Tieteen tila Heikki Mannila SUOMEN AKATEMIA

Transkriptio

1 Tieteen tila 2012 Heikki Mannila

2 Sisältö Tieteen tila 2012 raportin päähavainnot ja kehittämisehdotukset Tieteen tila vs. tieteenalojen tila Tieteen tila raportoinnin jatkokehitys Johtopäätökset Ei juurikaan kommentteja opetuksesta eikä innovaatiopolitiikasta 2

3 Yhteenveto Suomen tieteen tila on suurin piirtein entisellään Volyymi ja taso ovat kohtalaisia Terävä kärki löytyy, mutta se ei ole kovin laaja Vahvoihin eurooppalaisiin maihin verrattuna olemme jäljessä (hyvää eurooppalaista tasoa) 3

4 Komponentit Rahoitus Henkilöstö Julkaisumäärät ja viittaukset 4

5 Päähavainnot rahoitus T&k-rahoitus Suomessa kohtuullisen korkea verrattuna muihin maihin Muuallakin sijoitettu runsaasti tutkimukseen Rahoitus (osuus bkt:sta) menossa selkeästi alaspäin Sekä koko tk-aktiviteetti että julkinen rahoitus Kehitys hyvin huolestuttava 5

6 Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus (%) bruttokansantuotteesta Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset. 6 Kehitys Suomessa vahvasti laskeva

7 Julkisesti rahoitettujen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus (%) bruttokansantuotteesta /2010. Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset. 7 Kehitys Suomessa vahvasti laskeva

8 Rahoitus vuonna 2012, miljoonia euroja Yliopistot 1800 Yliopistot, tutkimusosuus Valtion tutkimuslaitokset Suomen Akatemia Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) *Keskiarvo ajalta 1/2007-6/2012

9 Päähavainnot tutkijakunta Tutkija-nimikkeillä henkilöitä runsaasti väkilukuun nähden, mutta tohtoreita vähän (18 %) Tohtorien osuus korkeakoulusektorillakin vain 31 % Hieman noussut Ulkomaisten määrä kasvanut 9

10 Melko paljon tutkijoita (Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) työllistä kohden kokonaisuudessa, korkeakoulusektorilla ja julkisella sektorilla 2010.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012, ja työllisen väestön osalta OECD Short-Term Labour Market Statistics, kesäkuu

11 Vähän tohtoreita (Tutkijakoulutettujen osuus (%) t&khenkilöstöstä (henkilömäärästä laskettuna) 2003 ja 2009.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu Huomautukset: Tutkijakoulutettu = Second stage tertiary education - Doctorate level (ISCED 6). Suomen tiedot sisältävät sekä tohtorintutkinnon että lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. 11

12 Vähän tohtoreita myös korkeakoulusektorilla (Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) koulutuksen mukaan sektoreittain ja lisäksi korkeakoulusektorilla organisaatioryhmittäin 2010.) Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietokantataulukot, kesäkuu Huomautukset: YVT= Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta. 12

13 Ulkomaalaisten tutkijoiden osuus nousussa (%-osuus Suomen Akatemian tutkijanuraa tukevien rahoitusmuotojen kautta rahoittamista tutkijoista yhteensä ja rahoitusmuodoittain ) Lähde: Suomen Akatemian rahoitustilastot

14 Päähavainnot julkaisumäärät, taso ja teemat Suomen julkaisumäärät (asukasta kohden) ovat kasvussa Suhteellinen osuus maailman julkaisuista lievässä laskussa Ei yllätys, sillä uudet tiedemaat ovat nousussa Taso: viittausindeksien perusteella taso on hyvä, mutta Euroopan kärkimaista olemme selkeästi jäljessä Teemat: merkittävä osa Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sijoittuu ns. suurten haasteiden alueille 14

15 Julkaisumäärät lievässä nousussa asukasta kohden (Julkaisuja miljoonaa asukasta kohden keskimäärin vuodessa ja ) Aineistolähde: Thomson Reuters Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto Asukasmäärätiedot: OECD Statistical database

16 Suhteellinen osuus maailman julkaisuista lievässä laskussa (Julkaisumäärien indeksoitu kehitys (kausi =100). ) Aineistolähde: Thomson Reuters Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto Huomautukset: Julkaisumäärät on ositettu julkaisuun osallistuvien maiden kesken. Julkaisumäärä 16 (ositettu) kaudella on esitetty maan nimen jälkeen.

17 Suhteellinen viittausindeksi pysynyt lähes samana (Kehitys Maailman keskimääräinen taso on 1. ) Aineistolähde: Thomson Reuters Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto

18 Huippujulkaisujen osuus entisellään (Top 10 indeksin kehitys Maailman keskimääräinen taso on 1.) Aineistolähde: Thomson Reuters Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aaltoyliopisto

19 Toinen indikaattori: ERC grants /

20 ERC-apurahoja Julkaisut vs. ERC-apurahat Julkaisuja(ositettu)

21 ERC-apurahoja Julkaisut vs. ERC-apurahat Itävalta Julkaisuja (ositettu)

22 Hyväksymisprosentit yleensä ja Suomesta Success rates: selected over evaluated proposals 25.0 ERC call FI StG 2007 StG 2009 StG 2010 StG 2011 AdG 2008 AdG 2009 AdG 2010 AdG StG AdG

23 Kehittämisehdotukset raportissa (1) Tärkeitä ja tuttuja teemoja: Tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointi Kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus Perustutkimuksen asema, uudet avaukset ja riskitutkimus Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen 23

24 Kehittämisehdotukset raportissa (2) Tutkijankoulutuksen kehittäminen: monipuoliset uravaihtoehdot Tutkimusinfrastruktuurit Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys Julkisin varoin kerätyn tiedon mahdollisimman vapaa käyttö Laadukkaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö Tieteellisen tutkimustiedon hyödyntäminen päätöksenteon ja hallinnon tukena 24

25 Tieteen tila vs. tieteenalojen tila Kuinka paljon koko tieteen tila kertoo? Onko tieteenalojen välillä merkittäviä eroja? (On, tietysti) Onko yksittäisillä tieteenaloilla nähtävissä merkittävästi kokonaistrendistä eroavia suuntauksia? (Ehkä) Tieteenalakohtaiset rahoitus- ja bibliometriatiedot sekä työpajojen tulokset verkossa 25

26 Tieteen tila -prosessin jatkokehitys Nykyinen versio katsoo koko tieteen tilaa Organisaatiotaso (yliopisto, tutkimuslaitos jne.) puuttuu Hyödynnettävyyden kannalta tämä olisi tarpeen Jatkossa Perusdata: rahoitus, bibliometriikka organisaatioittain ja tieteenaloittain Kullakin kerralla tietyt erityisteemat: esim. infrat, rekrytointi jne. Enemmän informaatiota SA yliopistot 26

27 Johtopäätökset Tieteen tila raportista Tieteen tila on OK, mutta itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta Rahoitustilanne huolestuttava ERC-signaali huolestuttava Seuraavat pari vuotta ovat Suomen korkeakoulujen kehittämisen kannalta keskeisiä Rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen: saavatko yliopistot aikaan merkittävää työnjakoa? Eläköityminen: 35-40% yliopistojen professoreista jää eläkkeelle 5 vuoden kuluessa; keskeisiä rekrytointeja tullaan tekemään todella paljon nouseeko laatu? Tutkimuslaitosten kehittäminen 27

28 Johtopäätökset Tieteen tila raportista (2) Miten tilaa parannetaan? Pitää pystyä rekrytoimaan hyvin tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita Ja antaa heille hyvät olot Toimiakseen tämä vaatii mittavaa profiloitumista Profiloituminen ja rekrytointi: toisiinsa liittyvät teemat Kaikilla aloilla ei voi olla yhtä houkutteleva Rekrytointi vaatii profiloitumista Profiloituminen mahdollistaa rekrytoinnit Koti- ja ulkomainen rekrytointi 28

29 Profiloituminen Kaikessa ei voi olla yhtä hyvä Kaikkea ei voi tehdä Tarvitaan temaattisia valintoja: profiloituminen Missä pitäisi olla hyvä, missä voidaan olla hyvä Laveahkoille alueille profiloituminen Koulutusvastuut jne. toki muistettava Profiloituminen ei tarkoita vanhaan juuttumista; uudet avaukset 29

30 Rekrytointi (opettajien ja opiskelijoiden) Tutkimusta ja opetusta tekevät ihmiset Joilla on riittävän hyvät edellytykset tehdä työtä Rekrytointi ja hyvien olojen tarjoaminen ovat keskeiset tekijät: Osaavat tutkijat ja opettajat ja innostuneet opiskelijat Sopivat rahoitusinstrumentit ja hyvä tutkimusinfrastruktuuri 30

31 Laadukas rekrytointi vaatii profiloitumista Mitkä keinot mahdollistavat rekrytoinnin? Mikä houkuttelee hyviä henkilöitä? Hyvä seura: hyvät kollegat ja opiskelijat Keitä muita siellä on? Mikä on opiskelijoiden tausta? Hyvät urajärjestelmät Hyvät muut olot: Tutkimusinfrastruktuurit, yhteistyömahdollisuudet Sopivat perus- ja kilpailullisen rahoituksen instrumentit 31

32 Johtopäätöksiä Tieteen tila raportista (3) Jotta pystytään luomaan vetovoimaisia tutkimusympäristöjä Tarvitaan profiloitumisen ja rakenteellisen kehittämisen tukea Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma 32

33