj. euroa.

12 Päihteet lastensuojelussa Lastensuojelun laitoshoitokustannukset v olivat laitosja perhehoidon osalta runsaat 350 milj. euroa (deflatoidut kustannukset) THL, Lastensuojelu 2008 Sosiaaliportin tietojen mukaan lastensuojelun kokonaiskustannukset/v. ovat yli milj. euroa Lastensuojelun laitoshoidon kustannukset voivat olla yksilötasolla jopa euroa/vuosi Noin puolessa lastensuojelutapauksista taustatekijänä on liiallinen alkoholinkäyttö (kokemukseen perustuva arvio) Niina Korpelainen 12

ovat yli 700.000 milj. euroa Lastensuojelun laitoshoidon kustannukset voivat olla yksilötasolla jopa 80.

13 Alkoholihaittojen yhteiskunnalliset kustannukset (Stakesin Raportteja 10/2006 mukaan) Alkoholinkäytön aiheuttamat välittömät kustannukset v olivat yht. 933 milj. euroa terveydenhuollon kulut lähes 90 milj. sosiaalihuollon kulut 160 milj., joista päihdehuollon osuus 90 milj. omaisuusvahinkojen osuus 210 milj. eläkkeet ja sairauspäivärahat 220 milj. (pääpaino eläkkeissä) järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 254 milj. Niina Korpelainen 13

sosiaalihuollon kulut 160 milj., joista päihdehuollon osuus 90 milj. omaisuusvahinkojen osuus 210 milj.

14 Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (1) Vuonna 2008 alkoholinkäyttö aiheutti 0,8 1,0 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,3 6,3 miljardin euron välilliset kustannukset Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat yli 7 % ja välilliset keskim. 4 % Niina Korpelainen 14

välittömät kustannukset ja 3,3 6,3 miljardin euron välilliset kustannukset Vuoteen 2007

15 Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (2) Välittömät kustannukset jakautuivat seuraavasti: yli 1/3 järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon hieman yli 1/4 sosiaalihuoltoon reilu 1/5 terveydenhuoltoon muut ennalta ehkäisevään työhön, alkoholivalvontaan ja tutkimukseen Niina Korpelainen 15

järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon hieman yli 1/4 sosiaalihuoltoon reilu 1/5

16 Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (3) Vuonna 2008 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti n. 0,2-0,3 miljardin euron välittömät ja 0,5-1,2 miljardin euron välilliset haittakustannukset Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat lähes 8 % ja välilliset kustannukset n. 8 % Välittömät kustannukset jakautuivat seuraavasti: reilu 1/3 sosiaalitoimen menoihin 1/4 yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon 15 % terveydenhuoltoon Niina Korpelainen 16

0,2-0,3 miljardin euron välittömät ja 0,5-1,2 miljardin euron välilliset haittakustannukset Vuoteen 2007 verrattuna välittömät

17 Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (4) Välillisten haittavaikutusten kasvu johtui huumeisiin liittyvien kuolemien ja huume-ehtoisten sairauspäivien määrän lisääntymisestä Välillisistä kustannuksista ylivoimaisesti suurin erä oli menetetyn elämän arvo ennenaikaisen kuoleman johdosta Niina Korpelainen 17

kuolemien ja huume-ehtoisten sairauspäivien määrän lisääntymisestä Välillisistä

18 Kustannusten maksajat Stakesin Raportteja 10/2006, Alkoholihaittojen yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa v. 2003: valtion ja kuntien osuus kustannuksista on n. 60 % (valtio: järjestys- ja turvallisuuskustannukset kunta: sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi) eläke- ja vakuutusyhtiöt maksavat suuren osan alkoholiehtoisista eläkkeistä sekä omaisuus- ja henkilövahinkojen korvauksista osa terveydenhuoltokuluista syntyy yksityisistä taas korvaavat mm. Kela ja RAY palveluista, joita Asiakasmaksuja maksavat asiakkaat ja sosiaalitoimi Niina Korpelainen 18

60 % (valtio: järjestys- ja turvallisuuskustannukset kunta: sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi) eläke- ja vakuutusyhtiöt

19 Kuntien palvelujen rahoituksen jakautuminen Sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna ,6 miljardia euroa (lasten päivähoito ja hoidon tuet mukaan lukien), mikä oli 56 % kuntien kokonaismenoista Käyttökustannuksiin osoitetut valtionosuudet kattavat noin kolmanneksen kuntien lakisääteisistä menoista Asiakasmaksuilla katetaan menoista vajaa kymmenen prosenttia Kunnat rahoittavat jäljelle jääneen osuuden ( ja talous/palvelujen menot) Niina Korpelainen 19

valtionosuudet kattavat noin kolmanneksen kuntien lakisääteisistä menoista Asiakasmaksuilla katetaan menoista vajaa

20 Kuntien menojen rahoitus prosentteina Verotulot 46 % siitä kunnallisvero 39 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 3 % Käyttötalouden valtionosuudet 18 % Toimintatulot 27 % Lainanotto 5 % Muut tulot 4 % Peruspalvelubudjetti /Kuntaliitto Niina Korpelainen 20

Käyttötalouden valtionosuudet 18 % Toimintatulot 27 % Lainanotto

21 Suomen sosiaalimenojen jakautuma Sosiaalimenot koostuvat pääosin eläketurvan sairausturvan työttömyysturvan sosiaali- ja terveyspalvelujen verovaroin katetuista kustannuksista ( ja talous/sosiaalimenot) Niina Korpelainen 21

22 Suomen sosiaalimenojen rahoitus Suomen sosiaaliturva rahoitetaan seuraavasti: Työnantajien maksuilla 37 % Vakuutetut maksavat11 % Valtion rahoituksesta 27 % Kuntien rahoituksesta 18 % ( ja talous/sosiaalimenot) --- Sen lisäksi, että me maksamme vakuutusmaksuja, me maksamme kunnallisveroa ja valtion veroa Niina Korpelainen 22

23 Mitä kannattaa tehdä ja miksi? Ehkäisevät toimenpiteet Varhainen interventio ja tuki Avopainotteiset palvelut moniammatillisesti Työssäjaksamisen monipuolinen tuki Hoito- ja palveluketjut toimiviksi Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen Tuloksena yksilötasolla hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä yhteisötasolla taloudelliset säästöt Niina Korpelainen 23

24 Kiitos! Niina Korpelainen 24

Samankaltaiset tiedostot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien