TUTKIMUSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLISSA HAILA, HALME, PURHONEN, SALMINEN, HAUTAMÄKI, PUUKKA & RITSILÄ

Transkriptio

1 TUTKIMUSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLISSA HAILA, HALME, PURHONEN, SALMINEN, HAUTAMÄKI, PUUKKA & RITSILÄ

2 NÄKÖKULMIA YLIOPISTOJEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN HAASTEISTA Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa on yliopistojen erilaisesta luonteesta johtuen tarvetta sekä yhteismitalliselle että toisaalta yliopisto- tai yksikkökohtaiselle tarkastelulle. Yliopistojen vaikuttavuus rakentuu pitkäjänteisen tutkimuksen ja useita vuosia kestävän koulutuksen varaan. Esim. opiskelijoiden työllistyminen on toistaiseksi ollut heikosti seurattu vaikuttavuuden ulottuvuus. Erityisenä haasteena on tutkimustoiminnan pidemmän aikavälin vaikutusten kuvaaminen. Esim. yliopistojen ja ulkopuolisten organisaatioiden yhdessä luominen (co-creation) on yhä tärkeämmässä roolissa. Yliopistot toimivat osana lokaaleja ja globaaleja ekosysteemejä. Kuinka otetaan huomioon yliopiston rooli ekosysteemin prosesseissa? Esim. tutkimustulosten kaupallistaminen. Kuinka otetaan huomioon aineettoman pääoman arvo?

3 TYÖN TOTEUTUS Tekijät: ETT Katri Haila (Ramboll), TkL Kimmo Halme (Ramboll) FT Pipsa Purhonen (Ramboll) VTM Vesa Salminen (Ramboll) Prof. emer. FT Antti Hautamäki (Konsultointi Kestävä Innovointi) YTM Jaana Puukka (InnovationEngage) KTT Jari Ritsilä (Jyväskylän yliopisto) Ohjausryhmä: Johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki (Tekniikan akateemiset TEK), Johtaja Mervi Karikorpi (Teknologiateollisuus ry), Provosti Ilkka Niemelä (Aalto-yliopisto), Kehitysjohtaja Jari Jokinen (Aalto-yliopisto), Vararehtori Jari Hämäläinen /Hannu Rantanen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Vararehtori Jaakko Puhakka (Tampereen teknillinen yliopisto) Vararehtori Olli Silven (Oulun yliopisto)

4 TUTKIMUSKYSYMYKSET Miten tarkasteltavissa tekniikan alan yliopistoissa ja maissa on arvioitu yliopistojen tutkimustoiminnan vaikuttavuutta? Millaista näyttöä on erilaisten tutkimuksen vaikuttavuuden indikaattorien ohjausvaikutuksista? Miten tekniikan alan yliopistoissa tutkimuksen vaikuttavuuden tarkastelu on vaikuttanut toimintaan yliopiston tai yksittäisten laitosten tasolla? Mitä vahvuuksia, heikkouksia ja riskejä erilaisilla indikaattoreilla on? Vertailumaat: Alankomaat, Australia, Singapore, Sveitsi, Tanska, Tsekki ja Yhdysvallat

5 TYÖVAIHEET 1. Lyhyt taustoitus yliopistojen tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnille ja mittaamiselle 2. Tiivis meta analyysi aiemmasta tutkimuksesta yliopistojen tutkimustoiminnan vaikuttavuutta koskien 3. Kansainvälinen tarkastelu yliopistoissa käytetyistä tutkimuksen vaikuttavuuden indikaattoreista ja niiden mittaamisesta eri maissa. Tarkasteluun sisältyi esimerkkiyliopistojen tarkastelu sekä kansallisten järjestelmien tarkastelu soveltuvin osin.

6

7 TILANNE VERTAILUMAISSA

8 AUSTRALIA ERA (Excellence for Research in Area)- malli käytössä vuodesta Sekä numeerisia mittareita että alakohtaisesti määriteltyjä laadullisia indikaattoreita. Joillakin tieteenaloilla käytössä vertaisarvioinnin paneelit. Group of Eight -yliopistojen ja teknillisten yliopistojen verkoston (ATN) arviointikokeilu Excellence in Research Innovation ATN:n rooli yliopistojen ja tutkimuksen kehittämisessä

9 TSEKKI Indikaattoriperusteinen arviointijärjestelmä, joka keskittyy tutkimuksen tuotoksiin, käytössä vuodesta Suoritusperustein arviointi ja vahva ohjausvaikutus. Tulevaisuuteen katsomisen sijaan ohjaus toteutuu suhteessa aiempaan tutkimusmenestykseen ja tuloksellisuuteen.

10 ALANKOMAAT Menestyy erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Vahvuuksia erityisesti tieteellisten julkaisujen määrä, kansainvälinen tutkimusyhteistyö sekä yliopiston ja teollisuuden vuorovaikutus. Suoritusperustaista rahoitusmallia kehitetty vuodesta Nykyinen malli vuodesta Korostaa tutkimuksen laatua, yhteiskunnallista relevanssia ja sovellettavuutta / kaupallistamista. Tohtoriohjelmille kohdennetussa rahoituksessa kyse myös strategisesta arvioinnista. Kehityssuuntina valorisaatioindikaattorit sekä ala- ja toimintokohtaisen hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden arviointi.

11 SVEITSI Yliopistotutkimusrahoituksen ohjausjärjestelmiä runsaasti, koska osa kantonin ja osa liittovaltion alaisuudessa. Rahoituksessa korostetaan laatua, lahjakkaita professoreja ja opiskelijoita Perusrahoituksen osuus suuri, strategiset kehykset laajat, ja yliopistoilla suuri vapaus. Hallinnon ja raportoinnin työkalu ETHIS Liittovaltion projektirahoitus kansallisesti tärkeisiin tutkimushankkeisiin

12 TANSKA Hyvä verrokki Suomelle. Rakenteellisten uudistusten kuten esim. yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdistämisen vaikutuksia on vielä mahdoton arvioida, mutta mm. yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on noussut. Yliopistotasolla konkreettiset tulossopimukset ja niissä käytetyt mittarit. Kaupallistamisaktiivisuudesta kertovat vertailutilastot. Alumnien sijoittumista tarkasteleva vaikuttavuusselvitys.

13 SINGAPORE Kansallisessa rahoitusmallissa huomioitu on innovaatioekosysteemi. Rahoitusta kohdennetaan myös startupyrityksiin ja mahdollistetaan akateemisen henkilöstön ajankäyttö kaupallistamiseen ja yrittäjyyteen. Yliopiston sisäisessä rahoitusmallissa on käytössä monipuolisesti useita eri indikaattoreita koskien tutkimuksen tuotoksia, yritystoimintaa, yliopiston ja teollisuuden välistä yhteistyötä sekä yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä.

14 YHDYSVALLAT Yliopistojärjestelmää ei ohjata keskitetysti. Sekä julkisia että yksityisiä yliopistoja (yli 4000 kaikkiaan). Yliopistojen välinen kilpailu on todella kovaa, mikä pakottaa panostamaan tutkimuksen ja opetuksen laatuun ja hakeutumaan yhteistyöhön yritysten kanssa. Tyypillisesti vaikuttavuutta mitataan tutkimukseen, yritysyhteistyöhön ja talouteen kohdistuvin mittarein, mutta viime aikoina on vahvistunut myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaus ja ekosysteemeissä toimimisen arviointi. Yliopistot pyrkivät itseohjautuvasti tarjoamaan opintoja, joihin on kysyntää kuten liiketalous, tekniikka, juridiikka ja lääketiede.

15 TILANNE SUOMESSA

16 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIT SUOMESSA Vertailu ulkomaisiin haastavaa olennaista on ottaa huomioon myös muut ohjauskeinot ja toimintaympäristö. Yliopistojen profiili ja strategiset painoalat eivät juurikaan heijastu seurantaindikaattoreihin. Tekniikan yliopistot tekevät strategista yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja ennakointia keskenään. Sisäiset rahoitusmallit poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kaikilla tuloksiin perustuvia indikaattoreita, mutta niiden painoarvo rahoituksessa vaihtelee. Rahanjakomalli on keskeinen, mutta ei ainoa sisäinen ohjauskeino (esim. urapolku ja Green Campus).

17 OKM:N RAHOITUSMALLI V ALKAEN Opetus- ja kulttuuriministeriössä otettiin vuonna 2013 käyttöön yliopistojen uusi, laatua ja strategisten valintojen merkitystä korostava rahoitusmalli. Julkaisujen painoarvoa lisättiin uudessa rahoitusmallissa ja julkaisut muodostavatkin suurimman rahoituskokonaisuuden tutkimustoiminnan perusteella jaettavasta rahoituksesta. Tutkimuksen rahoitusosuus: 13 % julkaisut (josta kansainväliset referee-julkaisut 9 % ja muut tieteelliset julkaisut 4 %); 9 % yliopistossa suoritettujen tohtorintutkintojen lukumäärä enintään sopimuskaudelle asetettuun tavoitteeseen saakka 9 % kilpailtu tutkimusrahoitus (josta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3 % ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus 6 %) 2 % ulkomaalainen tutkijanurajärjestelmään sijoitettu sekä tuntiopetusta antava opetus- ja tutkimushenkilöstö 1 % yliopistossa ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä

18

19 STRATEGIAN SEURANTAINDIKAATTORIT KESKEISET HAVAINNOT Suomalaisessa rahoitusmallissa strategiaperusteisen rahoituksen osuus on 10 % kokonaisuudesta. Tulossopimusten mukaan strategiarahoitusta kohdennetaan yliopistojen strategian mukaisten toimien edistämiseen. Valituissa yliopistoissa (Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto) käytössä olevat strategian seurantaindikaattorit heijastavat vahvasti tutkimusta, koulutusta ja kansainvälisyyttä (ks. seuraava dia). Sen sijaan yliopistojen profiili ja strategiset painoalat sisältöineen eivät näy seurantaindikaattoreissa.

20

21 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

22 KOLME OHJAUSMALLIA Verrokkimaissa käytetyt lähestymistavat kolmeen ryhmään seuraavasti: 1) indikaattoriohjausmalli, 2) yliopistokohtainen sopimusmalli ja 3) kannustinmalli. Suomen malli on lähimpänä yliopistokohtaista sopimusmallia, joka on vertailumaissa käytössä Tanskassa ja Alankomaissa.

23 KOLME OHJAUSMALLIA

24 VAIKUTTAVUUDEN RAKENTUMINEN

25 KEHITTÄMISKOHTEITA = Huomioitavia

26 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Suomessa yliopistojen toimintaympäristö on muutoksen alla (mm. valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähenemisen merkitys yliopistoille, joiden rahoitus perustuu yli 80 % julkisen sektorin rahoitukseen). On tärkeää selkiyttää ohjauksen kokonaisuuden tavoitteita eli minkälaiseen vaikuttavuuteen pyritään. Yliopistojen tutkimustoiminnan ohjaus on monen elementin summa, kun on olemassa lukuisia julkisen rahoituksen lähteitä, joilla on edelleen erilaisia strategisia tavoitteita. Sekä kansallisessa yliopistojen rahoitusmallissa että yliopistotason sisäisessä ohjauksessa on tarvetta sille, että vaikuttavuustavoitteita painotettaisiin nykyistä enemmän suorien tuotosten mittaamisen sijaan. Tarpeen ottaa huomioon sekä lyhyen että pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteet. Määrällisten mittarien ohjausvaikutus riippuu yliopistojen asemasta, rahoituksesta, yliopiston ja teollisuuden välisen yhteistyön käytännöistä ja toimintakulttuurista. Yliopiston vaikuttavuus on kokonaisuudessaan ratkaisevasti kiinni yliopistojen tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan motivaatiosta sekä sitoutumisesta ja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työelämään.

27 KIITOS