MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS"

Transkriptio

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

2 Tehtävä 1 Ks. Urpo Kangas, Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet, erit. s , Tehtävässä tuli huomata, että yhden testamentin saajan suorittama tiedoksianto luetaan myös muiden testamentinsaajien hyväksi (PK 14:4.3). Kun S antoi testamentin tiedoksi, se tapahtui myös K:n hyväksi. Tämä oli hyvin tiedossa. a) Testamentintekijän taivuttelu on moitekanteella reagoitava asia. Määräaika on 6 kk. testamentin tiedoksiannosta. Jos perillinen hyväksyy testamentin, hän ei voi enää moittia testamenttia. X oli saanut testamentin tiedoksi jo kesäkuussa Hänen osalta moitekanteen määräaika oli jo päättynyt. Y taas hyväksyi testamentin, joten hänellä ei ole moiteoikeutta. X ja Y eivät voi reagoida väitettyyn taivutteluun. b) Testamentintekijän sieluntoiminnan häiriö on myös PK 13 luvun mukainen moiteperuste. Z on saanut testamentin tiedoksi vasta maaliskuussa 2015, joten kanneaika on avoinna. Hänellä on mahdollisuus moittia testamenttia tällä perusteella. Moitekanteen seurauksena testamenttia ei julisteta mitättömäksi. Moitekanteesta seuraa vain tehottomuus suhteessa moittijaan. Vaikutukset ulottuvat siten vain moittijaan tai niihin, jotka yhtyvät kanteeseen. Z:n kanteesta testamentti ei voi tulla julistetuksi kokonaan mitättömäksi, vain pätemättömäksi suhteessa Z:aan. c) Testamentin peruuttaminen voi tapahtua myös vapaamuotoisesti PK 10:5:n mukaisesti. Sen voi tehdä suullisestikin, joskin sen todistaminen voi olla vaikeaa. Mitkään todistajanjäävit ei sovellu tilanteeseen. A on voinut peruuttaa testamentin suullisesti kuvatuin tavoin. Tähän on mahdollista puuttua kanteella. Tällainen kanne ei ole määräaikaan sidottu. X:llä ja Z:lla on mahdollisuus peruuttamiskantein saada vahvistetuksi, että testamentti on peruutettu. Tehtävä 2 Tehtävässä piti ottaa kantaa ensinnäkin puolisoiden A ja B vuonna 2006 solmiman osituksen esisopimuksen pätevyyteen. Olisiko B voinut tehokkaasti vaatia sitä noudatettavaksi A:n ja B:n välisessä osituksessa? Entä mitä merkitystä oli tässä suhteessa puolisoiden vuonna 2003 solmimalla pätevällä avioehtosopimuksella? Ongelmaksi siis nousivat sekä osituksen esisopimusta koskevat säännökset yleensä että myös osituksen esisopimuksen ja avioehdon välinen suhde. Osituksen esisopimus on puolisoiden yleisen sopimusvapauden varaan rakentuva, avioliittolaissa sääntelemätön sopimustyyppi, jonka avulla puolisot voivat vapaasti sopia vastaisen osituksensa sisällöstä. Sisältövapauteen kuuluu, että puolisoiden välillä ehkä solmittu avioehto ei aseta esteitä sen pätevyydelle. Osituksen esisopimuksella voidaankin käytännössä mitätöidä avioehdon vaikutukset. Ainoa rajoitus on, että siinä ei saa olla hyvän tavan vastaisia ehtoja, ja kohtuuttomaan lopputulokseen johtavaa sopimusta saatetaan sovitella OikTL 36 :n nojalla. Osituksen esisopimusta koskee lisäksi muotovapaus, ja se voidaan tehdä parisuhteen missä vaiheessa tahansa, siis myös ennen kuin avioeroa koskeva asia on tullut ajankohtaiseksi. Osituksen esisopimus pätee kuitenkin vain

3 puolisoiden keskinäisissä suhteissa, eikä se vaikuta esimerkiksi velkojien oikeuteen vaatia heitä loukkaavaa ositusta peräytettäväksi. Niinikään se pätee vain avioeroon perustuvissa osituksissa. Esitetyn perusteella A:n ja B:n solmima esisopimus näyttää kaikin puolin pätevältä. Sitä voidaan pitää myös sisällöltään varsin kohtuulliselta, olihan A:n omistama kesämökkikiinteistö tullut B:n panostusten (ja ehkä myös mökin yhteisen käytön) perusteella osaksi puolisoiden yhteistä taloutta. Tuntuu näin kohtuullisemmalta jakaa sanottu kiinteistö puolisoiden kesken kuin vuonna 2003 tehdyssä avioehdossa määrätyllä tavalla jättää se puolittamisen ulkopuolelle. B olisi täten voinut perustellusti vaatia osituksen toimittamista esisopimuksessa määrätyllä tavalla. A ja B ovat nyt kuitenkin varatuomari Kailan neuvosta solmineet osituksen, jossa mainittu esisopimus on jätetty huomioon ottamatta. Osituksessa on näin tavallaan sisältövirhe. Lopputuloksen tekee ongelmalliseksi myös se, että puolisoiden avioehtoa on noudatettu sellaisenaan. Tästä olisi ollut perusteltua poiketa siinäkin tapauksessa, että vuonna 2006 solmittua esisopimusta ei olisi pidetty pätevänä. B olisi nimittäin työpanoksiinsa ja avioliiton pitkähköön kestoon vedoten voinut vedota osituksen sovittelusäännökseen (103 b ) ja vaatia kesämökin katsomista ainakin osittain aviooikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Ongelmaksi tuleekin, voiko B näiden virheiden perusteella vaatia osituksen kumoamista tai sen lopputuloksen korjaamista. Vastausta annettaessa täytyy huomata, että kysymyksessä on ollut sopimusositus Kailalla on ollut vain avustajan, ei pesänjakajan rooli. Sovellettavaksi tulevat näin sopimusosituksen moitetta koskevat normit, jotka eivät ole B:n kannalta kovin lupaavia. PK 23:10:ssä annetaan moiteoikeus vain osituksen muotovirheen perusteella, eikä sellaisesta ole tapauksessa viitteitä. Pääsääntönä onkin, että sopimusositusta ei voida tehokkaasti riitauttaa yksin sen sisältövirheeseen vetoamalla. B:n moitekanne ei siis voi menestyä yksin sillä perusteella, että ositus on solmittu hänen kannaltaan huonoimmin ehdoin kuin mitä hänellä olisi ollut oikeus vaatia, vaan lähtökohtaisesti B on tekemäänsä sopimukseen sidottu. B:n toiveet ovat nyt OikTL:n tarjoamien sopimuksen riitautusperusteiden varassa. Sopimusositukseen on mahdollista puuttua sillä perusteella, että itse puolisoiden sopimusta rasittaa jokin oikeustoimiopillinen pätemättömyysperuste (esimerkiksi pakko tai petollinen viettely) tai että sitä voidaan pitää OikTL:n 36 :ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Varsinaisia OikTL:n mukaisia pätemättömyysperusteita ei näyttäisi nyt olevan käsillä. B saattaisi kuitenkin voida vedota siihen, että hän on suostunut epäedulliseen sopimukseen puolisoiden yhteisen lakimiehen neuvoihin luottaen: hän ei siis ole hyvää hyvyyttään luopunut vetoamasta osituksen esisopimukseen. Kysymys olisi näin sellaisesta motiivierehdyksestä tai edellytysten raukeamisesta, joka veisi pohjan sopimukselta. Sanotut seikat voisivat vaihtoehtoisesti antaa tukea sovitteluvaatimukselle. Ei siis ole poissuljettua, että tuomioistuin B:n kanteesta sovittelisi puolisoiden sopimusositusta esimerkiksi niin, että se korottaisi A:n maksettavaksi tulevaa tasinkoa. Mitenkään varmaa ei kummankaan vaatimuksen menestyminen tosin ole. Jotta B:n riitautus voisi johtaa tulokseen, se on joka tapauksessa esitettävä riittävän nopeasti. PK 23:10:ssä osoitettu kuuden kuukauden moiteaika ei nyt päde sellaisenaan, vaan B:n käytettävissä on kohtuullinen aika. Lainkohdassa osoitettua kuutta kuukautta voitaneen pitää kuitenkin sillä tavoin suuntaa-antavana, että B:llä on vielä tapauksen tapahtumahetkellä ( ) ollut moiteaikaa jäljellä.

4 Havaintoja. Melko moni lähti siitä, että A ja B eivät olleet voineet vuonna 2006 tekemällään vapaamuotoisella sopimuksella kumota avioehtonsa oikeusvaikutuksia. Ottaen huomioon avioehtosopimusta koskeva melko tarkka sääntely tiukat muotovaatimukset ja sopimuksen rekisteröintivelvollisuus tällainen ajattelutapa onkin sinänsä hyvin ymmärrettävä. Kuten oppikirjassa kuitenkin tuodaan selvästi esille, oikeudessamme on omaksuttu toinen kanta: osituksen esisopimuksesta on muotoutunut puolisoiden keskinäisiä suhteita ajatellen pätevä ja tehokas ositusinstrumentti, jolla voidaan inter partes suhteita ajatellen ohittaa avioehtoa koskeva sääntely. Tietämättömyys tästä perusasiasta johti suuriin pistemenetyksiin. Useille tuotti vaikeuksia myös sen havaitseminen, että A:n ja B:n välisessä osituksessa oli kysymys sopimusosituksesta. Tätä luonnetta sopimukselta ei tietenkään poista se, että sopimuspaperin laatii lakimies. Toisaalta kaikki nekään, jotka havaitsivat osituksen sopimusluonteen, eivät osanneet tehdä tästä oikeita johtopäätöksiä osituksen moitekysymystä ajatellen. Moni tarjosi B:n käytettäväksi samanlaista kuuden kuukauden ajassa ajettavaa moitekannetta kuin toimitusosituksessa. Tämä oli virhe, sillä sikäli kuin kysymys ei ole muotovirheestä, sopimusositusta vastaan reagointi käy päinsä aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa varallisuusoikeudellista sopimusta vastaan. Sopimusoikeuden yleiset opit pätevät myös silloin, kun puoliso riitauttaa sopimusosituksen sillä perusteella, että siinä ei ole otettu huomioon osituksen esisopimusta tai osituksen sovittelunormia (AL 103 b :ää). Sopimusosituksen moite ei siis menesty yksin tämän kaltaisiin sisältövirheisiin vetoamalla. Sopimusvapauteen kuuluu, että puolisot voivat jättää osituksessaan huomiotta oikeastaan kaikki osituksen lain mukaiseen lopputulokseen vaikuttavat tekijät yhtä hyvin esimerkiksi vastikesäännökset, pätevän esisopimuksen kuin myös AL 103b :n. Olipa avio-osat määritetty miten tahansa, lähtökohtana on sopimuksen sitovuus. Tästä poikkeaminen edellyttää aina erityisiä perusteita. Muutamat vastaajista katsoivat, että A:n ja B:n välisessä sopimusosituksessa oli muotovirhe, kun puolisoita avustanut Kaila oli ollut esteellinen todistajaksi. Näin ei asia kuitenkaan ole. Kun kyse oli sopimusosituksesta, esteellisyyden olisi aiheuttanut ainoastaan jokin OK 17:20:ssa mainittu sukulais- tms. suhde oikeustoimen osallisiin, siis puolisoihin (oppikirjassa on sivulla 502 viittaus oikeudenkäymiskaaren esteellisyyssäännöksiin). Pelkästään se, että Kaila on laatinut osituskirjan, ei tee hänestä sopimukseen osallista. Tenttikirjallisuus: Tehtävän kannalta relevantteja asioita käsitellään oppikirjassa Kangas: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet s ja Tehtävä 3 Tehtävässä pyydettiin keskittymään lapsen asianosaisaseman, osallisuuden ja lapsen edun oikeudelliseen jäsentymiseen erilaisissa tilanteissa. a) Lapsi ei ole huoltoprosessissa asianosainen, joten hänellä ei ole asiassa puhevaltaa eikä mahdollisuutta saada kannetta vireille. Asianosaisasemaa koskeva harkinta ei voi olla ta-

5 pauskohtaista ja esimerkiksi lapsen edun perusteella määräytyvää. Asianosaisasemaa koskeva oikeustila on vahvistettu ratkaisussa KKO 2012:95. Sen sijaan lapsen mielipidettä on kuultava ja se on otettava huomioon huoltoa koskevassa ratkaisussa. Myös huoltajan on lapsen asioita hoitaessaan kuunneltava lapsen mielipidettä. Lapsen mielipide ei kuitenkaan kummassakaan tilanteessa määrää lopputulosta. Lapsen edulla on huoltoa koskevassa pääasiassa määräävä merkitys, mutta Helin esittämät seikat eivät vielä osoita, että äiti olisi toiminut asiassa Helin edun vastaisesti. (LHTL 4, 10 ja 11. Kangas, s. 103, 110, 115.) b) Lapsi ei ole adoption vahvistamista koskevassa asiassa asianosaisasemassa, joten Anni ei voi saada asiaa itse vireille. Annia kuitenkin kuullaan prosessin aikana, ja häneltä tarvitaan esimerkiksi suostumus, sillä adoptiota ei voida vahvistaa ilman yli 12-vuotiaan lapsen suostumusta (AdoptioL 10 ). Vanhemman suostumus on adoption vahvistamisen edellytys silloinkin, kun vanhempi on erotettu huollosta. Adoptiossa lapsen etu on tärkein periaate, ja yksittäistapauksessa adoptio voidaan vahvistaa myös ilman vanhemman suostumusta, mikäli lapsen etu puoltaa vahvistamista. Merkitystä asiassa on sillä, voidaanko sitä, että vanhempi kieltäytyy antamasta suostumusta, pitää perusteltuna. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon tiiviyteen ja heidän välisensä suhteen laatuun (AdoptioL 11 ). (Kangas s ) c) Lapsi on elatusta koskevassa asiassa asianosainen, mutta puhevaltaa käyttää käytännössä lapsen lähihuoltaja. Elatusta määrättäessä ratkaisevaa on lapsen elatuksen tarve, ja elatusvastuu jakautuu elatusvelvollisten elatuskykyjen suhteessa (ElatusL 1 ja 2 ). Elleivät elatusvastuulliset kykene sopimaan lasten elatuksen tarpeesta, tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa lasten elatuksen tarpeeseen. Lasten elatuksen tarpeen arviointi perustuu standardinomaisiin kustannuksiin, jotka eivät ole tapauskohtaisesta lapsen edun harkinnasta riippuvia sekä erityisiin kustannuksiin, joiden määrän osalta otetaan tapauskohtaiset olosuhteet huomioon. Näissä merkitystä on kuitenkin kulujen välttämättömyydellä ja kohtuullisuudella. Elatusvelvollista ei voida velvoittaa osallistumaan poikkeuksellisen korkeisiin harrastuskustannuksiin, ellei hän ole osallistunut niistä päättämiseen. Lapsen oma mielipide ei ole ratkaiseva kulujen hyväksyttävyyden osalta. Myös elatusasiassa lapsen osallisuus toteutuu lapsen asianosaisaseman kautta. (Kangas s , 168.) d) Huoltajat käyttävät viimekädessä lapsen uskonnonvapauteen liittyvää valtaa, sillä he päättävät lapsen jäsenyydestä uskonnollisessa yhdyskunnassa. Täytettyään 15 vuotta lapsella on kuitenkin oikeus itse liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta, mutta hän tarvitsee siihen vielä huoltajiensa suostumuksen. Jo 12-vuotiaalta tarvitaan oma suostumus liittymiseen ja eroamiseen. Äidillä siis on huoltajana oikeus vastustaa eroa. Kuitenkin uskonnonvapauden näkökulmasta äidin perustelu ei ole vakuuttava, sillä uskonnollisen kasvatuksen sijaan äiti vetoaa materiaalisiin hyötyyn, joka jäsenyydestä saattaisi seurata. (UskonnonvapausL 3, Kangas s ) Huomioita: - Monet olivat jättäneet kokonaan pohtimatta, mitä asianosaisasema merkitsee ja miten se liittyy puhevaltaan sekä osallisuuteen ja oikeuteen tulla kuulluksi. Nämä käsitteet kannattaa selvittää itselleen, sillä niillä on merkitystä muuallakin kuin lapsi- tai perheoikeudessa. - Pelkkien lainkohtien luettelusta tai referoinnista ei saa tentissä pisteitä. - Vastaukset arvostellaan kokonaisuutena, joten niiden luettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

6 Tehtävä 4 a) Valtuutuksesta on säädetty oikeustoimilain toisessa luvussa. Suurimman osan vanhusten asioista hoitaa käytännössä heidän luottomiehenään toimiva valtuutettu. Esimerkiksi edunvalvojan määrääminen voisi olla ylireagointia ja jopa rajoittaa yksilön tosiasiallista itsemääräämisoikeutta. Järjestely ei kuitenkaan aina riitä turvaamaan päämiehen asemaa osaksi sen vuoksi, ettei ikääntyneellä valtuuttajalla aina ole todellista mahdollisuutta valvoa valtuutetun toimintaa. Valtuuttaja voi myös menettää siinä määrin oikeudellista toimintakykyään, ettei hän kykene peruuttamaan antamaansa valtuutusta. Valtuutus ei myöskään lakkaa olemasta voimassa pelkästään siksi, että valtuuttajalle määrätään edunvalvoja. Edunvalvojan on tämän vuoksi lakkautettava valtuutus, mikäli katsoo sen olevan aiheellista. Jos päämiehen toimintakelpoisuutta toisaalta rajoitetaan samalla kun hänelle määrätään edunvalvoja, valtuutetun tekemällä oikeustoimella ei ole muuta vaikutusta kuin sillä olisi ollut, jos valtuuttaja olisi tehnyt sen itse (OikTL 22 ). b) Edunvalvontavaltuutetun osalta laissa on säädetty lahjoituskiellosta. Jos lahjan antamisen perusteet kuitenkin on yksilöity valtakirjassa, valtuutettu saa antaa lahjoituksia päämiehensä puolesta (EVVL 18 ). Tapauksessa Sepon kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus, jossa hän antaa valtuutetulle määräyksiä omaisuutensa lahjoittamisesta. Muutoin valtuutettu ei saa tulevaisuudessa antaa lahjoituksia Sepon puolesta. Holhoustoimilain mukaisessa edunvalvonnassa oleva päämies voi itsekin tehdä lahjoituksia, jos hän kykenee riittävällä tavalla ymmärtämään asian merkityksen. Holhoustoimilain mukaisella edunvalvojalla sitä vastoin on ehdoton lahjoituskielto päämiehensä omaisuudesta (HolTL 32 ). Edunvalvojan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että jos päämies tahtoo antaa lahjan, joka on olosuhteisiin nähden tavanomainen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, päämiehen tarkoitus voi toteutua (HolTL 38.2 ). c) Tuomioistuimen ohella myös holhousviranomainen eli maistraatti voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka on edunvalvonnan tarpeessa. Edellytyksenä edunvalvojan määräämiselle tällöin on, että se, jonka etua olisi valvottava, kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja pyytää tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen (HolTL 12 ). Jos edunvalvojan kuitenkin määrää tuomioistuin, voi tuleva päämies tässäkin tapauksessa pyrkiä vaikuttamaan edunvalvojansa henkilöön. Lain mukaan asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on valvottava, varattava tilaisuus tulla kuulluksi (HolTL 73.2 ). Seppo voi siten pyrkiä vaikuttamaan edunvalvojansa henkilöön joko hakemalla määräystä maistraatista ja pyytämällä tiettyä henkilöä edunvalvojakseen tai tuomioistuimen kuullessa häntä omassa asiassaan. d) Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä (HolTL 14 ). Käytännössä pelkkä edunvalvojamääräyskin voi huomattavasti vaikuttaa päämiehen asiallisiin toimintamahdollisuuksiin. HolTL 31.2 :n mukaan jos päämiehellä on tili luottolaitoksessa, edunvalvojan tulee ilmoittaa laitokselle, kuka tai ketkä voivat nostaa tilillä olevia varoja. Ilmoituksen jälkeen tilinomistaja ei voi käyttää myöskään verkkopankkiyhteyttään. Päämiehen vallintaan on kuitenkin jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja (HolTL38.1 ). Edunvalvojamääräys siten oletettavasti vaikuttaa käytännössä Sepon

7 mahdollisuuteen käyttää eläkkeitään. Edunvalvojan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että Seppo saa kohtuullisesti käyttövaroja. PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. Lisäksi vastauksen sisällöllinen selkeys ja johdonmukaisuus kuuluu arvosteluperusteisiin. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina klo ONNEA TENTTIIN!

8 1. A oli tehnyt testamentin Yleistestamentin saajina olivat A:n kodinhoitajan puoliso K ja A:n serkku S. A:lla on kolme lasta X, Y ja Z. A kuoli Perunkirjoitus on pidetty lain mukaisesti. S antoi testamentin todisteellisesti tiedoksi X:lle , Y:lle ja Z:lle Y hyväksyi testamentin samalla kun se annettiin tiedoksi hänelle. Mitään muita toimia tilanteessa ei ole tehty. Vastaa seuraaviin kysymyksiin oikeudellisesti perustellen. Huomaa, että vastaustila on yksi sivu, joten vastauksessa on keskityttävä olennaisiin seikkoihin. a) X ja Y ovat vakuuttuneita, että K ja S ovat taivutelleet A:n tekemään testamentin heidän hyväkseen. Voivatko X ja Y tässä tapauksessa reagoida tehokkaalla tavalla K:n ja S:n väitettyyn taivutteluun? b) Z:n mukaan A:lla on ollut vakava sieluntoiminnan häiriö, kun A teki testamentin. Z:lla on tästä useampi lääkärinlausunto. Z harkitsee moitekannetta. Onko Z:lla mahdollisuus moitekanteeseen ja voisiko testamentti tulla julistetuksi kokonaan mitättömäksi tällaisella Z:n moitekanteella? c) X ja Z ovat kuulleet A:n veljeltä, että A olisi todennut täysin vakavissaan ja terveenä vuoden 2013 jouluna, että hän on peruuttanut tehdyn testamentin. Tämä kaikki oli siis tapahtunut suullisesti, mutta A:n veli ja veljen vaimo olivat tämän kuulleet hyvin selvästi. Onko X:llä ja/tai Z:lla mahdollisuus vaatia kanteella sen vahvistamista, että testamentti on peruutettu? 2. Arto ja Birgitta vihittiin avioliittoon keväällä Heti palattuaan häämatkalta puolisot solmivat avioehtosopimuksen, jossa he määräsivät Arton perintönä saaman kesämökkikiinteistön aviooikeudesta vapaaksi. Avioehto tehtiin muotosäännöksiä noudattaen ja se rekisteröitiin asianmukaisesti. Kun avioliitto oli kestänyt kolmen vuoden ajan, puolisot alkoivat pitää avioehtoaan epäoikeudenmukaisena, olihan Birgitta käyttänyt satoja työtunteja kesämökin hyväksi. Birgitan veljenpojan, oikeustieteellisen pääsykokeisiin lukevan Eetun neuvosta puolisot tekivätkin vappuna 2006 sopimuksen siitä, miten heidän omaisuutensa oli jaettava mahdollisen avioeron sattuessa. Sopimuspaperin otsikkona oli Sopimus omaisuutemme osituksesta avioeron varalta, ja siihen otettiin puolisoiden allekirjoitukset todistajia ei Eetun mukaan tarvittu. Sopimuksessa oli ensinnäkin määräys Arton kesämökkikiinteistön jakamisesta. Arton tuli saada kiinteistöstä Länsirannaksi kutsuttu alue ja Birgitan Itärannaksi kutsuttu alue. Nämä alueet, joista kummallakin sijaitsi asumiskelpoinen saunamökki, oli tarkemmin yksilöity sopimuspaperin oheen otetussa kartassa. Tämän lisäksi puolisot sopivat, että muuten kumpikin pitäisi osituksessa oman omaisuutensa. Arton ja Birgitan avioliitto sujui sopuisasti, kunnes heidän helmikuussa 2013 tekemänsä epäonnistunut hiihtolomamatka yllättäen kariutti koko parisuhteen. Puolisot jättivät avioerohakemuksen syyskuussa 2013, ja avioeroon heidät tuomittiin kesäkuussa Pian tämän jälkeen he ryhtyivät naapurissa asuneen varatuomari Kalle Kailan avustuksella valmistelemaan sopimusositusta.

9 Kaila oli sitä mieltä, että puolisoiden oli viisainta unohtaa vappuna 2006 tehty sopimus, sillä se oli pätemätön. Avioehtosopimuksen peruminen olisi Kailan mukaan edellyttänyt uuden avioehtosopimuksen tekemistä. Muun omaisuuden osittamatta jättämistä koskenut vapaamuotoinen sopimus olisi taas voinut olla pätevä, jos se olisi tehty näköpiirissä olevan avioeron varalta. Tämä edellytys ei kuitenkaan täyttynyt vuoden 2006 sopimuksessa. Ositus piti täten toimittaa lain mukaisella tavalla, puolisoiden avioehto huomioon ottaen. Kaila laatikin osituskirjan, jossa puolisoiden kaikki omaisuus mainittua kesämökkikiinteistöä lukuun ottamatta puolitettiin ja Arto määrättiin suorittamaan Birgitalle tasinkoa euroa. Viikon verran asiaa harkittuaan puolisot allekirjoittivat osituskirjan, ja myös Kalle Kailan ja tämän vaimo Riitta Kaila panivat siihen todistajina allekirjoituksensa. Samana päivänä Arto maksoi Birgitalle euroa. Puheillesi on tänään tullut Birgitta, joka on alkanut viime viikkoina miettiä, menikö osituksessa sittenkään kaikki oikein. Jos ositus olisi tehty vappuna 2006 sovitun mukaisesti, Birgitta olisi nyt noin euron arvoisen mökkipalstan omistaja. Birgitta kysyykin sinulta, oliko Kaila oikeassa väittäessään vuoden 2006 sopimusta lain vastaiseksi vai olisiko Birgitta päinvastoin voinut vaatia sopimuksen noudattamista. Entä voitaisiinko asialle tehdä jotakin vielä tässä vaiheessa? Anna Birgitalle perustellut vastauksesi. 3. Toimit avustavana lakimiehenä perhe- ja lapsioikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistossa. Anna lyhyt ja perusteltu neuvosi seuraaville asiakkaille. Keskity vastauksessasi siihen, miten lapsen asianosaisasema, lapsen osallisuus ja lapsen etu jäsentyvät oikeudellisesti kussakin tilanteessa. e) 15-vuotias Heli haluaa, että hänen huoltonsa määrätään huollosta erotetulle isälle, koska yksinhuoltajana toimiva äiti ei anna hankkia mopokorttia ja skootteria eikä Helin mielestä muutenkaan toimi hänen etunsa mukaisesti. f) 13-vuotias Anni on asunut kahdeksan vuotta enonsa perheessä, koska psyykkisestä sairaudesta kärsivä äiti suorittaa tuomiota väkivaltarikoksesta Hämeenlinnan vankilassa eikä Annilla ole isää. Anni haluaisi, että eno ja tämän vaimo adoptoisivat hänet, mutta äiti on kieltäytynyt antamasta suostumusta adoptioon. g) Herra Ismail jäi avioeron jälkeen asumaan lasten kanssa. Eron yhteydessä lasten asiat sovittiin pääsääntöisesti hyvässä yhteisymmärryksessä; vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja äiti pitää lapsia luonaan lähes puolet ajasta. Nyt eripuraa tuottaa kuitenkin lasten harrastuskulujen jakaminen vanhempien kesken. Herra Ismail haluaisi, että 11- ja 13-vuotiaiden tytärten ratsastusharrastukseen sekä 15-vuotiaan esikoispojan moottoriurheiluharrastukseen panostettaisiin nykyistä enemmän. Tämä olisi hänen mielestään ehdottomasti lasten edun mukaista. Tytöt haluaisivat oman hevosen ja poika mikroauton, ja kilpailujen aloittaminen kummassakin lajissa edellyttäisi niiden hankintaa. Herra Ismail kertoo, että hyvätuloisina vanhemmilla olisi hyvin varaa harrastuksiin, mutta hänestä on epäoikeudenmukaista, jos hän joutuu maksamaan hevosen kulut, mikroauton kulut, tallipaikat ja ratamaksut yksinään, vaikka kummallakin vanhemmalla on yhtä suuri elatuskyky. h) 14-vuotias Sampo haluaa erota kirkosta. Hänen isänsä on valmis antamaan tähän suostumuksensa, mutta äiti vastustaa sillä perusteella, että Sampon edun mukaista olisi jatkaa seurakunnan jäsenenä, koska seurakunta jakaa vuosittain stipendin musiikillisesti ja matemaattisesti lahjakkaille lapsille, ja Sampo on vahva ehdokas palkinnon voittajaksi. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUS- KURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PE-

10 RUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA , ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVI- TYSPISTEET. 4. Eläkkeellä oleva rakennusinsinööri Seppo S. on juuri saanut muistisairauden diagnoosin. Hänen Alzheimerin tautinsa on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa. Seppo on nyt alkanut suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan ja asioidensa hoitoa vastaisuudessa. Työskentelet asianajotoimistossa ja Seppo tulee tänään kysymään neuvoasi siinä, miten asiat kannattaisi järjestää. Seppoa mietityttävät erityisesti seuraavat kysymykset koskien tavallista valtakirjavaltuutusta, edunvalvontavaltuutusta ja holhoustoimilain mukaista edunvalvojan määräämistä. Anna Sepolle vastaus hänen kysymyksiinsä: a) Seppo on kuullut, että vajaakykyisen aikuisen asioita voidaan hoitaa tavallisella, oikeustoimilain mukaisella valtuutuksella. Voiko tällaiseen järjestelyyn kuitenkin liittyä joitakin ongelmia? b) Millä tavalla Seppo voi varmistua siitä, että hän voi vastaisuudessakin lahjoittaa omaisuuttaan läheisilleen. Voiko asian järjestää jotenkin edunvalvontavaltuutuksessa? Entä siinä tapauksessa, että Sepolle on määrätty holhoustoimilain mukainen edunvalvoja? c) Jos Seppo kuitenkin päätyisi asioiden hoitoon edunvalvojan avulla, onko jotain keinoja miten hän voi itse vaikuttaa edunvalvojansa henkilöön? d) Jos Sepolle määrätään edunvalvoja rajoittamatta hänen toimintakelpoisuuttaan, vaikuttaako määräys hänen mahdollisuuteensa käyttää pankkiin tulevaa, Sepon itse maksamaa lisäeläkettä sekä valtion työeläkettä? Huomaa, että vastaustilaa on vain yksi sivu. Vastauksessa tulee keskittyä Sepon esittämien kysymysten ydinsisältöihin. 5. Päämiehen itsemääräämisoikeuden ja päämiehen suojaamisen periaatteet edunvalvontalainsäädännön taustaperiaatteina.

11 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT Anvisningar: - De som har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt besvarar frågorna Uppgifterna om grundkursen och tidpunkten för avläggningen samt kurshållaren anges på svarspappret för fråga TRE (3), t.ex. i anslutning till namnet. - Fråga 5 besvaras endast av de som har befriats från att avlägga familjerättens grundkurs. - Anonyma svar beaktas inte. Studentnumret ska anges i samband med namnet. - Svarsutrymmet är en sida. Den överskridande delen läses inte och ett svar i vilket mellanrummet mellan raderna har använts till att skriva mer än vad som ryms på en svarsrad bedöms inte alls. - Svaret ska skrivas med tydlig handstil. Ytterligare ingår svarets innehållsmässiga klarhet och logik i bedömningsgrunderna. - Varje enskilt svar ska skrivas på separata ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATEN finns på ämnets anslagstavla och webbsida torsdag kl LYCKA TILL I TENTAMEN!

12 1. A hade upprättat ett testamente Universaltestamentets testamentstagare var A:s hemvårdares make K och A:s kusin S. A hade tre barn X, Y och Z. A avled Bouppteckningen har förrättats lagenligt. S delgav X testamentet bevisligen , Y och Z Y godkände testamentet i samband med delgivningen. Inga andra åtgärder har vidtagits i situationen. Besvara följande frågor med juridisk motivering. Observera att svarsutrymmet är en sida, så svaret ska koncentreras till de väsentliga omständigheterna. a) X och Y är övertygade om att K och S har övertalat A att upprätta ett testamente till deras förmån. Kan X och Y i detta fall på ett effektivt sätt reagera på K:s och S:s påstådda övertalning? b) Enligt Z har A haft allvarliga rubbningar av själsverksamheten när A upprättade testamentet. Z har flera läkarutlåtanden om detta. Z överväger att väcka klandertalan. Är det möjligt för Z att väcka klandertalan och kan testamentet förklaras ogiltigt i sin helhet genom en sådan klandertalan av Z? c) X och Z har fått uppgifter av A:s bror om att A på fullaste allvar och som fullständigt frisk på julen 2013 hade fastslagit att han har återkallat testamentet som upprättats Allt detta hade skett muntligen, men A:s bror och broderns fru hade hört detta helt tydligt. Är det möjligt för X och/eller Z att genom talan yrka att det fastställs att testamentet har återkallats? 2. Arto och Birgitta ingick äktenskap på våren Genast efter att paret återvänt från sin bröllopsresa upprättade de ett äktenskapsförord, i vilket de bestämde att sommarstugefastigheten som Arto ärvt inte ingår i giftorätten. Äktenskapsförordet upprättades i enlighet med formkraven och det registrerades korrekt. När äktenskapet hade varat tre år började makarna anse att äktenskapsförordet var orättvist, eftersom Birgitta hade ägnat hundratals arbetstimmar åt sommarstugan. På inrådan av Birgittas brorson Eetu, som läser till juridiska inträdesprovet, ingick makarna på valborg 2006 ett avtal om hur deras egendom ska fördelas vid en eventuell skilsmässa. Avtalsdokumentets rubrik löd Avtal om avvittring av vår egendom vid skilsmässa och makarna undertecknade avtalet vittnen behövdes inte enligt Eetu. I avtalet fanns för det första en bestämmelse om hur Artos sommarstugefastighet ska delas. Av fastigheten ska Arto få området som kallas Västra stranden och Birgitta ska få området som kallas Östra stranden. Dessa områden, på vilka bägge det finns beboeliga bastustugor, specificerades närmare på en karta som bifogades avtalet. Utöver detta kom makarna överens om att i övrigt behåller vardera parten sin egendom vid avvittringen. Artos och Birgittas äktenskap förlöpte harmoniskt, tills en misslyckad sportlovsresa i februari 2013 överraskande kullkastade hela parförhållandet. Makarna lämnade in skilsmässoansökan i september 2013 och äktenskapsskillnad mellan makarna dömdes ut i juni Strax efteråt började de, med hjälp av grannen och tillika vicehäradshövdingen Kalle Kaila, förbereda avtalsavvittringen.

13 Kaila var av den åsikten att makarna gjorde bäst i att glömma avtalet som ingåtts på valborg 2006, eftersom avtalet var ogiltigt. Enligt Kaila hade ett återkallande av äktenskapsförordet krävt att ett nytt äktenskapsförord skulle ha upprättats. Ett formfritt avtal om att lämna övrig egendom utanför avvittringen hade däremot varit giltigt om avtalet hade gjorts inför en stundande skilsmässa. Avtalet från år 2006 uppfyllde dock inte den här förutsättningen. Avvittringen måste således ske på det sätt som lagen föreskriver med beaktande av makarnas äktenskapsförord. Kaila gjorde upp ett avvittringsinstrument i vilket makarnas hela egendom förutom den nämnda sommarstugefastigheten halverades och Arto blev ålagd att betala euro i utjämning till Birgitta. Efter att ha övervägt saken i drygt en vecka undertecknade makarna avvittringsinstrumentet och även Kalle Kaila och hans fru Riitta Kaila undertecknade i egenskap av vittnen. Samma dag betalade Arto euro till Birgitta. Birgitta har i dag kommit till dig efter att hon de senaste veckorna börjat fundera på om allt egentligen gick rätt till vid avvittringen. Om avvittringen hade skett i enlighet med vad som hade avtalats på valborg 2006 skulle Birgitta nu ha varit ägare till en stuglott värd cirka euro. Birgitta frågar dig om Kaila hade rätt när han påstod att avtalet från 2006 var lagstridigt eller hade Birgitta tvärtom kunnat kräva att avtalet skulle följas. Finns det ännu möjlighet att göra någonting åt saken i det här skedet? Ge Birgitta ditt motiverade svar. 3. Du arbetar som biträdande jurist på en advokatbyrå som är specialiserad på familje- och barnrätt. Ge ett kort och motiverat råd till följande klienter. Koncentrera ditt svar till hur barnets partsställning, barnets deltagande och barnets bästa utformas rättsligt i varje enskild situation. a) 15-åriga Heli vill att vårdnaden om henne ska anförtros åt hennes far, som inte har anförtrotts vårdnaden, eftersom hennes mor som är ensam vårdnadshavare inte låter Heli skaffa mopedkörkort och skoter och i övrigt inte ser till hennes bästa enligt Helis åsikt. b) 13-åriga Anni har i åtta år bott hos sin morbrors familj, eftersom hennes mor som är psykiskt sjuk avtjänar ett straff för våldsbrott i Tavastehus fängelse och Anni har ingen far. Anni skulle vilja att morbrodern och hans fru adopterade henne, men modern har nekat till att ge sitt samtycke till adoption. c) Efter skilsmässan bor herr Ismail kvar med barnen. I samband med skilsmässan kom föräldrarna huvudsakligen bra överens om barnens angelägenheter: föräldrarna har gemensam vårdnad och modern har barnen hos sig nästan hälften av tiden. Nu råder det dock osämja om hur kostnaderna för barnens hobbyer ska fördelas mellan föräldrarna. Herr Ismail skulle vilja att de satsade mer på de 11- och 13-åriga döttrarnas ridning samt den 15-åriga förstfödda sonens motorsportsintresse. Detta skulle absolut vara för barnens bästa enligt herr Ismail. Döttrarna vill ha en egen häst och sonen en mikrobil, och för att börja tävla inom de båda grenarna krävs det att man skaffar dessa. Herr Ismail berättar att föräldrarna med sina goda inkomster nog har råd med hobbyerna, men enligt honom är det orättvist om han en-

14 sam blir tvungen att betala kostnaderna för hästen, mikrobilen, stallplatserna samt banavgifterna, trots att båda föräldrarna har lika stor försörjningsförmåga. d) 14-årige Sampo vill skriva ut sig ur kyrkan. Hans far är beredd att ge sitt samtycke, men modern motsätter sig med motiveringen att det skulle vara för Sampos bästa att fortsätta vara församlingsmedlem, eftersom församlingen årligen delar ut ett stipendium till musikaliskt och matematiskt begåvade barn och Sampo är en stark vinnarkandidat. ANGE PÅ SVARSPAPPRET TILL FRÅGA TRE (3) TIDPUNKTEN FÖR AVLÄGGAND- ET AV FAMILJERÄTTENS GRUNDKURS SAMT FÖRELÄSARE. OM DU HAR AV- LAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET SKA DU ÄVEN ANGE DINA BONUSPOÄNG. 4. Den pensionerade byggnadsingenjören Seppo S. har nyligen blivit diagnostiserad med en minnessjukdom. Hans Alzheimers sjukdom är ännu i ett mycket tidigt stadium. Seppo har nu börjat planera sin framtid och framtida skötsel av sina angelägenheter. Du arbetar på en advokatbyrå och Seppo kommer i dag och ber dig om råd om hur det skulle löna sig att ordna saken. Seppo är speciellt betänksam kring följande frågor om normalt befullmäktigande genom fullmakt, intressebevakningsfullmakt och förordnande av intressebevakare enligt lagen om förmyndarverksamhet. Ge Seppo svar på hans frågor: a) Seppo har hört att en vuxen person med funktionsnedsättning kan låta sina angelägenheter skötas med en vanlig fullmakt i enlighet med rättshandlingslagen. Kan ett sådant arrangemang medföra problem? b) På vilket sätt kan Seppo försäkra sig om att han även i framtiden kan ge egendom som gåva till sina anhöriga? Kan saken ordnas genom intressebevakningsfullmakt? Och hur fungerar det ifall en intressebevakare förordnas för Seppo i enlighet med lagen om förmyndarverksamhet? c) Om Seppo ändå skulle besluta att sköta sina angelägenheter med hjälp av en intressebevakare, kan han på något sätt själv påverka valet av personen som förordnas till intressebevakare? d) Om en intressebevakare förordnas för Seppo utan att hans handlingsförmåga begränsas, inverkar förordnandet på hans möjligheter att använda sin egen betalda tilläggspension som kommer in på banken samt statens arbetspension? Observera att svarsutrymmet är endast en sida. Svaret bör koncentreras till kärninnehållet i Seppos frågor. 5. Huvudmannens självbestämmanderätt och skyddet av huvudmannen som bakgrundsprinciper till intressebevakningslagstiftningen.

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.12.2013 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tapauksessa B:n isyys perustuu isyysolettamaan, koska

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Anna Mäki Petäjä Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto Muistisairaan edunvalvonta 1) Oman edunvalvonnan suunnittelu:

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Vastauksessa piti ottaa kantaa Sirpa-serkun epäilyksiin

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 17.6.2014 (kesätentti) 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana on P:n perillisten ja eräiden muiden henkilöiden oikeus nostaa testamentin saajaa vastaan

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.4.2012 2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Vastauksessa piti tuoda esille 1990-luvun alussa käydyn

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 528/2010 vp Jacob Söderman /sd SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 528/2010 rd Modernisering av 66 i äktenskapslagen Till riksdagens talman I lagen om införande av jordabalken (541/1995) stadgas i 19 2 mom. följande:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 9.7.2013 1 Sisällys 1 Mikä on edunvalvoja?... 2 2 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 2 3 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 3 4 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 25.1.2013 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana oli perillisten mahdollisuus riitauttaa P:n tekemien testamenttien pätevyys. Kysymys oli paitsi testamentin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 901/2010 vp Ositusperiaatteen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa avioeroa seuraa omaisuuden ositus, eli puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden jakaminen tasan, ellei

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012 2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Ongelmana tapauksessa oli omaisuuden osituksen (tai

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015 Riitta Husso LM, Valvira SISÄLTÖ EDUNVALVONTAVALTUUTUS HOITOTAHTO OMAVALVONTA 8.10.2015 2 EDUNVALVONNAN TAUSTAA Ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 20.8.2012 1 Sisällys Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 13.5.2015 Tehtävä 1 Ks. Urpo Kangas, Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet, erit. s. 286, 467-471, 481. Testamentti on lainvoimainen, joten testamentti

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 28.6.2011 / KESÄTENTTI 2 Tehtävä 1 Tehtävässä oli syytä ottaa ensin kantaa lesken oikeuksiin. Leskelle kuului avio-osana puolet puolisoiden yhteenlasketun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 699/2001 vp Elatusavun määrään ja huoltajuuteen liittyvät ongelmat Eduskunnan puhemiehelle Laissa lapsen elatuksesta todetaan sen 4 pykälässä, että "Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 27.1.2012 2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana on P:n perillisten ja eräiden muiden henkilöiden oikeus nostaa testamentin saajaa vastaan testamentin

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. II Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja suhde eräisiin lähiinstituutioihin. Sisällys vii Lyhenteitä xv

Sisällys. I Johdanto 1. II Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja suhde eräisiin lähiinstituutioihin. Sisällys vii Lyhenteitä xv Sisällys Sisällys vii Lyhenteitä xv I Johdanto 1 1. Edunvalvontavaltuutus uusi edustuksen muoto................. 1 2. Edunvalvontavaltuutuslain valmistelu- ja säätämisprosessi.......... 2 3. Edunvalvontavaltuutuslain

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.10.2011

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.10.2011 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.10.2011 2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tehtävässä jouduttiin pohtimaan testamentissa ja lahjakirjassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013

MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013 1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 8.10.2013 2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Tehtävän pääongelmia ovat osituksen sovittelun materiaaliset

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala 14.4.2011 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMA-ALAN TUKI- JA OSAAMISKESKUS EDUNVALVONTAILTA 10.3.2015 VARSINAIS-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO JOHTAVA YLEINEN EDUNVALVOJA LASSE FAGER

KEHITYSVAMMA-ALAN TUKI- JA OSAAMISKESKUS EDUNVALVONTAILTA 10.3.2015 VARSINAIS-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO JOHTAVA YLEINEN EDUNVALVOJA LASSE FAGER KEHITYSVAMMA-ALAN TUKI- JA OSAAMISKESKUS EDUNVALVONTAILTA 10.3.2015 VARSINAIS-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO JOHTAVA YLEINEN EDUNVALVOJA LASSE FAGER Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto Turku ja V-S yhdistyivät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

HOLHOUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖTAPATURMAVAKUUTUS

HOLHOUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖTAPATURMAVAKUUTUS OHJE 4.11.2008 1 (12) HOLHOUSLAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖTAPATURMAVAKUUTUS Sisältö 1. Yleistä holhoustoimesta 2 1.1 Edunvalvoja 2 1.2 Edunvalvojan kelpoisuus ja päämiehen asema 2 1.3 Edunvalvonnan keinot 2 1.3.1

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot