PIETARSAAREN SEUDUN VIESTINTÄSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIETARSAAREN SEUDUN VIESTINTÄSTRATEGIA"

Transkriptio

1 PIETARSAAREN SEUDUN VIESTINTÄSTRATEGIA Viestinnän ja osallistumisen kehittämisryhmä, Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma 2008

2 1. Johdanto Tehokas, suunnattu viestintä on tärkeä työväline, jotta seudun asukkaat ja eri tahot voisivat osallistua ja seurata alueellista päätöksentekoa ja seudun muita ajankohtaisia kysymyksiä. Kun alueellisia toimijoita on useampia ja informaatiotulva on suuri, on tärkeää, että kaikki ymmärtävät vastuunsa tiedon edelleen välittämisestä. Seudun viestintästrategia on kehitetty viestintäyhteistyön ja vuorovaikutuksen edistämisen ja kehittämisen välineeksi, jotta voimme täyttää sidosryhmien tiedontarpeen ja odotukset. Pietarsaaren seudun viestintästrategia kuvaa kokonaisvaltaisia menetelmiä ja suuntaviivoja siitä, kuinka tieto alueellisista kysymyksistä, seudun palveluista ja identiteetistä välitetään alueella. Strategian tavoitteena on tehostaa viestintää sekä systemoida ja suunnata tieto tarkoituksenmukaisella tavalla. Seudun viestintästrategia koostuu menetelmistä ja viestinnän suuntaviivoista, jotka liittyvät alueelliseen kehittämiseen, alueellisiin yhteistyökysymyksiin, alueelliseen osallistumiseen, seudulliseen palveluun ja seudun markkinointiin. 2. Viestinnän tehtävät ja tavoitteet Alueellisen viestinnän perustehtävänä on tiedottaa ja viestiä seudun kunnille, luottamushenkilöille, virkamiehille, tiedotusvälineille ja muille sidosryhmille asioista, jotka koskevat aluekeskusohjelmaa/koko:a. Alueellisen viestinnän tehtäviin kuuluu myös toimia alueellisen strategian toteuttamisen työkaluna, välittää hallinnollista tietoa, edistää asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tiedottaa seudullisista palveluista sekä markkinoida aluetta, vahvistaa seudun imagoa ja lisätä sen vetovoimaa. Verrattuna yksittäisen kunnan tai järjestön viestintään seudullisen viestinnän viitekehys on toinen. Tämä pätee erityisesti tapauksissa, joissa muodollinen seudullinen päätäntäelin siihen kuuluvine organisaatioineen ja henkilökuntineen puuttuu. Seutuviestintä toteutetaan tavallisesti yhdessä seudun kuntien ja muiden seudullisten toimijoiden kanssa. Tätä taustaa vasten ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan tässä viestintästrategiassa seudun sisäistä viestintää asukkaille, yrityksille, järjestöille ja muille sidosryhmille sekä viestintää seudun ulkopuolella. Sisäinen viestintä käsittää seudun toimijoiden välisen viestinnän, ts. kunnat (virkamiehet, luottamushenkilöt), seudulliset elinkeinokeskukset, aluekeskusohjelman/koko:n, yhteistyölautakunnan ja muut seudun elimet. Tehokas ja onnistunut seudullinen viestintä välittää seudun identiteetin ja myötävaikuttaa siihen, että seudun strateginen tahto, joka on todettu alueellisessa strategiassa, voidaan toteuttaa. Alueellisen strategian mukaan Pietarsaaren seudun identiteetti koostuu tekijöistä kuten yrittäjyydestä ja vientiteollisuudesta, ruotsin kielestä ja kulttuurista, vahvasta sosiaalisesta pääomasta ja yhteiskuntaan osallistuvuudesta, saaristosta ja järvistä, herännäisyysseudusta ja elävästä maaseudusta. Seutu on vauras, turvallinen ja vakaa, sillä on hyvät julkiset palvelut ja se on avoin ja kansainvälinen. Seudun strateginen tahto vuodelle 2015 on, että meillä on useampia keskisuuria (20 50 henkilöä) kansainvälisesti suuntautuneita kärkiyrityksiä, että seudun sisäinen ja alueiden välinen yhteistyö on syvempää, että meillä on kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät, että seutu on vieraanvarainen, näkyvä ja houkutteleva sekä kansallisesti että kansainvälisesti, että valmius muuttua on jatkuvaa, että yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on jäsenneltyä ja että alue on sosiaalisesti vastuuntuntoinen sanan laajassa merkityksessä. 1

3 3. Viestinnän viitekehys ja periaatteet Seudullisen viestinnän on oltava avointa, aktiivista ja yhdenvertaista. Tarkoituksena on tavoittaa kohderyhmät tehokkaasti ja jäsennellysti ja pyrkiä vuorovaikutukseen viestinnässä. Tiedottamisen vastuu on kaikilla, joilla on tietoa, erityisesti jos henkilöllä on seudullinen tehtävä tai hän edustaa seutua kansallisissa tai kansainvälisissä verkostoissa. Eri kieliryhmien ja erityisryhmien (invalidit, maahanmuuttajat jne.) oikeus viestintään on huomioitava. Seudulla, jossa on ruotsinkielinen enemmistö ja jossa elävä kaksikielisyys katsotaan resurssiksi ja asiaksi joka halutaan säilyttää ja jota halutaan kehittää, ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä asukkaita on kohdeltava tasaveroisesti viestinnässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että välitettävä seudullinen tieto on löydyttävä molemmilla kielillä. Myös kohderyhmä voi riippuen tarkoituksenmukaisuudesta, luonteesta ja sisällöstä ohjata viestinnässä käytettävää kieltä. Seudullisessa viestinnässä, joka käsittää seudun kansallisen ja kansainvälisen markkinoinnin, seudun imagon ja vetovoiman ja uuden työvoiman hankkimisen, on myös löydyttävä valmiutta ja resursseja tiedottamiseen muilla kielillä kuin ruotsin- ja suomenkielellä. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että ulkoisen viestinnän on useammin kuin sisäisen viestinnän oltava kaksikielinen. Useissa tapauksissa kohderyhmä tai vastaanottaja tunnetaan paremmin, kun on kyse sisäisestä viestinnästä, mikä mahdollistaa kielen valinnan vastaanottajan tai ennestään tuttujen mallien mukaan. 4. Viestinnän painopisteet Strategiaprosessin aikana seuraavat kysymykset on tunnistettu alueelliseen viestintään kuuluviksi: a. Yhteistyölautakunnan päätökset Nykytilanne: Yhteistyölautakunnan pöytäkirjojen löytämiseksi tarvitaan tietoa siitä, millä kunnalla juuri silloin on puheenjohtajuus, koska pöytäkirjat ovat sen kunnan www-sivustoilla. Tulevaisuus: Pöytäkirjojen julkaiseminen seutuportaalissa olisi ratkaisu, joka lisäisi saatavuutta. b. Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma/koko Tässä ei tarkoiteta yksinomaan tavoitteista ja tuloksista tiedottamista, vaan myös tietoa, joka tulee ohjelman kansallisiin verkostoihin ja eri klustereihin osallistumisen kautta sekä ohjelman painopistealueiden (hyvinvointi-, innovaatio- ja kulttuuriverkostojen, metalli- ja veneklustereiden, bioenergian, elintarvikesektorin, palvelusektorin, puutalosektorin, KIBSin) kautta. Nykytilanne: Concordia/AKO levittää verkostoista tulevaa tietoa seudun henkilöille ja kunnille, joiden uskotaan hyötyvän tai olevan kiinnostuneita siitä. Tällä tavoin ei voida olla varmoja siitä, että tieto tavoittaa kaikki ne, joiden pitäisi saada se tai jotka haluaisivat saada sen. Ei myöskään voida olla varmoja siitä, että vastaanottaja on tietoinen siitä, että tietoa pitäisi välittää edelleen omassa järjestössä ja omiin verkostoihin. Tulevaisuus: Tieto ja vastaanottajat jäsennellään, jotta tiedottaminen tehostuisi eikä olisi henkilöön sidottua. Vastaanottajat ovat tietoisia siitä, että heidän odotetaan levittävän tietoa edelleen oikeille henkilöille omassa järjestössä ja omiin verkostoihinsa. c. Alueellinen strategia Nykytilanne: Yhteistyölautakunta on päättänyt strategiasta, mutta yksikään seudun kunnista ei ole virallisesti ottanut kantaa siihen. Seudun päättäjien pitäisi olla tietoisia alueellisen strategian sisällöstä. Lähdetään siitä, että tieto yhteistyölautakunnan päätöksistä levitetään edelleen kuntien valtuustoihin. Kun on kyse siitä, että tiedotetaan panostuksista alueelliseen strategiaan kuuluvan toimenpideohjelman toteuttamiseen, elinkeinokeskuksen on oltava aktiivinen toimija, koska yh- 2

4 teistyölautakunta on velvoittanut Concordian ja sen toimitusjohtajan seuraamaan ja toteuttamaan alueellista strategiaa. Tulevaisuus: Alueellinen strategia arvioidaan ja päivitetään vuoden 2009 aikana. d. Seudullinen sosiaali- ja terveydenhuolto Nykytilanne: Tällä hetkellä tieto tulee tiedotusvälineiden kautta. Johtoryhmä voi itse päättää kuinka avoin se haluaa olla, kun on kyse seudun asukkaille tiedottamisesta. Johtoryhmä voi tiedottaa siitä, mitkä asiat ovat valmisteilla. Ehdotuksen antamisen jälkeen asia voidaan saattaa julkisuuteen. Tulevaisuus: Sen jälkeen, kun seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen lautakunta on asetettu, tämä lautakunta vastaa tiedottamisesta asukkaille, kunnille, seudun elimille ja muille sidosryhmille. e. Kysymyksiä uusyrittäjyydestä ja elinkeinokehityksestä Nykytilanne: Elinkeinokeskus Concordia tiedottaa sen toimialueeseen kuuluvista kysymyksistä, jotka koskevat uusyrittäjyyttä ja elinkeinokehitystä. Viestintä ei ole kaikilta osin riittävää, yleisöä kiinnostavista asioista tiedottaminen voisi olla aktiivisempaa, esim. uusien yritysten lukumäärä kyseisessä kunnassa ja tietyt hallituksen päätökset, jotka kiinnostavat yleisöä. Tulevaisuus: Concordia tiedottaa aktiivisemmin, erityisesti sähköisesti ja tiedotusvälineiden välityksellä ja tekee enemmän yhteistyötä tiedotuskysymyksissä seudun muiden järjestöjen kanssa jotka välittävät tietoa elinkeinokehityksestä (kuten Viexpo, Pohjanmaan kauppakamari ym.). f. Viranomaisilta ja järjestöiltä tuleva tieto Nykytilanne: Muun muassa maakunnan toteuttamissuunnitelma lähetetään Pohjanmaan liitosta kunnille. Concordia/AKO ei seudullisena järjestönä saa tätä tietoa, mikä voi johtaa siihen, että esimerkiksi alueelliset kysymykset, jotka sisältyvät alueelliseen strategiaan eivät tule mukaan suunnitelmaan. Tulevaisuus: Tiedon seudullinen koordinointi, jolloin kunnat hankkivat kommentit. g. Tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista Nykytilanne: Concordiaan/Aluekeskusohjelmaan tulee paljon tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista. Tieto lähetetään edelleen henkilöille/järjestöille, joiden arvellaan olevan kiinnostuneita ajankohtaisista asioista, jos on kyse esim. koulutuksesta, tieto lähetetään sisällöstä riippuen koulujohtajille tai rehtoreille, kansalais- ja työväenopistojen rehtoreille, Optimalle, kansanopistoille, ammattikorkeakouluille jne. Tässä tilanteessa tietotulva riippuu siitä, mitä lähettäjä tietää vastaanottajan toiminnasta ja hänen harrastuksistaan. Tulevaisuus: Postituslista vastaanottajista jaettuna toimialan/kiinnostuksen kohteen mukaan helpottaa tiedon edelleen välittämistä rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista. h. Seudun markkinointi Nykytilanne: TÄNNEPÄIN-hankkeessa kehitetään menetelmiä, työkaluja ja yhteistyömalleja seudun markkinointia ja rekrytointia varten. Nykytilassa ei vielä löydy kiinteitä, hyvin vakiintuneita yhteistyöverkostoja seudun markkinointia ja imagotyötä varten. Tulevaisuus: Kunnat ja muut organisaatiot käyttävät TÄNNEPÄIN-hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja hankkeen päätyttyä. Kaikki seudun toimijat tekevät tehokkaasti ja määrätietoisesti imagotyötä seudulla ja seudun ulkopuolella. Vahvistaakseen seudun imagoa toimijat viestivät johdonmukaisesti seudun keskeistä sanomaa, joka käytännössä on kestävä ja joka tukee seudun monipuolista kehitystä. 3

5 5. Kohderyhmät Viestintä aluekeskusohjelman/koko:n tavoitteista, tuloksista ym.: a) seudun asukkaat b) kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet c) yhteistyökumppanit (yritykset, organisaatiot, koulutusjärjestöt, viranomaiset) Viestintä alueellisen strategian toteuttamisesta, seudullisista palveluista, seutudemokratia ja hallinnollisen tiedon välittäminen: a) seudun asukkaat b) kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet c) yhteistyökumppanit (yritykset, organisaatiot, koulutusjärjestöt, viranomaiset) d) yhdistykset ja kolmannen sektorin muut tahot. Seudun markkinointi, seudun imagon vahvistaminen ja sen vetovoiman lisääminen: a) seudun asukkaat b) kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet c) potentiaaliset työntekijät ja seudulle muuttavat/palaavat d) yhteistyökumppanit seudulla ja seudun ulkopuolella (yritykset, organisaatiot, koulutusjärjestöt, viranomaiset) e) paikalliset, kansalliset ja kansainväliset tiedotusvälineet 6. Vastuu seudullisesta viestinnästä Seudullisesta viestinnästä vastaavat henkilöt ja järjestöt on tunnistettu ja ilmoitetaan seuraavassa kappaleessa seudulliseen viestintään kuuluvien eri painopisteiden mukaisesti (katso kohta b, luku 4). Aluekeskusohjelman viestinnän kokonaisvastuu on johdolla, joka antaa suuntaviivoja siitä, miten viestintä toteutetaan. Aluekeskusohjelman viestintäkoordinaattorille kuuluu mm. tiedottaa ja viestiä aluekeskusohjelmaan/koko:on kuuluvat asiat, seutuviestinnän arviointi ja kehittäminen sekä uusien viestintäkanavien käyttöönotto. Aluekeskusohjelman kansallisiin teemaverkostoihin ja muihin vastaaviin seudullisiin ja kansallisiin verkostoihin edustavat henkilöt ovat vastuussa tiedon edelleen välittämisestä verkostoiden ja seudun välillä sekä molempiin suuntiin. (kohta b, luku 4) Vastuussa oleva järjestö, kun on kyse viestinnästä, joka koskee alueellisen strategian tavoitteita ja toteutusta Elinkeinokeskus Concordia ja sen toimitusjohtaja (kohta c, luku 4). Elinkeinokeskus vastaa viestinnästä myös, kun on kyse Concordian toimialaan liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat uusyrittäjyyttä ja elinkeinokehitystä (kohta e, luku 4). Seudun muita järjestöjä, jotka välittävät tietoa elinkeinokehityksestä ovat esimerkiksi Viexpo, Pohjanmaan kauppakamari, Pro Agria ym. Hallinnollisen tiedon välittäminen kuuluu myös seudulliseen viestintään, mm. yhteistyölautakunnan päätökset ja seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon informaatio sekä viranomaisilta ja järjestöiltä Aluekeskusohjelmaan/Concordiaan tuleva informaatio rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista (kohdat a, d, g, h, luku 4). Yhteistyölautakunta tiedottaa päätöksistään ja lautakunnan toimialaa koskevista seudullisista palveluista. Osallisuuden edistämiseksi ja saatavuuden lisäämiseksi yhteistyölautakunnan pöytäkirjat julkaistaan seutuportaalissa. Yhteinen sosiaali- ja tervey- 4

6 denhuollon lautakunta vastaa tiedottamisesta kun on kyse seudullisista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksistä ja kyseisen sektorin seudullisista palveluista (kohdat a, d, luku 4). Vastuu viestinnästä, kun on kyse seudun markkinoinnista, seudun imagon vahvistamisesta ja seudun vetovoiman lisäämisestä, jakautuu useammalle taholle. Tällaisia tahoja ovat muun muassa aluemarkkinointi- ja rekrytointihanke/koko ja Concordia, mutta myös muut sekä yksityisen että julkisen ja kolmannen sektorin järjestöt ja seudun kunnat. Kaikkien seudullisesta viestinnästä vastaavien henkilöiden ja järjestöjen on työskenneltävä sen eteen, että asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa edistetään. 7. Kanavat Viestintään käytettävät menetelmät ja kanavat ratkaisevat, meneekö sanoma perille. Viestintäkanava on oikea, jos oikea kohderyhmä tavoitetaan oikeana ajankohtana. Kanava, jonka välityksellä kyseinen kohderyhmä parhaiten tavoitetaan on siis tunnistettava ja säännöllisten tutkimusten avulla on seurattava mitkä oikeat kanavat ovat. Seudun viestintäkanavia arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti tutkimalla seudullista viestintää ja sen toteutusta. Mallina käytetään kyselyä, jonka kansallisen aluekeskusohjelman viestintäverkosto on kehittänyt osana omaa kehitystyötään. Muita selvityksiä ja kyselytutkimuksia suoritetaan tarpeen mukaan. Loppusyksyllä 2007 tutkittiin kunnan luottamushenkilöiden ja virkamiesten seutuviestintää. Tutkimuksessa käytettiin viestintäverkoston kyselyä. Tutkimustuloksen mukaan kokoukset ja tapahtumat sekä henkilökohtaiset yhteydet ovat luottamushenkilöiden tärkeimpiä tiedonlähteitä. Joukkoviestimet ja toimijoiden omat viestintäkanavat kuten sähköposti, intranet, ekstranet ja web-sivut ovat virkamiesten tärkeimpiä tiedonlähteitä. Luottamushenkilöt toivoivat saavansa lisää tietoa kokouksissa ja tapahtumissa ja virkamiehet toimijoiden omien kanavien ja joukkoviestimien kautta. Yllä mainitun mukaisesti nykytilanteessa käytetään ja kehitetään seuraavia tiedotuskanavia: - Internet (seutuportaalia, Concordian websivuja ja joissakin tapauksissa kuntien websivuja) - Verkostoja, kehittämisryhmiä, kokouksia, seminaareja, luentoja ja muita tapahtumia - Joukkoviestimiä, mm. lehdistötiedottein ja tiedotustilaisuuksilla - Esitteitä ja muuta painettua materiaalia - Ilmoittelua - Suoraa tiedottamista sähköpostitse 5

7 8. SWOT-analyysi Vahvuudet Seutuportaali Runsas tiedontarjonta Valmiit rakenteet ja yhteistyömallit Yhteistyöhalu Strategialle löytyy tilaus Mahdollisuudet Parempi systemointi antaa paremmat perusteet päätöksille Tehostettu viestintä parantaa seutua yhteistyön kautta Nopeampi asioiden käsittely Helpompi keskustella seudullisin termein Rakenteet Heikkoudet Rakenteiden puuttuminen Epäselvä työnjako Riittämättömät resurssit viestinnän käsittelyä varten Reviiripelko Liian paljon tietoa Uhat Käytännön toteuttaminen (luodaan strategia, mutta kukaan ei käytännössä noudata sitä) Väärää tietoa väärälle henkilölle Liian paljon tietoa Asukkaat joskus tietämättömiä seudullisista kysymyksistä Haluttomuus 8.1 Kehitystoimenpiteet - Seutuportaalin kehittämistä jatketaan interaktiiviset toiminnot mukaan luettuina. - Kuntien vastuuhenkilöiden ja seutuviestinnän tietotulvan kartoittaminen. Toteutetaan kuntien johtoryhmien keskustelujen kautta. (Täten strategia varmistetaan ja saavutetaan selkeämpää viestintärakennetta ja työnjakoa. Tiedon vastaanottavien tai edelleen lähettävien tahojen on myös tiedettävä mitä heidän odotetaan tekevän tiedon kanssa.) - Kartoitetaan henkilöt, jotka vastaanottavat tiedon rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista. - Toimijoille lähetetään säännöllisesti tiedotuslehtiä (ts. niille, joiden työhön sisäinen tiedotus tämän viestintästrategian mukaan kuuluu). Tämä parantaa seudullisen tiedon saatavuutta, edistää seudun yhteistyötä ja helpottaa seudullisin termein keskustelemista. - Elinkeinokeskuksen viestintäkanavien kehittäminen ja tehostaminen sekä yhteistyöverkostojen luominen seudun muiden järjestöjen välillä. - Panostus yhteistyöverkostoihin ja resurssien tehokas hyödyntäminen markkinointiin, imagotyöhön ja rekrytointiin. - Seudullinen brändihanke - Resursseja seutuviestintään. On selvitettävä, kuinka seudullinen viestintä koordinoidaan aluekeskusohjelman päätyttyä. Yllä olevat kehitystoimenpiteet löytyvät myös liitteessä 1 olevasta matriisista. 9. Viestintästrategian tarkistus ja päivitys Pietarsaaren seudun viestintästrategia tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Yhteistyölautakunta huolehtii siitä, että tarkistus ja päivitys suoritetaan. 6

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Viestintästrategia

Viestintästrategia Hallituksen hyväksymä 1.11.2016 Viestintästrategia 2017 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sisällys Johdanto... 1 Strategian lähtökohdat... 1 Viestinnän kohderyhmät ja tekijät... 2 Viestinnän toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen 2.2.2017 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän tarpeita Tarpeisiin vastaavat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu www.mustasaari.fi Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Tavoitteena laatu Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.2010 Kunnan visio Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

VALTUUSTO 2010/SYYS LIITE

VALTUUSTO 2010/SYYS LIITE VALTUUSTO 2010/SYYS LIITE Hyväksytty valtuuston kokouksessa 24.11.2010 AKIN VIESTINTÄSTRATEGIA VUOSIKSI 2011-2014 Viestintästrategian on valmistellut AKIn hallituksen asettama viestintätyöryhmä, johon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia HYY:n kaksikielisyysstrategia, hyväksytty 19.11.2003 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia Johdanto HYY on Suomen suurin ylioppilaskunta ja myös suurin kaksikielinen ylioppilaskunta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot