Hankekuvaus - Finska nu

Transkriptio

1 Hankekuvaus - Finska nu sisältää erillisen kuvauksen hankkeen päiväkotiprojektista Tandem, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto 1

2 Sisällysluettelo Esipuhe Miksi Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto haluaa toteuttaa Finska nu -hankkeen? Finska nu -hankkeen tausta Miksi hankkeen toteuttaminen on tärkeää? Mitä Finska nu -hanke pitää sisällään? Mikä on päiväkotiprojekti? Mikä on projektin tavoite? Miksi hanke on suunnattu juuri päiväkodeille ja päiväkoti-ikäisille lapsille? Miten toiminta toteutetaan? Onko hanke toteutettavissa? Miten hanketta on pohjustettu? Miten hankkeen seuranta järjestetään Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Milloin hanke toteutetaan? Mitä tapahtuu vuoden 2014 jälkeen hankkeen päätyttyä? Miten hanke rahoitetaan? Kuka vastaa hankkeesta? Miten Finska nu organisoidaan? Yhteenvetona Miten Finska nu eroaa muista hankkeista? Yhteystiedot...16 Liite 1a: Finska nu -hanke kolmen osaprojektin yleiskuvaus...17 Liite 1b: Verkkoportaali ruotsalaisille nuorille, joilla on suomalainen tausta...18 Liite 1c: Suomen kielen kielityökalu...20 Liite 2: Valmistelevat ja seurantatoimenpiteet seitsemän vaihetta...22 Liite 3: Pilottitutkimuksen yhteenveto

3 Esipuhe Tämä asiakirja, Hankekuvaus - Finska nu, on jo vuonna 2008 käynnistyneen ja vuonna 2010 vauhtiin päässeen työn tulos. Hankekuvaus perustuu kahteen muuhun asiakirjaan: Finska nu -päiväkotiprojektin tausta, (laadittu Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitokselle SOFI:lle lähetettyä hakemusta varten). Finska nu -päiväkotiprojektin pilottitutkimuksen loppuraportti, (yhteenveto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitokselle). Lisäksi kuvaukseen liittyy erillinen, päivätty asiakirja, Finska nu -hankkeen syntyvaiheet, jossa kuvataan sitä, miten hanke on kehittynyt. Hankkeen valmisteluvaiheet on kuvattu alla. Hankekuvaus on laadittu keskeisten kysymysten ja vastausten pohjalta. Näin halutaan mahdollisimman konkreettisesti kuvata miksi, kenelle ja miten hanke toteutetaan. Hankekuvauksen lopussa on yhteenveto hankkeen budjetista. Tarkempi selvitys hankkeen tuotoista ja kuluista löytyy erillisestä asiakirjasta, Finska nu -hankkeen budjetti ( ). Suunnitelmien mukaan hanke käynnistyy tammikuussa 2012 ja päättyy joulukuussa Hankkeen toteutuksesta vastaa Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto projektikonttorinsa Tandemin kautta. 3

4 1. Miksi Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto haluaa toteuttaa Finska nu -hankkeen? Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle kielikysymys on aina ollut tärkeä seuraavasta syystä: Kun suomenruotsalaisille ja ruotsinsuomalaisille annetaan mahdollisuus ylläpitää ja kehittää identiteettiään ja kulttuuritaustaansa, myös maiden välinen yhteenkuuluvuus ja mahdollisuus jatkaa tiivistä yhteistyötä voidaan säilyttää. Rahastolle kielikysymys ei näin ole tärkeä vain yksilön ja hänen oikeuksiensa kannalta vaan myös Suomen ja Ruotsin välisten yhteyksien jatkuvuuden edistämisen kannalta (ja laajemmin pohjoismaisen yhteistyön kannalta yleisesti). Rahasto korosti tätä myös mietinnössään pääjohtaja Erland Ringborgin helmikuussa 2006 julkaisemasta selvityksestä koskien ruotsin kielelle suunnattua tukea Suomessa (Utredning om stöd till svenska språket i Finland). Suomessa käynnissä olevalla Svenska nu -verkostolla, jonka alullepanija rahasto on, ja Finska nu - hankkeella Ruotsissa on pohjimmiltaan sama tavoite: toisaalta yksittäisen kansalaisen kielitaito paranee ja hän oppii ymmärtämään paremmin monikielisyyden merkityksen, toisaalta Suomen ja Ruotsin yhteenkuuluvuudelle ja yhteistyölle luodaan paremmat lähtökohdat. Rahaston tavoite on näin sama kuin maiden hallitusten Hämeenlinnassa pidetyssä hallitusten yhteiskokouksessa vahvistama tavoite: Hallitusten mielestä on erityisen arvokasta, että monet ihmiset Suomessa puhuvat ruotsia ja Ruotsissa suomea. Vähemmistökielilaki ei ole vain tärkeä edellytys sille, että suomen kieli voi säilyä elävänä Ruotsissa. Lain avulla voidaan myös varmistaa jatkuva, vilkas kanssakäyminen Suomen ja Ruotsin välillä. Finska nu -hankkeen avulla laki voidaan siirtää käytännön tasolle, ja sille voidaan antaa näkyvyyttä, mikä on tärkeä viesti maiden enemmistöväestölle. Se kertoo, että Ruotsissa katsotaan suomen kielellä olevan erityisasema Ruotsin vähemmistökielten joukossa. Tämä on eduksi kummallekin maalle, ja siksi rahasto haluaa toteuttaa projektin. 2. Finska nu -hankkeen tausta Suomessa on ollut vuodesta 2007 alkaen käynnissä Svenska nu -verkosto, jonka välityksellä suomenkielisille lapsille ja nuorille tarjotaan kohtaamisia ruotsin kielen kanssa erilaisten kulttuuritapahtumien kautta. Sekä Suomen että Ruotsin valtio rahoittaa projektia noin 1,0 milj. Ruotsin kruunulla vuodessa. Projektikoordinaattorina toimii Hanasaaren ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus. Lisätietoja Svenska nu -verkostosta löytyy osoitteesta Suomessa toimivan Svenska nu -verkoston myötä sekä vuoden 2009 Merkkivuosi-projektin yhteydessä on esitetty, että Ruotsissa tulisi käynnistää vastaavanlainen hanke eli Finska nu. Finska nu olisi Merkkivuosi-projektin konkreettinen jatke ja vastaisi syntyneisiin odotuksiin rinnakkaishankkeesta Ruotsissa. 3. Miksi hankkeen toteuttaminen on tärkeää? Suomen kielellä on erityisasema Ruotsin kansallisena vähemmistökielenä. Tästä syystä panostukset juuri suomen kieleen saavat aivan erityisen ulottuvuuden muihin vähemmistökieliin verrattuna. Finska nu -hankkeen toteutuksen lähtökohdat ovat: 4

5 Suomen ja Ruotsin yhteinen historia. Suomi ja Ruotsi ovat olleet samaa valtiota yli 600 vuotta eli kauemmin kuin esimerkiksi Skåne on kuulunut Ruotsiin. Suomen kieli on näin aina ollut tietyllä tasolla vähemmistökieli Ruotsissa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa jo olemassa olevan vähemmistökielen eteen tehtäviä panostuksia. Ruotsin suurin vähemmistö. Ruotsissa asuu noin suomalaistaustaista henkilöä, jotka muodostavat noin 7,3 % Ruotsin väestöstä 1. Noin heistä on suomenkielisiä, ja arviolta noin osaa jollain tasolla puhua ja/tai ymmärtää suomea. Tämä ryhmä on merkittävä voimavara Ruotsille sekä Suomen ja Ruotsin väliselle jatkuvalle, elinvoimaiselle kanssakäymiselle. Ruotsissa asuvaa suomalaistaustaista väestöä voidaan verrata Suomen (lukuun ottamatta Ahvenanmaata) asukkaaseen, joilla on äidinkielenään ruotsi. Tämä vastaa noin 5,0 prosenttia Suomen väestöstä. Maiden yhteinen etu. Hämeenlinnassa pidetyssä maiden hallitusten yhteiskokouksessa todettiin seuraavaa: Hallitusten mielestä on erityisen arvokasta, että monet ihmiset Suomessa puhuvat ruotsia ja Ruotsissa suomea. Sillä, että ruotsin kieli ja kulttuuri pidetään elossa ja niitä kehitetään Suomessa, on suuri merkitys Ruotsin kannalta. Sama koskee Suomen näkökulmasta suomen kielen asemaa ja statusta Ruotsissa. Toisaalta on kyse vähemmistön eli suomenruotsalaisten ja ruotsinsuomalaisten kielitaidon ja identiteetin tukemisesta ja toisaalta siitä, että kummankin maan kansalaisten enemmistöväestö oppisi paremmin ymmärtämään vähemmistön historiaa, kulttuuria, kieltä sekä oikeuksia ja kiinnostuisi niistä. Maiden kieliin panostaminen on siten Suomen ja Ruotsin yhteinen etu. Panostus yhdessä maassa saattaa olla tärkeä kannuste vastaavanlaisen panostuksen toteuttamiselle toisessa maassa. Vähemmistökielilaki. Ruotsissa on vuosien keskustelujen jälkeen säädetty vähemmistökielilaki, joka antaa suomen kielelle ja neljälle muulle vähemmistökielelle muodollisesti vahvemman aseman. Jotta lailla olisi käytännön merkitystä, on tärkeää, että Ruotsin enemmistöväestö ymmärtää lain taustan ja sen, miksi esimerkiksi suomen kielellä on erityisasema kansallisena vähemmistökielenä. Lisäksi on tärkeää, että suomenkielinen vähemmistö on tietoinen laista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ja että olemassa olevaa infrastruktuuria kuten suomenkielisiä päiväkoteja ja peruskouluja osataan hyödyntää. Näin sekä enemmistö- että vähemmistöväestön tulee eri tavoin kantaa kortensa kekoon, jotta lailla olisi vaikutuksia käytännössä, ja jotta suomen kieli voisi tämän pohjalta kehittyä elävänä kielenä Ruotsissa. 1 Käsite suomalaistaustainen henkilö on määritelty seuraavasti: 1. Syntynyt Suomessa (1. sukupolvi), 2. Ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa (2. sukupolvi, lapset eivät ole syntyneet Suomessa) 3. Vähintään yksi isovanhemmista on syntynyt Suomessa (3. sukupolvi, lapset tai heidän vanhempansa eivät ole syntyneet Suomessa). Tilaston on laatinut vuonna 2008 Ruotsin tilastokeskus SCB ja Sisuradio. 5

6 Yllä mainitut lähtökohdat muodostavat yhteisen pohjan, jonka eri osa-alueet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Siksi onkin sekä Suomen että Ruotsin valtion kannalta tärkeää, että Svenska nu ja Finska nu -hankkeet ovat samanaikaisesti käynnissä vaikkakin niiden sisältö on hieman erityyppinen. 4. Mitä Finska nu -hanke pitää sisällään? Finska nu koostuu kolmesta osaprojektista, joista päiväkotiprojektin osuus on noin 80 % toiminnasta. Toiminnan laajentamiseksi Finska nu -hankkeeseen sisällytetään jatkossa kaksi muuta osaprojektia: verkkopohjainen suomen kielen työkalu ja ruotsinsuomalaisen/ suomalaisen nuorisokulttuurin verkkoportaali. Kielityökalu on ensisijaisesti suunnattu vuotiaille koululaisille ja verkkoportaali vuotiaille nuorille. Finska nu -hanke täydentää muita tärkeitä ruotsinsuomalaisia hankkeita ja toimintamuotoja, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta suomen kieltä ja sen käyttöä kohtaan. Seuraavassa esitellään tarkemmin päiväkotiprojekti. Muut osaprojektit on esitelty liitteessä Mikä on päiväkotiprojekti? Päiväkotiprojekti on ensisijaisesti suunnattu suomalaistaustaisille henkilöille, joiden kotikieli ei välttämättä ole suomi. Projektin avulla halutaan synnyttää keskustelua siitä, miten suomalaistaustaiset perheet voivat hyödyntää vähemmistökielilakia ja Ruotsin suomenkielistä infrastruktuuria. Projekti on suunnattu myös enemmistöväestölle. Tavoitteena on jakaa tietoa vähemmistökielilaista ja siitä, miksi suomen kielellä on erityisasema kansallisena vähemmistökielenä Ruotsissa. Suomen kieli lähtökohtana projekti haluaa myös lisätä yleistä kiinnostusta Ruotsin vähemmistökieliä kohtaan ja antaa tietoa lasten kyvystä oppia useita eri kieliä. 6. Mikä on projektin tavoite? Projektin tavoitteena on lisätä nuorempien lasten kiinnostusta suomen kieltä kohtaan välittämällä eläviä kohtaamisia suomenkielisen kulttuurin kanssa. Projektin toissijaisen kohderyhmän muodostavat päiväkotien henkilökunta, lasten vanhemmat, sisarukset ja ystävät ym. Heidän keskuudessaan projekti voi myös herättää kiinnostusta lapsen isovanhempien sukujuuria kohtaan. Projektia voidaan näin pitää toisaalta kulttuuri- ja kieliprojektina, jonka avulla tuetaan lapsen kielen kehitystä, toisaalta vähemmistöprojektina, joka käsittelee identiteettiä ja asenteita sekä lakiin perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Projektin eri osaalueet voivat myös synnyttää muita väestöryhmiä koskevaa keskustelua sekä lisätä kiinnostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Projektin profiili ja tavoitteet on esitetty alla olevassa kuvassa: 6

7 Kulttuurin välitys Osaamisen kehittäminen Tiedon jakaminen Identiteetin tukeminen 7. Miksi hanke on suunnattu juuri päiväkodeille ja päiväkoti-ikäisille lapsille? Useissa kokouksissa ja keskusteluissauissa on käynyt ilmi, että Ruotsissa ei ole käynnissä hanketta, jonka kohderyhmänä olisivat 3 5-vuotiaat suomalaistaustaiset lapset, jotka eivät välttämättä puhu suomea kotona. Kohderyhmän etuna voidaan pitää sitä, että lasten kielellinen kehitys ja kyky oppia uusia asioita on erittäin voimakasta juuri tässä iässä. Lisäksi päiväkotien toiminta on joustavampaa verrattuna koulujen lukujärjestyksen mukaisiin tunteihin, minkä vuoksi päiväkodeissa on helpompi järjestää erilaisia aktiviteetteja. Lisäksi lapsille tulee vähemmistökielilain mukaan tarjota eri hallintoalueilla päiväkotitoimintaaimintaa joko kokonaan tai osittain suomen kielellä (sama koskee vanhustenhuoltoa). Projekti kohdistuu esisijaisesti lapsiin, joilla suomi on joko passiivinen kotikieli tai ei olemassa oleva kotikieli. Passiivisella kotikielellä viitataan siihen, että jompikumpi vanhemmista on suomenkielinen, mutta suomea ei puhuta kotona. Ei olemassa oleva kotikieli viittaa tilanteeseen, jossa lasten vanhemmat eivät osaa suomea, mutta isovanhemmatat osaavat. Projekti kohdistuu päiväkoteihin (yhteensä noin 2 800), jotka sijaitsevat 32 suomenkielisellä hallintoalueella, mutta se on avoin kaikille päiväkodeille riippumatta siitä,, missä kunnassa ne sijaitsevat. Tilastokeskuksen (SCB) vuodelta 2008 olevien tilastojen mukaan Ruotsissa asuu lähes suomalaistaustaista 3 5-vuotiasta lasta. Alla olevassa taulukossa on esitetty heidän ikä- ja sukupolvijakaumansa. 2 Ikä 1. sukupolvi 2. sukupolvi 3. sukupolvi Yhteensä Yhteensä (Lähde: SCB 2008/SR Sisuradio) Sukupolvijakauma on määritelty sivun 5 alaviitteessä. 7

8 8. Miten toiminta toteutetaan? Toiminta tulee pohjautumaan näyttelijöiden/esiintyjien vierailuihin päiväkodeissa. Tarkoituksena on lisätä kiinnostusta suomen kieltä kohtaan esittämällä tätä tarkoitusta varten suunniteltua ohjelmaa, joka sisältää leikkiä, tanssia, kertomuksia ja teatteria.. Sopivia näyttelijöitä ja produktioita etsitään yhteistyössä Tukholmassa sijaitsevan ruotsinsuomalaisen, kaksikielisen Uuden Teatterin kanssa. Uudella Teatterilla on pitkä kokemus työskentelystä lasten ja nuorten parissa, ja sen tavoitteena on vahvistaa toisen ja kolmannen ruotsinsuomalaisen sukupolven kieltä ja identiteettiä. Toiminta tapahtuu sekä ruotsiksi että suomeksi. Lapset osallistuvat itse mahdollisimman paljon toimintaan, ja näin he myös harjoittelevat suomen kieltä aktiivisesti. Päiväkotivierailujen yhteydessä järjestetään myös muuta oheistoimintaa. Tavoitteena on tarjota oppimiselle jatkuvuutta sekä luoda kasvavaa ja pitempiaikaista mielenkiintoa suomen kielen oppimista kohtaan. Kun lapset, henkilökunta ja vanhemmat saadaan mukaan toimintaan pitemmällä aikavälillä, myös pitempiaikaisen mielenkiinnon herääminen on todennäköisempää. Olemme kehittäneet yhdessä kielipedagogin kanssa mallin, johon sisältyy päiväkotivierailuja täydentävää toimintaa valmistelevan ohjelman ja seurannan muodossa. Toiminnassa on otettu huomioon myös toiveet, joita on tullut esille lastentarhanopettajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Alla on kuvattu mallin seitsemän vaihetta Informaatioelokuvia lasten monikielisyydestä ja vähemmistökielilaista Valmisteleva aineisto päiväkodeille Esityksen toteuttaminen Seuranta-aineistoaineisto lapsille Seuranta-aineistoaineisto vanhemmille Koulutusta lastentarhanopettajille lasten monikielisyydestä Lapsille suunnattu seuranta Yllä esitetyt vaiheet on esitelty tarkemmin liitteessä 2. Koska suurin osa aineistosta ja tiedosta on verkkopohjaista, myös muut projektista kiinnostuneet voivat tutustua siihen projektin kotisivujen välityksellä. Näin aineistoa voidaan helpommin levittää myös ensisijaisen kohderyhmän ulkopuolelle ja muille hallintoalueille. Projektiin liittyvä aineisto on hyödyllinen työkalu esimerkiksi niille lukuisille vanhemmille, joilla on kysymyksiä ja mietteitä lapsen monikielisyydestä. Päiväkodissa järjestettävän esityksen jälkeen vanhemmille jaettavassa seuranta-aineistossaaineistossa on tietoa verkkopohjaisesta informaatiosta ja sen käyttötavoista. 8

9 Oheistoiminnan ja projektista jaettavan tiedon ansiosta myös vanhemmat, päiväkotien henkilökunta sekä muut toimintaan jollain tavalla osallistuvat henkilöt (esimerkiksi kuntien hallinnossa) saavat tietoa vähemmistökielilaista ja sen merkityksestä. Näin projektia voidaan myös kutsua informaatioprojektiksi. Lisäksi projektin puitteissa teissa järjestetään lyhyitä kursseja henkilökunnalle lapsen kielellisestä kehityksestä, monikielisen kehityksen tukemisesta jne. Suuri osa kurssien sisällöstä soveltuu sellaisille päiväkodeille, joiden lapsiryhmissä puhutaan useita eri kieliä. Koulutuksen tavoitteena on lisätä henkilökunnan tietämystä lapsen monikielisyyden kehittymisestä ja siitä, miten sitä voidaan tukea päiväkodin toiminnassa. Henkilökunnalle suunnattujen kurssien sisältö suunnitellaan yhteistyössä mm. Tukholman yliopiston Baltian kielten, suomen ja saksan laitoksen ja Suomen Tukholman instituutin kanssa. Myös Ruotsin opetusradio (Utbildningsradion), osallistuu projektiin esittämällä siihen liittyviä ohjelmia. Jotta voisimme saada parhaan mahdollisen hyödyn näyttelijöidenen vierailuista hallintoalueiden kunnissa, Finska nu tarjoaa vierailuja myös muille kunnallisille laitoksille kuten esimerkiksi vanhustenhuollon suomenkielisille yksiköille. Koska hallintokunnat ovat vastuussa sekä lasten päivähoidosta että vanhustenhuollosta, vierailut voidaan optimoida, ja niiden avulla voidaan saavuttaa useita eri kohderyhmiä. Koska hallintoalueen kunnilla on velvollisuus järjestää sekä päiväkotitoimintaa että vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä, tämä yhdistelmä on erittäin sopiva vierailujen kohderyhmäksi. Kunnille tarjotaan luonnollisesti myös mahdollisuus järjestää näyttelijän vierailuja muissakin kunnallisissa laitoksissa kuten esimerkiksi kouluissa ja kirjastoissa. Päiväkotien ympärillä on siis muita tärkeitä, toissijaisia kohderyhmiä, jotka voidaan tavoittaa hankkeen kautta. Nämä kohderyhmät on kuvattu alla olevassa kuviossa: Päiväkotilapset Lastentarhanopettajat Koululaiset, vanhustenhuolto jne. Vanhemmat ja isovanhemmat Poliitikot ja virkamiehet Päiväkotiprojekti Sisarukset ja ystävät 9

10 Alla on yhteenveto päiväkotiprojektin eri osa-alueista: Kulttuuritoiminta Vierailut päiväkodeissa ja kunnan muissa toiminnoissa, esim. kouluissa, vanhainkodeissa ja kirjastoissa. Toiminta Jatkokoulutus Informaatio Koulutusta, luentoja ja informaatioelokuvia lasten monikielisyyden kehittymisestä - Kielilaki ja sen merkitys - Suomenkieliset koulut/kielikurssit - Ruotsinsuomalaiset verkostot - Vocabin kielityökalu Verkkoaineisto - Valmisteleva ja seuranta-aineisto - Digitaaliset esitykset - Tietoa ja materiaalia Suomesta 9. Onko hanke toteutettavissa? Loka-joulukuussa 2010 toteutettiin pilottitutkimus, jonka rahoittajina toimivat Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos ja Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Pilottitutkimuksen tarkoituksena oli ennen kaikkea varmistaa hankesuunnitelman laatu, selvittää päiväkotien ja kuntien kiinnostusta hanketta kohtaan ja räätälöidä hanke päiväkotien tarpeisiin ja toiveisiin. Pilottitutkimuksen toteutti Kulttuurirahaston projektitoimisto Tandem, joka myös jatkossa vastaa projektista. Pilottitutkimuksen puitteissa Tandem on tehnyt seuraavaa: 1. Varmisti kiinnostuksen projektiyhteistyötä kohtaan yhdeksässä hallintoalueen kunnassa. Tietoa jaettiin käymällä kyseisissä hallintoalueen kunnissa, joissa järjestettiin tapaamisia kuntien edustajien kanssa. 2. Toteutti kymmenen kaksikielistä teatterikäyntiä eri hallintoalueilla sijaitsevissa ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Tarkoitusta varten suunniteltu teatteriesitys esitettiin noin 200 lapselle. 3. Toteutti strukturoidun seurannan lastentarhanopettajien keskuudessa koskien heidän ja lasten reaktioita esitykseen ja heidän tarpeitaan hankkeen muodon ja sisällön suhteen. Esityksen kirjoittanut, ohjannut ja esittänyt näyttelijä laati yhteenvedon omista ajatuksistaan. Tämä yhteenveto toimii tukiaineistona Finska nu -hankkeen tulevissa produktioissa. 4. Vieraili erään vanhainkodin suomenkielisellä osastolla ja esitti novelleja suomeksi. 5. Laati suunnitelman ennen kaikkea lastentarhanopettajille suunnatusta lasten monikielisyyttä koskevasta koulutuksesta. Lastentarhanopettajien keskuudessa 10

11 toteutetun seurannan puitteissa tutkittiin myös heidän koulutuksen tarvettaan ja mielenkiintoaan koulutusta kohtaan sekä heidän mielipiteitään koulutuksen muodosta ja sisällöstä. 6. Toteutti vierailun Pietarsaaressa sijaitsevaan kielikylpykouluun. 7. Tapasi tanskalais-saksalaisen kieliprojektin Professor. Dr. ABC:n projektipäällikön. 8. Laati hankkeelle viestintäsuunnitelman. 9. Teki useita panostuksia tiedonjakamiseen tehdäkseen projektin tunnetuksi ja kannustaakseen tulevaan yhteistyöhön. Järjesti mm. seminaarin Suomen suurlähetystössä hankkeen käynnistämisestä ja tiedotustilaisuuden hankkeen edistymisestä Pilottitutkimuksen tulokset esiteltiin Suomen suurlähetystössä pidetyssä seminaarissa. Läsnä oli hallitusten edustajia sekä Ruotsista että Suomesta ja lisäksi Ruotsin suomenkielisten hallintoalueiden edustajia. 10. Laati toiminnallisen prototyypin hankkeen verkkosivuiksi, joka voidaan ottaa käyttöön hankkeen käynnistyessä. Pilottitutkimuksen aikana Tandem on saanut vahvistuksen sille, että suunnitellut kohderyhmät ovat kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen. Tämä on vahvistettu mm. hallintokuntien edustajien kanssa järjestetyissä kokouksissa ja lastentarhanopettajien keskuudessa suoritetulla seurannalla. Pilottitutkimus osoittaa myös, että on olemassa suurta kiinnostusta sellaisia toimintoja kohtaan, jotka on suunnattu suomalaistaustaisille lapsille, joiden aktiivinen kotikieli ei ole suomi. Pilottitutkimukseen osallistui mm. Suomen Tukholman instituutti, Uusi Teatteri, kulttuurijulkaisu Sheriffi ja Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto. Pilottitutkimuksen aikana olimme myös yhteydessä Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöasioiden yksikköön sekä Suomen suurlähetystöön Ruotsissa. Enemmän tietoa pilottitutkimuksen tuloksista löytyy liitteestä 3 sekä laajemmasta erillisestä asiakirjasta Finska nu -päiväkotiprojektin pilottitutkimuksen loppuraportti ( ). Pilottitutkimus pohjautui päivättyyn dokumenttiin Finska nu -hankkeen päiväkotiprojektin tausta. 10. Miten hanketta on pohjustettu? Heinäkuussa 2010 Suomen ja Ruotsin hallituksille lähettiin alustavaa tietoa hankkeesta. Tarkoituksena oli, että rahasto ottaisi yhteyttä hallituksiin syksyn 2010 aikana, mutta pilottitutkimus kesti kauemmin kuin alun perin suunniteltiin ja valmistui vasta helmikuussa Rahasto esitti, että Suomen ja Ruotsin valtiot osallistuisivat hankkeen rahoitukseen merkittävällä tavalla. Näin hanke saisi samanlaisen aseman kuin Svenska nu -verkosto. Hankkeen kehittämisen aikana olemme järjestäneet useita tapaamisia Ruotsin hallituksen kanslian virkamiesten ja poliitikkojen kanssa. Myös Suomen valtion virallisille edustajille on järjestetty tiedotustilaisuuksia (esim. opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriöstä, 11

12 sosiaalineuvos Timo A. Tanninen Suomen suurlähetystöstä ja aiempi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula). Suomen Tukholman-suurlähetystön aloitteesta toteutettiin seminaari, jossa käsiteltiin hanketta. Seminaarin avasivat Ruotsin integraatioministeri Erik Ullenhag, Suomen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sekä Tukholman maaherra Per Unckel. Hanke otettiin esille myös Två språk som förenar -seminaarissa, joka järjestettiin Suomen suurlähetystössä Yhdeksän hallintoalueen kunnan edustajien kanssa järjestettiin tapaamiset, jotta hankkeelle saataisiin vahva pohja ja jotta se voitaisiin räätälöidä kuntien tarpeisiin ja toiveisiin. Tandem on myös järjestänyt kaksi tiedotustilaisuutta, joissa on esitelty hanketta. Tilaisuuksiin on kutsuttu mm. eri sidosryhmiä, jotka liittyvät suomen kielen asemaan Ruotsissa. Lisäksi hankkeesta on jaettu jatkuvasti päivitettyä tietoa sosiaalisen median välityksellä. Hanketta on myös käsitelty mediassa sekä Suomessa että Ruotsissa. Hankkeen viestintäsuunnitelman luonnos on valmis, ja sen avulla hankkeesta voidaan jakaa tietoa mahdollisimman nopeasti, kun rahoitus on varmistettu. Lisätietoja hankkeen pohjustamisesta löytyy asiakirjasta Finska nu -hankkeen syntyvaiheet ( ). 11. Miten hankkeen seuranta järjestetään Hankkeen arviointi toteutetaan yhteistyössä Tukholman yliopiston Baltian kielten, suomen ja saksan laitoksen kanssa. Arviointi toimii pohjana hankkeen mahdolliselle jatkolle vuoden 2014 jälkeen. Tavoitteena on myös innostaa muihin vastaavanlaisiin hankkeisiin jatkossa. 12. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tavoitteena on, että hanke lisää mielenkiintoa sekä suomen kieltä että vähemmistökielilakia kohtaan. Tavoitteena on vierailla 25 %:ssa mukana olevien hallintokuntien (32) päiväkodeista vuosina , mikä tarkoittaa vierailuja noin 700 päiväkodissa. Tämän lisäksi järjestämme vierailuja muissa kunnallisissa laitoksissa. 13. Milloin hanke toteutetaan? Kun rahoitus on varmistettu, hanke voidaan käynnistää suhteellisen nopeasti pilottitutkimuksen, viestintäsuunnitelman ja pohjustavan työn ansiosta. Koska vähemmistökielilaki on suhteellisen uusi Ruotsissa, on tärkeää, että se mahdollisimman nopeasti siirretään käytännön tasolle ja sille saadaan julkisuutta. Jo tällä hetkellä Finska nu - hankkeelle on kysyntää syksylle Siksi on tärkeää, että hanke pidetään aktiivisena. 12

13 Tavoitteena on käynnistää hankeorganisaation muodostaminen, hankkeen verkkosivuille sisällytettävän aineiston kehittäminen (verkkosivut ovat valmiit julkistettaviksi) ja tähän tarkoitukseen suunniteltujen teatteriesitysten laatiminen vuoden 2011 loppupuolella. Tämän jälkeen tavoitteena on käynnistää hanke vähitellen vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ja saada se täyteen vauhtiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 lopussa laaditaan arvioita hankkeen toteutuksesta, jotka muodostavat pohjan sille, jatketaanko hanketta ja miten. Alla on esitetty hankkeen aikataulu. HANKEORGANISAATION KOKOAMINEN, VERKKOMATERIAALIN KEHITTÄMINEN JA ESITYSTEN HANKE KÄYNNISTYY SUPPEAMMASSA MITTAKAAVASSA HANKE ON KÄYNNISSÄ KOKO LAAJUUDESSAAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PÄÄTÖS TOIMINNAN JATKOSTA LAATIMINEN SYYS JOULUKUU 2011 TAMMI-HEINÄKUU 2012 ELOKUU SYYSKUU 2014 LOKA-JOULUKUU Mitä tapahtuu vuoden 2014 jälkeen hankkeen päätyttyä? Hankkeen aikana rakennetaan infrastruktuuri, jota voidaan käyttää myös vuoden 2014 jälkeen. Rahasto katsoo, että se voi taata infrastruktuurin ylläpitämisen esimerkiksi päiväkotiprojektin kotisivujen päivityksen kautta. Sama koskee nuorisoportaalia ja Sheriffiä. Päiväkotiprojektin eli kuntavierailuiden kustannuksista vastaavat kunnat kysynnästä riippuen. Vaikka hankkeen rahoitus olisi rajallinen, rahasto on sitä mieltä, että se voi jatkua myös vuoden 2014 jälkeen. 15. Miten hanke rahoitetaan? Suomen ja Ruotsin hallitusten tuki, kummaltakin noin euroa/vuosi, Svenska nu - verkostolle Suomessa on antanut sille virallisen aseman, ja hallitukset ovat näin näyttäneet enemmistöväestölle, miten tärkeää on, että Suomi on kaksikielinen. Jotta Finska nu -hanke onnistuisi, on tärkeää, että maiden hallitukset tekevät samankaltaisen taloudellisen panostuksen näyttääkseen Ruotsin enemmistöväestölle, miten tärkeää on, että suomen kieli on jatkossakin elävä kieli Ruotsissa. Hallitusten taloudellisen tuen lisäksi hanketta rahoitetaan hallintokuntien varoilla, joiden arvioidaan kattavan runsaat 20 % kokonaisbudjetista riippuen siitä, miten päiväkotiprojekti saavuttaa tavoitteensa. Hieman yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että kunnat vastaavat niistä kustannuksista, joita syntyy näyttelijöiden vierailuista kunnissa, kuten palkat ja matkakustannukset. Hallitusten tuki 13

14 kattaa projektin toteutuksen laajemmalti sekä ne osat, jotka ovat kakkien saatavilla kuten tiedotusaineiston vähemmistökielilaista, opetusmateriaalin jne. 16. Kuka vastaa hankkeesta? Hankkeesta vastaa Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto projektikonttorinsa Tandemin kautta. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston tarkoituksena on edistää Suomen ja Ruotsin välisiä kulttuurisuhteita tukemalla pyrkimyksiä lisätä toisen maan kulttuurin, elinkeinoelämän ja kansan tuntemusta sekä maiden välisten yhteyksien vahvistamista. Rahastolla on kaksi sihteeristöä, yksi Suomessa ja yksi Ruotsissa. Rahaston toimintaa johtaa hallitus, jossa on kolme edustajaa Ruotsista ja kolme Suomesta. Maiden hallitukset nimittävät rahaston hallituksen jäsenet, joiden joukossa on mm. suomalaisia ja ruotsalaisia kansanedustajia. Maiden hallitukset nimeävät myös yhden nimittämistään hallituksen jäsenistä toimimaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtajana ja joka toinen vuosi varapuheenjohtajana. Vuonna 2011 varapuheenjohtajana toimii Ruotsin aiempi puolustusministeri Anders Björck ja puheenjohtajana Suomen aiempi ympäristö- ja yhteistyöministeri Jan-Erik Enestam. Lisätietoja Tandemista ja rahastosta löytyy osoitteesta Miten Finska nu organisoidaan? Finska nu toteutetaan ja organisoidaan yhteistyössä muiden sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on kokemusta kolmen osaprojektin kohderyhmistä ja mielenkiitoa niitä kohtaan. Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä/edustajisto sekä sen osaprojekteille erilaisia asiantuntija/viiteryhmiä. Näin voidaan varmistua toteutuksen korkeasta laadusta ja sitouttaa eri sidosryhmät. Nämä ryhmät koostuvat sellaisten sidosryhmien, myös julkisyhteisöjen ja viranomaisten, edustajista, jotka työskentelevät hankkeeseen liittyvien kysymysten parissa. Alla on kuvattu suunniteltu hankeorganisaatio ja eri ryhmien tehtävät. Finska nu 1. Tandem 2. Kulttuurirahasto 3. Ohjausryhmä 4. Edustajisto Päiväkotiprojekti Kielityökalu Nuorisoportaali 5.Operatiivinen ryhmä 6. Viiteryhmä 7. Viiteryhmä Toimitusneuvosto

15 1. Tandem. Hallinnoi ja johtaa niitä osaprojekteja, jotka yhdessä muodostavat Finska nu - hankkeen. 2. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Juridisesti vastuussa Finska nu - hankkeesta. 3. Ohjausryhmä. Huolehtii laadunvarmistuksesta ja tekee merkittävät taloudelliset päätökset. 4. Edustajisto. Toimii hankkeen markkinoijana. Sen tehtävänä on myydä ja kehittää hanketta. 5. Päiväkotiprojektin operatiivinen ryhmä. Vastaa päiväkotiprojektin käytännön toteutuksesta. 6. Päiväkotiprojektin viiteryhmä. Neuvoa-antava ryhmä, jossa on asiantuntijaedustajia eri alueilta. Ryhmä keskustelee päiväkotiprojektin kehityksestä ja siihen liittyvistä ideoista. 7. Kielityökalun viiteryhmä. Neuvoa-antava ryhmä, jossa on asiantuntijaedustajia eri alueilta. Ryhmä keskustelee kielityökalun kehityksestä ja levityksestä sekä siihen liittyvistä ideoista. 8. Nuorisoportaalin toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on keskustella nuorisoportaalin sisällöstä ja kehittämisestä sekä varmistaa tarjonnan laatu. 18. Yhteenvetona Miten Finska nu eroaa muista hankkeista? Finska nu -hankkeelle on ominaista se, ettei se sulje ketään ulkopuolelleen. Se on avoin myös niille, jotka eivät osaa suomea. Tämä koskee kaikkia Finska nu -hankkeen osaprojekteja. Rahaston lähtökohtana on perusnäkemys siitä, että monikielisyys on yhteiskunnalle resurssi. Nostamalla esiin suomen kielen ja pitämällä sitä lähtökohtaan hanke haluaa kiinnittää huomion myös muihin vähemmistökieliin. Tämä on koko Finska nu -hankkeen perusta. Päiväkotiprojekti perustuu siihen, että lapset, vanhemmat ja lastentarhanopettajat nähdään vuorovaikutuksessa olevana kokonaisuutena. Lapset saavat harjoitella kieltä ja liikkumista, vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tutustua paremmin historiallisiin juuriinsa ja pohtia sitä, miten he voivat edistää suomen kielen käyttöä perheessä tai miten kieli voitaisiin ottaa uudestaan käyttöön. Lastentarhanopettajat puolestaan saavat tietoa siitä, miten lapsia voi kannustaa oppimaan useita kieliä. Finska nu -hanke on työkalu, jonka avulla valtio ja kunnat voivat yhden hankkeen puitteissa täyttää vähemmistökielilain, Hämeenlinnan julistuksen sekä päiväkotien uusitun opetussuunnitelman tavoitteet. Kunnille tarjoaa lisäarvoa se, että hankkeessa tarjotaan toimintaa sekä päiväkodeille että vanhustenhuollolle. Vaikka kaikki vähemmistökielet ovat yhtä arvokkaita, yksi Finska nu -hankkeen tavoitteista on kertoa enemmistöväestölle suomen kielen erityisasemasta Ruotsissa, maiden yhteisestä historiasta ja niiden erityisestä yhteenkuuluvuudesta verrattuna muihin vähemmistöryhmiin. Suomessa käynnissä olevan Svenska nu -verkoston ja Ruotsin Finska nu -hankkeen välillä on näin ollen selkeä yhteys. Kummatkin perustuvat maittemme väliseen vuorovaikutukseen. Ruotsin kannalta on erittäin tärkeää, että ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kulttuuri pysyy elossa ja 15

16 kehittyy Suomessa. Sama koskee Suomea ja sen kannalta suomen kielen asemaa ja statusta Ruotsissa. Näin on maiden yhteinen etu, että niiden kieliin panostetaan. Vuorovaikutus merkitsee sitä, että toisessa maassa vähemmistökielen hyväksi tehty panostus voi olla merkittävä kannuste sille, että myös toisessa maassa pyritään samanlaisiin panostuksiin. Näin Finska nu -hanke on enemmän kuin vähemmistöhanke. 19. Yhteystiedot Lisätietoja hankkeesta antaa Projektikoordinaattori Jessica Melin Hirschfeldt Puh , GSM sähköposti: jessica.melin@norden.se Rahastonjohtaja Mats Wallenius Puh , GSM sähköposti: mats@norden.se 16

17 Liite 1a: Finska nu -hanke kolmen osaprojektin yleiskuvaus Finska nu Suomenkielinen kulttuuri päiväkodeissa Lisätä suomalaistaustaisten päiväkotilasten kiinnostusta suomen kieltä kohtaan välittämällä suomenkielistä kulttuuria. Kohderyhmä: 3 5-vuotiaat Verkkopohjainen suomen kielen työkalu Tukea ja uudistaa ruotsinsuomalaisten koulujen opetusta henkilökohtaisesti räätälöidyn kielityökalun avulla. Ensisijainen kohderyhmä: vuotiaat Nuorisokulttuurin verkkoportaali Lisätä tietoisuutta ruotsinsuomalaisesta/suom alaisesta nuorisokulttuurista yhteistyössä Sheriffin kanssa. Kohderyhmä: vuotiaat 17

18 Liite 1b: Verkkoportaali ruotsalaisille nuorille, joilla on suomalainen tausta Tausta Merkkivuoden jälkeen tehdyissä arvioissa ja yhteenvedoissa ehdotettiin toistuvasti, että nuorisoon tulisi panostaa enemmän. Toisaalta tarvitaan panostuksia niiden ruotsalaisten nuorten identiteetin ja kielen vahvistamiseksi, joilla on suomalaistausta, toisaalta halutaan parantaa ruotsalaisten nuorten tietoja Suomesta ja Suomen kulttuurista. Lisäksi nuorten välisiä yhteyksiä tulisi pyrkiä lisäämään. Tältä pohjalta Kulttuurirahasto on ollut yhteydessä kulttuurijulkaisu Sheriffin päätoimittajaan Sanna Posti Sjömaniin ja muihin aktiivisiin ruotsinsuomalaisiin nuoriin ja kysynyt heiltä, minkä tyyppisiä panostuksia nuorille tulisi suunnata. Vastaus oli, että tarvittaisiin nuorisoportaali, joka toimisi ruotsinsuomalaisten ja ruotsalaisten vuotiaiden nuorten kokoontumispaikkana. Yhä useammat ruotsinsuomalaiset ovat ryhtyneet etsimään juuriaan ja hyväksyvät identiteettinsä suomalaisen osan varauksetta ja häpeämättä sitä. Tämä näkyy mm. ennätyspitkissä jonoissa suomenkieliseen päivähoitoon ja kiinnostuksessa suomen kielen kursseja kohtaan. Se, että Ruotsissa asuu lähes henkilöä, joilla on osittain tai täysin suomalaiset juuret, ei ole mitenkään näkynyt mediassa. Käytännössä joka neljännellätoista ruotsalaisella on suomalaistausta, mutta suomalaisen kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan tarjonta ruotsinsuomalaisille erilaisissa digitaalisissa medioissa on edelleen heikkoa. Nuorisoportaali täyttäisi tämän aukon. Kohderyhmä Portaali suunniteltaisiin vastaamaan vuotiaiden ruotsinsuomalaisten tarpeita, mutta myös muut Suomesta kiinnostuneet ruotsalaisnuoret voisivat käyttää sitä. Tavoite Projektin tavoitteena on saada ruotsalaiset ja suomalaiset lähemmäs toisiaan. Portaalin tulisi olla luonnollinen valinta ruotsalaiselle pojalle, jolla on suomalainen tyttöystävä ja joka haluaa saada enemmän tietoa ruotsinsuomalaisista, tai ruotsinsuomalaiselle, joka haluaa tarkistaa, meneekö viikonloppuna jokin mielenkiintoinen teatteriesitys, jolla on yhteys Suomeen. Tai sille, joka haluaa kuunnella suomenruotsalaista konserttia. Ruotsinsuomalaisilla yhdistyksillä ja laitoksilla on kyllä olemassa tapahtumakalentereita verkossa jo nyt. Suomen Tukholman instituutin kotisivuilta saa tietoa ajankohtaisista näyttelyistä ja Sisuradion kotisivuilla on tietoja tulevista artistien haastatteluista yms. Projektin tavoitteena on kerätä kaikki tämä tieto yhteen paikkaan ja keskittyä nuoriin ja nuorisokulttuuriin sekä tarjota tämä kaikki sekä ruotsin- että suomenkielisille nuorille. Verkkoportaalilla on näin kaksi keskeistä tavoitetta: 18

19 Toimia identiteettiä vahvistavana kohtaamispaikkana Ruotsissa asuville nuorille, joilla on suomalainen tausta. Toimia tietoa välittävänä kohtaamispaikkana ruotsinsuomalaisille, suomalaisille ja ruotsalaisille, jotka ovat kiinnostuneita ruotsisuomalaisesta/suomalaisesta nuorisokulttuurista Ruotsissa. Sisältö Portaali tulee olemaan interaktiivinen ja sisältämään lähinnä haastatteluja, tapahtumakalenterin, reportaaseja, keskustelufoorumeja ja blogeja sekä live-lähetyksiä jne. Kieli on pääasiassa ruotsi (jotta ne ruotsisuomalaiset ja ruotsalaiset, jotka eivät osaa suomea, eivät jäisi sen ulkopuolelle). Suomenkieliset osiot (haastattelut, uutiset yms.) käännetään/tekstitetään ruotsiksi. Osa videohaastatteluista, esimerkiksi suomalaisten artistien haastattelut, tehdään englanniksi niin, että sekä ruotsin- että suomenkieliset ymmärtävät ne. Portaalissa ei ole mainoksia ja se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Ylläpito Portaalia ylläpitää ja päivittää Sanna Posti Sjöman, joka on valmistunut toimittajaksi Göteborgin yliopistosta ja tuntee hyvin ruotsinsuomalaiset ja Suomen. Posti Sjöman työskentelee myös uutistoimittajana sekä uutisankkurina SR Sisuradiossa. Myös Sheriffin toimittajat osallistuvat portaalin ylläpitoon. Koska Posti Sjömanilla tuntee ruotsalaisen median hyvin, ja hänellä on hyvät yhteydet siihen, portaalin odotetaan saavan paljon julkisuutta, kun se lanseerataan. Tietoa uudesta portaalista voidaan myös jakaa nopeasti Sheriffin kohderyhmän välityksellä. 19

20 Liite 1c: Suomen kielen kielityökalu Merkkivuoden (2009) yhteydessä kävi ilmi, että koululaisten kielitaito on viime vuosikymmeninä heikentynyt ruotsinsuomalaisissa kouluissa. Nykyään koululaiset osaavat suomea huonommin kuin aiemmin aloittaessaan koulunkäynnin. Tämän johdosta Merkkivuoden kansallinen komitea päätti myöntää euroa verkkopohjaiseen, yksilölliseen oppimistyökaluun. Merkkivuoden jälkeen Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on ottanut vastuun kielityökalun kehittämisestä. Tavoitteena on tietotekniikan avulla lisätä koululaisten mielenkiintoa suomen kieltä kohtaan ja näin parantaa heidän kielitaitoaan nopeammin. Kielityökalun on kehittänyt Vocab AB. Kohderyhmä Projektin ensisijaisen kohderyhmän muodostavat ruotsinsuomalaisia kouluja käyvät (ensisijaisesti 7-9-luokkalaiset) nuoret. Tällaisia kouluja on seitsemän, ja niiden oppilasmäärä on yhteensä yli Koulut sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Eskilstuna, Örebro, Göteborg, Kista, Botkyrka, Upplands Väsby ja Tukholma. Työkalun kuvaus Kielityökalu perustuu yksittäisen koululaisen/käyttäjän mielenkiinnon kohteisiin kuten urheilu, matkustaminen tai muoti. Näin se motivoi oppimaan paremmin kuin perinteinen oppimateriaali. Kielityökalu oli jo aiemmin olemassa englanniksi, venäjäksi, saksaksi ja espanjaksi mutta ei suomeksi. Nyt siitä on olemassa suomenkielinen versio, mistä suurin osa projektin kustannuksista on muodostunut. Työkalun suomenkielisen version lisäksi projektin budjetti sisältää käyttäjäkoulutuksen, lisenssit kouluille merkittävin alennuksin sekä kolmen vuoden ylläpidon. Kielityökalu on täysin verkkopohjainen ja se toimii seuraavalla tavalla opetuksen tukena: 1. Oppilaat ja opettaja kirjautuvat sisään verkkosivulle, josta on omat versiot oppilaille ja opettajille. 2. Oppilas voi siirtyä mille hyvänsä suomenkieliselle verkkosivustolle, esimerkiksi Helsingin Sanomien urheilusivuille, josta hän löytää esimerkiksi artikkelin jääkiekosta. 3. Oppilas merkitsee sen kappaleen, jota hän haluaa käyttää. 4. Kopioitu tiedosto siirretään kielityökaluun. 5. Kun oppilas painaa näppäintä Luo harjoituksia, ohjelma käyttää valittua tekstiä ja luo sen pohjalta erityyppisiä suomen kielen harjoituksia. 6. Työkalu mittaa koko ajan osaamista eikä pelkästään ilmoita, mikä on oikein tai väärin, vaan tunnistaa oppilaan osaamistason ja luo harjoituksia sen pohjalta. Opettaja voi seurata oppilaan edistymistä oman työkalunsa avulla ja käyttää näin tietoja hyväkseen oppilaan arvioinnissa. 20

21 Koulutus Tandem on tähän mennessä (toukokuu 2011) järjestänyt kolme koulutustilaisuutta ruotsinsuomalaisten koulujen henkilökunnalle. Koulutuksessa on opetettu kielityökalun käyttöä sekä sen integroimista opetukseen. Kahteen koulutustilaisuuteen osallistunut pedagogi on laatinut manuaalin, joka sisältää vinkkejä ja tietoa siitä, miten kielityökalua voidaan käyttää eri aihealueilla. Jatkokehitys Finska nu -pilottitutkimuksen yhteydessä Tandem tutki yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton kanssa erästa tulevaisuuden panostusta, joka liittyy suomenkielisten koulujen äidinkielen opetukseen. Tutkimus koski mahdollisuuksia käyttää verkkopohjaista viestintätyökalua, jonka avulla voitaisiin antaa äidinkielen etäopetusta. Lisäksi tutkittiin, voitaisiinko kielityökalua käyttää apuna opetuksessa. Haastateltujen opettajien ja rehtoreiden mukaan suomen kielen opetus äidinkielenä ruotsalaisissa kouluissa on kriisin partaalla. Tämä näkyy mm. pätevien opettajien puutteena, opetuksen alhaisena statuksena ja vaikeuksina palkata kiertäviä opettajia. Lisäksi useat äidinkielen opettajat lähestyvät eläkeikää eikä äidinkielen opetus sisälly oppilaitten lukujärjestykseen. Kaikki tutkimuksen puitteissa haastatellut olivat sitä mieltä, että nykytilanteen parantamiseksi tulee tehdä jotain. Etäopetus Skypen tai muiden ohjelmien kautta voi tarjota mahdollisuuksia erityisesti alueilla, joilla on vaikea palkata opettajia esimerkiksi maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Tandem aikoo jatkaa tämän kysymyksen selvittämistä saadakseen selville olisiko hankkeen mahdollista olla mukana edistämässä suomen äidinkielenopetuksen tilannetta Ruotsissa. Tämä täytyy luonnollisesti tehdä yhteistyössä jo olemassa olevien ruotsinsuomalaisten aloitteiden ja toimintojen kanssa. 21

22 Liite 2: Valmistelevat ja seurantatoimenpiteet seitsemän vaihetta Hankkeen lähtökohdan muodostavat näyttelijöiden vierailut päiväkodeissa. Niiden oheen luodaan erilaisia käyntejä edeltäviä ja niitä seuraavia toimenpiteitä, joiden avulla saavutetaan hankkeen tavoitteet. Ennen käyntejä sekä niiden jälkeen toteutettavat toimenpiteet on jaettu seitsemään vaiheeseen: Vaihe 1: Informaatioelokuvia lasten monikielisyydestä ja vähemmistökielilaista Tandem aikoo teettää 3 4 informaatioelokuvaa, jotka on suunnattu lähinnä lastentarhaopettajille ja vanhemmille, joilla on lapsia hankkeen ensisijaisessa kohderyhmässä. Elokuvien tarkoituksena on esitellä hankkeen keskeisiä teemoja. Ne käsittelevät mm. vähemmistökielilain tavoitteita sekä lasten kykyä oppia useita eri kieliä. Koska elokuvien tulee soveltua erittäin laajalle kohderyhmälle, ne laaditaan niin, että ne soveltuvat myös henkilöille, joilla ei ole aiempia tietoja aiheesta. Informaatioelokuvat ovat saatavilla maksutta hankkeen kotisivuilla. Ne muodostavat kokonaisuuden, mutta niitä voidaan käyttää myös erikseen. Utbildningsradion osallistuu tähän vaiheeseen laatimalla lisämateriaalia, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta hanketta kohtaan sekä luoda sille jatkuvuutta. Vaihe 2: Valmisteleva aineisto päiväkodeille Tähän vaiheeseen sisältyy sekä lastentarhanopettajille tarkoitettua aineistoa, joka kuvaa hankkeen tavoitteita, että päiväkotilasten vanhemmille suunnattu tietopaketti. Tärkeä osa on myös valmistelevalla aineistolla, jonka opettajat voivat esittää lapsille kuten Suomeen liittyviä tehtäviä, sanaleikkejä ja lauluja, jotka ovat tuttuja sekä suomeksi että ruotsiksi. Jotkut lauluista voidaan sisällyttää teatteriesityksiin, mikä lisää vuorovaikutusta lasten kanssa esityksen aikana. Pilottitutkimus osoitti, että lastentarhanopettajilla on erittäin tärkeä asema esityksissä. Siksi on tärkeää, että valmisteleva ja seuranta-aineisto on helposti saatavissa ja että lastentarhanopettajat saadaan mukaan hankkeeseen sekä ennen vierailua että sen jälkeen. Tämän vuoksi kynnyksen täytyy olla mahdollisimman matalalla, jotta lastentarhanopettajat kokisivat, että työskentely suomen kielen parissa on positiivinen ja hauska lisä heidän työssään. Pilottitutkimukseen sisältyvässä seurannassa lastentarhanopettajien keskuudessa kävi ilmi, että aineisto tulee olemaan tärkeä osa-alue, minkä vuoksi heidän toiveensa sen suhteen tulevat ohjaamaan hanketta. Vaihe 3: Esityksen toteuttaminen Tandemin tarkoituksena on laatia kolme esitystä, joita esitetään samanaikaisesti suomenkielisissä hallintokunnissa. Ne toteutetaan samassa hengessä kuin se esitys, jota käytettiin pilottitutkimuksen aikana. Vaihe 4: Seuranta-aineisto lapsille Suurin osa aineistosta on verkkopohjaista, mutta heti esityksen jälkeen lapset saavat sanakalenterin, jonka tarkoituksena on edistää lasten jatkuvaa mielenkiitoa suomen kieltä kohtaan. Sanakalenteri on samantyyppinen kuin joulukalenteri eli siinä on luukkuja, jotka avataan päivittäin. Luukun alta paljastuu kuva, jossa on siihen liittyvä, selittävä sana. Jotta emme sulkisi hankkeen ulkopuolelle lapsia ja vanhempia, jotka haluavat oppia jotain muuta kieltä kuin 22

23 suomea, kalenterissa tulee olla tilaa kirjoittaa merkitys muullakin kielellä. Sanakalenteri voidaan integroida päiväkodin toimintaan tai lapset voivat käyttää sitä kotona vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Tässä vaiheessa lapsille annetaan myös pieni pedagoginen tehtävä, esimerkiksi laulu tai joukko sanoja, joita he voivat itse harjoitella ja sitten myöhemmin esittää. Vaihe 5: Seuranta-aineisto vanhemmille Tässä vaiheessa vanhemmat saavat päiväkodin kautta tietoa siitä, mitä he voivat tehdä vierailun jälkeen. Kotisivuilla tulee olemaan erillinen osio vanhemmille, joka kertoo, miten he voivat tukea lapsen kielen kehitystä. Kotisivuilla kerrotaan myös erilaisista suomenkielisistä aktiviteeteistä, joita järjestetään eri puolilla maata, ja joihin vanhemmat voivat osallistua, esim. kulttuuritapahtumat. Lisäksi sieltä löytyy tietoa ruotsinsuomalaisista kouluista ja saatavilla olevasta kirjallisesta materiaalista. Kotisivujen kautta vanhemmat voivat myös katsoa otteita esityksestä, minkä avulla lapset voivat kokea esityksen uudelleen vanhempien ja muiden sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät olleet läsnä vierailulla päiväkodissa. Vaihe 6: Koulutusta lastentarhanopettajille lasten monikielisyydestä Koulutuksen tavoitteena on osaamisen kehittämisen lisäksi myös lisätä lastentarhanopettajien motivaatiota osallistua hankkeeseen. Koulutuksen tavoitteena on lisätä lastentarhanopettajien tietoja lasten monikielisyyden kehittämisestä sekä siitä, miten monikielisyyttä voidaan edistää päiväkotien toiminnassa. Vaikka koulutus perustuu aluksi suomen kieleen, sitä voidaan soveltaa myös muihin kieliin. Tandemin mukaan on tärkeää nostaa esille juuri tämä näkökohta, sillä useimmissa päiväkodeissa on paljon lapsia, joilla on jokin muu kulttuuritausta. Koska koulutusmateriaali on suurimmaksi osaksi saatavilla hankkeen kotisivuilla, myös muut voivat tutustua siihen. Näin aineistoa voidaan jakaa ensisijaisen kohderyhmän ja hallintokuntien ulkopuolelle. Materiaalia voivat myös hyödyntää ne lukuiset vanhemmat, joilla on kysymyksiä ja ajatuksia lapsen monikielisyydestä. Siksi se sisällytetään vanhemmille suunnattuun seurantaaineistoon. Kurssien sisältö ja aineisto tullaan laatimaan yhteistyössä mm. Tukholman yliopiston Baltian kielten, suomen ja saksan laitoksen kanssa. Vaihe 7: Lapsille suunnattu seuranta Pilottitutkimuksen yhteydessä järjestettiin kokous tanskalais-saksalaisen kieliprojektin Professor Dr. ABC :n projektijohtajan kanssa, joka korosti lapsille annettavan, myöhemmässä vaiheessa esitettävän tehtävän merkitystä. Tanskalais-saksalaiseen projektiin osallistuneet lapset harjoittelivat laulun toisella kielellä, jonka he esittivät verkkokameran välityksellä päiväkodeille vastaavassa maassa. Lapsia kannustettiin esittämään uusia taitojaan, minkä ansiosta laulun ja kielen harjoittelu päiväkodissa oli hauskempaa. Tämäntyyppisten harjoitusten avulla lasten on helpompi ymmärtää viestinnän ja kielitaidon tarjoama hyöty. Finska nu -hankkeen päätteeksi tulemme kehittämään seurannan muodon, joka sisältää motivoivia osa-alueita. Tätä harjoitusta voidaan käyttää testaamaan sitä, miten hyvin lapset muistavat kielitaitonsa. 23

24 Liite 3: Pilottitutkimuksen yhteenveto Syksyn 2010 aikana toteutettiin Finska nu -päiväkotiprojektin pilottitutkimus, jonka rahoittivat Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos sekä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Tietyt osat toteutettiin yhteistyössä Suomen instituutin, Uuden Teatterin, kulttuurijulkaisu Sheriffin ja Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton kanssa. Pilottitutkimuksen aikana olimme myös yhteydessä Tukholman läänin vähemmistöasioiden yksikköön ja Suomen suurlähetystöön. Pilottitutkimuksen ensisijainen tavoite oli varmistaa hankesuunnitelman laatu, varmistaa tulevan kohderyhmän mielenkiinto ja räätälöidä hanke kohderyhmän tarpeisiin ja toiveisiin. Yleisesti voidaan todeta, että pilottitutkimuksen tulos oli erittäin myönteinen ja että tutkimus täytti tavoitteensa. Se osoitti, että on olemassa suurta mielenkiintoa toimintaa kohtaan, joka on suunnattu suomalaistaustaisille lapsille, joiden aktiivinen kotikieli ei ole suomi. Pilottitutkimuksen aikana Tandem on myös saanut vahvistuksen sille, että hallintokunnissa on kiinnostusta hanketta kohtaan. Kuntien edustajat ovat suurimmalta osin suhtautuneet hyvin myönteisesti hankkeeseen ja halunneet tehdä yhteistyötä myös jatkossa. Saimme vahvistuksen sille, että uusille vierailuille on kysyntää, ja kunnat ovat ilmoittaneet, että tulevia teatterikäyntejä voidaan rahoittaa hallintokuntien varoin. Kaksikielinen teatteriesitys, joka laadittiin päiväkotivierailuja varten, esitettiin yhteensä noin 200 lapselle ja 40 lastentarhanopettajalle, ja se sai suuren suosion. Esityksessä oli useita osia, joihin lapset voivat osallistua, ja sen avulla voitiin nostaa esille kieli myönteisellä tavalla ja luoda kiinnostusta suomen kieltä kohtaan. Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat 3 5-vuotiaat suomalaistaustaiset lapset, joiden aktiivinen kotikieli ei ole suomi. Tutkimus osoitti kuitenkin, että toimintaan on helppo sisällyttää myös ne lapset, joilla ei ole suomalaistaustaa. Pilottitutkimus korostaa lastentarhanopettajien tärkeää asemaa hankkeen jatkuvuuden ja viestinnän kannalta. Tämä koskee sekä ennen vierailua tapahtuvia valmistelevia toimia sekä sitä, miten lastentarhanopettajat toteuttavat vierailun seurannan. Kun lastentarhanopettajille tarjotaan koulutusta lasten monikielisyydestä, luodaan tärkeä kannuste heidän sitoutumiselleen hankkeeseen. Pilottitutkimuksen yhteydessä varmistettiin lastentarhanopettajien mielenkiinto. Yhteistyössä Suomen Tukholman instituutin kanssa Tandem laati pilottitutkimuksen aikana ehdotuksen lastentarhanopettajille suunnatun koulutuksen sisällöstä koskien lasten monikielisyyttä, jossa otettiin huomioon opettajien toiveet. Näin tämä osa voidaan aktivoida heti, kun hankkeen rahoitus on varmistettu. Jotta voimme optimoida näyttelijän tulevat vierailut, tarjoamme kunnille myös mahdollisuuden käyttää näyttelijöitä muissa kunnallisissa laitoksissa. Pilottitutkimus osoitti, että vierailujen yhdistelmä on täysin mahdollista toteuttaa. Tämä vahvistettiin tapaamisissa kuntien edustajien kanssa sekä vierailemalla erään vanhainkodin suomenkielisellä osastolla. Vierailuyhdistelmä päiväkoti/ vanhainkoti, jossa on suomenkielinen osasto, on hankkeen vahvuus, koska vähemmistölain kunnille asettamat velvoitteet kattavat sekä lapset että vanhukset. 24