Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Transkriptio

1 Julkaisuvapaa kello Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Kuopion Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Savon Ammatti- ja aikuisopisto Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Olemme tänään kokoontuneet yhdistyksenne 80-vuotisjuhlaan. Kuopion Reserviläiset on yksi niistä harvoista liiton jäsenyhdistyksistä, jotka perustettiin jo ennen talvisotaa ja, joiden toiminta yhä jatkuu. Ensimmäiset reservinaliupseeriyhdistyksethän syntyivät 1930-luvun alkuvuosina ja vuonna 1936 ne perustivat keskusjärjestönkin, joka toimi nimellä Suomen Aliupseeriliitto. Te kuuluitte tähän perustajajoukkoon. Aliupseeriyhdistysten ja niiden keskusjärjestön toiminta päättyi Talvisodan myötä eivätkä sodanjälkeiset vaikeat vuodet tarjonneet mahdollisuutta toiminnan jatkamiseen. Vasta Pariisin rauha ja Neuvostoliiton valvontakomission poistuminen maasta, kesän 1948 eduskuntavaalit sekä samana vuonna solmittu YYA-sopimus, joka vakiinnutti Suomen ja silloisen Neuvostoliiton väliset valtio- ja sotilassuhteet, antoivat taas mahdollisuuden harjoittaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä Suomessa. Ennen sotia toimineita yhdistyksiä alkoi pikku hiljaa heräillä henkiin, Kuopio oli yksi näistä. Niiden vanavedessä perustettiin uusia reservinaliupseeriyhdistyksiä eri puolelle maata luvun puoliväliä lähestyttäessä paikallisia yhdistyksiä oli jo yli 50 ja ne päättivät perustaa keskusjärjestön, Reservin Aliupseerien Liiton. Tämä tapahtui huhtikuussa 1955 Helsingissä. 1

2 Liiton perustamisen jälkeen yhdistyksiä syntyi yhä nopeammassa tahdissa. Vuosina perustettiin yli sata uutta reservinaliupseeriyhdistystä. Samalla syntyi maakunnallisten piirien verkosto, johon kuului myös Pohjois-Savon piiri luvun loppuvuosina yhdistysten perustamistahti edelleen kiihtyi. Näin jälkikäteen tarkasteltuna tämä on hieman yllättävää, sillä 1960-luvun loppuvuosina Suomessa elettiin radikalismin ja voimakkaan yhteiskunnallisen kuohunnan aikaa. Vuosina perustetut, yli 150 uutta reservinaliupseeriyhdistystä kertovat ehkä osaltaan siitä, mitä mieltä monet suomalaiset olivat tuon ajan aatteista ja toimintatavoista. Vasta 1970-luvulle tultaessa perustamistahti hiljeni selvästi. Tällä hetkellä liitolla on 342 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu noin suomalaista miestä ja naista. Heistä noin 90 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Nykyisin Reservin Aliupseerien Liitto tunnetaan paremmin nimellä Reserviläisliitto ja sen jäsenyys on avoin kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille. Jokainen liittoon kuuluva jäsenyhdistys on itse saanut linjata, edellyttääkö se jäseniltään armeijan käymistä vai ei. Täällä Kuopiossa suoritettu palvelus on jäsenyyden edellytyksenä mutta muutkin pääsevät toimintaan mukaan kannattavina jäseniä. Vapaaehtoinen maanpuoustus onkin kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Parikymmentä vuotta sitten tehty linjantarkistus on nostanut kokonaisjäsenmääräämme noin kolmanneksen. Jäsenkasvun myötä Reserviläisliitosta on tullut Suomen selkeästi suurin maanpuolustusjärjestö. Kasvu jatkuu yhä ja viime vuonna ylitimme ensimmäistä kertaa jäsenen rajapyykin. Vahva jäsenkasvu on muuttanut jäsenistömme rakennetta, mikä näkyy erityisesti miehistön suurena määränä. Miehistö muodostaakin jo lähes kolmanneksen ja sen osuus jäsenistöstämme kasvaa vuosittain. Aliupseerien suhteellinen määrä on samassa tahdissa laskenut ja on tällä hetkellä vajaat 60 prosenttia. 2

3 Sama kehityssuunta näkyy vahvasti täällä Kuopiossa. Yksinomaan vuoden 2003 jälkeen jäsenmääränne on noussut huimat yli 40 prosenttia. Miehistöarvoja kantavat reserviläiset muodostavat jäsenistänne nyt 33 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin liitossa keskimäärin. Nämä molemmat ovat hatunnoston arvoisia suorituksia, joiden johdosta haluan teitä onnitella ja kiittää. Olette täällä Kuopiossa ymmärtäneet oikein sen, miksi olemme järjestöinä olemassa ja sen, mitä se meiltä edellyttää. Reserviläisliiton ja sen jäsenyhdistysten sääntömääräisenä tehtävänä on edistää reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja suomalaisten maanpuolustustahtoa. On selvää, että kykenemme toteuttamaan näitä tarkoitusperiä sen paremmin ja tehokkaammin, mitä suurempi määrä reserviläisiä ja muita suomalaisia on toiminnassamme mukana. Pidetään tämä aina mielessä. Hyvät ystävät, Maassamme on viimeiset pari viikkoa käyty vilkasta keskustelua Puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta ja siihen sisältyvistä harjoituksista, joihin osallistuu Yhdysvaltalaisia sotilasyksiköitä. Jälkimmäinen harjoittelutoiminta tuntuu jakavan suomalaisia rajusti ja mm. sosiaalisessa mediassa on käyty asiasta myrskyisääkin keskustelua, jossa puurot ja vellit ovat usein menneet sekaisin. Tämä ei ole hyvä asia, sillä puolustuksemme perusratkaisuista on Suomessa aina vallinnut pitkälle menevä yksimielisyys. Tätä keskustelua on käyty myös Arkadianmäellä sekä harjoittelun tarkoituksenmukaisuuden että varsinkin siihen liittyneen päätöksenteko- ja tiedoksiantoprosessin osalta. Parannettavaa erityisesti jälkimmäisestä asiasta löytyy. Niin on nyt myös luvattu tehdä, mikä on hyvä asia. 3

4 Reserviläisliittoa on joskus pidetty Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan kielteisesti suhtautuvana järjestönä. Todellisuudessa asia on päin vastainen. Liitolla itsellään sekä monilla yhdistyksillämme ja piireillämme on paljonkin ulkomaille suuntautuvaa yhteistoimintaa, joka osin juontaa juurensa 1960-luvun alkuvuosiin saakka. Kansainvälinen toimintamme astuu tänä vuonna aimo harppauksen eteenpäin kuin eurooppalaisia reservinaliupseerijärjestöjä yhdistävän CISOR-järjestön puheenjohtajuus siirtyy kesällä Suomeen. Vuosina me järjestämme yhdessä Puolustusvoimien ja Maanpuolustusyhdistyksen kanssa seitsemän tapahtumaa, joissa sadoille eurooppalaisille reserviläisille esitellään suomalaista puolustusratkaisua ja mm. eri puolustushaarojen toimintaa. Tavoitteenamme on, että he vievät täältä mukanaan viestin siitä, että suomalaisten vahvan maanpuolustustahdon, yleisen asevelvollisuuden ja suuren reservin varaan rakentuva puolustuksemme on vahva ja toimiva. Haluamme näin myös omalta osaltamme olla luomassa uskottavuutta puolustuksemme. Puolustushallintomme kansainväliseen toimintaan liittyneissä puheenvuoroissamme olemme aina painottaneet sitä, että kansainvälistä yhteistoimintaa on toteutettava oman puolustusratkaisumme ehdoilla. Puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi on lailla määritetty Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tästä vastaavat pitkälti reserviläiset, sillä Puolustusvoimien hengen vahvuisista sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. 4

5 Erilaisista kriisinhallintatehtävistä ja muusta kansainvälisestä toiminnasta on aina pyrittävä saamaan mahdollisimman paljon hyötyä tämän joukon osaamiselle. Erilaisiin operaatioihin ja harjoituksiin lähetettävien joukkojen tulee koostua mahdollisimman suuressa määrin reserviläisistä ja heitä tulee sijoittaa mahdollisimman laaja-alaisesti sellaisiin tehtäviin, joista kertyvä kokemus, tiedot ja yhteistyökontaktit ovat hyödyllisiä sodan ajan valmiutemme ja osaamisemme kannalta. Tämä tulee ottaa huomioon myös yhdysvaltalaisten kanssa toteutettavissa harjoituksissa. Kaksi vuotta sitten minulla oli mahdollisuus tutustua suomalais-irlantilaisen kriisinhallinta joukon toimintaan Libanonissa. Suurin osa siellä toimivista Suomalaisita on reserviläisiä. Tavallisia palomiehiä, poliiseja, sairaanhoitajia, nuoriso-ohjaajia ja niin edelleen. Arvostus meidän miehiämme ja naisiamme kohtaan on muiden maiden keskuudessa suuri. Siviilielämän puolella hankittu osaaminen palvelee kriisinhallistatehtäviämme, kuten sieltä saatu kokemus maanpuolustamistamme. Hyvät kuulijat, Viime viikkojen keskustelu on painanut taustalle Ruotsin kanssa harjoitettavan yhteistyön, vaikka Ruotsi on meille liittoutumattomana naapurimaana luonnollisin yhteistyökumppani. Tällä yhteistyöllä on myös suomalaisten vahva mandaatti, sillä tuoreen gallup-tutkimuksen mukaan 2/3 suomalaisista toteuttaisi jonkinasteista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Liiton tilaamassa tutkimuksessa vain vajaa kolmannes vastaajista vaati täysin oman ja itsenäisen puolustustuksen ylläpitoa myös jatkossa. Reserviläiset ovat Ruotsi-yhteistyölle vieläkin suopeampia. Marraskuussa tehdyssä jäsenkyselyssämme vain 15 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa täysin itsenäistä puolustusta. Laajimmin lähes viiden tuhannen vastaajaa joukko kannatti pohjoismaiden yhteisiä kalustohankintoja, joita kyselyssä puolsi 36 prosenttia vastaajista. 5

6 Onkin selviö, että tässä yhteistyössä molemmilla osapuolilla on vain voitettavaa. Pelkästään yhdistämällä kalustohankintoja säästäisimme pitkän pennin kun voisimme yhdessä hankkia suurempia määriä, jolloin yksikköhinnat olisivat alhaisempia. Vielä enemmän säästäisimme yhdistämällä kalustoon liittyvää ylläpitoa ja koulutusta, jonka molemmat maat nyt toteuttavat itsenäisesti ja omilla organisaatioillaan. Myös operatiivista yhteistoimintaa pitää suunnitella ja harjoitella. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei Ruotsiin voi tosipaikan tullen luottaa. Monet muistavat kuinka Ruotsi julistautui talvisodan syttyessä puolueettomaksi. Historian kirjoihin peilaten on hyvä kuitenkin muistaa myös se, että puolueettomaksi julistautunut Ruotsi lähetti talvisotaan lähes vapaaehtoista ja parikymmentä lentokonetta, jotka vastasivat koko Pohjois- Suomen ilmapuolustuksesta tammikuussa 1940 alkaen. Myös muuta apua saimme läntiseltä naapurimaaltamme paljon. Puolustusministeriö käynnisti viime lokakuussa seuraavan puolustusselonteon valmistelun. Se on tarkoitus antaa Eduskunnalle joko tulevana syksynä tai viimeistään ensi keväänä. Selvitystyössä tulee antaa riittävä painoarvo Ruotsin kanssa toteutettavalle yhteistoiminnalle. Puolustuksemme kehittämistä tulee myös tarkastella siinä reserviläisten varaan rakentuvan puolustusjärjestelmämme pohjalta. Selvityksessä on riittävällä painoarvolla käsiteltävä myös vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja sitä toteuttavat järjestöjä sekä niiden toiminnan ja koulutuksen jatkuvasti kasvavaa roolia puolustusjärjestelmässämme. Tässäkään tarkastelussa ei voida sivuuttaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä, jonka tulisi laajemmin koskettaa sitä, laajaa joukkoa, jonka varaan Suomen puolustus rakentuu. Eli meiltä reserviläisiä. 6

7 Arvoisat reserviläisveljet ja sisaret Reserviläisliiton puolesta haluan kiittää kutsusta tähän tapahtumaan ja samalla onnitella tasavuosijuhlaansa viettävää Kuopion paikallisyhdistystämme. Olette jo kahdeksan vuosikymmenen ajan tehneet merkittävää työtä puolustuksemme hyväksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön saralla. Toiminnallanne on ollut aina merkitystä ja se on edelleen tärkeää. Toivotan teille paljon onnea sekä voimia jatkaa arvokasta työtänne itsenäisen isänmaamme hyväksi myös tulevaisuudessa. Samalla haluan kiittää Puolustusvoimia kaikesta siitä tuesta mitä olemme toiminnallemme niin täällä Kuopiossa kuin muuallakin Suomessa saaneet. Muistoksi näistä sanoista ja tästä tilaisuudesta luovutan Kuopion Reserviläiset ry:lle liittomme pöytästandaarin. Pyydän yhdistyksen puheenjohtajaa vastaanottamaan huomionosoituksen. Kiitos! 7