Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä"

Transkriptio

1 1 Anita Nuopponen Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä The paper discusses a classification of different types of expert groups as basis for developing a concept analysis method based on the terminology science. The semantic triangle consisting of objects, concepts and language is taken as the point of departure. These are all important starting points for concept analysis, but their relevance as such seems to be different for the various expert types. The experts on diverse specialized fields may have control over all these levels (i.e. forming or modifying reality, concepts and terms), while terminologists may have influence on the concept and term formation level, whereas language experts (e.g. such as language researchers) in the other extreme may only observe the use of special languages and terminology without any influence on it or on the underlying concepts or the reality. As a conclusion another division is made: those who form, analyse and use concepts of their own field, and those who work with terms, concepts and knowledge of someone else's special field. For the first group concept analysis methods - as opposite to intuitive analysis - give tools for forming, modifying and standardising their own concepts and terms while for the second group the methods enable a way to approach an unfamiliar field. For both of them improved conscious methods of concept analysis could be considered as part of their expertise skills. 1. Tausta Käsiteanalyysi on osa normaalia ajattelutoimintaa, eikä siihen tavallisesti edes kiinnitetä huomiota. Kuitenkin - etenkin ammatillisissa yhteyksissä - on tilanteita, jolloin tätä muuten niin intuitiivista toimintaa joudutaan tuomaan näkyvämmäksi joko itselle tai toisille eli tarvitaan tietoista käsiteanalyysia. Meneillään olevassa tutkimuksessa ja oppikirjahankkeessa tarkastelen käsiteanalyysia monipuolisena "työvälineenä". Lähtökohtanani on terminologisen teorian pohjalle rakentuva käsiteanalyysi. Käsiteanalyysi on terminologisten menetelmien ydin, siinä selvitetään käsitteen sisältö, käsitteen suhteet muihin käsitteisiin eli sen paikka käsitejärjestelmässä ja luodaan tällä tavoin pohja käsitteiden määrittelylle sekä termien synonyymisyyden, vieraskielisten vastaavuuksien ym. arvioinnille. Pyrin kehittämään käsiteanalyysia ei vain teoreettisena rakennelmana vaan myös käytäntöön soveltuvana työkaluna, joka on käyttökelpoinen myös terminologisen toiminnan ulkopuolella. Tällöin on tärkeää tietää, kuka tarvitsee käsiteanalyysin menetelmiä, miten se limittyy heidän työhönsä, onko eroja lähtökohtien välillä, ja miten nämä erot tulisi ottaa huomioon. Ennen kuin pystyn ratkomaan vielä sitä, millainen käsiteanalyysimalli kullekin asiantuntijaryhmälle tulisi laatia, kartoitan lähtökohtia tälle kehitystyölle.

2 2 2. Terminologisen tutkimuksen käsitekeskeisyys Yksi keskeinen ero terminologisia menetelmiä käyttävien ja tarvitsevien asiantuntijaryhmien välillä näyttää heijastuvan keskusteluista, joissa asetetaan kyseenalaiseksi terminologian periaate käsitteen keskeisestä asemasta. Terminologian tutkijat ja käytännön terminologista sanastotyötä tekevät joutuvat yhä uudelleen perustelemaan sitä, miksi terminologit pitävät käsitettä peruslähtökohtana ja keskeisenä terminologiselle analyysille. Olisihan termi luonteva pohja - näkyyhän se jo alan nimessäkin "termi-nologia". Terminologian teoriassa ja termityön periaatteissa korostetaan kuitenkin perinteisesti käsitteen ensisijaisuutta; niin terminologiaopin perustaja Eugen Wüster (1979: 1) ("Jede Terminologiearbeit geht von den Begriffen aus. Sie zielt auf scharfe Abgrenzung zwischen den Begiffen." [Kaikki terminologiatyö lähtee käsitteistä. Sen tavoitteena on tehdä tarkka rajaus käsitteiden välille 1 ].) kuin esim. Sanastotyön käsikirjakin (1988: 25) korostavat sitä ("Terminologian ja sanastotyön lähtökohta on käsite ja sen analysointi"). Tähän liittyy oleellisesti myös terminologian tutkijoidenkin keskuudessa käytävät keskustelut siitä, onko mahdollista erottaa toisistaan termi ja käsite ja onko käsitteitä ilman termiä. Esim. Rita Temmerman (2000) ottaa kriittisen kannan Wienin terminologian koulukunnan lähtökohtiin ja kysyy: [1] 2 If the concept is the meaning of the term how can it "exist independently of the term"? [2] If the concept is the meaning of the term, then the term has a meaning which is the concept. (Temmerman 2000: 5) Hän kohdistaa kritiikkinsä etenkin Felberin (1984: 103) kirjasta ottamaansa sitaattiin, jossa todetaan että käsiteoppi perustuu käsitteeseen joka on olemassa termistä riippumatta, mutta jonka merkitys se kuitenkin on. Käsitteelle valitaan termi sen jälkeen kun ollaan harkittu vastaako termi kyseistä käsitettä. Conceptuology is based on the concept, which [1] 3 exists independently of the term,[2] the meaning of which it is. A term is assigned deliberately to a concept after due consideration whether this term corresponds to the concept in question. The assignment precedes an evaluation of the linguistic symbol to be assigned. This symbol can be an existing term or a term to be created from the characteristics being integral constituents of the concept in question. (Felber 1984: 103) 1 Käännös AN. 2 Numerointi AN. 3 Numerointi AN.

3 3 Jo tämä vastakkainasettelu ja näennäinen ristiriita tuo esiin lähestymistapaeron, joka nousee terminologisen tutkimuksen poikkitieteellisyydestä ja monitieteellisyydestä. Felberin teksti lähtee lähinnä klassisen semanttisen kolmion mallin pohjalta muodostetusta terminologian käsitemallista (ks. kuvio 1), jossa kohteena olevan ilmiön eli tarkoitteen ja sen nimityksen yhdistää toisiinsa käsite, ja jossa käsitteestä nähden termi on jonkin erikoisalan käsitteen kielellinen nimitys, kun taas termistä katsottuna käsite muodostaa termin merkityksen. ERIKOISALAN KÄSITE TERMI Kieli, tekstit Kuvio 1. Terminologian käsitemalli TARKOITE Todellisuus, esineet, asiat (oikeat, kuvitellut) Felber (1984: 97) kuvaa tekstissään Wüsterin (ks. esim. 1979) yleistä terminologian teoriaa ja toteaa, että on kyse tutkimusalasta, joka kehitettiin käytännön tarpeiden vaatimien menetelmien ja periaatteiden laatimisen pohjaksi tavoitteena tarjota kansallisille ja kansainvälisille organisaatioille mahdollisuuden toteuttaa terminologiatyötä tehokkaasti. Temmerman (2000) puolestaan lähtee lingvistisestä näkökulmasta, ja tarkastelee erikoisalan kieltä alan ulkopuolelta. Siinä missä Felberin lähtökohtana on alan termistön selvittely termien taustalla olevan käsitteistön ja todellisuuden avulla ja sillä tavoin käsitteellisen selvyyden aikaansaaminen, on Temmermanista kiinnostavaa tutkia kielellisiä muotoja, niiden saamia merkityksiä ja etsiä vastineita niille eri kielistä. Felberin mukaan on tarkoituksenmukaista voida tarkastella käsitteitä irrallaan niiden nimityksistä, jotta ensin luotaisiin käsitteellinen selvyys ja sitten valittaisiin sopiva nimitys mahdollisten ehdokkaiden joukosta. Näin tapahtuu myös usein silloin, kun erikoisalan asiantuntija tai tutkija luo työssään ensin käsitteen ja sitten etsii sille sopivan nimityksen. Temmerman puolestaan on kieltentutkijana kiinnostunut vain niistä käsitteistä, joilla on nimitys (termi) - muunlaiset käsitteet jäävät tarkastelun ulkopuolelle, eikä hän edes tunnusta

