Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä"

Transkriptio

1 1 Anita Nuopponen Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä The paper discusses a classification of different types of expert groups as basis for developing a concept analysis method based on the terminology science. The semantic triangle consisting of objects, concepts and language is taken as the point of departure. These are all important starting points for concept analysis, but their relevance as such seems to be different for the various expert types. The experts on diverse specialized fields may have control over all these levels (i.e. forming or modifying reality, concepts and terms), while terminologists may have influence on the concept and term formation level, whereas language experts (e.g. such as language researchers) in the other extreme may only observe the use of special languages and terminology without any influence on it or on the underlying concepts or the reality. As a conclusion another division is made: those who form, analyse and use concepts of their own field, and those who work with terms, concepts and knowledge of someone else's special field. For the first group concept analysis methods - as opposite to intuitive analysis - give tools for forming, modifying and standardising their own concepts and terms while for the second group the methods enable a way to approach an unfamiliar field. For both of them improved conscious methods of concept analysis could be considered as part of their expertise skills. 1. Tausta Käsiteanalyysi on osa normaalia ajattelutoimintaa, eikä siihen tavallisesti edes kiinnitetä huomiota. Kuitenkin - etenkin ammatillisissa yhteyksissä - on tilanteita, jolloin tätä muuten niin intuitiivista toimintaa joudutaan tuomaan näkyvämmäksi joko itselle tai toisille eli tarvitaan tietoista käsiteanalyysia. Meneillään olevassa tutkimuksessa ja oppikirjahankkeessa tarkastelen käsiteanalyysia monipuolisena "työvälineenä". Lähtökohtanani on terminologisen teorian pohjalle rakentuva käsiteanalyysi. Käsiteanalyysi on terminologisten menetelmien ydin, siinä selvitetään käsitteen sisältö, käsitteen suhteet muihin käsitteisiin eli sen paikka käsitejärjestelmässä ja luodaan tällä tavoin pohja käsitteiden määrittelylle sekä termien synonyymisyyden, vieraskielisten vastaavuuksien ym. arvioinnille. Pyrin kehittämään käsiteanalyysia ei vain teoreettisena rakennelmana vaan myös käytäntöön soveltuvana työkaluna, joka on käyttökelpoinen myös terminologisen toiminnan ulkopuolella. Tällöin on tärkeää tietää, kuka tarvitsee käsiteanalyysin menetelmiä, miten se limittyy heidän työhönsä, onko eroja lähtökohtien välillä, ja miten nämä erot tulisi ottaa huomioon. Ennen kuin pystyn ratkomaan vielä sitä, millainen käsiteanalyysimalli kullekin asiantuntijaryhmälle tulisi laatia, kartoitan lähtökohtia tälle kehitystyölle.

2 2 2. Terminologisen tutkimuksen käsitekeskeisyys Yksi keskeinen ero terminologisia menetelmiä käyttävien ja tarvitsevien asiantuntijaryhmien välillä näyttää heijastuvan keskusteluista, joissa asetetaan kyseenalaiseksi terminologian periaate käsitteen keskeisestä asemasta. Terminologian tutkijat ja käytännön terminologista sanastotyötä tekevät joutuvat yhä uudelleen perustelemaan sitä, miksi terminologit pitävät käsitettä peruslähtökohtana ja keskeisenä terminologiselle analyysille. Olisihan termi luonteva pohja - näkyyhän se jo alan nimessäkin "termi-nologia". Terminologian teoriassa ja termityön periaatteissa korostetaan kuitenkin perinteisesti käsitteen ensisijaisuutta; niin terminologiaopin perustaja Eugen Wüster (1979: 1) ("Jede Terminologiearbeit geht von den Begriffen aus. Sie zielt auf scharfe Abgrenzung zwischen den Begiffen." [Kaikki terminologiatyö lähtee käsitteistä. Sen tavoitteena on tehdä tarkka rajaus käsitteiden välille 1 ].) kuin esim. Sanastotyön käsikirjakin (1988: 25) korostavat sitä ("Terminologian ja sanastotyön lähtökohta on käsite ja sen analysointi"). Tähän liittyy oleellisesti myös terminologian tutkijoidenkin keskuudessa käytävät keskustelut siitä, onko mahdollista erottaa toisistaan termi ja käsite ja onko käsitteitä ilman termiä. Esim. Rita Temmerman (2000) ottaa kriittisen kannan Wienin terminologian koulukunnan lähtökohtiin ja kysyy: [1] 2 If the concept is the meaning of the term how can it "exist independently of the term"? [2] If the concept is the meaning of the term, then the term has a meaning which is the concept. (Temmerman 2000: 5) Hän kohdistaa kritiikkinsä etenkin Felberin (1984: 103) kirjasta ottamaansa sitaattiin, jossa todetaan että käsiteoppi perustuu käsitteeseen joka on olemassa termistä riippumatta, mutta jonka merkitys se kuitenkin on. Käsitteelle valitaan termi sen jälkeen kun ollaan harkittu vastaako termi kyseistä käsitettä. Conceptuology is based on the concept, which [1] 3 exists independently of the term,[2] the meaning of which it is. A term is assigned deliberately to a concept after due consideration whether this term corresponds to the concept in question. The assignment precedes an evaluation of the linguistic symbol to be assigned. This symbol can be an existing term or a term to be created from the characteristics being integral constituents of the concept in question. (Felber 1984: 103) 1 Käännös AN. 2 Numerointi AN. 3 Numerointi AN.

3 3 Jo tämä vastakkainasettelu ja näennäinen ristiriita tuo esiin lähestymistapaeron, joka nousee terminologisen tutkimuksen poikkitieteellisyydestä ja monitieteellisyydestä. Felberin teksti lähtee lähinnä klassisen semanttisen kolmion mallin pohjalta muodostetusta terminologian käsitemallista (ks. kuvio 1), jossa kohteena olevan ilmiön eli tarkoitteen ja sen nimityksen yhdistää toisiinsa käsite, ja jossa käsitteestä nähden termi on jonkin erikoisalan käsitteen kielellinen nimitys, kun taas termistä katsottuna käsite muodostaa termin merkityksen. ERIKOISALAN KÄSITE TERMI Kieli, tekstit Kuvio 1. Terminologian käsitemalli TARKOITE Todellisuus, esineet, asiat (oikeat, kuvitellut) Felber (1984: 97) kuvaa tekstissään Wüsterin (ks. esim. 1979) yleistä terminologian teoriaa ja toteaa, että on kyse tutkimusalasta, joka kehitettiin käytännön tarpeiden vaatimien menetelmien ja periaatteiden laatimisen pohjaksi tavoitteena tarjota kansallisille ja kansainvälisille organisaatioille mahdollisuuden toteuttaa terminologiatyötä tehokkaasti. Temmerman (2000) puolestaan lähtee lingvistisestä näkökulmasta, ja tarkastelee erikoisalan kieltä alan ulkopuolelta. Siinä missä Felberin lähtökohtana on alan termistön selvittely termien taustalla olevan käsitteistön ja todellisuuden avulla ja sillä tavoin käsitteellisen selvyyden aikaansaaminen, on Temmermanista kiinnostavaa tutkia kielellisiä muotoja, niiden saamia merkityksiä ja etsiä vastineita niille eri kielistä. Felberin mukaan on tarkoituksenmukaista voida tarkastella käsitteitä irrallaan niiden nimityksistä, jotta ensin luotaisiin käsitteellinen selvyys ja sitten valittaisiin sopiva nimitys mahdollisten ehdokkaiden joukosta. Näin tapahtuu myös usein silloin, kun erikoisalan asiantuntija tai tutkija luo työssään ensin käsitteen ja sitten etsii sille sopivan nimityksen. Temmerman puolestaan on kieltentutkijana kiinnostunut vain niistä käsitteistä, joilla on nimitys (termi) - muunlaiset käsitteet jäävät tarkastelun ulkopuolelle, eikä hän edes tunnusta

4 4 niiden olevan olemassa, sillä hän toteaa, että "/.../ concepts cannot be communicated, and probably cannot even be conceived without language" (Temmerman 2000: 6). Mm. kognitiivinen psykologia on kuitenkin todistanut, ettei käsitteiden muodostus ole kielestä riippuvainen seikka; käsitteitä voidaan viestiä mm. kuvien avulla (ks. esim. Saariluoma 1992: 71). Felber esittää sen, mikä on ihanteellinen tapaus ja toivottavaa tehokkaan erikoisalaviestinnän kannalta. Temmerman ei kuitenkaan suhteuta Felberin tekstiä laajempaan kontekstiin, eikä esimerkiksi Wüsterin kirjoituksiin tai myöhempään tutkimukseen, vaan pitää juuri yllä mainittua lausumaa Wienin koulukunnan määritelmänä termin ja käsitteen suhteelle yleensä. Temmermanin kirjassa on monia muitakin mielenkiintoisia ajatuksia, mutta en aio tällä kertaa tarttua niihin enempää, vaan halusin tällä havainnollistaa näkökulmia, joita erilaisilla asiantuntijoilla on käsiteanalyysin suhteen. 3. Asiantuntijat käsitteiden analysoijina Terminologian teoria ja menetelmät ovat siis alun perin syntyneet erikoisalojen - erityisesti teknisten alojen - asiantuntijoiden havaitsemasta tarpeesta yhtenäistää ja ohjailla niin alojen termistöä kuin käsitteistöäkin sen ohella, että he ohjailevat alan todellisuutta ns. asiastandardien avulla. Terminologian teorian ja menetelmien soveltajina on alun perin nähty standardisoijat, jotka ovat oman erikoisalansa asiantuntijoita. Myös Wüster lähti terminologian teorioiden kehittämisessä liikkeelle nimenomaan oman asiantuntijuusalansa termistöstä ja käsitteistöstä (ks. esim. Wüster 1968). Sitten tulivat mukaan kuvaan terminologit eli sanastotyöntekijät, joka on toinen terminologisten menetelmien perinteinen käyttäjäryhmä. Kolmannen ryhmän muodostavat tavallisesti kääntäjät, joille koulutuksen yhteydessä välitetään tietoutta sanastotyöstä ja heitä harjoitutetaan laatimaan suppeita erikoisalojen sanastoja ja termipankkeja. Seuraavassa erittelen ensin erilaisia lähtökohtia käsiteanalyysille ja sen perusteella pohdin, miten terminologisia menetelmiä tarvitsevia asiantuntijoita voitaisiin luokitella. 3.1 Lähtökohdat käsiteanalyysille Käsiteanalyysiä voidaan lähteä tarkastelemaan kolmesta eri näkökulmasta käsitekolmion (ks. kuvio 1) mukaan.

5 5 (1) Todellisuuden taso (tarkoitetaso käsitekolmiossa) on usein erikoisalojen asiantuntijoiden lähtökohta, kun he tarkastelevat, muokkaavat ja rakentavat todellisuuttaan ja etsivät ratkaisua jollekin ongelmalle. Tutkija löytää esim. uusia kasvi- tai eläinlajeja, tauteja ym., tutkii uusia viestinnän ilmiöitä, lääkäri tunnistaa tauteja oireiden perusteella, kielentutkija erottelee havaintojaan toisistaan jne. Heillä on tietenkin apunaan jo olemassa olevat käsitteet ja käsitejärjestelmät, mutta impulssi käsiteanalyysiin lähtee kosketuksesta todellisuuteen ja tarpeesta jäsentää sitä. (2) Toinen taso on käsitteiden taso, eli alan todellisuuteen perehtyminen jo valmiiden käsitteiden kautta tai niitten muokkaaminen, selventäminen jne. Esimerkiksi tekninen kirjoittaja perehtyy tuotteen suunnittelijan käsitemaailmaan ja yrittää välittää tiedot tuotteesta vastaanottajan käsitteistöön soveltuen, tutkija perehtyy alansa käsitteistöön voidakseen itse muokata oman tutkimuskäsitteistönsä, opettaja perehtyy alansa käsitteistöön ja välittää sen opiskelijoille. (3) Kolmas lähtökohta käsiteanalyysiin on ilmaisutaso, eli termit ja teksti. Kääntäjä lähtee selvittämään lähtötekstiään, sanakirjantekijä kokoaa sanoja ja etsii niille vastineita, lehtiartikkelissa selvitetään termejä ja vaikeita sanoja (tämä voidaan nähdä myös käsitteiden selittämisenä), tekstintutkija pyrkii näkemään mitä piiloutuu rivien väliin eli mitä (sivu)merkityksiä tekstiin on koodattu, opettaja/tutkija selvittää käyttämiensä tai jonkun toisen käyttämien termien historiaa. Myös terminologi lähtee usein termeistä työssään, esim. etsiessään vastauksia termikysymyksiin ja kartoittaessaan jonkin alan termistöä pohjaksi terminologiselle projektille. 3.2 Asiantuntijatyypit Paitsi että voidaan erottaa edelliset kolme lähtökohtaa käsiteanalyysille, voisi ajatella, että voidaan erottaa käsiteanalyysin näkökulmasta myös kolme asiantuntijatyyppiä sen perusteella, mikä semioottisen kolmion kulma on heidän lähtökohtanaan. Tämä ei kuitenkaan vielä sinänsä erottele eri asiantuntijuuslajeja, sillä kaikki tarvitsevat kaikkia lähtökohtia jossain vaiheessa. Joillekin jotkin näistä lähtökohdista kuitenkin ovat keskeisimpiä, mikä voisi tarjota jakoperusteen asiantuntijuustyypeille.

6 6 Temmermanin "perinteistä" terminologian teoriaa kohtaan esittämän kritiikin yhteydessä tosin tuli esiin kaksi hyvinkin erilaista näkemystä, jotka johtuivat erilaisista asiantuntijuuksista. Niitä voitaisiin lähinnä nimittää vaikkapa kieliasiantuntijuudeksi ja erikoisalan asiantuntijuudeksi (substanssiasiantuntija). Kieliasiantuntijat lähestyvät käsiteanalyysia useimmiten tekstien kautta eli ilmaisutasolta, kun taas erikoisalan asiantuntijoille lähtökohtana on usein tarkoite- tai käsitetaso. Tämä koskee myös kieliasiantuntijoita heidän muokatessaan oman alansa työkaluja eli käsitteistöjä. "Kieliasiantuntija" on melko monitahoinen kategoria, johon voidaan lukea monenlaisia kieliammattilaisia (esim. kielenhuoltajat, kääntäjät, tulkit, kielentarkastajat, kielten opettajat ja kielentutkijat). Vaikka erikoisalojen asiantuntijan (esim. tietojärjestelmän suunnittelija, arkkitehti) työ on usein tarkoitetasoon kohdistuvaa, on se kuitenkin myös mitä suurimmassa määrin käsitteiden ja kielen avulla suoritettavaa. Kun asiantuntijuuden tutkijat ovat etsineet kokeneen asiantuntijan (ekspertin) erikoispiirteitä, ovat Anneli Eteläpellon (1998) mukaan seuraavat kognitiiviset seikat nousseet esiin verrattaessa kokeneita asiantuntijoita aloitteleviin: oman alan aineiston havainnointi laajoina mieltämisyksikköinä ongelmien luokittelu pintaa syvemmältä abstraktien periaatteiden mukaan valikoiva havainnointi, olennaiset seikat epärelevanttien edelle tietämys organisoitunut ongelmanratkaisun kannalta tarkoituksenmukaisesti tietorakenteet organisoituneet monitasoisiin hierarkioihin tietorakenteet linkittyneet paremmin kuin noviiseilla runsaampi ajankäyttö ongelmien alustavaan analysointiin ja yksityiskohtaisen käsityksen rakentamiseen. (Eteläpelto 1998.) Kokeneet asiantuntijat ovat toisin sanoen kehittäneet itselleen monipuolisen käsitejärjestelmän omasta alastaan ja he pystyvät soveltamaan sitä sujuvasti tarpeen tullen. Noviisilla ei alan käsitteistö ole vielä täysin jäsentynyttä ja käsitesuhteet voivat olla löyhemmällä pohjalla. Kestää jonkin aikaa ennen kuin teoriassa opitut käsitteet ja käsitejärjestelmät muuttuvat vakiintuneiksi tietorakenteiksi. Pohtiessaan oppimisen muodonmuutosta Kirsti Lonka (2002) toteaa, että perinteisessä korkea-asteen koulutuksessa asiantuntijoiden koulutusta dominoi sisällön osaaminen, eli pidetään tärkeänä oman alan tietopohjan ja menetelmien hallintaa. Muitten - esim. johtamiseen liittyvien - taitojen uskotaan tulevan itsestään. Hän myös toteaa, että oppimista

7 7 tutkivat pitävät kuitenkin monia aiemmin ihmisen pysyvinä ominaisuuksina pidettyjä ominaisuuksia opittavissa olevina taitoina. Tällaisia ovat esim. tunneosaaminen ja älylliset kyvyt. Päivi Tynjälä (2002) puhuu asiantuntijuuden käsitteestä sekä siitä, mistä asiantuntijuus koostuu ja kuinka asiantuntijaksi voidaan kouluttaa. Se mitä hän kuvailee, tuo hyvin selvästi mieleen sen, että asiantuntijoiden koulutukseen voisi lisätä myös käsiteanalyysin. Käsiteanalyysihan on myös Longan (2002) kuvaama taito - jokainen osaa tehdä sitä enemmän tai vähemmän intuitiivisesti sekä tietoisestikin, mutta siinäkin voidaan harjaantua. Tietoisen käsiteanalyysin hallitseminen voitaisiinkin lukea yhdeksi asiantuntijan tärkeimmistä valmiuksista. Asiantuntijan työ on usein mitä suurimmassa määrin käsitteiden ja kielen avulla suoritettavaa, pelkkä alan faktatieto ei riitä. Erikoisalojen asiantuntijoille terminologiset menetelmät antavatkin keinoja oman alan termistön ja käsitteistön kehittämiseen ja yhtenäistämiseen - ovathan ne lähtökohdiltaankin suunnattu heille. Kun ajatellaan terminologeja, he eivät selvästi sijoitu kumpaankaan edellä mainitsemaani ryhmään, vaan lähinnä niitten välille. Terminologit eivät välttämättä ole kohteenaan olevan alan asiantuntijoita, eivätkä myöskään yksinomaan kieliasiantuntijoita, vaikka heidät voitaisiinkin hyvin pitkälle luokitella sellaisiksi. He ovat terminologisen työn asiantuntijoita, mikä edellyttää, että he pystyvät selviytymään minkä tahansa erikoisalan käsitteistön ja termistön kartoittamisesta ja sanastojen laatimisesta. Terminologien vaikutusmahdollisuus erikoisalan käytäntöihin ei ole sama kuin ko. alan asiantuntijoiden - poikkeuksen tekevät yhdistelmäasiantuntijat, jotka ovat samalla sekä terminologeja että erikoisalan asiantuntijoita. Terminologit voivat siis päästä vaikuttamaan käsitteistöjen yhtenäistämiseen ja terminmuodostukseen, mutta eivät alan tarkoitetasoon. Kääntäjät voivat myös olla kohteenaan olevan alan asiantuntijoita, mutta heitä voidaan pitää kieliasiantuntijoinakin. He voivat vaikuttaa lähinnä terminmuodostuksen tasolla, esimerkiksi luodessaan uuden alan termejä käännösprosessissa yhteistyössä ko. alan asiantuntijoiden kanssa. Erilaiset tiedonvälittäjät, kuten esimerkiksi tiedetoimittajat ja tekniset kirjoittajat voivat samaten joutua terminmuodostusongelmien eteen. Yksi ryhmä, jonka haluaisin ottaa myös esille, ovat tiedon asiantuntijat, joihin voisi lukea esimerkiksi informaatikot, kirjastonhoitajat ja tietojärjestelmäsuunnittelijat. He joutuvat myös perehtymään asiakkaansa alan käsitteistöön ja termistöön, järjestämään ja välittämään haluttua tietoa. He pääsevät vaikuttamaan lähinnä erikoisalan tiedon järjestämiseen ja

8 8 löytymiseen, mutta ovat kutakuinkin riippuvaisia siitä, mitä termejä ja käsitteitä alalla käytetään. 4. Loppupohdinta Olen tässä artikkelissa tarkastellut käsiteanalyysin lähtökohtia ja tarpeellisuutta eri näkökulmista tavoitteenani hahmotella sitä, millaiset kohderyhmät erityisesti tarvitsisivat terminologiseen tutkimukseen nojaavaa käsiteanalyysimenetelmää. Yksi mahdollisuus olisi jakaa kohderyhmä sen perusteella, mikä taso on lähtökohtana kullekin: todellisuus, käsitteet vai kieli. Ei voida kuitenkaan sanoa, että vain tietynlaiset asiantuntijat lähtisivät tietynlaisesta näkökulmasta liikkeelle, joten luovuin tiukan kolmijaon tekemisestä. Pohdinnasta tuloksena oli kuitenkin jako kieliasiantuntijoihin ja erikoisalan asiantuntijoihin. Pohdin myös sitä, millainen eri asiantuntijoiden suhde on työnsä kohteena olevaan erikoisalaan ja millaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa kohteenaan olevaan alaan eli sen todellisuuden, käsitteiden tai kielen tasolla. Tästä näkökulmasta eri asiantuntijuudet alkavat hahmottua selvemmin kaksijakoisemmaksi erikoisalojen asiantuntijoiden ollessa niitä, jotka ääritapauksessa (eivät siis kaikki heistäkään) voivat hallita koko ketjun, kun taas jotkut kieliasiantuntijaryhmät toisessa ääripäässä voivat vain tarkastella ulkopuolisena erikoisalojen kielenkäyttöä ja termistöjä. Päädynkin lopulta jakamaan asiantuntijat kahteen ryhmään kolmen sijasta: a) niihin, jotka työssään käyttävät oman alansa käsitteistöä ja termistöä, ja b) niihin, joitten työn kohteena ovat joittenkin muitten erikoisalojen termit ja käsitteet sekä tieto. Terminologiset menetelmät luotiin alunperin ensimmäisen ryhmän (a) tarpeisiin eli normatiivista termityötä varten nimenomaan erikoisalojen asiantuntijoiden käytettäväksi. He joutuvat tekemisiin kaikkien kolmen tason kanssa tarkoitteista termeihin. Koska periaatteessa heillä on hallussaan kaikki kolme tasoa: tarkoite, käsite ja termi, he voivat vaikuttaa siihen, millaisiksi käsitteistöt muotoutuvat ja mitä termejä käytetään. Jälkimmäisten (b) asiantuntijuus puolestaan koostuu erilaisista menetelmistä ja taidoista, joitten avulla lähestytään toisen asiantuntijuuden aluetta ja toimitaan siellä. Heille käsiteanalyysi antaa keinot lähestyä joskus hyvinkin hankalaa tuntematonta erikoisalaa ja pääsemään selville sen keskeisestä käsitteistöstä.

9 9 Näiden kahden kohderyhmän - ja niiden väliin jäävien ryhmien - lähtökohtien ja tavoitteiden huomioonottaminen aikaisempaa selvemmin tarjoaa haasteen menetelmän kehittämiselle. Lähteet Eteläpelto, Anneli (1998). Finnish summary - Yhteenveto. Teoksessa The Development of Expertise in Information Systems Design. Yhteenveto saatavana: Felber, Helmut (1984). Terminology Manual. Unesco: International Information Centre for Terminology (Infoterm), Paris. Lonka, Kirsti (2002). Oppimisen muodonmuutos: Uusia ajatuksia oppimisesta Saariluoma, Pertti (1992). Taitavan ajattelun psykologia. Otava, Helsinki. Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät (1989). Toim. Tekniikan Sanastokeskus r.y. SFS-käsikirja 50. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Tekniikan Sanastokeskus, Helsinki. Tynjälä, Päivi (2002). Learning and the Development of Expertise in the Information Society. Teoksessa Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKI-symposiumi XXII, Toim. Koskela & Pilke. Vaasan yliopisto, Temmerman, Rita Towards New Ways of Terminology Description: The sociocognitive approach. John Benjamins, Amsterdam. Wüster, Eugen (1985/1979). Einführung in die Allgemeine Terminologielehre und Terminologische Lexikographie. 2. Auflage herausg. vom Fachsprachlichen Zentrum, Handelshochschule Kopenhagen. Wüster, Eugen (1968). The Machine Tool, an interlingual dictionary of basic concepts. London.

Mihin terminologian teoriaa ja menetelmiä voidaan hyödyntää?

Mihin terminologian teoriaa ja menetelmiä voidaan hyödyntää? 1 Anita Nuopponen, Vaasan yliopisto Mihin terminologian teoriaa ja menetelmiä voidaan hyödyntää? Terminologian teoria ja menetelmät ovat alunperin syntyneet erikoisalojen - erityisesti teknisten alojen

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot

Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot Viestinnän ammateissa tarvitaan kykyä ymmärtää eri alojen asiantuntijoita. Paitsi että monet alat ovat sisällöllisesti ja kielellisesti erikoistuneita, niiden

Lisätiedot

Tunteet analyysissa Hoitotieteiden käsiteanalyysi tarkastelussa

Tunteet analyysissa Hoitotieteiden käsiteanalyysi tarkastelussa Tunteet analyysissa Hoitotieteiden käsiteanalyysi tarkastelussa Anita Nuopponen Vaasan yliopisto In nursing science, it is popular to take a single concept as a research object and to establish its contents

Lisätiedot

Käsiteanalyysia käsiteanalyysista kohti systemaattista käsiteanalyysia

Käsiteanalyysia käsiteanalyysista kohti systemaattista käsiteanalyysia Käsiteanalyysia käsiteanalyysista kohti systemaattista käsiteanalyysia Anita Nuopponen Viestintätieteiden laitos Vaasan yliopisto Begreppsanalys är det mest centrala elementet i terminologiarbetet. I detta

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Terminologiaoppi ja tekninen viestintä sivuaineena 2009 2010 1

Terminologiaoppi ja tekninen viestintä sivuaineena 2009 2010 1 Terminologiaoppi ja tekninen viestintä sivuaineena 2009 2010 1 Terminologiaoppi ja tekninen viestintä sivuaineena, 25 op Terminologiaopin ja teknisen viestinnän sivuainekokonaisuus antaa valmiuksia eri

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Teknisen viestinnän maisteriohjelma

Teknisen viestinnän maisteriohjelma Teknisen viestinnän maisteriohjelma Terminologian suuntautumisvaihtoehto Filosofisen tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan yhteinen Teknisen viestinnän maisteriohjelma (120 op) yhdistää ainutlaatuisella

Lisätiedot

Teetä ja terminologiaa

Teetä ja terminologiaa Anita Nuopponen 1 Teetä ja terminologiaa This paper discusses methodological prerequisites for a terminological study of chadō terminology i.e. terminology of tea ceremony as a part of a project aiming

Lisätiedot

Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot

Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot Viestinnän ammateissa tarvitaan kykyä ymmärtää eri alojen asiantuntijoita. Paitsi että monet alat ovat sisällöllisesti ja kielellisesti erikoistuneita, niiden

Lisätiedot

Tieteen termit termipankkiin haasteena synonymia

Tieteen termit termipankkiin haasteena synonymia Eronen, M. & M. Rodi-Risberg (toim.) 2013. Haasteena näkökulma, Perspektivet som utmaning, Point of view as challenge, Perspektivität als Herausforderung. VAKKI-symposiumi XXXIII 7. 8.2.2013. VAKKI Publications

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta Knowledge Management (KM) eli tiedon/tietämyksen hallinta Jaakko Anttila/10.2.2002 http://koti.welho.com/janttil4/index.html Tietämyksenhallinta voidaan kuvata toiminnan organisoimiseksi ja parantamiseksi

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014

Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014 Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014 Sisältö Sanastotyö: mitä, miksi miten? Sanastotyön käsitteitä Terminologinen sanasto, tesaurus, ontologia Kirjallisuutta 2 14.5.2014

Lisätiedot

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani This tool was created by Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille Osa II 8 askelta urapolullani Yhteystiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Matkapuh: Email: Tuutorini / Ohjaajani: Osoite: Puhelin: Matkapuh: Email:

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10.

Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10. Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, Monenlaista sanastotyötä Valtioneuvoston kanslian kielipalvelun tehtävät Terminologisen

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Kasvitiede suomeksi suomenkielisen tiedesanaston kehittämisestä

Kasvitiede suomeksi suomenkielisen tiedesanaston kehittämisestä lektiot Kasvitiede suomeksi suomenkielisen tiedesanaston kehittämisestä KAARINA PITKÄNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 4. huhtikuuta 2008 Lehtiruoti, sirkkalehti, sepivä, nyhälaitainen,

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Sairaanhoitaja, lähihoitaja, ensihoitaja. Tehy-sanastoa tekemässä

Sairaanhoitaja, lähihoitaja, ensihoitaja. Tehy-sanastoa tekemässä Sairaanhoitaja, lähihoitaja, ensihoitaja Tehy-sanastoa tekemässä Tiina Järvelä Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma Toukokuu

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Kaikki maksavat sanastotyöstä. Seija Suonuuti 30.10.2014

Kaikki maksavat sanastotyöstä. Seija Suonuuti 30.10.2014 Kaikki maksavat sanastotyöstä Seija Suonuuti Väite Kaikki yritykset tekevät sanastotyötä joko tietoisesti tai tiedostamatta Yritys voi vain valita tehdäänkö sanastotyötä kontrolloidusti ja kustannuksia

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Työelämä odottaa osaamista Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitykset 2007 ja 2008 23 osaamisalueesta hallitaan

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Työssä oppimisesta ja siitä, miten se huomioidaan opetussuunnitelmassa. Tuire Palonen, Turun yliopisto

Työssä oppimisesta ja siitä, miten se huomioidaan opetussuunnitelmassa. Tuire Palonen, Turun yliopisto Työssä oppimisesta ja siitä, miten se huomioidaan opetussuunnitelmassa Tuire Palonen, Turun yliopisto Aiheeseen liittyviä käsitteitä Sanallinen ja sanaton (tacit) tieto; muodollinen ja epämuodollinen tieto.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot