Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri työntekijäryhmissä: Meta-analyysi yksilötasolla yhdistetyissä eurooppalaisissa kohorttitutkimuksissa

Transkriptio

1 1 Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri työntekijäryhmissä: Meta-analyysi yksilötasolla yhdistetyissä eurooppalaisissa kohorttitutkimuksissa (IPD-Work konsortio ) Mika Kivimäki, Solja Nyberg, Katriina Heikkilä, Paula Salo, Tuula Oksanen, Jaana Pentti, Jussi Vahtera ja Marianna Virtanen Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen loppuraportti Työterveyslaitos 2012

2 2 SAATTEEKSI Tämä on Työsuojelurahaston tutkimushankkeen loppuraportti. Hanke on osa Euroopan Unionin New and Emerging Risks in Occupational Safety and Health (New OSH ERA) tutkimusohjelmaa. Tämä raportti sisältää päätulokset kahdeksan Euroopan maata kattavassa IPD-Work konsortiossa tehdystä tutkimuksesta ajalta Monet näistä alkuperäistutkimuksista ovat avoimesti ladattavissa internetistä: Kivimäki ym. Job Strain as a Risk Factor for Coronary Heart Disease: a Collaborative Metaanalysis of Individual Participant Data. Lancet 2012;380(9852): Wills ym. Life Course Trajectories of Systolic Blood Pressure Using Longitudinal Data from Eight UK Cohorts. PLoS Med 2011;8(6):e Nyberg ym. Job Strain in Relation to Body Mass Index: Pooled Analysis of Adults from 13 Cohort Studies. J Intern Med 2012; 272(1): Fransson ym. Job Strain as a Risk Factor for Leisure-Time Physical Inactivity: An Individual- Participant Meta-Analysis of Up to 170,000 Men and Women. Am J Epidemiol 2012;176(12): Kivimäki ym. Need for More Individual-level Meta-Analyses in Social Epidemiology: Example of Job Strain and Coronary Heart Disease. Am J Epidemiol 2012 Nov 9. [Epub ahead of print] Heikkilä ym. Job Strain and Alcohol Intake: a Collaborative Meta-analysis of Individual-participant Data from 140,000 Men and Women. PLoS ONE 2012;7(7):e Heikkilä ym. Job Strain and Tobacco Smoking: an Individual-participant Data Meta-analysis of 166,130 Adults in 15 European Studies. PLoS ONE 2012;7(7):e Fransson ym. Comparison of Alternative Versions of the Job Demand-Control Scales in 17 European Cohort Studies. BMC Public Health 2012;12:62. IPD-Work konsortion työ jatkuu ja sitä rahoittavat tulevina vuosina muun muassa Työsuojelurahasto, the Economic and Social Research Council sekä Danish National Research Centre for the Working Environment. Helsingissä Tekijät Työterveyslaitos ja University College London, Englanti

3 3 Sisällysluettelo JOHDANTO 5 Työstressi ja elintavat 6 Stressin yhteys biologisiin muutoksiin 7 Työstressi kansantautien riskitekijänä 7 Tutkimuksen haasteet ja tämän tutkimuksen tavoitteet 9 MENETELMÄT 9 Tutkimusorganisaatio 9 Tutkittavat 10 Mittausmenetelmät 12 Aineiston tilastollinen analyysi 12 Eettiset ja tietosuojakysymykset 13 Hankkeen kokonaisrahoitus 13 TULOKSET 14 Työstressin määrittäminen itseraportoitujen vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien avulla: mittarien yhdenmukaistaminen 14 Työstressin yhteys alkoholin käyttöön 19 Työstressi ja tupakointi 22 Työstressi ja liikunta 25 Työstressi ja painoindeksi 30 Työstressin yhteys biologisiin riskitekijöihin 31 Työstressi ja sydäntauti 33 Muiden työn psykososiaalisten tekijöiden yhteys sydäntautiriskiin 38 Voiko terveellisillä elintavoilla vähentää työstressin haittavaikutuksia? 40 Työstressi ja muut krooniset kansantaudit 40 YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 41 KIRJALLISUUS 43 LIITE 1: IPD-Work konsortion julkaisut ja esitelmät 45 LIITE 2: IPD-Work konsortio kansainvälisessä mediassa 47

4 4 TIIVISTELMÄ Projektin tarkoituksena oli koota yhteen merkittäviä eurooppalaisia työstressitutkijoita ja luoda korkealuokkainen aineisto työstressin ja keskeisten kansantautien tutkimiseen yhdistämällä yksilötasolla 19 kohorttitutkimusta kahdeksasta EU-maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Belgia, Englanti, Ranska ja Tanska. Aikaisempien yksittäisiin kohortteihin perustuneiden tutkimusten tilastollinen voima ei ole riittänyt selvittämään työstressin ja kansantautien välisen yhteyden luonnetta eri työntekijäryhmissä. Tämän eurooppalaisten kohorttitutkimusten konsortion avulla pyrittiin tunnistamaan työstressin terveyshaitat aikaisempaa luotettavammin käyttämällä toistaiseksi laajinta aineistoa. Suuren aineiston avulla oli mahdollista tunnistaa sairastumisvaarassa olevat työntekijäryhmät ja tekijöitä, jotka voivat vähentää työstressin haittavaikutuksia. Tutkimustulokset eri kohorteista koottiin meta-analyysin avulla. Hankkeen tähänastiset tulokset on julkaistu lääketieteen johtavissa lehdissä, Lancetissa ja British Medical Journalissa, epidemiologian johtavassa lehdessä American Journal of Epidemiology sekä PLoS Medicinen and PLoS ONEn kaltaisissa avoimissa tieteellisissä (open-access) lehdissä. Tulokset tukevat seuraavia johtopäätöksiä työn ja sairauksien välisestä yhteydestä: 1. Työstressin merkitys sydäntautien riskitekijänä on luultua vähäisempi. Aiempien tutkimusten voimakkaat yhteydet näyttävät johtuvan ainakin osittain julkaisuharhasta ja valikoivasta raportoinnista (julkaistiin vain tutkimukset, joissa yhteys löytyi). 2. Työstressi on yhteydessä noin 20 % kohonneeseen sydäntaudin vaaran. Tämä lisäriski ei selity stressaantuneiden työntekijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä (esim. verenpaineella). Riski ei ole tiettyyn kontekstiin sidottu, vaan tulee esille eri Euroopan maissa työskentelevillä työntekijöillä (Pohjoismaissa, Keski-Euroopan maissa ja Englannissa). Jos työstressi olisi mahdollista kokonaan poistaa, sydäntautitapausten määrä vähenisi noin 3.4%. 3. Työstressin yhteys sydäntauteihin ei vaihtele sukupuolen tai iän mukaan. Työstressi lisää sydäntautien riskiä myös kaikilla sosioekonomisen hierarkian tasoilla. Työstressi näyttää siis olevan haitallinen työntekijän taustatekijöistä riippumatta. 4. Pitkät työpäivät ja työn epävarmuus ovat myös yhteydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Työn epävarmuuden osalta kohonnut riski tulee esiin kuitenkin ainoastaan työntekijöillä, jotka ovat iältään yli 50-vuotiaita. 5. Työstressi ei ollut yhteydessä syövän ilmaantumiseen. Konsortion tutkimustulokset osoittavat työstressin olevan yhteydessä elintapoihin: 1. Työstressi on yhteydessä vähäisempään vapaa-ajan liikuntaan ja liikunnan vähenemiseen. Tupakoivilla työstressi näyttää lisäävän poltettujen savukkeiden määrää noin kolmella savukkeella viikossa. Alkoholia kohtuudella käyttävillä työstressi on harvinaisempaa kuin alkoholin suurkuluttajilla tai täysin raittiilla. 2. Työstressin yhteys painoindeksiin on monimutkainen: Stressi näyttää yhdistyvän painonlaskuun joillakin työntekijöillä mutta painonnousuun toisilla. Siten stressaantuneiden työntekijöiden osuus on suurempi sekä alipainoisten että liikalihavien ryhmissä. 3. Epäterveelliset elintavat ovat selvästi suurempi riski sydäntaudin kehittymiselle kuin työstressi. Tutkimushankkeen keskeiset toimenpidesuositukset ovat seuraavat: 1. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulisi tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tällä voi olla merkitystä keskeisten kansantautien, kuten sydäntaudin ja diabeteksen, ehkäisyssä. 2. Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen olisi tärkeää, koska yli 50- vuotiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla. 3. Stressaantuneiden työntekijöiden sydäntautiriskiä on mahdollista vähentää myös elintapoja parantamalla. Kuormittavissa töissä työskentelevien työntekijöiden elintapoihin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota: liikunta, painonhallinta ja perinteisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden (korkea verenpaine, kolesteroli, veren sokeri, tupakointi) ehkäiseminen. 4. Huoli työstressin aiheuttamasta kohonneesta syöpäriskistä näyttää olevan aiheeton. Työstressi ei merkitsevästi lisää riskiä sairastua keuhko-, rinta-, eturauhas- tai paksusuolen syöpään.

5 5 JOHDANTO Euroopan unionin käyttämän määritelmän mukaan ihminen kokee työstressiä silloin, kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän mahdollisuudet vastata näihin vaatimuksiin tai hallita niitä.(1) Kyseinen määritelmä pohjautuu Karasekin ja Theorellin malliin, jonka mukaan määrällisesti tai laadullisesti vaativa työ yksin ei välttämättä ole terveydelle haitallinen.(2, 3) Sairauden vaara kuitenkin kasvaa, jos työtekijä ei samalla koe voivansa riittävästi säädellä työmäärää ja työnsä sisältöä tai kehittyvänsä työssään. Liiallisen työhön sitoutumisen seurauksena työstressi on mahdollinen myös silloin, kun vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät.(4) Asioita, joiden arvellaan yleisesti aiheuttavan työstressiä kutsutaan työn psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi. Näitä ovat edellä mainittujen lisäksi myös työn epävarmuus ja ylipitkät työpäivät (keskimäärin >10 tuntia).(5) Varsin yleisesti ajatellaan, että työstressin haitallinen vaikutus terveydelle on aukottomasti todistettu. Todellisuudessa tutkimusnäyttö on kuitenkin ristiriitaista eikä työstressin aiheuttamaa vaaraa sairastumiselle ole voitu luotettavasti määrittää.(6) Esimerkiksi tulokset työstressin ja sydäntautien osalta vaihtelevat lievästi suojaavasta vaikutuksesta aina yhdeksänkertaiseen tautiriskiin stressaantuneilla työntekijöillä. Yleisesti ottaen vahvin näyttö terveysvaikutuksista saadaan satunnaistetuista kaksoissokkokokeista. Tutkimuseettisistä syistä satunnaistettuja kokeita työstressin vaikutuksista ei ole kuitenkaan mahdollisia toteuttaa. Interventiot, joissa stressiä aiheuttava työ muutetaan vähemmän stressaavaksi ovat periaatteessa mahdollista kohdistaa satunnaistettuihin työntekijäryhmiin, mutta käytännössä tämä on osoittautunut vaikeaksi muun muassa sen vuoksi, että työympäristössä tapahtuu muutoksia tutkimuksen aikana. Sairaudet kehittyvät pitkän ajan kuluessa, joten myös intervention pitäisi jatkua vuosikausia, jotta vaikutukset voisivat näkyä. Aikaisempi työstressiin liittyvä tutkimusnäyttö perustuu työstressiltään erilaisten ihmisten seurantatutkimuksiin sekä kokeellisiin tutkimuksiin, joissa selvitetään lyhytkestoisen stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia, mutta ei päästä käsiksi pitkäkestoisen stressin taustalla oleviin sairauksien syntymekanismeihin. Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys hankkeen aluksi laadimme sydän- ja verisuonitautien osalta katsauksen,(6) jonka tulokset ovat tiivistetysti seuraavat: 1. Stressin oletetaan lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä: alun perin terveillä sen ajatellaan edistävän tautiin johtavia pitkäaikaisia biologisia prosesseja. Henkilöillä, joilla on jo kehittynyt sydän- ja verisuonitaudeille altistavia fysiologisia muutoksia, stressi voi olla taudin laukaiseva tekijä (kuvio 1). 2. Lyhytkestoinen voimakas psykologinen stressi voi lisätä sydäninfarktin vaaraa, koska se aiheuttaa muutoksia tulehdusmekanismeissa, veren hemostaattisissa ominaisuuksissa ja autonomisen hermoston toiminnassa. 3. Pitkäkestoinen stressi (työssä tai yksityiselämässä) on aiemmin julkaistujen tutkimusten perusteella yhteydessä % suurempaan sydäntaudin ilmaantuvuuteen etenevissä seurantatutkimuksissa.

6 6 4. Stressitekijät, kuten sosiaalinen eristyneisyys ja työstressi, ovat aiemmin julkaistujen tutkimusten perusteella yhteydessä myös heikentyneeseen ennusteeseen sydäntautipotilailla. 5. Stressinhallintainterventioiden on osoitettu parantavan sydäntautipotilaiden elämänlaatua, mutta yhtenäistä näyttöä ennusteen paranemisesta ei ole. Kuvio 1: Malli stressistä sydänsairauksien ja -kuolleisuuden riskitekijänä (Lähde: Steptoe ja Kivimäki. Nature Reviews Cardiology 2012)(6) Stressi Epäsuora vaikutus Suora vaikutus Laukaiseva tekijä Prognostinen tekijä Riskitekijät Patologiset muutokset Sydänkohtaus Uusi sydänkohtaus/ kuolema Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri työntekijäryhmissä -hankkeen tavoitteena oli selvittää työstressin ja terveyden välistä yhteyttä aikaisempaa luotettavammilla menetelmillä. Hankkeessa koottiin yhteen merkittäviä eurooppalaisia työstressitutkijoita ja luotiin laajin olemassa oleva aineisto työstressin ja keskeisten kansantautien tutkimiseen yhdistämällä yksilötasolla 19 kohorttitutkimusta kahdeksasta EU-maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Belgia, Englanti, Ranska ja Tanska. Tämä yhteenliittymä nimettiin the Individual-Participant Data Meta-analysis in Working Populations (IPD-Work) konsortioksi.(7) Aikaisempien yksittäisiin kohortteihin perustuneiden tutkimusten tilastollinen voima ei ole riittänyt selvittämään työstressin ja kansantautien välisen yhteyden luonnetta eri työntekijäryhmissä. Tällä eurooppalaisten kohorttitutkimusten konsortiolla pyrittiin tunnistamaan työstressin haittavaikutusten suuruus, tunnistamaan sairastumisalttiit henkilöstöryhmät sekä tekijöitä, jotka voivat vähentää työstressin haittavaikutuksia. Tutkimustulokset eri kohorteista koottiin meta-analyysin avulla. Tietoa hankittiin myös systemaattisin kirjallisuuskatsauksin laatimalla meta-analyysi aikaisemmin julkaistuista tutkimuksista. Työstressi ja elintavat Työstressin epäsuoran vaikutuksen arvellaan liittyvän elintapamuutoksiin. Stressistä kärsivän voi olla muita vaikeampi pitää huolta fyysistä kunnostaan ja painostaan. Liiallinen alkoholinkäyttö ja lisääntynyt tupakointi voivat puolestaan olla tapoja yrittää hallita stressiä ja lievittää stressioireita. IPD-Work -konsortiossa julkaistuissa artikkeleissa on koottu tulokset aiemmista tutkimuksista.(8-11) Näistä katsauksista ilmenee, että työstressi on ollut yhteydessä liikuntaan osassa, mutta ei kaikissa tutkimuksissa.(8) Yhteys painoindeksiin (BMI) on niin ikään vaihdellut(9) ja brittiläisen Whitehall II tutkimuksen mukaan

7 7 stressi voi toisilla johtaa painonnousuun, kun taas toisilla se voi johtaa laihtumiseen.(12) Stressaantuneet ihmiset näyttävät tupakoivan muita enemmän, mutta koska tupakointi yleensä aloitetaan jo ennen työelämään siirtymistä, on epätodennäköistä että työstressi lisäisi alttiutta tupakoinnin aloittamiselle.(10) Tupakoivat henkilöt saattavat lisätä tupakointiaan stressitilanteissa, mutta täsmällistä tietoa siitä, kuinka paljon tupakointi lisääntyy, ei ole ollut saatavilla.(13) Stressin yhteys biologisiin muutoksiin Stressin välittömät biologiset vaikutukset tunnetaan hyvin.(14) Näihin kuuluvat muutokset autonomisen hermoston toiminnassa ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais -akselin hormonierityksessä. Meille ovat tuttuja sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen kohoaminen ja hikoilun lisääntyminen. Nämä stressireaktiot ovat kuitenkin väliaikaisia ja elimistö palautuu lepotilaan stressitilanteen päätyttyä. Sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät tyypillisesti vuosikymmeniä kestäneiden vähittäisten biologisten muutosten tuloksena. Se missä määrin stressin aiheuttamat stressireaktiot vaikuttavat näihin patologisiin prosesseihin tunnetaan puutteellisesti. Työstressin yhteydestä kohonneeseen verenpaineeseen ja verenpainetaudin kehittymiseen on saatu ristiriitaista tietoa.(6) On mahdollista, että stressireaktion yhteydessä hetkellisesti kohoavalla verenpaineella ei ole suurta merkitystä sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä, koska ihminen on biologisesti varustettu kestämään hyvin lyhytkestoisia stressitilanteita. Yhtenä tekijänä on arveltu myös stressin aiheuttamia metabolisia muutoksia, joista keskeinen on veren sokeripitoisuuden (glukoosin) nousu. Viimeaikaisessa meta-analyysissä työstressi ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti yhteydessä kakkostyypin diabeteksen kehittyminen, mutta aineistojen pienuudesta johtuen kohtalaisenkaan voimakasta yhteyttä ei ole ollut mahdollista sulkea pois.(15) Työstressi kansantautien riskitekijänä INTERHEART-tutkimus on laajin tapaus-verrokkitutkimus stressin yhteydestä sydäntauteihin.(16) Tutkimukseen osallistui sydäntautipotilasta ja näille valitut tervettä verrokkia 52 eri maasta. Tutkimustulosten perusteella psykososiaalinen stressi yli kaksinkertaistaa tautiriskin. Kuten kuviosta 2 ilmenee odds ratio henkilöillä, joilla on korkea verenpaine on noin 2-kertaa suurempi kuin niillä joilla ei ole riskitekijöitä. Tupakka, diabetes and epäedullinen ApoB:ApoA1 suhde kohottaa odds ration 42:een, liikalihavuus 68:aan ja psykososiaalinen stressi 180:een. On kuitenkin syytä epäillä, että arvio stressin yhteydestä sydäntautiin on liioiteltu. Tämä johtuu tutkimusasetelmasta (jo sairastuneiden sydänpotilaiden oma arvio sydäninfarktia edeltäneestä stressistä) ja siihen sisältyvästä käännetyn syy-seuraussuhteen harhasta. Sydänkohtauksen jälkeen tehtyä arviota kohtausta edeltäneestä stressistä värittää pitkälle kehittynyt ateroskleroosi ja siihen liittyvä heikentynyt kunto ja kokemus elämän vaatimuksista; erilaiset asiat, kuten työ, saattavat tuntua stressaavimmilta, kun taas terveillä verrokeilla parempi työkyky saa aikaan kokemuksen vähäisemmästä stressistä. Etenevissä kohorttitutkimuksissa, joissa työstressi mitataan riittävän kauan ennen sydänsairauden ilmaantumista, tällaisen harhan mahdollisuus voidaan pitkälti välttää.

8 8 Kuvio 2. Riskitekijöiden yhteys sydäninfarktiin INTERHEART tutkimuksessa (Lähde: Yusuf et al. Lancet 2004)(16) Työstressin yhteydestä sydäntautien ilmaantuvuuteen on julkaistu lukuisia eteneviä kohorttitutkimuksia. Ensimmäinen meta-analyysi, joka kokosi tulokset yhteen, julkaistiin vuonna 2006.(17) Sen mukaan suuret vaatimukset yhdistyneenä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin lisäävät sydäntautiriskiä noin 40%:lla. Päivitimme tämän metaanalyysin ottamalla mukaan kaikki vuoteen 2012 mennessä ilmestyneet etenevät seurantatutkimukset.(6) Myös tämän katsauksen perusteella saimme riskiksi 40%. Merkittävä ongelma artikkelissa arvioiduissa aineistoissa oli kuitenkin se, että työstressiä oli mitattu useassa tutkimuksessa jonkin verran muunnetuilla mittareilla. Joskus tutkimuksissa on voitu muokata mittareita niin, että saadaan toivottu tulos. Vain etukäteen, sokkona tehty mittari voi antaa luotettavan tuloksen yhteydestä. Toisin sanoen jos muokkaus on tehty jälkikäteen, tuloksissa on väistämättä mukana myös sattumasta johtuvia positiivisia löydöksiä. Tämä puolestaan johtaa liioiteltuun arvioon stressisydäntauti yhteydestä. Toinen ongelma, joka liittyy jo julkaistuihin tutkimuksiin, on julkaisuharha (tilastollisesti merkitsevät yhteydet julkaistaan nollatuloksia todennäköisemmin), joka myös saattaa johtaa epärealistisen voimakkaaseen tulokseen.(18) Työn epävarmuuden ja pitkien työpäivien yhteydestä sydäntautien ilmaantumiseen on myös tehty useita eteneviä seurantatutkimuksia.(19-25) Tulokset ovat ristiriitaisia, eikä tutkimuksia yhdistävää meta-analyysia näistä psykososiaalisista tekijöistä ole ennen hankettamme ollut saatavilla. Työstressin on arveltu lisäävän myös muiden kroonisten sairauksien ilmaantumista. Stressin aiheuttamien metabolisten muutosten vuoksi (ja esimerkiksi ylipainon kautta) esimerkiksi yhteys diabetekseen ja rinta- tai eturauhassyöpään olisi periaatteessa mahdollinen. Tutkimusnäyttö näistä yhteyksistä on kuitenkin toistaiseksi vähäinen.(26-28)

9 9 Stressin arvellaan heikentävän myös vastustuskykyä,(6) jolloin yhteys keskeisiin tulehdustauteihin, kuten krooniseen keuhkoahtaumatautiin, on mahdollinen joskaan tätä yhteyttä ei tiettävästi ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen haasteet ja tämän hankkeen tavoitteet Tämänhetkisessä työstressin ja terveyden välistä yhteyttä koskevassa tutkimusnäytössä on kolme merkittävää rajoitusta: (1) Julkaisuharha: hypoteesin mukaiset tilastollisesti merkitsevät tulokset julkaistaan todennäköisemmin kuin hypoteesista poikkeavat tai tilastollisesti ei-merkitsevät löydökset. Julkaisuharhan vaikutusta ei ole aiemmin pystytty välttämään. (2) Vähäinen suoja mahdollisille post hoc muutoksille käytetyissä työstressimittareissa lisäten sattumatulosten julkaisun todennäköisyyttä. Työstressimittarin määritelmää ennen kuin aletaan analysoimaan tuloksia sairauksien ilmaantumisesta ei ole aina tutkimusasetelmissa kiinnitetty. (3) Pienet tutkimusaineistot, joissa ei ole mahdollista luotettavasti havaita pientä tai edes kohtuullisen kokoista lisäriskiä eikä myöskään testata mahdollisia eroja stressin ja terveyden välisessä yhteydessä osaryhmien välillä. IPD-Work -konsortiossa nämä rajoitukset pystyttiin välttämään käyttämällä sekä aikaisemmin julkaistua että julkaisematonta aineistoa (kohta 1), määrittelemällä ja validoimalla mittaus työstressistä ja muista tautien riskitekijöistä ennen seurantatiedon liittämistä aineistoon ja tulosten analysoimista (kohta 2) ja yhdistämällä useasta kohorttitutkimuksesta suurempi aineisto kuin koskaan aikaisemmin tämän alan tutkimuksissa (kohta 3). Hankkeen tavoitteena oli selvittää poikkeuksellisen laajalla eurooppalaisaineistolla työstressin ja psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä elintapoihin, kroonisten sairauksien riskitekijöihin ja sairauksien ilmaantuvuuteen. Yksilötasoinen aineisto mahdollisti yhdenmukaisen mallinnuksen kaikissa tutkimusaineistoissa. Tässä hankkeessa oli myös mahdollista arvioida tulosten universaalisuutta; pätevätkö tulokset kaikissa osallistuneissa Euroopan maissa. MENETELMÄT Tutkimusorganisaatio IPD-Work -konsortion tutkijat ovat: 1. Mika Kivimäki, (vastuututkija) PhD/Prof, University College London, UK ja Työterveyslaitos 2. Solja T Nyberg, MSc, Työterveyslaitos, Suomi, 3. Katriina Heikkilä, PhD, Työterveyslaitos, Suomi, 4. Marianna Virtanen, PhD, Työterveyslaitos, Suomi 5. Dirk De Bacquer, PhD/Prof, Department of Public Health, Ghent University, Gent, Belgium 6. Els Clays, PhD, Department of Public Health, Ghent University, Belgium 7. France Kittel, PhD/Prof, School of Public Health Université libre de Bruxells, Belgium 8. Annalisa Casini, PHD, School of Public Health Université libre de Bruxells, Belgium 9. Jakob B Bjorner, MD, PhD, National Research Centre for the Working Environment, Copenhagen, Denmark

10 Reiner Rugulies, PhD/Prof, MSc, MPH, National Research Centre for the Working Environment, Denmark 11. Ida E H Madsen, MSc, National Research Centre for the Working Environment, Denmark 12. Jaana Pentti, BSc, Finnish Institute of Occupational Health, Turku, Finland 13. Marianna Virtanen, PhD/Prof, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland 14. Marcel Goldberg, MD, PhD/Prof, Inserm U1018, Centre for Research in Epidemiology and Population Health,Villejuif, France 15. Marie Zins, MD, MSc, Inserm U1018, Centre for Research in Epidemiology and Population Health,Villejuif, France 16. Sébastien Bonenfant, MSc, Inserm U1018, Centre for Research in Epidemiology and Population Health,Villejuif, France 17. Archana Singh-Manoux, PhD, Inserm U1018, Centre for Research in Epidemiology and Population Health,Villejuif, France 18. Markku Koskenvuo, MD/Prof, Department of Public Health, University of Helsinki, Finland 19. Sakari B. Suominen, MD, PhD, University of Turku, Department of Public Health, Finland 20. Jussi Vahtera, Prof, Dep Public Health, University of Turku and Turku University Hospital, Turku, Finland 21. Thorsten Lunau, MSc, Institute for Medical Informatics, Biometry, and Epidemiology, University Duisburg-Essen, Germany 22. Karl-Heinz Jöckel, Prof., Institute for Medical Informatics, Biometry, and Epidemiology, University Duisburg-Essen, Germany 23. Raimund Erbel, Prof. MD, Department of Cardiology, West-German Heart Center Essen, University Duisburg-Essen, Germany 24. Martin Lindhardt Nielsen, MD, PhD, Department of Occupational and Environmental Medicine, Bispebjerg University Hospital, Denmark 25. Johannes Siegrist, PhD/Prof, Department of Medical Sociology, University of Duesseldorf, Germany 26. Mark Hamer, PhD, Epidemiology and Public Health, UCL, London, UK 27. Nico Dragano, PhD/Prof, Institute for Medical Informatics, Biometry, and Epidemiology, University Duisburg-Essen, Germany 28. Wendela E, Hooftman, PhD, TNO, the Netherlands 29. Goedele A. Geuskens, PhD, TNO, the Netherlands 30. Irene I.L.D. Houtman, PhD, TNO, the Netherlands 31. Hugo Westerlund, Prof, PhD, Stress Research Institute, Stockholm University, Stockholm, Sweden 32. Constanze Leineweber, PhD, Stress Research Institute, Stockholm University, Stockholm, Sweden 33. Aki Koskinen, MSc, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland 34. Ari Väänänen, PhD, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland 35. Anders Knutsson, Prof, MD, PhD, Department of Health Sciences, Mid Sweden University, Sundsvall, Sweden 36. Maria Nordin, PhD, Department of Public Health and Clinical Medicine, Occupational and Environmental Medicine, Umeå University, Umeå, Sweden 37. Peter JM Westerholm, Prof, MD, Occupational and Environmental Medicine, Uppsala University, Uppsala, Sweden 38. Töres Theorell, Prof, MD PhD, Stress Research Institute, Stockholm University, Stockholm, Sweden 39. Lars Alfredsson, Prof, PhD, Institute of Environmental Medicine, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden 40. Eleonor I Fransson, PhD, Institute of Environmental Medicine, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden

11 G. David Batty, PhD, UCL Epidemiology & Public Health, UK 42. Hermann Burr, PhD, Centre for Maritime Health and Safety, Esbjerg, Denmark 43. Linda L Magnusson Hanson, PhD, Stress Research Institute, Stockholm University, Stockholm, Sweden 44. Paula Salo, PhD, Finnish Institute of Occupational Health, Turku, Finland 45. Marianne Borritz, MD, PhD, Head Department of Occupational Medicine, Bispebjerg University Hospital 46. Tuula Oksanen, MD, PhD, Finnish Institute of Occupational Health, Turku, Finland 47. Anne Kouvonen, PhD, School of Sociology, Social Policy & Social Work, Queen's University Belfast, Belfast, UK. 48. Karl-Heinz Ladwig, Prof. Dr., German Research Center for Environmental Health (GmbH), Germany 49. Matti Joensuu, MSc, Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland 50. Jane E. Ferrie, PhD, Department of Epidemiology and Public Health, University College London, London, UK 51. Michael G. Marmot, MD, PhD/Prof, Department of Epidemiology and Public Health, University College London, London, UK 52. Andrew Steptoe, PhD, DSc/Prof, Department of Epidemiology and Public Health, University College London, London, UK 53. Jürgen Schupp, Prof, Dr, German Institute for Economic Research, Berlin, Germany 54. Gert G Wagner, Prof, Dr, German Institute for Economic Research, Berlin, Germany 55. Göran Fahlén, PhD, The National Agency for Special Needs Education and Schools, Härnösand, Sweden. 56. Jan H. Pejtersen, PhD, The Danish National Centre for Social Research, Herluf Trolles Gade 11, DK-1052 Copenhagen, Denmark Tutkittavat Tutkimusaineistojen suuruus vaihteli riippuen kuhunkin tutkimuskysymykseen käytettävissä olevista tutkimuksista. Suurimmillaan se on lähes työssäkäyvää eurooppalaista miestä ja naista. Ennen aineistojen keräämistä laadimme systemaattiseen kirjallisuuskatsauksen perustuvan meta-analyysin julkaistuista tutkimuksista pitkien työpäivien yhteydestä sydäntautiriskiin, koska tällaista katsausta ei ole aiemmin julkaistu. Työsuojelurahaston rahoittamassa jatkohankkeessa tullaan raportoimaan myös pitkien työpäivien terveysvaikutuksia käyttäen IPD-Work konsortion aineistoa. Työn epävarmuutta koskevassa tutkimuksessa yhdistimme meta-analyysissä systemaattisella kirjallisuuskatsauksella kerätyn tutkimustiedon sekä yksilötasoisen IPD-Work -aineiston, jolloin synteesi kattoi koko olemassa olevan tutkimustiedon. IPD-Work -konsortioon kuuluvat taulukossa 1 luetellut kohorttitutkimukset.

12 12 Taulukko 1. IPD-WORK konsortioon osallistuvat kohortit Tutkimus a ja maa Seurannan alku N Naisten määrä (%) Keski-ikä (vaihteluväli) seurannan alussa Belstress, Belgium , (23) 45.5 (33 61) COPSOQ-I, Tanska (49) 40.7 (20-60) COPSOQ-II, Tanska (53) 42.8 (20-60) DWECS, Tanska (46) 41.8 (18 69) FPS, Suomi ,933 37,844 (81) 44.6 (17 65) Gazel, Ranska , (28) 50.3 (43 58) HeSSup, Suomi , (55) 39.6 (20 54) HNR, Saksa (41) 53.4 (45 73) IPAW, Tanska (66) 41.3 (18 68) KORA 1-3, Saksa (38) 42.7 (25-74) NWCS, Hollanti ,900 23,085 (51) 43.2 (18-70) POLS, Hollanti , (41) 38.3 (15 85) PUMA, Tanska (82) 42.6 (18 69) SLOSH, Ruotsi 2006 ja , (54) 47.6 (19 68) SOEP, Saksa , (45) 43.4 (18-82) Still Working, Suomi (23) 40.9 (18-65) Whitehall II, Iso , (33) 44.4 (34 56) Britannia WOLF-N, Ruotsi (16) 44.1 (19 65) WOLF-S, Ruotsi (43) 41.5 (19 70) Yhteensä , ,864 (50) 43.4 (15 85) Lyhenteet: DWECS, Danish Work Environment Cohort Study; FPS, Finnish Public Sector Study; HeSSup, Health and Social Support; HNR, Heinz Nixdorf Recall Study; IPAW, Intervention Project on Absence and Well-being; KORA, Cooperative Health Research in the Region Augsburg; NWCS, The Netherlands Working Conditions Survey, POLS, Permanent Onderzoek Leefsituatie; PUMA, Burnout, Motivation and Job Satisfaction study; SOEP, The German Socio-Economic Panel Study; SLOSH, Swedish Longitudinal Occupational Survey of Health; WOLF, Work, Lipids, Fibrinogen (N=Norrland, S=Stockholm). Mittausmenetelmät Työstressin, elintapojen (tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta), biologisten tekijöiden (painoindeksi, systolinen ja diastolinen verenpaine, pulssipaine, kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli, triglyseridi) ja muiden lähtötason tilannetta kuvaavien muuttujien määrittely, harmonisointi ja validointi tehtiin ennen kuin seurantatieto sydäntaudeista, syövästä, ja kroonisesta keuhkoahtaumataudista liitettiin aineistoon. Sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski alkutilanteessa määriteltiin Framingham riskipistemäärällä, johon sisältyvät tunnetut riskitekijät, esimerkiksi tupakointi, diabetes, korkea verenpaine ja kohonnut veren kolesteroli.(29) Sydäntaudin, syövän ja keuhkoahtaumataudin ilmaantuvuus saatiin kunkin kohortin kohdalla kansallisista terveysrekistereistä (sairaalahoito, kuolleisuus), joka oli määritelty ICD-9- tai ICD-10 diagnoosiluokitusta käyttäen. Aineiston tilastollinen analyysi Tilastollinen analyysi tehtiin kahdessa vaiheessa.(7) Ensin yhteydet analysoitiin kussakin tutkimuskohortissa erikseen. Sitten tutkimuskohtaiset tulokset yhdistettiin metaanalyysissä käyttäen joko random-effect (heterogeenisuutta tutkimusten välillä) tai fixed-

13 13 effect (vähäinen heterogeenisuus tutkimusten välillä) -menetelmää. Tutkimusten välistä heterogeenisuutta mitattiin I 2 indeksillä. Eettiset ja tietosuojakysymykset Tutkimus toteutettiin noudattaen eettisiä ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, ohjeita ja suosituksia. Kyseessä oli jo kerätyn aineiston analysointi tunnetuista kohorttitutkimuksista, jotka ovat kaikki käyneet läpi eettisen käsittelyn ja saaneet siinä hyväksynnän. Osassa kohorttitutkimuksia IPD-Work -konsortioon osallistuminen on edellyttänyt erillisistä eettistä anomusta. Kaikissa tapauksissa lupa on saatu. Tutkimusaineisto ei ollut henkilötunnisteisessa muodossa, mutta muodostetussa IPD-Work -tutkimusrekisterissä henkilöille annettiin havaintonumero. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin ryhmätasolla ja tulokset esitettiin siten, ettei yksilöllisiä tunnistetietoja esiinny. Aineistoa ei luovuteta IPD- Work konsortion ohjausryhmän ulkopuolisille henkilöille. Hankkeen kokonaisrahoitus IPD-Work tutkimusta johdetaan Suomesta ja Englannista käsin, mutta sitä rahoittavat myös muiden osallistuvien maiden tutkimusrahastot. Hankeen alkuvaihetta rahoittivat seuraavat rahoittajat: : BUPA Foundation, Englanti: Specialist Research Grant, UK, : Summa Kivimäki M (hankkeen johtaja), Chandola T, Marmot M. Identifying feasible interventions to reduce socioeconomic and psychosocial inequalities in health a novel approach. Tämä hanke sisälsi myös muita komponentteja IPD-Work consortiumin lisäksi : EU New OSH ERA ('New and Emerging Risks in Occupational Safety and Health') tutkimusohjelma, European Union, Hankkeen vastuuhenkilöinä ovat professorit Kivimäki M (koordinaattori), Dragano N, Rugulies R, ja Theorell T. "Work-related psychosocial factors and health in subgroups: Individual-participant-data meta-analysis - the Work-IPD consortium": Summa euros, josta a euroa Työsuojelurahasto b euroa Ruotsin Research Council for Working Life and Social Research c euroa Saksan Social Accident Insurancesta d euroa Danish National Research Centre for the Working Environment. Vastuuhenkilöt professorit Kivimäki M (koordinaattori), Dragano N, Rugulies R, ja Theorell T. 3. The German National Accident Insurance (DGUV) IPD-Work hankkeen jatkoa rahoittaa tällä hetkellä: : the Economic and Social Science Research Council (ESRC), Englannista, Kyseessä on Kivimäelle

14 14 myönnetty ESRC Professorship, jonka avulla hänen on mahdollista keskittyä muista yliopistovelvotteista vapaana Whitehall II ja IPD-Work konsortiota koskevan tutkimuksen tekoon. Rahoitus sisältää PhDtohtoriopiskelijan palkan ja lukukausimaksut University College Londonissa : the Danish National Research Centre for the Working Environment ( Work Environment, mental health and labour market outcomes in vulnerability groups ) 2.8Million DKK (= euroa). TULOKSET Työstressin määrittäminen itseraportoitujen vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien avulla ennen terveysmuuttujien yhdistämistä aineistoon Taulukossa 2 on esitetty kysymykset, joita käytimme työstressin määrittämiseksi (lyhennettyinä).(30) Taulukossa 3 esitetään, mitkä näistä kysymyksistä oli saatavissa kussakin IPD-Work konsortioon osallistuvissa tutkimuksissa. Taulukko 2. Englanninkieliset työstressiä mittaavat kysymykset lyhennettyinä (JCQ: Job Content Questionnaire, DCQ: Demand-Control Questionnaire) JCQ Psychological demand working very fast working very hard no excessive amount of work enough time conflicting demands Control learn new things high level of skill require you to be creative repetitive work a lot of say little decision freedom DCQ work very fast work very intensively too much effort enough time conflicting demands learn new things high level of skill or expertise require you to take the initiative same thing to do over and over again deciding what you do at work deciding how you do your work

15 Taulukko 3. Työstressikysymykset kussakin IPD-Work konsortioon osallistuvissa tutkimuksissa 15 Belstress (JCQ), GAZEL (JCQ), HeSSup (JCQ), SLOSH (DCQ), WOLF N (DCQ), WOLF S (DCQ) COPSOQ (DCQ) DWECS (Other) FPS (JCQ) HNR (JCQ) IPAW (DCQ) KORA (JCQ) NWCS (Other) POLS (Other) PUMA (Other) Still Working (Other) WH II (DCQ) Job demand 1. Working very fast X X X X X X X X X X 2. Working very hard/intensively 3. No excessive amount of work/too much effort X X X X X X X X X X X 4. Enough time X X X X X X X X X X X X 5. Conflicting demands Job control X X X X X X X 1. Learn new things X X X X X X X X X X X 2. High level of skill X X X X X X X X X X 3. Creativity/initiative X X X X X X X X X X X 4. Repetitive work X X X X X X X X X X X 5. A lot of say/what to do 6. Little freedom/how to do X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Belstress Belgian Job Stress Study I, Belgium; COPSOQ-Copenhagen Psychosocial Questionnaire Study, Denmark; DWECS-Danish Work Environment Cohort Study, Denmark; FPS-Finnish Public Sector Study, Finland; GAZEL-Gaz et Electricité Cohort Study, France; HeSSup-Health and Social Support Study, Finland; HNR-Heinz Nixdorf Recall Study, Germany; IPAW-Intervention Project on Absence and Well-being Study, Denmark; KORA-Cooperative Health Research in the Region Augsburg/MONICA, Germany; NWCS-Netherlands Working Condition Survey, Netherland; POLS-Permanent Onderzoek Leefsituatie/Continuous Survey on Living Conditions, Netherland; PUMA-Copenhagen Burnout Inventory Study, Denmark; SLOSH-Swedish Longitudinal Occupational Survey of Health, Sweden; Still Working-Still Working study, Finland; WH II-Whitehall II study, United Kingdom; WOLF N-Work, Lipids and Fibrinogen Study, Norrland, Sweden; WOLF S- Work, Lipids and Fibrinogen Study, Stockholm, Sweden. *DCQ: Demand control questionnaire; JCQ: Job Content questionnaire; Other: job strain scale with proxy items

16 16 Taulukko 4. Korrelaatio alkuperäisen ja lyhennetyn työn vaativuus asteikon välillä. Job Demands* Belstress Gazel HeSSup SLOSH WOLF N WOLF S n=21093 n=11365 n=16784 n=10975 n=4704 n=5670 r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) Complete scale vs. B (4 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. C (4 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. D (3 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. E (3 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. F (2 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. G (2 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) *Abbreviated items of the complete scale: 1. "Work very fast"; 2. "Work very hard/intensively"; 3. " No excessive work /Too much effort "; 4. "Enough time"; 5. "Conflicting demands". Version B include items 1, 2, 4, 5; version C items 1, 2, 3, 4; version D items 2, 3, 4; version E items 1, 4, 5; version F items 1, 4; and version G items 4, 5. Pearson product-moment correlation coefficient (r) and 95% confidence interval (95% CI).

17 17 Taulukko 5. Korrelaatio alkuperäisen ja lyhennetyn vaikutusmahdollisuudet työssä asteikon välillä. Job control* Belstress Gazel HeSSup SLOSH WOLF N WOLF S n=21160 n=11389 n=16833 n=10981 n=4707 n=5681 r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) r (95% CI) Complete scale vs. B (5 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. C (5 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. D (5 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. E (5 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Complete scale vs. F (2 items) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) *Abbreviated items of the complete scale: 1. Learn new things ; 2. High level of skill ; 3. Require creativity/initiative ; 4. Repetitive work ; 5. A lot of say / Deciding what to do ; 6. Deciding how. Version B include items: 1,2,4,5,6; version C items: 1,2,3,4,6; version D items:1,3,4,5,6; version E items: 1,2,3,4,5; and version F items: 3,6. Pearson product-moment correlation coefficient (r) and 95% confidence interval (95% CI).

18 18 Taulukko 6. Yhteensopivuus alkuperäisen ja lyhennetyn job strain -työstressimittarin (vaativuus suhteessa vaikutusmahdollisuuksiin) välillä Job strain Belstress N=21024 Gazel N=11362 HeSSup N=16773 SLOSH N=10970 WOLF N N=4702 WOLF S N=5667 Version of partial scales* Sensitivity Specificity Sensitivity Specificity Sensitivity Specificity Sensitivity Specificity Sensitivity Specificity Sensitivity Specificity Complete demands and control scale vs. complete demands and partial control scale Demands version A, control version C (5 items) Complete demands and control scale vs. partial demands and complete control scale Demands version B (4 items), control version A Demands version C (4 items), control version A Demands version D (3 items), control version A Demands version E (3 items), control version A Demands version F (2 items), control version A Complete demands and control scale vs. partial demands and partial control scale Demands version C (4 items), control version F (2 items) Demands version E (3 items), control version E (5 items) Demands version F (2 items), control version D (5 items) Demands version G (2 items), control version B (5 items) *Abbreviated items of the complete demands scale (version A): 1. "Work very fast"; 2. "Work very hard/intensively"; 3. "Too much effort/no excessive work"; 4. "Enough time"; 5. "Conflicting demands". Version B include items 1, 2, 4, 5; version C items 1, 2, 3, 4; version D items 2, 3, 4; version E items 1, 4, 5; version F items 1, 4; and version G items 4, 5. Abbreviated items of the complete control scale (version A): 1. Learn new things ; 2. High level of skill ; 3. Require creativity/initiative ; 4. Repetitive work ; 5. A lot of say / Deciding what to do ; 6. Deciding how. Version B include items: 1,2,4,5,6; version C items: 1,2,3,4,6; version D items:1,3,4,5,6; version E items: 1,2,3,4,5; and version F items: 3,6. Kappa statistic ( )

19 19 Lyhennetyt työn vaatimus-asteikot olivat voimakkaasti yhteydessä vaatimuksia mittaavaan alkuperäisasteikkoon (taulukko 4). Myös lyhennetyt vaikutusmahdollisuudet -asteikot olivat voimakkaasti yhteydessä alkuperäisasteikkoon (taulukko 5). Samoin muuttuja, jossa yhdistyvät korkeat vaatimukset ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet (taulukko 6) Näiden tulosten perusteella hankkeessa tuotettu harmonisoitu työstressimittari mittaa samaa asiaa kuin täysimittainen virallinen työstressimittari. Samaan tapaan harmonisoidut elintapa-, sosiodemografiset ja biologisten riskitekijöiden mittarit on selostettu yksityiskohtaisesti julkaisemissamme artikkeleissa.(8-11) Työstressin yhteys alkoholin käyttöön Kuviossa 3 ja taulukoissa 7-9 esitetyt tulokset osoittavat, että stressaantuneet työntekijät kuuluvat muita useammin sekä täysraittiiden että suurkuluttajien ryhmään; eistressaantuneet ovat puolestaan muita useammin kohtuukäyttäjiä.(11) Pitkittäistutkimuksessa ei ole havaittavissa viitteitä siitä että työstressi edeltäisi muutosta alkoholin käytössä tai että alkoholin käyttö edeltäisi muutosta työstressistä. Kuvio 3. Työstressin ja alkoholin kulutuksen välinen yhteys (N = ). Odds ratio on vakioitu iällä, sukupuolella ja sosioekonomisella asemalla. (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(11)

20 20 Taulukko 7. Työstressin ja alkoholin liikakäytön aloittamisen 1 väliset pitkittäisyhteydet lähtötasoltaan kohtuukäyttäjien ja raittiiden joukossa (n=43 665) 2 (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(11) Altistus N osallistujaa N (%) liiallisen juomisen OR (95% CI) 3 liiallisen juomisen aloitus aloitus 1 Työstressi lähtötilanteessa Ei (5.8) 1 (referenssikategoria) Kyllä (4.8) 0.90 (0.79, 1.01) Työstressi lähtötilanteessa ja seurannassa Ei ja kyllä (5.9) 1 (referenssikategoria) Ei ja kyllä (4.9) 0.89 (0.76, 1.01) Kyllä ja ei (4.8) 0.87 (0.75, 1.01) Kyllä ja kyllä (4.7) 0.91 ( ) 1 Alkoholin suurkuluttaja: henkilö, joka juo alkoholia yli suosituksen mukaisen määrän (keskitasoinen tai suurkuluttaja). 2 Tutkimus- ja seurantakerrat: Belstress (4-7 vuotta), FPS (2-4 vuotta), HeSSup (5 vuotta) ja Whitehall II (3-9 vuotta.) 3 Vaikutusarvio sekavaikutusten logistisen mallin mukainen, suhteutettuna lähtötilanteen ikään, sukupuoleen ja perustason sosioekonomiseen asemaan, mukana tutkimuksen satunnaisvaikutus. Taulukko 8. Työstressin ja alkoholin kulutuksen kohtuulliseksi vähentämisen tai täysraittiuteen siirtymisen väliset pitkittäisyhteydet lähtötasoltaan alkoholin suurkuluttajien joukossa (n=4 981) 12 (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(11) Altistus N osallistujaa N (%) alkoholin kulutuksen vähentäminen OR (95% CI) 2 alkoholin kulutuksen vähentäminen Työstressi lähtötilanteessa Ei (39.1) 1 (referenssikategoria) Kyllä (41.4) 1.91 (0.76, 1.08) Työstressi lähtötilanteessa ja seurannassa Ei ja ei (38.5) 1 (referenssikategoria) Ei ja kyllä (45.7) 1.15 (0.93, 1.43) Kyllä ja ei (41.0) 0.94 (0.76, 1.15) Kyllä ja kyllä (42.0) 0.89 (0.68, 1.18) 1 Alkoholin suurkuluttaja: henkilö, joka juo alkoholia yli suosituksen mukaisen määrän (keskitasoinen tai suurkuluttaja). 2 Tutkimus- ja seurantakerrat: Belstress (4-7 vuotta), FPS (2-4 vuotta), HeSSup (5 vuotta) ja Whitehall II (3-9 vuotta.) 3 Vaikutusarvio sovelletun Poissonin mallin mukainen, suhteutettuna lähtötilanteen ikään, sukupuoleen ja perustason sosioekonomiseen asemaan, mukana vakioitu keskivirhe ja tutkimus klusterimuuttujana.

21 21 Taulukko 9. Lähtötilanteen alkoholinkäytön ja työstressin yhteys lähtötilanteen työstressin mukaan seurannassa (n=48 646) 1 (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(11) Väestö Altistus lähtötilanteessa N osallistujaa N (%) kehittyvä työstressi OR (95% CI) 2 työstressi seurannassa Ei työstressiä lähtötilanteessa Raitis (13.0) 1.14 (1.04, 1.25) Kohtuukäyttäjä (10.0) 1 (referenssikategoria) Keskitason käyttäjä (8.3) 0.94 (0.79, 1.12) Suurkuluttaja (8.8) 0.97 (0.84, 1.12) N (%) ei työstressiä seurannassa IRR (95% CI) 3 ei työstressiä seurannassa Työstressiä lähtötilanteessa Raitis (56.1) 0.97 ( ) Kohtuukäyttäjä (59.7) 1 (referenssikategoria) Keskitason käyttäjä (64.4) 1.06 (1.00, 1.13) Suurkuluttaja (63.2) 1.07 (1.01, 1.13) 1 Tutkimus- ja seurantakerrat: Belstress (4-8 vuotta), FPS (2-4 vuotta), HeSSup (5 vuotta) and Whitehall II (3-9 vuotta). 2 Vaikutusarvio sekavaikutusten logistisen mallin mukainen, suhteutettuna alkutilanteen ikään, sukupuoleen ja perustason sosioekonomiseen asemaan, mukana tutkimuksen satunnaisvaikutus. 3 Vaikutusarvio sovelletun Poissonin mallin mukainen, suhteutettuna lähtötilanteen ikään, sukupuoleen ja perustason sosioekonomiseen asemaan, mukana vakioitu keskivirhe ja tutkimus klusterimuuttujana.

22 22 Työstressi ja tupakointi Kuvio 4 ja taulukot osoittavat, että tupakoitsijat raportoivat hieman useammin työstressiä kuin tupakoimattomat.(10) Tupakoitsijoista stressaantuneet polttivat keskimäärin 3 savuketta viikossa enemmän kuin ei-stressaantuneet tupakoitsijat. Sen sijaan työstressi ei ollut yksiselitteisesti yhteydessä tupakoinnin lopettamiseen. Kuvio 4: Työstressin ja tupakoinnin välinen yhteys (lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(10)

23 23 Taulukko 10. Nykyisten tupakoijien tyypillisen viikon keskimääräisen savukkeiden määrän ero, kun on tai ei ole työstressiä (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(10) Työstressitilanne (n=25 561) Keskimääräinen (SD) savukkeiden määrä Keskiarvojen ero (95% CI) Satunnaisen vaikutuksen metaanalyysi Vakiovaikutuksen metaanalyysi Ei työstressiä (n=20 652) 99.9 (60.7) 1 (referenssikategoria) 1 (referenssikategoria) On työstressiä (n=4 909) (61.2) 2.96 (0.87, 5.04) 2.72 (1.04, 4.41) I 2 = 19.4%, p = Huom: Analyysissä ovat mukana ne osallistujat, jotka tupakoivat lähtötilanteessa ja joiden iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaiset tupakointimäärät olivat tiedossa. Taulukko 11. Työstressin ja tupakoinnin aloittamisen pitkittäisyhteydet lähtötilanteen tupakoimattomien ja tupakoinnin lopettaneiden joukossa (n=42 049) 1 (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(10) Työstressi lähtötilanteessa N osallistujaa N (%) tupakoinnin aloitus OR (95% CI) 2 tupakoijien seuranta Ei (2.7) 1 (referenssikategoria) Kyllä (2.9) 1.03 (0.87, 1.21) Työstressi lähtötilanteessa ja seurannassa Ei ja ei (2.7) 1 (referenssikategoria) Ei ja kyllä (2.5) 0.91 (0.73, 1.14) Kyllä ja ei (2.7) 0.94 (0.76, 1.16) Kyllä ja kyllä (3.1) 1.13 (0.89, 1.43) 1 Tutkimus- ja seurantakerrat: Belstress (4-7 vuotta), FPS (2-4 vuotta), HeSSup (5 vuotta), SLOSH (1-4 vuotta), WOLF Norrland (3-7 vuotta) ja Whitehall II (3-9 vuotta.) 2 Vaikutusarvio logistisen mallin mukainen, vakioituna lähtötilanteen ikä, sukupuoli ja sosioekonomiseen asema.

24 Taulukko 12. Pitkittäisyhteydet lähtötilanteen työstressin ja tupakoinnin lopettamisen välillä lähtötilanteen tupakoijilla (n=9 975) 1 (Lähde: Heikkilä ym. PLoS ONE 2012)(10) Työstressi lähtötilanteessa N osallistujaa N (%) tupakoinnin lopettaminen OR (95% CI) 2 tupakoinnin lopettaminen Ei (19.3) 1 (referenssikategoria) Kyllä (16.3) 0.91 (0.79, 1.04) Työstressi lähtötilanteessa ja seurannassa Ei ja ei (19.6) 1 (referenssikategoria) Ei ja kyllä (17.0) 0.86 (0.71, 1.03) Kyllä ja ei (16.3) 0.85 (0.71, 1.02) Kyllä ja kyllä (16.4) 0.95 (0.77, 1.16) 1 Tutkimus- ja seurantakerrat: Belstress (4-7 vuotta), FPS (2-4 vuotta), HeSSup (5 vuotta), SLOSH (1-4 vuotta), WOLF Norrland (3-7 vuotta) ja Whitehall II (3-9 vuotta.) 2 Vaikutusarvio logistisen mallin mukainen, vakioituna lähtötilanteen ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. 24