4 4 niiden olevan olemassa, sillä hän toteaa, että "/.../ concepts cannot be communicated, and probably cannot even be conceived without language" (Temmerman 2000: 6). Mm. kognitiivinen psykologia on kuitenkin todistanut, ettei käsitteiden muodostus ole kielestä riippuvainen seikka; käsitteitä voidaan viestiä mm. kuvien avulla (ks. esim. Saariluoma 1992: 71). Felber esittää sen, mikä on ihanteellinen tapaus ja toivottavaa tehokkaan erikoisalaviestinnän kannalta. Temmerman ei kuitenkaan suhteuta Felberin tekstiä laajempaan kontekstiin, eikä esimerkiksi Wüsterin kirjoituksiin tai myöhempään tutkimukseen, vaan pitää juuri yllä mainittua lausumaa Wienin koulukunnan määritelmänä termin ja käsitteen suhteelle yleensä. Temmermanin kirjassa on monia muitakin mielenkiintoisia ajatuksia, mutta en aio tällä kertaa tarttua niihin enempää, vaan halusin tällä havainnollistaa näkökulmia, joita erilaisilla asiantuntijoilla on käsiteanalyysin suhteen. 3. Asiantuntijat käsitteiden analysoijina Terminologian teoria ja menetelmät ovat siis alun perin syntyneet erikoisalojen - erityisesti teknisten alojen - asiantuntijoiden havaitsemasta tarpeesta yhtenäistää ja ohjailla niin alojen termistöä kuin käsitteistöäkin sen ohella, että he ohjailevat alan todellisuutta ns. asiastandardien avulla. Terminologian teorian ja menetelmien soveltajina on alun perin nähty standardisoijat, jotka ovat oman erikoisalansa asiantuntijoita. Myös Wüster lähti terminologian teorioiden kehittämisessä liikkeelle nimenomaan oman asiantuntijuusalansa termistöstä ja käsitteistöstä (ks. esim. Wüster 1968). Sitten tulivat mukaan kuvaan terminologit eli sanastotyöntekijät, joka on toinen terminologisten menetelmien perinteinen käyttäjäryhmä. Kolmannen ryhmän muodostavat tavallisesti kääntäjät, joille koulutuksen yhteydessä välitetään tietoutta sanastotyöstä ja heitä harjoitutetaan laatimaan suppeita erikoisalojen sanastoja ja termipankkeja. Seuraavassa erittelen ensin erilaisia lähtökohtia käsiteanalyysille ja sen perusteella pohdin, miten terminologisia menetelmiä tarvitsevia asiantuntijoita voitaisiin luokitella. 3.1 Lähtökohdat käsiteanalyysille Käsiteanalyysiä voidaan lähteä tarkastelemaan kolmesta eri näkökulmasta käsitekolmion (ks. kuvio 1) mukaan.

5 5 (1) Todellisuuden taso (tarkoitetaso käsitekolmiossa) on usein erikoisalojen asiantuntijoiden lähtökohta, kun he tarkastelevat, muokkaavat ja rakentavat todellisuuttaan ja etsivät ratkaisua jollekin ongelmalle. Tutkija löytää esim. uusia kasvi- tai eläinlajeja, tauteja ym., tutkii uusia viestinnän ilmiöitä, lääkäri tunnistaa tauteja oireiden perusteella, kielentutkija erottelee havaintojaan toisistaan jne. Heillä on tietenkin apunaan jo olemassa olevat käsitteet ja käsitejärjestelmät, mutta impulssi käsiteanalyysiin lähtee kosketuksesta todellisuuteen ja tarpeesta jäsentää sitä. (2) Toinen taso on käsitteiden taso, eli alan todellisuuteen perehtyminen jo valmiiden käsitteiden kautta tai niitten muokkaaminen, selventäminen jne. Esimerkiksi tekninen kirjoittaja perehtyy tuotteen suunnittelijan käsitemaailmaan ja yrittää välittää tiedot tuotteesta vastaanottajan käsitteistöön soveltuen, tutkija perehtyy alansa käsitteistöön voidakseen itse muokata oman tutkimuskäsitteistönsä, opettaja perehtyy alansa käsitteistöön ja välittää sen opiskelijoille. (3) Kolmas lähtökohta käsiteanalyysiin on ilmaisutaso, eli termit ja teksti. Kääntäjä lähtee selvittämään lähtötekstiään, sanakirjantekijä kokoaa sanoja ja etsii niille vastineita, lehtiartikkelissa selvitetään termejä ja vaikeita sanoja (tämä voidaan nähdä myös käsitteiden selittämisenä), tekstintutkija pyrkii näkemään mitä piiloutuu rivien väliin eli mitä (sivu)merkityksiä tekstiin on koodattu, opettaja/tutkija selvittää käyttämiensä tai jonkun toisen käyttämien termien historiaa. Myös terminologi lähtee usein termeistä työssään, esim. etsiessään vastauksia termikysymyksiin ja kartoittaessaan jonkin alan termistöä pohjaksi terminologiselle projektille. 3.2 Asiantuntijatyypit Paitsi että voidaan erottaa edelliset kolme lähtökohtaa käsiteanalyysille, voisi ajatella, että voidaan erottaa käsiteanalyysin näkökulmasta myös kolme asiantuntijatyyppiä sen perusteella, mikä semioottisen kolmion kulma on heidän lähtökohtanaan. Tämä ei kuitenkaan vielä sinänsä erottele eri asiantuntijuuslajeja, sillä kaikki tarvitsevat kaikkia lähtökohtia jossain vaiheessa. Joillekin jotkin näistä lähtökohdista kuitenkin ovat keskeisimpiä, mikä voisi tarjota jakoperusteen asiantuntijuustyypeille.

6 6 Temmermanin "perinteistä" terminologian teoriaa kohtaan esittämän kritiikin yhteydessä tosin tuli esiin kaksi hyvinkin erilaista näkemystä, jotka johtuivat erilaisista asiantuntijuuksista. Niitä voitaisiin lähinnä nimittää vaikkapa kieliasiantuntijuudeksi ja erikoisalan asiantuntijuudeksi (substanssiasiantuntija). Kieliasiantuntijat lähestyvät käsiteanalyysia useimmiten tekstien kautta eli ilmaisutasolta, kun taas erikoisalan asiantuntijoille lähtökohtana on usein tarkoite- tai käsitetaso. Tämä koskee myös kieliasiantuntijoita heidän muokatessaan oman alansa työkaluja eli käsitteistöjä. "Kieliasiantuntija" on melko monitahoinen kategoria, johon voidaan lukea monenlaisia kieliammattilaisia (esim. kielenhuoltajat, kääntäjät, tulkit, kielentarkastajat, kielten opettajat ja kielentutkijat). Vaikka erikoisalojen asiantuntijan (esim. tietojärjestelmän suunnittelija, arkkitehti) työ on usein tarkoitetasoon kohdistuvaa, on se kuitenkin myös mitä suurimmassa määrin käsitteiden ja kielen avulla suoritettavaa. Kun asiantuntijuuden tutkijat ovat etsineet kokeneen asiantuntijan (ekspertin) erikoispiirteitä, ovat Anneli Eteläpellon (1998) mukaan seuraavat kognitiiviset seikat nousseet esiin verrattaessa kokeneita asiantuntijoita aloitteleviin: oman alan aineiston havainnointi laajoina mieltämisyksikköinä ongelmien luokittelu pintaa syvemmältä abstraktien periaatteiden mukaan valikoiva havainnointi, olennaiset seikat epärelevanttien edelle tietämys organisoitunut ongelmanratkaisun kannalta tarkoituksenmukaisesti tietorakenteet organisoituneet monitasoisiin hierarkioihin tietorakenteet linkittyneet paremmin kuin noviiseilla runsaampi ajankäyttö ongelmien alustavaan analysointiin ja yksityiskohtaisen käsityksen rakentamiseen. (Eteläpelto 1998.) Kokeneet asiantuntijat ovat toisin sanoen kehittäneet itselleen monipuolisen käsitejärjestelmän omasta alastaan ja he pystyvät soveltamaan sitä sujuvasti tarpeen tullen. Noviisilla ei alan käsitteistö ole vielä täysin jäsentynyttä ja käsitesuhteet voivat olla löyhemmällä pohjalla. Kestää jonkin aikaa ennen kuin teoriassa opitut käsitteet ja käsitejärjestelmät muuttuvat vakiintuneiksi tietorakenteiksi. Pohtiessaan oppimisen muodonmuutosta Kirsti Lonka (2002) toteaa, että perinteisessä korkea-asteen koulutuksessa asiantuntijoiden koulutusta dominoi sisällön osaaminen, eli pidetään tärkeänä oman alan tietopohjan ja menetelmien hallintaa. Muitten - esim. johtamiseen liittyvien - taitojen uskotaan tulevan itsestään. Hän myös toteaa, että oppimista

7 7 tutkivat pitävät kuitenkin monia aiemmin ihmisen pysyvinä ominaisuuksina pidettyjä ominaisuuksia opittavissa olevina taitoina. Tällaisia ovat esim. tunneosaaminen ja älylliset kyvyt. Päivi Tynjälä (2002) puhuu asiantuntijuuden käsitteestä sekä siitä, mistä asiantuntijuus koostuu ja kuinka asiantuntijaksi voidaan kouluttaa. Se mitä hän kuvailee, tuo hyvin selvästi mieleen sen, että asiantuntijoiden koulutukseen voisi lisätä myös käsiteanalyysin. Käsiteanalyysihan on myös Longan (2002) kuvaama taito - jokainen osaa tehdä sitä enemmän tai vähemmän intuitiivisesti sekä tietoisestikin, mutta siinäkin voidaan harjaantua. Tietoisen käsiteanalyysin hallitseminen voitaisiinkin lukea yhdeksi asiantuntijan tärkeimmistä valmiuksista. Asiantuntijan työ on usein mitä suurimmassa määrin käsitteiden ja kielen avulla suoritettavaa, pelkkä alan faktatieto ei riitä. Erikoisalojen asiantuntijoille terminologiset menetelmät antavatkin keinoja oman alan termistön ja käsitteistön kehittämiseen ja yhtenäistämiseen - ovathan ne lähtökohdiltaankin suunnattu heille. Kun ajatellaan terminologeja, he eivät selvästi sijoitu kumpaankaan edellä mainitsemaani ryhmään, vaan lähinnä niitten välille. Terminologit eivät välttämättä ole kohteenaan olevan alan asiantuntijoita, eivätkä myöskään yksinomaan kieliasiantuntijoita, vaikka heidät voitaisiinkin hyvin pitkälle luokitella sellaisiksi. He ovat terminologisen työn asiantuntijoita, mikä edellyttää, että he pystyvät selviytymään minkä tahansa erikoisalan käsitteistön ja termistön kartoittamisesta ja sanastojen laatimisesta. Terminologien vaikutusmahdollisuus erikoisalan käytäntöihin ei ole sama kuin ko. alan asiantuntijoiden - poikkeuksen tekevät yhdistelmäasiantuntijat, jotka ovat samalla sekä terminologeja että erikoisalan asiantuntijoita. Terminologit voivat siis päästä vaikuttamaan käsitteistöjen yhtenäistämiseen ja terminmuodostukseen, mutta eivät alan tarkoitetasoon. Kääntäjät voivat myös olla kohteenaan olevan alan asiantuntijoita, mutta heitä voidaan pitää kieliasiantuntijoinakin. He voivat vaikuttaa lähinnä terminmuodostuksen tasolla, esimerkiksi luodessaan uuden alan termejä käännösprosessissa yhteistyössä ko. alan asiantuntijoiden kanssa. Erilaiset tiedonvälittäjät, kuten esimerkiksi tiedetoimittajat ja tekniset kirjoittajat voivat samaten joutua terminmuodostusongelmien eteen. Yksi ryhmä, jonka haluaisin ottaa myös esille, ovat tiedon asiantuntijat, joihin voisi lukea esimerkiksi informaatikot, kirjastonhoitajat ja tietojärjestelmäsuunnittelijat. He joutuvat myös perehtymään asiakkaansa alan käsitteistöön ja termistöön, järjestämään ja välittämään haluttua tietoa. He pääsevät vaikuttamaan lähinnä erikoisalan tiedon järjestämiseen ja

8 8 löytymiseen, mutta ovat kutakuinkin riippuvaisia siitä, mitä termejä ja käsitteitä alalla käytetään. 4. Loppupohdinta Olen tässä artikkelissa tarkastellut käsiteanalyysin lähtökohtia ja tarpeellisuutta eri näkökulmista tavoitteenani hahmotella sitä, millaiset kohderyhmät erityisesti tarvitsisivat terminologiseen tutkimukseen nojaavaa käsiteanalyysimenetelmää. Yksi mahdollisuus olisi jakaa kohderyhmä sen perusteella, mikä taso on lähtökohtana kullekin: todellisuus, käsitteet vai kieli. Ei voida kuitenkaan sanoa, että vain tietynlaiset asiantuntijat lähtisivät tietynlaisesta näkökulmasta liikkeelle, joten luovuin tiukan kolmijaon tekemisestä. Pohdinnasta tuloksena oli kuitenkin jako kieliasiantuntijoihin ja erikoisalan asiantuntijoihin. Pohdin myös sitä, millainen eri asiantuntijoiden suhde on työnsä kohteena olevaan erikoisalaan ja millaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa kohteenaan olevaan alaan eli sen todellisuuden, käsitteiden tai kielen tasolla. Tästä näkökulmasta eri asiantuntijuudet alkavat hahmottua selvemmin kaksijakoisemmaksi erikoisalojen asiantuntijoiden ollessa niitä, jotka ääritapauksessa (eivät siis kaikki heistäkään) voivat hallita koko ketjun, kun taas jotkut kieliasiantuntijaryhmät toisessa ääripäässä voivat vain tarkastella ulkopuolisena erikoisalojen kielenkäyttöä ja termistöjä. Päädynkin lopulta jakamaan asiantuntijat kahteen ryhmään kolmen sijasta: a) niihin, jotka työssään käyttävät oman alansa käsitteistöä ja termistöä, ja b) niihin, joitten työn kohteena ovat joittenkin muitten erikoisalojen termit ja käsitteet sekä tieto. Terminologiset menetelmät luotiin alunperin ensimmäisen ryhmän (a) tarpeisiin eli normatiivista termityötä varten nimenomaan erikoisalojen asiantuntijoiden käytettäväksi. He joutuvat tekemisiin kaikkien kolmen tason kanssa tarkoitteista termeihin. Koska periaatteessa heillä on hallussaan kaikki kolme tasoa: tarkoite, käsite ja termi, he voivat vaikuttaa siihen, millaisiksi käsitteistöt muotoutuvat ja mitä termejä käytetään. Jälkimmäisten (b) asiantuntijuus puolestaan koostuu erilaisista menetelmistä ja taidoista, joitten avulla lähestytään toisen asiantuntijuuden aluetta ja toimitaan siellä. Heille käsiteanalyysi antaa keinot lähestyä joskus hyvinkin hankalaa tuntematonta erikoisalaa ja pääsemään selville sen keskeisestä käsitteistöstä.

9 9 Näiden kahden kohderyhmän - ja niiden väliin jäävien ryhmien - lähtökohtien ja tavoitteiden huomioonottaminen aikaisempaa selvemmin tarjoaa haasteen menetelmän kehittämiselle. Lähteet Eteläpelto, Anneli (1998). Finnish summary - Yhteenveto. Teoksessa The Development of Expertise in Information Systems Design. Yhteenveto saatavana: Felber, Helmut (1984). Terminology Manual. Unesco: International Information Centre for Terminology (Infoterm), Paris. Lonka, Kirsti (2002). Oppimisen muodonmuutos: Uusia ajatuksia oppimisesta Saariluoma, Pertti (1992). Taitavan ajattelun psykologia. Otava, Helsinki. Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät (1989). Toim. Tekniikan Sanastokeskus r.y. SFS-käsikirja 50. Suomen Standardisoimisliitto SFS, Tekniikan Sanastokeskus, Helsinki. Tynjälä, Päivi (2002). Learning and the Development of Expertise in the Information Society. Teoksessa Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKI-symposiumi XXII, Toim. Koskela & Pilke. Vaasan yliopisto, Temmerman, Rita Towards New Ways of Terminology Description: The sociocognitive approach. John Benjamins, Amsterdam. Wüster, Eugen (1985/1979). Einführung in die Allgemeine Terminologielehre und Terminologische Lexikographie. 2. Auflage herausg. vom Fachsprachlichen Zentrum, Handelshochschule Kopenhagen. Wüster, Eugen (1968). The Machine Tool, an interlingual dictionary of basic concepts. London.

KÄSITEANALYYSI ASIANTUNTIJAN TYÖVÄLINEENÄ

KÄSITEANALYYSI ASIANTUNTIJAN TYÖVÄLINEENÄ Koskela, M. & N. Pilke (toim.) 2003. Kieli ja asiantuntijuus. AFinLAn vuosikirja 2003. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 61. Jyväskylä, s. 13 24. KÄSITEANALYYSI ASIANTUNTIJAN TYÖVÄLINEENÄ

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Fraktaalit. Fractals. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit

Fraktaalit. Fractals. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit Fraktaalit Fractals Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.-7.10.2012 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit Bottomless wonders spring from simple rules, which are repeated

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Työelämä odottaa osaamista Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitykset 2007 ja 2008 23 osaamisalueesta hallitaan

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot