Teksti, ulkoasun suunnittelu ja toteutus: Anna-Leena Salokorpi. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti, ulkoasun suunnittelu ja toteutus: Anna-Leena Salokorpi. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 1"

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 on hyväksytty Pietarsaaren päivähoito- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 12. toukokuuta 2005 Teksti, ulkoasun suunnittelu ja toteutus: Anna-Leena Salokorpi Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

2 Sisällys 1.Koulukaupunkimme,Pie-tarsaari Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmauudistuksen tausta Opetussuunnitelman perusteiden keskeiset muutokset Opetussuunnitelmaprosessi Pietarsaaressa Opetussuunnitelman sisältö Koulukohtaiset tarkennukset ja painotukset Perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönottaminen Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Esiopetuksen arvot Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Esiopetuksen oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Perusopetuksen yhtenäistäminen Työtavat Leikki osana oppimista Pietarsaarelaisuus esiopetuksessa ja perusopetuksessa Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet Oppilashuoltoryhmän tehtävät Oppilashuollon palvelut Kerhotoiminta Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

3 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien opetus Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteet Maahanmuuttajaopetuksen opetusjärjestelyt Viittomakielisten, saamenkielisten ja romanikielisten opetus Osa Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä- ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvin-voinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Muut äidinkielet Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Biologia Maantieto Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto... Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

4 Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämankatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus Historia Paikallishistoria Kulttuurinen katsomuskasvatus esiopetuksessa ja alaluokilla Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Valinnainen B2-kieli ranska, saksa ja venäjä Valinnainen tieto- ja viestintätekniikka Valinnainen musiikki Valinnainen kuvataide Valinnainen käsityö Valinnainen liikunta Valinnainen kotitalous Lyhyet valinnaisaineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus Kotimaisen kielen kielikylpyopetus, ruotsi Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Kuntakohtainen arviointi Koulukohtainen arviointi Opetussuunnitelman arviointi Liitteet Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

5 Perusopetuslaki 1998 Perusopetusasetus 1998 Perusopetusasetus, tunnit ja tuntimäärät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002 Määräys , OPH Lisäopetuksen perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Liite määräykseen 42/011/2003 esiopetuksen opetusuunnitelman perusteisiin: muutokset, OPH Käsitteistöä ja selityksiä Arvokeskustelun tulokset Pietarsaaren suomenkielisissä kouluissa Arvokeskustelun virikemateriaalia Oppiva organisaatio Yhteistyökykyisyyteen ja yhteisvastuuseen kasvaminen toiminnallisena prosessina Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi Lomake ensimmäisen. luokan alkaessa vanhempainiltaa varten Opettajan havainnointilomake 1.( 1. luokka) Opettajan havainnointilomake 2. ( 1. luokka) Oppilaan itsearviointilomake koulutyöstä 1. (1. luokka) Oppilaan itsearviointilomake koulutyöstä 2. ( 1. luokka) Oppilaan itsearviointilomake koulutyöstä 1. (2. luokka) Oppilaan itsearviointilomake koulutyöstä 2. (2. luokka) Kysely 1. luokkalaisille Kysely 1. luokkalaisten huoltajille Kysely 1. ja 2. luokkalaisten huoltajille Esiopetuksen opetussuunnitelman saatesanoja lapselle Koulujen kriisisuunnitelma Kouluyhteisö ja kriisitilanteet: taustatietoa, lähteitä ja linkkejä Mielenterveysongelmat koulussa, toimintaohjeet Toimintasuunnitelma: Ennaltaehkäisystä hoitoon Toimintasuunnitelma: Kokeilusta käyttöön Tupakointi oppilaitoksissa Oppilashuollon yhteystiedot Huumeryhmän jäsenet Tarkennus mielenterveyslaista Muistio oppilas- ja opiskelijahuoltoa, kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyötä sekä turvallisuutta koskevista lakimuutoksist, OPH Ilmoitus väkivaltatapauksissa, toimintaohjeet Excel-muodossa Ilmoitus väkivaltatapauksissa, toimintaohjeet Word-muodossa Hojks-suunnitelma Hojks-malli Lisätietoa kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisemisestä, linkkejä Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Tiedote käsityön opetuksen muutoksista, OPH Usko, toivo, rakkaus: historia ja taustaa Lähteet Lomake opetussuunnitelman arviointiin: pika-analyysi Todistusmallit Kouluille tukea Internetin vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

6 Alkusanat P ietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9, sisältäen esiopetuksen opetussuunnitelman pääkohdat, on nyt käyttövalmis. Opetussuunnitelma mielletään usein kuivaksi kokoelmaksi normeja ja asetuksia, joilla ei ole juurikaan yhteyttä käytännön opetustyöhön. Tämä opetussuunnitelma on pyritty laatimaan sekä kirjoitusasultaan että taitoltaan mahdollisimman helppolukuiseksi ja eläväksi. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet ovat normi, joka ohjaa kaikkea tässä asiakirjassa olevia asioita. Mitään ei ole jätetty pois, mutta perusteita on tarkistettu ja työstetty oman kaupunkimme ja ympäristömme oloja vastaavaksi. Eräs keskeisimpiä uudistuksia onkin Opetushallituksen määräys, että opetussuunnitelmaa rikastetaan paikallisella kulttuurilla, mahdollisuuksilla ja käytännöillä. Tämän vuoksi opetussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet useat eri tahot. Oppilaiden näkökulma on mukana kuvituksessa ja runoissa, samoin opettajat ovat kertoneet käytännön työstään arkipäiväisin esimerkein tai runoin. Lisänä on myös käsitteitä selventäviä tekstejä tai lyhennelmiä aihetta valaisevista kirjoituksista. Opetussuunnitelman jako ja kappalenumerointi seuraavat tarkasti valtakunnallisia perusteita, koska näin Pietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelmassa olevat asiat voidaan helposti tarkistaa ja tarvittaessa päivittää. Tekstin muotoilussa on pyritty käyttämään kansantajuista kieltä ja vierasperäisiä käsitteitä on mahdollisuuksien mukaan vältetty. Kappaleet ovat harkitusti muotoiltu lyhyiksi ja otsikointi eri yhteyksissä on mahdollisimman kuvaavaa. Kuvituksen tehtävänä on sekä keventää että värittää opetussuunnitelmaa paikallisella aineksella. Kuvissa ovat edustettuina niin historialliset aiheet, kuin kaupunkimme rakennettu ympäristö ja nähtävyydet. Luontokuvat heijastavat merellisiä tunnelmia ja vehmaan pikkukaupungin kodikkuutta oppilaiden ja aikuisten näkökulmista. Opetussuunnitelman sininen ja vihreä väritys saa sävynsä merellisestä, vihreästä kaupungista. Yläviitteenä läpi koko asiakirjan on Pietarsaaren kaupungin strategian logo, Pietarsaari - tulevaisuuden kaupunki. Alaviitteessä oleva Wapen-laiva kuvaa perusopetuksen yhtenäistä linjaa: se liukuu esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen meren pinnalla.

7 Sinistä väriä on käytetty johdonmukasesti sisältöosissa. Tavoitteet erottuvat vihreistä sävyistään saaden lisää värikylläisyyttä liikuttaessa alhaalta ylös. Hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit on sijoitettu kuvataustalle siten, että ne johdattavat kuvainnollisesti kaupungintalomme, Strengbergin kaariportin kautta uusiin haasteisiin. kaupunkimme symboleja, uskoa, toivoa ja rakkautta esimerkiksi luetteloinnissa. Usko liittyy useimmiten esiopetukseen, toivo vuosiluokkiin 1-2 ja siitä ylöspäin rakkaussymboli viittaa luokka-asteeseen tai ikäkauteen, mikäli se on ollut mahdollista. Symbolit ovat mukana myös yleisten osien luetteloissa. Liittestä löytyvät näiden symbolien historiikki ja tausta. Aihekokonaisuuksien käsittely eri aineissa löytyvät siniharmaan meren päältä. Runoja ja erikoistekstejä on sijoitettu niin ikään kimaltelevan meren pinnalle, sekä tyyliteltyjen symbolien, uskon, toivon ja rakkauden, päälle. Tavoitteena on se, että lukija löytää tarvitsemansa tiedon mahdollisimman helposti: oppiaineen tavoitteet ja sisällöt esiopetuksesta 9. luokalle voi tarkistaa lähes yhdellä silmäyksellä. Opetussuunnitelman käyttöä helpottaa sen sisäinen linkitys. Linkit ohjaavat sähköisessä versiossa lukijaa asiakirjan muihin kohteisiin, joissa asiaa käsitellään tai selvennetään. Linkin avulla lukija pääsee myös takaisin lähtökohtaansa. Tavoitteena on luoda tästä asiakirjasta sellainen sähköinen versio, joka päivittyy käyttäjiensä avulla. Tässä opetussuunnitelmassa sekä Pietarsaaren kouluportaalissa käytetään Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

8 käyttöön runojen, tekstien ja kuvien muodossa. Pietarsaaren koulusivuston aloitussivu Työn alla oleva Pietarsaaren kouluportaali, koulujen verkkofoorumi on ulkoasultaan opetussuunnitelman kanssa samanhenkinen sivusto. Sen perusideana on toimia kehyksenä opetussuunnitelmalle, mutta se sisältää myös muita käytännön opetustyötä helpottavia toimintoja. Sen taitto ja loogisuus noudattavat samaa symboliikkaa, kuin tämä asiakirja. Opetussuunnitelma on jatkuva prosessi, joka jatkuu. Vaikka koko opettajakunta, oppilaat, vanhemmat ja kaupungin virkamiehet ovat olleet työstämässä sitä, tässä vaiheessa on paikallaan antaa kiitokset myös niille, jotka ovat vaikuttaneet lopputulokseen erityisesti kirjoitus- ja taittovaiheessa. Tämä opetussuunnitelma on rakennettu osista, joita työstivät lähes kaksi vuotta kestäneen prosessin aikana prosessinohjaajien työryhmä, Kaija Norrbygård, Teija Kauppinen ja Anna-Leena Salokorpi. Tämän lisäksi johtoryhmään kuuluivat Klaus Koskela, Rami Manninen, Lasse Perhiö ja Rainer Smedman. Kiitokset kuuluvat myös niille oppilaille ja opettajille, jotka ovat antaneet luovuutensa Kuvamateriaalista ovat vastanneet Gerd Sunngren, Jürgen Lehmann, Stig-Göran Berglund ja kaupunkimme kotisivujen laatijat. Osa kuvista on allekirjoittaneen omista arkistoista, kuvattu erikseen tätä opetussuunnitelmaa varten tai skannattu eri kirjoista. Myös Kristina Lundström-Björk antoi symboleista kertovan tekstinsä käyttöömme. Esiopetuksen ja edellisen opetussuunnitelmaprosessin vetäjä, erityislastentarhanopettaja Orvokki Sainio, on ollut suureksi avuksi sekä tekstin tarkistamisessa että yhdistämisessä. Hänen tekstejään ja runojaan on tässä opetussuunnitelmassa edelleen muuttamattomina. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

9 Kieliasun ja sisällön tarkistamisessa auttoi erityisesti luokanopettaja Seija Nylund. Hänen lisäkseen äidinkielenopettajat Tiina Stara ja Kati Orjala, luokanopettajat Ritva Juuti ja Ole Ahlvik sekä koulutoimenjohtaja Terhi Päivärinta olivat muiden opettajien ohella suureksi avuksi. Pietarsaaressa 12. toukokuuta 2005 Anna-Leena Salokorpi Opetussuunnitelmaprosessinohjaajien ja johtoryhmän puheenjohtaja ja sihteeri Arvokkaat taitolliset ja ulkoasua koskevat neuvot säästivät vaivaa ja aikaa: Pirkko Aro, Stig-Göran Berglund, Kerstin Kalliosaari ja Glenn Nylund antoivat käytännöllisiä vihjeitä ja neuvoja. Oppilaan näkökulman Etelänummen koulusta Tärkein työ on vielä tekemättä: tekstin muuttaminen toimivaksi käytännön koulutyössä. Toivottavasti tämä opetussuunnitelma kuluu käyttäjiensä käsissä ja toimii sille asetetun tehtävän mukaisesti: arkipäivän koulutyön ohjaajana. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

10 Pietarsaari on pitkään ollut myös ruotsinkielisen lastentarhanopettajakoulutuksen kaupunki, ja sen heijastuksia näkyy suomenkielisessäkin varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Myös kansakoululla on täällä pitkä ja kunniakas historia. Johtajaopettaja O. V. Ruikka 1.Koulukaupunkimme,Pietarsaari Monikymmenvuotinen johtajaopettaja O. V. Ruikka kertoo värikkäästi opetuksen ja koulun alkutaipaleista kirjassaan Pietarsaaren suomalainen kansakoulu (Vaasan kirjapaino 1955), jonka tekstistä historiikin lyhennelmä, lainaukset ja otsikointi ovat saaneet innoituksensa. V uonna 1652 perustetussa Pietarsaaressa asuu noin asukasta, joista noin puhuu äidinkielenään ruotsia ja noin suomea. Kunnallisella päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella on Pietarsaaressa pitkät perinteet. Vanhimmat päiväkotimme ovat täyttäneet 90 vuotta. Pietarsaari voi olla ylpeä jopa erityisopetuksen menneisyydestään, sillä täällä on aikanaan toiminut kuuromykkäkoulu. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

11 Johtajaopettaja O. V Ruikan teos vuodelta 1955 Koulun syntyvaiheet V uoden 1866 kansakouluasetuksessa velvoitettiin kaupunkikunnat perustamaan ja ylläpitämään riittävästi kansakouluja vuotiaille lapsille. Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu pääsi aloittamaan toimintansa syksyllä Koulun opetuskieli oli ruotsi, sillä parin tuhannen asukkaan kaupunki oli tuolloin käytännössä ruotsinkielinen, vaikka kaupunkiin oli kulkeutunut jonkin verran suomenkielisiä käsityöläisiä, kotiapulaisia ja muuta työläisväkeä. Lapsiperheitä oli kuitenkin niin vähän, ettei suomenkielisen koulun perustaminen voinut tulla kysymykseenkään pitkiin aikoihin luvun viimeisinä vuosikymmeninä jouduttiin uuteen taloudelliseen kehitysvaiheeseen, kun entinen kauppaa ja meriliikettä harjoittanut pikkukaupunki muuttui käden käänteessä muutamien tarmokkaiden liikemiesten toimesta voimistuvaksi teollisuuskaupungiksi. Väestö lisääntyi nopeasti, ja muutos kaksikieliseksi paikkakunnaksi alkoi sen myötä. Vaikka suomenkielisiä lapsia oli tuolloin paljon, joutuivat he alkuvaiheessa pyrkimään ruotsinkieliseen kansakouluun, jos osasivat edes vähän ruotsin kieltä. Omankielistä koulua kaivattiin jo vuosisadan vaihteessa, ja sen puutetta korvasivat opetus- ja valistuskurssit, joilla opetettiin lukemista, kirjoitusta, laskentoa ja laulua kolmena iltana viikossa. Lisäksi pidettiin keskustelutilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli herättää nuorissa isänmaallista mieltä. Vapaaehtoinen valistustoiminta, iltakurssit eivät riittäneet tyydyttämään suomalaisväestön opintarvetta, vaan kaupunginvaltuustoon tehtiin vetoomus suomalaisen kansakoulun saamiseksi kaupunkiin. Koulu toimi supistettuna (korvikekouluna) Mariankoulun huoneistossa kolmiosastoisena, kahtena ala- ja yhtenä yläkoulun luokkana lukuvuodet Ensimmäiset täysiluokkaisen koulun päästötodistukset annettiin vuonna Varsinainen kansakoulutoiminta pääsi alkamaan vuonna 1904 syksyllä vanhan kaupungintalon sivurakennuksessa Choraeuksenkadun varrella, nykyisessä Tomtebon huoneistossa. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

12 Suppeaohjelmaista iltakoulua pidettiin lapsille, joiden koulunkäynti oli syystä tai toisesta laiminlyöty. Opetussuunnitelmaa Tomtebon päiväkoti Kun oppilasmäärä kasvoi, saatiin tilavampi koulu Isonkadun varrelta, entisen Säästöpankin tontilta, 1907 alkaen ja myöhemmin myös Marian kansakoulutalon tilat jäivät suomenkielisten käyttöön ruotsinkielisten saatua koulunsa Laamanninkadulta. Monien vaiheitten jälkeen valmistui uusi koulu, Suomalainen kansakoulu, Alholmankadun varteen vuonna oihin aikoihin koulun lukuvuosi alkoi 1. syyskuuta ja N päättyi 31. toukokuuta. Joululomaa pidettiin koko kuukausi ja ns. kuukausiloma säännöllisesti kuukausit-tain. Vuoden 1907 ohjesäännön mukaan alimmilla luokilla opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, laulua ja käsitöitä, jotapaitsi oppilaita harjoitettiin voimailuleikeissä ja liikkeissä, kertoo johtajaopettaja Ruikka kirjassaan. Ylemmillä luokilla mukaan tulivat historia, maantieto, luonnontieto, mittausoppi, piirustus sekä jos mahdollista puutarhanhoito. Ohjessäännön liitteenä oli koulunjohtajan yksissäneuvoin opettajakunnan ja kansakouluntarkastajan kanssa määräämä opetussuunnitelma tuntimäärineen ja oppikursseineen. Ristikarin koulu Tilapulaa koettiin vielä tämänkin jälkeen ja sitä yritettiin helpottaa vuoroluvulla. Oppikoulun toiminta Pietarsaaressa alkoi myös vuonna Esimerkkinä tuon ajan alakansakoulun piirustuksen opetussuunnitelmasta oli tehtäväksi merkitty suoria janoja siniviivaiselle ja pistepaperille ja kuudennella luokalla suoritettiin jo käsivaraista piirustusta, varjostetusta ja väritystä! Vuodesta 1945 lähtien opetusohjelmaan on kuulunut myös ns. yhteinen tunti, Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

13 jonka ohjelman luokan oppilaat opettajan johdolla suunnittelivat. Se oli entisajan luovan ilmaisun oppiaine. Myös urheilutoiminta oli vilkasta, ja kilpailuja järjestettiin sekä koulun sisällä että koulujen välillä. Fysiikan ja kemian koetoimintaa varten oli kojeisto ja kemiallisten aineiden kokoelma. Opettajisto piti oppilaskirjastoja jo tuolloin tarpeellisina. Kirjastotoiminta alkoi, kun myös kaupungin yleinen kansankirjasto toimi koulutalossa. Kirjastosta lainattiin yläkoulun oppilaille yksi kirja kerrallaan. Opettajakirjastoon kuului opetukseen liittyviä ohje- ja valmistekirjoja ja aikakauslehtiä. Voimistelutunti Marian koulussa Kalusteet haalittin aluksi eri paikoista, mutta soittimiin piti panostaa muuten: Koululle hankittiin mm. pianiino ja kolme harmooniota. Suomalaisen kansakoulun opettajat seminaarista saamiensa aatteiden innoittamina vaativat opetuksen helpottamiseksi ja tehostamiseksi kaikki saatavissa olevat opetus- ja havaintovälineet: karttoja, kuvastoja, havaintokuvia, koevälineistöä ja täytettyjä lintuja. Opetusta ja havaintovälineitä Koulussa pidettiin vuosittain kuusijuhlat ja lukuvuoden päättäjäiset. Jouluna iihtyisyyden ja tarpeellisen V vaihtelun aikaansaamiseksi lapset saivat koulusta joulunamuset ja on vuodesta 1936 kuunneltu yleisradion joululehden. Pitkäaikaisen tavan mukaan kansakouluille järjestämiä opetusohjelmia. oli päättäjäispäiväksi järjestetty Kovaääniset asennettiin koulun oppilasten käsitöiden ja piirustusten kaikkiin luokkahuoneisiin vuonna näyttely sekä myös kirjoitus- ja laskuvihkojen Opetuksen havainnollistamiseksi hankittiin näyttely. Lisäksi koulussa koululle havaintokuvaston lisäksi vietettiin monia isänmaallisia ja kansallisten skioptikon-kone, kuvaheitin, ja vuonna suurmiesten merkkipäivien juhlia oma elokuvakone, jolla esitettiin Suomi-Filmin kustantamia lyhytfilmejä Koululaiset osallistuivat myös Suomen sekä ulkopuolisten toimesta jopa raittiusliiton raittiuskilpakirjoituksiin, ja värifilmejä Amerikan ja samassa yhteydessä oppilaat suorittivat Venäjän luon-nosta. koko maassa yhtäaikaisen kirjallisen Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

14 kokeen. Parhaat kirjoittajat saivat kirjapalkintoja. Kansakoulujen yhteisen johtokunnan käytettävissä olivat opintorahastot, joista jaettiin varoja hakemuksen perusteella. Kehoituspalkintoina jaettiin kunnostautuneille oppilaille kirjoja päättäjäistilaisuudessa. Järjestystä ja kurinpitoa P ietarsaaren kaupungin kansakoulujen ohjesäännössä vuodelta 1907 velvoitetaan koulussa vallittavan ankara järjestys, jonka mukaan opettajattaren piti kaita oppilaita sekä tunnilla että joutohetkinä. Opettajan ja johtokunnan rangaistuskeinoina olivat nuhtelu luokan kuullen, seisottaminen, tovereista erottaminen, istumaan jättäminen, nuhtelu kouluun kokoontuneen nuorison kuullen, aresti ja ruumiillinen kuritus sekä karkoitus koulusta määräajaksi tai ainiaaksi. virkeästi seu-raa koulun ajankohtaisia virtauksia ja kokeiluja. Tämä on kai vuosisadan alkuvuosina ollut mielessä Pietarsaaren kansakoulun ohjesäännön laatijoilla, jos-sa määrätään vuosittain annetavaksi jollekulle opettajista tai opettajattarista kolmensadan markan suuruinen matka-apuraha. Etelänummen koulun ensimmäiset rakennukset, piirros: Pirkko Sukselainen 1974 Näitä kaikkia myös käytettiin erityisesti suomalaisen kansakoulun ensimmäisenä kymmenvuotiskautena. Tavallisimpia rikkomuksia olivat uppiniskaisuus, tottelemattomuus ja näpistys. Ruumillinen kurittaminen kiellettiin vuonna Opettajatkin opiskelevat ja kokoustavat V älttyäkseen kaavoihin kangistumiselta on tarpeen, että opettaja mahdollisimman Saaja on velvollinen vähintäin kuuden viikon aikana seuraamaan opetusta jossakin koulussa koti- tai ulkomailla. Kuunteluavun saajan piti myöhemmin laatia tarkka ketomus kansakoulun johtokunnalle matkastaan ja havainnoistaan. Johtokunta puolestaan jätti selvityksen koulujen opettajien tutkittavaksi, opiksi ja ojennukseksi. Kaiken muun toiminnan ohella harjoittivat opettajat innokkasti opintoja omin avuin osallistumalla lukuisiin urheilu-, voimistelu-, leikki-, piirustus-, käsityö-, raittius- ym. kursseihin ja opintotilaisuuksiin. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

15 Oppilashuoltoa Vanha alkeiskoulu O ppilashuolto koulun alkuaikoina sisälsi paljon nykyaikanakin toteutuvia muotoja, vaikka moni tehtävä onkin ajan myötä muuttunut tarpeettomaksi. Pietarsaari on ollut kouluterveydenhuollon edelläkävijä, valistuneen ja tarmokkaan, koululääkäri Woldemar Backmanin, ansiosta luvun alussa suomen- ja ruotsinkielisillä oli yhteinen hallinto ja opettajainkokoukset pidettiin kaksikielisinä. O.V. Ruikka ylistää kirjassaan järjestelyn hyödyllisyyttä: Toista kieltä taitamattomia tämä saattoi kyllästyttääkin, mutta tutustumalla toiskielistenkin käsityskantoihin päästiin helpommin yksimielisiin ehdotuksiin ja päätöksiin. Myös tilaisuuksien vapaassa seurustelussa tultiin lähemmin tuttaviksi ja joskus jopa ystäviksi! Sitä paitsi paljon vanhempi ruotsalainen kansakoulu perinteineen ja kokeneine opettajineen tarjosi Ruikan mukaan suomalaisille virkaveljille ja -sisarille paljon hyödyllistä opittavaa. Eräänä seurauksena menetelmästä on varmaan ollut, että erikielisten koulujen opettajakunnat ovat aina suhtautuneet suopeasti sisarkoulun pyrkimyksiin kouluolojen parantamiseksi. Kokouksissa käsiteltiin koulujen opetus- ja kurikysymyksiä. Kenties tärkein tehtävä oli koulun opetussuunnitelman uusi-minen. Kesäsiirtola Nissarössä Kouluterveyshuoltoon kuuluivat koululääkärin terveystarkastukset, jonka tutkimusten pohjalta hän lääkäri esitti keinoja oppilaiden terveyden ja olojen parantamiseksi, kuten terveyskasvatusta oppitunneilla ja kesäsiirtolatoimintaa. Jopa koululääkärin vastaanottohuone oli koulun tiloissa! Opettajien tehtävänä oli oppilaiden mittaaminen ja punnitseminen sekä teveydentilan havainnointikaavakkeen täyttäminen. Terveyskaavakkeen tietojen avulla tehtiin toimenpiteet vaikeiden sairauksien, tuberkuloosin tai tra- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

16 komian, varalle tai vaikkapa heikkonäköisten tai -kuuloisten istumapaikkoja sijoitellessa. Viikottain suositeltiin pidettäväksi siisteystarkastus, jolloin oppilaat näyttivät kaulansa ja käsivartensa kulkiessaan tarkastavan opettajan sivu. Koulusairaanhoitaja aloitti toimintansa vuonna 1918 ja kouluhammaslääkäri vuotta myöhemmin. Kaupunkiin siirtynyt suomalaisväestö oli pääasiassa työläisväkeä, joiden toimeentulo ei ollut aina kehuttava. Koulumaksut ja koulutarpeiden ostaminen saattoivat käydä monilapsisille perheille ylivoimaisiksi. Koulu teki voitavansa ja otti auliisti vapaaoppilaita, joilta ei peritty 1-2 markan suuruista koulumaksua. Vaatteiden puutteessa monet oppilaat joutuivat jättämään koulunkäyntinsä kesken. tuli yleiseksi ja maksut-tomaksi. Keittoruoan jakelu alkoi ja ruokailuvälineet annettiin koulun puolesta, mutta leipä tuotiin kotoa. Ruokalistalla oli viikottain kaurapuuroa, hernesoppaa, kauravelliä, puolukkapuuroa, ohravelliä ja perunasoppaa. Elintarvikepulan aikana oppilaille jaettiin viljelyspalstoja läheiseltä pellolta, joka kunnostettiin ja lannoitettiin kaupungin toimesta. Varoja kerättiin myös keräämällä pulloja ja jätepaperia. Johtokunta anoi rahaa avustuksia varten kaupunginvaltuustolta, joka myönsikin varoja väkijuomainmyynnin voittovaroista suhteellisen auliisti. Opettajat järjestivät arpajaisia kenkien ja ruoan hankkimiseksi puutteessa oleville oppilaille. Lasten oloja pyrittiin helpottamaan myös perustamalla kaupunkiin yhdistys, jonka tuella toimi koulukoti. Siellä oppilaat saivat myös ruokaa viettäessään vapaa-aikaansa. Työskentelyä koulun kasvitarhassa v Puhtaus ja siisteys K oulu siivottiin puhtaussääntöjen mukaan lakaisemalla kosteita sahanpuruja käyttäen, tuulettamalla, pyyhkimäällä pulpetit ja kerran kuussa pidettävällä suursiivouksella, jolloin pestiin saippualla ovet ja akkunat, seinälaudoitus, pulpetit ja muut huonekalut, sylkykupit ja käymälät. Koulukeittiö rakennettiin Suomalaiselle kansakoululle vasta vuonna 1943, jolloin kouluruokailu Siivouksen toimittivat vahtimestari, oppilaat ja opettajat. Aivan koulun Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

17 ensimmäisestä vuodesta alkaen on koulun puolesta ja kaupungin kustannuksella järjestetty kaikille oppilaille ilmainen saunominen saunalaitoksessa. Viikottaiset saunamatkat kouluaikana olivat vuodesta vuoteen hyvin suosittuja. Vasta vuoden 1953 koulun talousarviossa ei ollut enää menoerää oppilaiden vapaat kylvyt. siirtymään koululle kaikkine työläisineen, koneineen ja varastoineen. Sota-aikana annettiin supistettua opetusta pääasiassa kotitehtävien muodossa, jota varten voitiin kokoontua Suomalaiselle yhteiskoululle tai Palokunnan ravintolahuoneustoon. Koulujen toiminta muodostui säännöttömäksi ja katkonaiseksi lakkaamatta uusiutuvien majoitusten takia ja koulut olivat sotilaskäytössä. Saatavilla olevia tiloja käytettiin vuorotellen. Sotatoimien päätyttyäkin koulut toimivat edelleen sotasairaaloina. Sota-aikaa Kaupungin sauna Sotakoulun tykki museon pihalla S ota-aika aiheutti koulutoiminnalle monia vaikeuksia: opettajia kutsuttiin palvelukseen, työttömyys, elintarpeitten puute ja poliittisten selkkausten aiheuttama järkytys. Vuonna 1939 uusi kansakoulu määrättiin tyhjennettäväksi, koska koulun huoneustoon asettui viipurilainen, sotilasvarusteita valmistava pukutehdas, jonka sotilasviranomaiset olivat määränneet Nykyaikaa T eollisuus toi kaupunkiin suomenkielistä väestöä erityisesti Järviseudulta luvulla puunjalostusteollisuus voimakkaan laajenemi-sen takia tarvitsi uutta työvoimaa ja erityisesti silloin suomenkielisen väestön määrä kasvoi nopeasti. Vaikka suuren muuttoliikkeen vaihe on jo ohi, niin suomenkielisen Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

18 väestön kotiutu-minen on edelleen kesken. Otteita korvikekoulun ensimmäisen opettajan laatimasta kertomuksesta 1900-luvun alusta Pietarsaari -kotikaupunkimme Peruskoululaisten vanhemmissa on jo Pietarsaaressa syntyneitä, mutta heidän vanhempansa ovat enimmäkseen muuttaneet tänne muualta. Tutkijoiden mukaan ihmisen juurtuminen asuinpaikkaansa vaatii neljän sukupolven ajan. Suomenkielisten juuret ovat vasta ottamassa kasvutilaansa Pietarsaaren mullasta, kun taas ruotsinkielisten juuret ovat kasvaneet siinä vuosisatoja. Pietarsaaren kotiseutumuseo Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

19 Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

20 Mistä on pienet pietarsaarelaiset tehty? Mistä on Pietarsaaren tytöt tehty? Mistä on Pietarsaaren pojat tehty? Luontoäidin syleilystä, tupakkarullan hyräilystä merituulen kohinasta, samettimetsän suhinasta veden kalvon katselusta auringonlaskusta meren helmaan merenkulkijain tarinoista kun laiva purjehtii seikkailemaan Runebergin runoilusta suomen ja ruotsin sorinasta, kahden kielen rikkaudesta Laiska-Jaakon perinnöstä wanhan ajan torilla Strengbergin kellon ihmettelystä puutalo-skatan reunalla Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

21 Koulupuiston kauneudesta, Lucia-neidon kynttilöistä uskosta, toivosta, rakkaudesta niistä on Pietarsaaren lapset tehty Hanhiemoa mukaillen Orvokki Sainio (Opetussuunnitelma 1-2 luokille 2002) Fäbodan rantakallioista, selluloosan hajusta, makkarasta ja jätskistä, Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

22 1.2 Opetussuunnitelman laatiminen Pietarsaaren kaupungin kotisivu Opetussuunnitelmauudistuksen tausta K oulun on reagoitava yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuviin, nopeisiin muutoksiin. Opetussuunnitelman uudistamisen tarpeen taustalla ovatkin pääasiassa yleiset yhteiskunnalliset taustatekijät, Suomen muuttunut kansainvälinen asema ja kaikkia koskeva työelämän muutos, jossa kansalaisilta vaaditaan yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja. Myös koululta edellytetään kykyä sopeutua muutoksiin. Tärkeä, maailmanlaajuinen tavoite on kestävä tulevaisuus. K aupungissamme on laadittu ensimmäinen koko perusasteen yhdistävä opetussuunnitelma. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma vuosiluokille 3 9 on tehty lukuvuoden aikana Opetushallituksen vahvistamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 pohjalta. Se muodostaa kansallisen kehyksen tavoitteenaan yhtenäistää perusopetus koko maassa ja taata tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppivelvollisille asuinpaikasta riippumatta. Opetusjärjestelmässä on tapahtunut useita muutoksia. Koululainsäädäntö on uudistunut siten, että esiopetuksesta ja perusopetuksesta on laadittu opetussuunnitelmallinen kokonaisuus ja sitä laadittaessa on edellytetty otettavan huomioon nimenomaan perusopetuksen yhtenäisyys. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäinen perusopetus esiopetuksesta päättövaiheeseen, 9. luokalle asti. Myös yhteys perusopetuksen ja lukion välillä täytyy olla nähtävissä. Aikaisemmat perusteet eivät ole ohjanneet riittävästi paikallisten opetussuunnitelmien laatimista ja uusilla perusteilla halutaan turvata opetussuunnitelmien riittävä yhtenäisyys ja niiden perusteiden ohjattavuus. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

23 Opetussuunnitelman perusteet nojaavat perusopetuslakiin ja asetukseen sekä valtioneuvoston tavoite- ja tuntijakoasetukseen. Opetussuunnitelma täsmentää lain ja asetusten tavoitteita. Uudistuksen taustalla on myös oppimistulosten parantamisen tarve sekä tiedon ja oppimiskäsityksen edistäminen. Osalla yhdeksännen luokan oppilaista on todettu olevan liian heikot perustiedot ja -taidot. Myös oppimisen tasossa on ollut nähtävissä alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja. Uusi opetussuunnitelma korostaa yksilön tukemista kasvatuksessa, oppilaan yleisestä hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista sekä yhteistyön tärkeyttä kotien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös tasoittaa heikommista sosiaalisista oloista tulevien lasten opintietä. Oppilaista huolehtiminen, oppilashuolto ja oppilaan ohjaus ja on kirjattu aiempaa tarkemmin opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on lisäksi nykyistä tiiviimpi kodin ja koulun välinen yhteistyö. Tehostunut oppilashuolto, monimuotoinen erityisopetus, oppimisen tavoitteellisuus ja vuorovaikutuksellinen arviointiprosessi ovat koulun uutta arkea, jossa oppilas, opettaja ja vanhemmat sitoutuvat yhteistyössä kukin omaan vastuuseensa. 1-2 luokkien aikaisempaa opetussuunnitelmaa laatinut työryhmä on valmistanut esiopetuksen jatkoksi opetustyötä tukevan eettisen kasvatuksen aineiston, joka on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Kansainvälisyyden ja kulttuurisen moniarvoisuuden lisääntyessä on entistäkin tärkeämpää, että lapselle kehittyy selkeä identiteetti ja tietoisuus omista juuristaan. Merikivet Inhimillinen kestävä kehitys perustuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoon. Koulun tulee antaa oppilaalle taidot hakea, arvioida ja soveltaa yksittäisten oppiaineiden rajat ylittäviä tietokokonaisuuksia alati muuttuvassa maailmassa. Oppilaiden arviointi on ollut epäyhtenäistä. Uuden, valtakunnallisesti yhtenäisen opetussuunnitelman Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

24 tavoitteena on oppilaan arvioinnin vertailtavuuden parantaminen. Siihen pyritään siten, että perusteisiin on laadittu kielten opetusta varten taitotasoasteikot, hyvän osaamisen kuvaukset kouluaikaiseen arviointiin ja päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin aineisiin. Päättötodistus on todistus perusopetuksesta koko oppimäärän suorittamisesta. Esiopetuksen antamat oppimisvalmiudet tulee hyödyntää alkuopetuksessa. 1-2 luokkien opetuksen päätavoite on saada valmiudet myöhempää opiskelua varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. luokanopettajia, lastentarhan-opettajia ja asiantuntijajäseniä. Kieliryhmien välinen yhteistyö on kirjattu painotusalueeksi Pietarsaaren koulutustoimen strategioihin. Myös hallinto on kaikille perusopetuksen asteille yhteinen. Lähes kaikissa päivähoitoa ja esiopetusta antavissa päiväkodeissa toimii sekä suomen- että ruotsinkielisiä ryhmiä. Myös henkilöstö on tottunut työskentelemään yhdessä. Tavoitteena on kaikkien opettajien organisoitu, tavoitteellinen yhteistyö. Pietarsaaren raatihuone Pietarsaaren keskustaa Opetuksen keskeisiä sisältöjä, kielikylpyopetusta, erityisopetusta, maahanmuuttajien opetusta, oppilashuoltoa sekä oppilaan hyvää osaamista on ollut pohtimassa työryhmiä, joihin on kuulu-nut Opetussuunnitelman perusteiden keskeiset muutokset O petussuunnitelmaa on uudistettu sekä yleisen osan että ainekohtaisten suunnitelmien osalta. Kokonaan uusia asioita ovat fysiikkakemian tulo alaluokille, perusopetuksen yhtenäistäminen, hyvinvoinnin tuen eli oppilashuollon tarkat Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

25 suunnitelmat, arvioinnin yhtenäistäminen, hyvän osaamisen kriteerit ja kielien taitotasoasteikot. Myös koulujen itsearviointi ja opetussuunnitelman toteutumisen arviointi, missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää, on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opetuksen järjestämisen lähtökohdissa perusopetuksen arvopohja ja tehtävä on määritelty tarkemmin, kuin aikaisemmassa opetussuunnitelmassa. Samoin opetuksen toteuttamisen kuvauksessa oppimiskäsitys, oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat on kuvattu aiempaa täsmällisemmin. Eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien teemat ovat ajanmukaistettuja. Aiemmassa opetussuunnitelmassa annettiin esimerkkejä ajankohtaisista teemoista, nyt käsittelyssä edellytetään etenemistä kohti keskeisiä kasvatus- ja opetustyön päämääriä. Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää oppiaineisiin ja niiden tulee näkyä koulujen toimintakulttuurissa, kun ennen toteutus tapahtui eri oppiaineiden yhteistyönä ja erillisinä projekteina. Aihekokonaisuuksien on oltava näkyvissä myös arvopohjassa. Näkymä UPM:n tehtaille Aihekokonaisuudet ovat omaa tulkintaa ympäröivän maailman muutoksista: mikä ajassa on sellaista, jonka täytyy vaikuttaa koulutyöhön? Mikä muutoksissa on tärkeää juuri meidän alueellamme? Aihekokonaisuuksien käsittelyssä otetaan huomioon lapsen kehitysvaihe, sillä vastuun ottaminen on erilaista eri ikäkausina. Koulukohtaisissa tarkennuksissa on kuvattava tarkasti, miten aihekokonaisuudet toteutetaan omassa koulussa. Perusteista johdetaan suunnitelma siitä, milloin ja missä aineessa asiat käsitellään, miten muuten koulussa toimien niitä toteutetaan ja miten ne näkyvät koulun toiminnassa. Runebergin tupa Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

26 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmassa kielen yhteisöllinen näkökulma ja vuorovaikutustaidot nousevat vahvemmin esille, prosessiajattelua ja perustaitojen oppimista korostetaan ja teksti nostetaan keskeiseksi tarkasteluyksiköksi. Kirjallisuudella on keskeinen asema ja verkkoviestintä tulee uutena asiana. Lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Opetuksessa korostuvat elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja vuorovaikutteisuus ja se tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan. Toisen kotimaisen ja vieraan kielen tavoitteet jaetaan nyt alakohtiin kieli, kulttuuritaidot, oppimaan oppiminen ja viestintästrategiat. Sisällöissä taas käytetään jakoa tilanteet, aihepiirit sekä rakenteet. Lisäksi eri kielille määritellään erilaiset saavutustasot hyvässä osaamisessa. Liite: taitotasoasteikko Matematiikan opiskelussa pääpaino on uusissa perusteissa ajattelun kehittämisessä ja ajattelumallien oppimisessa. Matematiikan opetuksen velvoitetaan etenevän systemaattisesti ja korostetaan käsitteiden ja ajattelun esiin tuomista eri tavoin (välineet, puhe, kuvat, kirjoitus). Lisäksi tiettyjä sisältöjä on siirretty alkamaan pohjustamisen muodossa jo alemmilla vuosiluokilla. Ympäristö- ja luonnontieto ovat 1-4 luokilla aineryhmä, joka sisältää biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonalat. Tämä mahdollistaa aineryhmän jäsentämisen kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja oppilaan toimintaa yhteisön jäsenenä. Biologian ja maantiedon opetuksessa on kestävän kehityksen näkökulma painokkaammin esillä. Biologian opetuksessa korostuu lähiympäristön tutkiminen, maastotyöskentely ja lajien tunnistaminen. Maantieto keskittyy aiempaa enemmän oman kotiseudun tutkimiseen ja Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

27 painottaa karttatyöskentelyn merkitystä. Alimmilla luokilla vahvistetaan terveystiedon oppiainesta. Ylempien luokkien maantiedon ja biologian sisällöt ovat ihmiskeskeisempiä, ympäristötietoisempia ja dynaamisempia, kuin aikaisemmin. yleissivistystä ja elämän-katsomuksen rakentumista. Keskeiset sisältöalueet muodostavat aiempaa selkeämmät kokonaisuudet. Osa Vanhan Testamentin kertomuksista siirretään yläluokille, tilalle on tullut kristinuskon perusainesta. Uskonnon opetuksessa korostetaan juutalaisuu-den, kristinuskon ja islamin keskinäistä yhteyttä. Aspegrenin puutarhaa Pedersören kirkko Fysiikan ja kemian opetus oppiaineena alkaa perusopetuksessa aikaisemmin. Tiedonalat ovat mukana opetuksessa jo 1-4-luokilla ja 5-6-luokilla erotetaan tuntijaon mukaisesti fysiikan ja kemian aihepiirit ja niihin sisältyy myös terveystiedon tavoitteita ja sisältöjä luokilla tavoitteita ja sisältöjä tarkennetaan ja järjestetään uudelleen fysiikan ja kemian osa-alueiden pohjalta. Uskonnon tavoitteissa vahvistetaan oppilaan Elämänkatsomustietoon on lisätty katsomuksellisen ajattelutaidon tavoitteita ja niihin liittyviä hyvän osaamisen kuvauksia. Opetuksessa pyritään esiopetuksesta lähtevään ja perusopetuksen kautta kulkevaan eheään linjaan, joka rakentuu neljän sisältöteeman varaan: moraalinen kasvu, kulttuuri-identiteetti, ihmisoikeudet ja ympäristö. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

28 Musiikissa korostetaan oppilaan toiminnallisuutta ja musiikillista keksintää, sisältöjä on konkretisoitu ja oppimiskäsitystä tuodaan selkeämmin esille. Kuvataiteen tavoitteissa nykytaide otetaan selkeästi näkyviin ja painopistettä siirretään mediaan. Tietokonegrafiikka ja multimedia tulevat korostetummin esille, samoin oppiaineen sisäinen integraatio. erote-taan liikunnan opetuksesta. Vuosiluo-killa 1-4 opetus toteutetaan leikin-omaisesti kohti lajitaitoja, kun taas 5-9 luokilla painotetaan lajitaitojen oppi-mista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Oppilaanohjaus ja ohjauksen järjestäminen kuvataan uudessa opetussuunnitelmassa kahdella tasolla: oppilaitoksen tehtävänä ja toimijoiden tehtävänä. Uutta on eri vuosiluokille jaettu rakenne (1-2, 3-6, 7-8). Pietarsaaren kaupungin museo Oppilaanohjauksessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja tiedonhankintataitojen oppimista. Oppilaitoksen tulee laatia opetussuunnitelmaansa kuvaus, jossa määritellään oppilaanohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken. Oppilaanohjauksen luokkatuntien sisältöjen aihealueet tuodaan yksilöidysti esille. Uutta myös käsityön opiskelussa on tietotekniikan ja teknologian välineisiin tutustuminen. Suunnittelutaitoja ja kokonaisprosessin hallintaa korostetaan. Käsityön kokonaisuus selkiytyy, laajentuu ja konkretisoituu, kuten myös kotitaloudessa. Kotitalouden opetuksessa teemoja ajankohtaistetaan liittyen oman talouden hallintaan, kestävän kehityksen mukaisiin työtapoihin, monikulttuurisuuden haasteisiin ja aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Liikunnan opetuksen suurin muutos on se, että terveystiedon oppiaines Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

29 on oltava osa opetus-suunnitelmaa ja kaikkien aineiden ope-tusta, ei vain irrallinen toimintasaareke. Maisema vesitornille Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita varten ohjeistusta on täsmennetty, eikä eri erityisopetuksen ryhmien opetukseen laadita erillisiä perusteita. Yhteistyötä kodin ja koulun välillä täsmennetään ja velvoitetaan sen toteutumiseen. Opetussuunnitelmassa määritellään selkeämmin HOJKS:n laatiminen, erityisesti yksilölliset oppimäärät. Tietostrategian lähtökohtana on Vuosina toteutettu tietoyhteiskuntaohjelma, joka jakautuu osahankkeisiin: tietoyhteiskunnan kansalaistaidot, opetushenkilöstön koulutus, tietoteollisuuden ja uusmedian ammattilaisten koulutus, virtuaalikoulu ja virtuaaliammattikoulu, virtuaaliyliopisto, oppimisympäristöjen tutkimus, tietoyhteiskunnan rakenteet, digitaaliset oppimateriaalit ja verkkoopetuksen tekijänoikeudet. Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan hankkeissa painopisteet ovat alueellisen tasa-arvon edistäminen, kielivähemmistöjen aseman turvaaminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö ja valinnaisen A-kielen opetuksen kehittäminen. Hankkeisiin liittyy läheisesti myös opettajille suunnattu ope.fi-koulutus, joka jakaantuu kolmeen taitotasoon. Hanketta on toteutettu myös Pietarsaaressa paikallisin kouluttajavoimin. Pietarsaaren koulupuisto Tieto- ja viestintätekniikan opetuksen perustana tulee olla oppilaitoksen tietoja viestintästrategia, joka painottuu tietoteknisessä osaamisessa laadun ke-hittämiseen. Sen Tietoyhteiskuntahankkeisiin on saatu tukea Opetushallitukselta ja suunnitelmissa on kehittää kansainvälisiä projekteja, kuten kansainvälistä ystävyyskouluhanketta etwinning. Pietarsaaressa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on laadittu vuosille Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

30 Pikkuiset Tomtebon päiväkodin pihalla Opetushallituksen edellyttämät muutokset esiopetuksen opetussuunnitelmaan (Liite määräykseen 42/011/2003) Strengbergin kello 8, yhteistyö kodin kanssa 11 esiopetuksen oppilashuolto 19 opetussuunnitelman laatimisen järjestelyt sekä 20 opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat on huomioitu ja kirjattu tähän asiakirjaan Opetussuunnitelmaprosessi Pietarsaaressa T ähän opetussuunnitelmaan on sisällytetty soveltuvin osin Pietarsaaren kaupungin molemmille kieliryhmille käyttöön otettu esiopetussuunnitelma tarkistuksineen ja uudistuksineen sekä Pietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelma 1-2 luokille, joka on otettu käyttöön alkaen. Samoin 1-2 vuosiluokille aikaisemmin voimassa ollut opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi ja yhdistetty koko perusopetusta yhdistäväksi opetussuunnitelmaksi Pietarsaaren kouluissa toteutettavaksi vuosiluokilla 0-9. Perusteet kumoavat määräykset PL 14 1/011/1994, 26/011/1997, 4/011/1999 ja 63/011/2002. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

31 Laadinnassa on otettu huomioon muut lapsia ja nuoria koskevat päätökset, kaupungin kehittämisstrategia vuosille sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ohjaava strategia vuosille , joka löytyy Pietarsaaren koulusivuilta. Tvt-strategia tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma Kaiken kaikkiaan tähän opetussuunnitelmaan kirjatut asiat ovat pitkälle sellaisia, että niitä on jo tehty aikaisemminkin. Nyt valmis aineisto on koottu yksiin kansiin eri lähteistä ja päivitetään vastaamaan nykypäivää. Strengberg Etelänummen koulun oppilaiden näkökulmasta Prosessin organisointia varten nimettiin syksyllä 2003 prosessinohjaajien työryhmä ja opetussuunnitelmatyön johtoryhmä, joissa työstettiin aine- ja aiheryhmiltä saatuja luonnoksia. Luonnokset esiteltiin, käsiteltiin ja hyväksyttiin, jonka jälkeen prosessinohjaajat työstivät niitä eteenpäin. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista Tarkistuksia jatkettiin lukuvuoden 2004 keväällä ja lukuvuonna , tehtiin vertailuja valtakunnalliseen normitekstiin ja lisättiin puuttuvia asioita. Kevätlukukauden 2005 alusta aloitettiin opetussuunnitelman kokoaminen. Siihen yhdistettiin vuosiluokkien 1-2 aikaisempi opetussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelman pääkohdat, yhtenäistettiin kirjoitusasu ja tarkistettiin asiasisältö. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

32 Lausuntokierros järjestettiin siten, että luonnoksia ovat lukeneet ja korjanneet sekä koulutoimenjohtaja että opettajat. Huhtikuussa 2005 opettajille järjestettiin veso-päivän tilaisuus, jossa luonnos tarkistettiin, täydennettiin ja korjattiin ryhmissä. Opetussuunnitelman taitto ja kuvitus ovat edenneet rinnakkain kouluportaalin ja opetussuunnitelman verkkoversion kanssa toukokuuhun 2005, jolloin opetussuunnitelmaluonnos hyväksyttiin Pietarsaaren päivähoito- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Kouluttautuminen aloitettiin syyslukukauden 2003 alussa opettajien vesopäivän informaatiotilaisuudella. Prosessin etenemisestä ja ajankohtaisista asioista on tiedotettu johtoryhmän välityksellä. Lukukauden alkaessa prosessinohjaajat kertoivat opettajille opetussuunnitelman sen hetkisestä vaiheesta. Kaksi aineryhmän edustajaa esitteli tilaisuudessa oman ryhmänsä luonnokset ja opettajat keskustelivat ryhmissä muun muassa erityisopetuksesta, pietarsaarelaisuudesta ja tekivät ehdotuksiaan uuteen opetussuunnitelmaan tutustumisesta ja kouluttautumisesta. Opetussuunnitelman yhtenäisyyden takaamiseksi on tehty yhteistyötä eri opettajaryhmien välillä sekä käytetty asiantuntijoiden ja vanhempien näkemyksiä tukena. Periaatteena on ollut, että opetussuunnitelmatyöryhmissä on mahdollisimman monta eri asteen tai alan opettajaa tai muuta asiantuntijaa. Pietarsaaren kirkko Kouluttautuminen uuteen opetussuunnitelmaan Opetussuunnitelmaprosessin tavoitteena on ollut tutustuttaa ja kouluttaa opettajat uuden opetussuunnitelmien tuomiin muutoksiin opetus- ja kasvatustyössä, sekä pyrkiä muuttamaan toimintamalleja käytännön koulutyössä uutta oppimiskäsitystä läheneviksi. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

33 Yleisessä osassa kuvataan opetussuunnitelmaa, sen laadinnan perusteita, toimintaympäristöä, arvoperustaa, oppimisympäristöä sekä esitellään tuntijako. Myös kodin ja koulun yhteistyö sekä oppilashuollon ja erityisopetuksen organisointi sisältyvät tähän jaksoon. Arviointiluvussa käsitel-lään niin oppilasarviointia kuin koulu-yhteisön arviointiakin. Opetussuunni-telman toteutumisen seuraaminen ja ar-viointi kirjataan myöhemmin tähän opetussuunnitelmaan. Luvussa 9 esitellään kielikylpyopetuksen ruotsin ja suomen kielten opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9. Portti kesään Opetussuunnitelma on oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Opetussuunniteman päätavoitteena on perusopetuksen yhtenäistäminen koko ikäluokkaa käsittäväksi, saumattomaksi kokonaisuudeksi. Kun perusopetusta aletaan toteuttaa uuden opetussuunnitelman pohjalta, on erityisen tärkeää varmistaa, että opettajat saavat täydennyskoulutusta ja työn kehittämiseen tarvittavat uudet tiedot ja virikkeet. Rehtoreista ja koulutoimenjohtajasta koostunut ryhmä on työstänyt arviointiosan ja todistusmallit. Työryhmät valmistelivat luonnoksensa kansallisten perusteiden pohjalta lukuvuoden aikana. Työtä on jatkettu lukuvuoden ajan. Opetussuunnitelma koostuu lukujen 1-6 yleisestä osasta sekä luvun seitsemän ainekohtaisesta osasta. Syksyn satoa Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

34 1.3. Opetussuunnitelman sisältö E siopetuksen ja perusopetuksen yhtenäisyyden ja yhteistyön varmistamiseksi tähän opetussuunnitelmaan sisältyvät myös opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelmaan tekemät muutokset ja tarkennukset (Liite määräykseen 42/011/2003), (64/011/2000/ ) noudatettavaksi alkaen toistaiseksi. Muutokset koskevat perusteiden pykäliä 8, 11, 19 ja 20. Perusteiden pykälät 8 ja 11 on laadittu kokonaan uudestaan perusopetuslain (477/2003) 14 :n pohjalta. Perusteiden 19 :n toiseen kappaleeseen on lisätty uusi viimeinen lause ja 20 :n kohta 11 on muutettu. Perusopetuslain (477/2003) 15 :n mukaan myös esiopetuksen opetussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat esiopetuksen toiminta-ajatus esiopetuksen oppimisympäristön kuvaus esiopetuksen mahdolliset painotukset esiopetuksessa noudatettavat täsmennetyt kasvatus- ja oppimistavoitteet esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen järjestäminen eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa yhteistyö kotien kanssa yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen yhteistyö muiden tahojen kanssa esiopetuksen järjestäminen yhdistetyissä ryhmissä, esimerkiksi 3-6-vuotiaat päivähoidossa tai esiopetus yhdysluokissa perusopetuksen kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimisen periaatteet lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi esiopetukseen osallistumisesta annettava todistus toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

35 Opetushallituksen perusopetuksen antamat opetussuunnitelman perusteet sisältyvät seikat arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Eri oppiaineiden opetussuunnitelmat sisältävät aineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin. Kutakin ainetta e- deltää johdanto-osa, jossa luonnehditaan aineen ominaispiirteitä tai pedagogisia lähtökohtia. Sisällöt esitetään taulukkoina ja kuvina, joiden rakenne vaihtelee oppiaineiden erilaisuuden vuoksi. Tavoitteita kuvataan vihreällä pohjalla ja sisältöjä sinisellä. Pietarsaaren symbolit, usko, toivo ja rakkaus kuvaavat myös eri luokka-asteita. Oppiaineissa noudatetaan sisältöjen jaottelua vuosiluokittain tai sisältöalueet ovat yhdistettynä kokonaisuuksiksi. Näin jää liikkumavaraa myös koulujen tasolla opetuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tavoitteena on ollut saada opetussuunnitelma niin konkreettiselle arkipäivän tasolle, että opettaja todella hyötyy siitä käytännön työssään. Kirjoitusja taiton ratkaisujen pohjana on myös se, että teksti on hyödynnettävissä suoraan opettajien koulutuksessa, opetussuunnitelman tiedotuksessa ja verkossa toimivina asiakirjoina. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

36 1.3.1 Koulukohtaiset tarkennukset ja painotukset K oulukohtaiset tarkennukset lisätään tähän koko kaupun-kia koskevaan opetussuunnitelmaan. Näitä asioita ovat: Eero Hiirosen vesiaiheinen veistos Pietarsaaren kävelykadulla Opetussuunnitelmaan kuuluvien aihekokonaisuuksien toteutusta luonnehditaan osassa eheyttäminen ja aihekokonaisuudet, sekä oppianeesta riippuen niiden yhteydessä: oppiaineryhmät ovat tarkastelleet keskeisten aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä oman aineensa kannalta. Aihekokonaisuuksiin yrittäjyyskasvatus sekä viestintä ja mediataito on lisäksi laadittu erillinen opetussuunnitelmansa koulun oma toiminta-ajatus koulun oma arvopohja koulun omat hyvän käytöksen painopistealueet koulun toimintakulttuuri kurssimuotoisuus ja jaksotus koulun järjestyssäännöt koulun käyttämät oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet koulun kirjoittamattomat säännöt ja käytänteet (tavat, välitunnit, tuntien alkamiset jne.) miten koulussa tuetaan oppimista opetusvälineet opetustilat fyysinen ympäristö psyykkinen oppimisympäristö juhlat aamunavaukset teemapäivät, tapahtumat, tempaukset perinteet muuta mainittavaa koulun käytänteet tukiopetuksen järjestämisessä tarkennukset puuttuvilta osilta koulujen toimenpidesuunnitelmiin ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten oppilaiden poissaolot kiusaaminen väkivalta mielenterveyskysymykset tupakointi ja päihteet erilaiset onnettomuudet kuolemantapaukset Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

37 yksilön tukeminen ja yhteisön työkyvyn säilyttäminen fyysistä tai psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa miten koulu käyttää lisätuntiresurssit koulun omat painotukset lisäksi yläluokilla: valinnaisaineiden toteuttaminen 8. ja 9. luokilla: aineen nimi, laajuus, kurssin tavoitteet ja sisällöt, arviointiperusteet Perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönottaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vahvistettiin Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma voitiin ottaa käyttöön ja se tulee ottaa käyttöön kaikkien vuosiluokkien osalta viimeistään lukuvuoden alusta. Pietarsaaressa uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vaiheittain syyslukukaudesta 2005 alkaen siten, että vuosiluokat 1-8 ottavat ne käyttöön lukuvuoden 2005 ja 9.luokat 2006 alusta. Koulut laativat omat painotuksensa tämän opetussuunnitelman pohjalta. 8. luokan atk-valinnaisryhmän oppilaan näkemys keskustan graffiti-taiteesta Koulujen käyttöön tarkennuksien ja painotusten tekemistä varten on tässä opetussuunnitelmassa liitteenä lomake, jolla voi testata koulun opetussuunnitelmassa jo olevia tai niistä puuttuvia asioita. Liite: Pika-analyysi Kahdeksasluokkalainen rumpali Etelänummella Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

38 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja S uomalaisen perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkel-poisuuden säilyttäminen sekä moni-kulttuurisuuden hyväksyminen. Koulussa tehtävä työ edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista varhaiskasvatuksesta alkaen läpi opintien. Perusopetuksen tehtävä on välittää lapselle arvoja, joiden omaksuminen antaa hänelle hyvän elämän eväät ja tekee hänestä yhteiskuntakelpoisen kansalaisen. Tavoitteena on aikuinen, joka on sisäistänyt yhteisönsä arvot ja normit. Hän osaa perustella mielipiteensä ja valintansa, sekä arvioida omaa toimintaansa. Kehitys jatkuu koko elämän ajan, erityisesti nuoruudessa ja aikuisuudessa, jolloin ihminen asettaa itselleen ihanteita ja joutuu samalla arvioimaan lapsuudessa sisäistämiään arvoja ja käyttäytymismalleja. Etelänummen koulun tyttöjä ja poikia joulun aikaan Isollakadulla Eettinen ja yhteistoiminnallinen kasvatus tulee aina liittää lapsen kokemuksiin ja tarpeisiin ja sovittaa hänen ikätasoaan vastaavaksi. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla työille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä, ottaen huomioon myös sukupuolten väliset erot. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

39 Helsingin sanomat Pelastakaa pojat- tyttöjen ja poikien kehityseroista ja lukioiden tyttövaltaistumisesta Lääkärien mukaan terveet pojat elävät vuoden päivät noin 14-vuotiaina henkisen taantuman aikaa. Ja juuri silloin pitäisi tehdä elämän tärkeimmät ratkaisut. Kun he siitä havahtuvat, voi olla jo liian myöhäistä. Stakesin selvityksen mukaan joka vuosiluokasta jää 2000 poikaa pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Myös poikien fyysiset ominaisuudet vaativat kanavia purkaa energiaansa usein tyttöjä enemmän läpi kouluajan. Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos on huolestunut poikien koulumenestyksestä: kyllä meiltä puuttuu poikapedagogiikka, eikä tämä ole pelkästään tyttö- ja poika-asia, erilaisuuksien tunnistamista pitää ylipäätään lisätä. Kamalinta on se, että koulu ei tunnista poikien tarpeita. Se johtaa siihen, että koulu ei maistu ja huomiota haetaan häiritsemällä. Näin luuserit vain vahvistavat omaa huonoa menestystään. Ja kun oppimisen vaikeuksiin ei puututa ajoissa, ne vain kasvavat. Jos opetus on paperin makuista rivissä istumista, poikien on vaikeampi saada onnistumisen elämyksiä, ja se syö heidän itsetuntoaan. Tytöt jaksavat sitä istumista yleensä paljon paremmin. Lindroosin mielestä tärkeämpää kuin se, mitä opetetaan, on se, miten opetetaan. Se tarkoittaa aktiivisia työmenetelmiä ja muutakin, kuin luokassa tapahtuvaa opetusta. Täytyy ymmärtää lähteä koulusta ulos ympäröivään maailmaan ja antaa pojille enemmän mahdollisuuksia käytännön työhön. Koulun pitää olla tervetullut paikka, joka tarjoaa onnistumisen tilanteita lapselle myös herkimpinä kasvuaikoina. Asiaa on tärkeä pitää esillä koko kouluajan, sillä pojat kokevat monesti, että he ovat huonoja ihmisiä, koska eivät pärjää koulussa. Siitä on päästävä, että koulun antama palaute vie itsetunnon. Kiltit työt toimivat koulussa sääntöjen mukaan. Tottelevaiseksi oppiminen ei vielä kuitenkaan takaa menestystä koulun jälkeen. Tyttöjä pitää puolestaan rohkaista luovuuteen ja toiminnallisuuteen. Tytöt ovat niin kauhean tunnollisia ja ankaria itseään kohtaan, toteaa Lindroos. Opetusmenetelmien monipuolistamisesta hyötyisivät siis myös tytöt. Tytöiltä vaaditaan kotonakin yleensä enemmän ja varsinkaan hiljaisten tyttöjen ongelmia ei huomata. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

40 Vaikka tytöt ja pojat ovat kehitykseltään ja temperamentiltaan erilaisia, ei Kirsi Lindroos silti suosittele tyttö- ja poikaluokkiin palaamista. Yhteiskunnassa eletään kaikki, miehet ja naiset, tytöt ja pojat, yhdessä. Ja aina pitää suhtautua varauksella siihen, että tämä olisi pelkästään kylmästi tyttö-poika-asetelma. Niinhän ei ole, vaan lapset ovat erilaisia. Kaikkiin lapsiin pitää suhtautua tasa-arvoisesti ja hyväksyä heidät. Mutta koulukaan ei yksin kasvata lasta. Koti on ydinpaikka, jonka yhteyksien kouluun pitää toimia. Pahinta on, jos vanhemmatkin menevät koulun puolelle syyttämään lasta siitä, ettei opi. Lasta ei saa koskaan jättää yksin järjestelmää vastaan, sanoo Lindroos. Ongelma on tiedostettu ja paljon on tapahtumassa. Peruskouluasetukseen tehtiin joulukuussa 2001 tärkeä lisäys: opetuksessa otetaan erityisesti tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Pietarsaaressa lapsi kasvaa elävän kaksikielisyyden ja monimuotoisen kulttuurin vaikutuspiirissä. Arvoperusta välittyy opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä jokapäiväisen koulutyön järjestämisessä ja toiminnassa. Pietarsaarelaislapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja hänen juurtumisensa kotiseutuun on kuin purjehtimaan opettelemista kotirannoilla ja lähivesillä. Arvojen määrittely liittyy koulujen toiminta-ajatukseen, ihmiskäsitykseen ja oppimis- ja tietokäsitykseen. Ne muodostavat sekä perustan että päämäärän kaikelle toiminnalle. Arvot järjestyvät usein sisäkkäin: toinen edeltää toista tai vaikuttaa toiseen. Toimintaan liittyvät myös velvoitteet: arvojen näkyminen ei saa jäädä vain keskustelun tasolle, vaan koko arvohierarkia on voitava todentaa käytännön arjessa. Lyhennelmä Jukka-Pekka Raesteen kirjoituksesta Helsingin sanomissa Aspegrenin puutarhaa Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

41 Sitoutuminen arvopohjaan mahdollistaa työkulttuurin muutoksen. Parhaimmillaan arvoista keskusteleminen herättää työyhteisöjä pohtimaan työn niin taustalla vaikuttavia vakiintuneita toimintamalleja kuin arvoja ja niiden mielekkyyttä. Keskustelu voi johtaa muutokseen työyhteisön jäsenten toiminnassa. Pietarsaaressa on järjestetty opetussuunnitelman pohjaksi arvokeskustelu marraskuussa 2003, johon osallistuivat kaikki suomenkieliset koulut, osittain oppilaskunnat ja koti- ja koulu-yhdistykset. Näin saatiin myös oppilaiden ja vanhempien näkemykset mukaan. Koulujen oma arvopohja ja toimintakulttuuri johdetaan näistä yhteisesti tärkeiksi koetuista asioista koulujen omien opetussuunnitelmien yhteydessä. Näin kaupunkimme arvot näkyvät kaikkien koulujen toiminnassa ja arjen tilanteissa. Yhteistyökykyisyys ja vuorovaikutustaidot ovat pohjana kaikelle. Työyhteisön jäsenet tulevat toimeen keskenään ja osaavat tehdä työtä yhdessä. Rohkaisu, auttaminen ja kannustus kuuluvat yhteistyöhön ja työyhteisön jäsenet kuuntelevat ja kunnioittavat toisiaan. Onnistumisen tunne syntyy myös tätä kautta. Kasvatuksen tavoitteena on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva ja tasapainoinen oppilas, jolla on myönteiset yksilölliset ja sosiaaliset valmiudet sekä kriittinen arviointikyky. Terveeseen itsetuntoon sisältyy usko omaan osaamiseen, realistinen minäkuva, kritiikin sietokyky ja oma-aloitteisuus. Luovuus ja itseilmaisu taiteen keinoin rohkaisevat oppilasta näyttämään tunteensa ja olemaan luonnollinen. ARVOPOHJAMME LÄHTÖKOHTA ON ELÄMÄN, LUONNON JA IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN, SEKÄ OMAN JA TOISTEN OPPIMISEN JA TYÖN ARVOSTAMINEN. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

42 Kulttuuri-identiteetin rakentaminen kaksikielisessä kunnassamme on koululle haastava tehtävä. Kulttuuriperinnön vaaliminen ja kulttuuriset valmiudet kehittyvät oman maan, oman kaupungin ja vieraiden kulttuurien tuntemuksella. Kulttuuritietous ja -tuntemus edistävät myös suvaitsevaisuutta ja vuorovaikutusta vierailla kielillä. Suvaitsevaisuus ja luottamus erilaisia ihmisryhmiä, kansoja ja kulttuureja kohtaan, sekä toisten kunnioittaminen mahdollistavat erilaisuuden huomioon ottamisen ja hyväksymisen ja johtavat tasa-arvoisuuteen. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus koulussa, koulumatkoilla sekä sovittujen sääntöjen noudattaminen luovat pohjan yhteisön viihtyisyydelle. Sitä edistävät myös järjestys, siisteys ja hyvät, kohteliaat käytöstavat. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu, ettei kiusaamista sallita, työturvallisuus, terveydenhoito sekä kodin ja koulun yhteistyö ovat hoidetut parhaalla mahdollisella tavalla. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja vaaliminen edistävät rauhantahtoisuutta. Kasvatuksen tavoitteena on aktiivinen demokraattisen, tasa-arvoisen ja kestävän kehityksen yhteiskunnan jäsen. Kestävä kehitys, luonnon ja ympäristön kunnioittaminen kasvatusperiaatteina tähtäävät seuraavan sukupolven olosuhteista huolehtimiseen. Malmin talo Pietarsaaren Purjehdusseuran ravintolan rantamaisema Vastuu itsestä, toisista ja ympäristöstä luovat edellytykset kaikkien työyhteisössä työskentelevien työrauhalle, jolloin myös sovitut säännöt toteutuvat. Vastuuntunnon kehittyminen ja työntekoon oppiminen alkavat varhaisessa vaiheessa, joihin myös koulukasvatus tähtää. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

43 Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sisäistyvät, kun kaikessa toiminnassa noudatetaan sovittuja sääntöjä, eikä sallita valehtelua, pahan puhumista toisista tai toisen omaisuuteen kajoamista. Seuraukset rikkomuksista ovat johdonmukaisia ja oikeasta ja väärästä keskustellaan. Opettaja on oppilaille esikuvana, mutta uskaltaa myös tunnustaa virheensä. Perustehtävänsä mukaisesti koulu takaa oppilaille elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot ja valmiudet. Opetuksella luodaan laaja perusta yleissivistykseen, valmiudet tiedonhankintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Alati muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa korostuvat tiedonhaun ja viestinnän taidot, kyky loogiseen ajatteluun, tieto- ja viestintätekniikan hallinta, työn tekemisen taito sekä valmiudet yrittäjyyteen. PIETARSAAREN PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA terve itsetunto kulttuuriperinnön vaaliminen ja kulttuuriset valmiudet suvaitsevaisuus ja luottamus erilaisia ihmisryhmiä, kansoja ja kulttuureja kohtaan, sekä toisten kunnioittaminen aktiivinen demokraattisen, tasaarvoisen ja kestävän kehityksen yhteiskunnan jäsen luonnon ja ympäristön kunnioittaminen turvallisuus vastuu itsestä ja ympäristöstä rehellisyys ja oikeudenmukaisuus tarpeelliset tiedot, taidot ja valmiudet Näkymä kävelykadulle Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

44 Energy Dancers esiintyy Jaakonpäivillä Jokaisesta Pietarsaaressa asuvasta lapsesta on tavoitteena kasvattaa vahvan identiteetin omaavia, joustavia ja erilaisuutta kunnioittavia ihmisiä, jotka ylpeänä sanovat olevansa Pietarsaaresta kotoisin ja haluavat vaikuttaa elinympäristönsä asioihin, asuvatpa sitten myöhemmin missä tahansa. Minigolfia Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

45 Tavoitteena on kasvattaa pietarsaarelaista lasta ja nuorta siten, että hänestä kasvaa turvallinen Yhteistyökykyinen, hallitsee vuorovaiktustaidot Rehellinen ja oikeudenmukainen Aktiivinen demokraattisen, tasa-arvoisen ja kestävän kehityksen yhteiskunnan jäsen Toisia ihmisiä, luontoa ja ympäristöä kunnioittava Vastuullinen itsestään, toisista ja ympäristöstään Yhteiskunnassa tarvittavat tiedot, taidot ja valmiudet omaava Kulttuuriperintöä vaaliva ja kulttuuriset valmiudet omaava Terveen itsetunnon omaava Suvaitsevainen ja luottavainen erilaisia ihmisryhmiä, kansoja ja kulttuureja kohtaan Kun lapsi vartuttuaan lähtee purjehtimaan elämän merelle, voivat kaikki häntä ohjanneet aikuiset monen vuoden yhteistyön jälkeen todeta luottavaisesti: Varustin laivan, ompelin purjeet, mutta tuulille en mahda mitään. Olemme varustaneet hänen laivansa kantamalla vastuumme kasvattajina Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

46 antamalla hänelle aikaa, kiinnostusta ja kannustusta tukemalla häntä luottamukseen ja pysyviin ihmissuhteisiin ohjaamalla häntä kestävien elämänarvojen omaksumiseen antamalla aikuisina esimerkin siitä, että yhdessä olemme enemmän kuin yksin arvostamalla lapsuutta antamalla hänelle sopivan mittaisia haasteita kasvaa vastuuseen Tuulta purjeisiin antaa matkan tarkoituksellisuus terve itsetunto, rohkeus ja aloitekyky halu oppia uutta kaiken ikää Tuulesta kuin tuulesta hän selviää toimimalla luovasti ja joustavasti tekemällä yhteistyötä luottamalla omaan ja toisten pystyvyyteen hakeutumalla suojaan P ieni lapsi elää luulossa, että maailma on tehty häntä varten. Tällainen lapsuuden anarkia ei voi jäädä käyttäytymistavaksi, jos lapsen halutaan kasvavan järjestäytyneen perheen, lapsiryhmän ja yhteiskunnan jäseneksi. Hän on syntynyt perheeseen, jolla on oma perinteensä ja historiansa. Kouluun tullessaan hän kohtaa uuden sosiaalisen yhteisön, jolla myös on omat omaksutut arvostuksensa ja tapansa. Lapsi kohtaa kasvuympäristössään sen julkiset ja julkilausumattomat sosiaaliset säännöt ja normit, asenteet ja käyttäytymistavat, joiden rajoissa on opittava toimimaan. Siihen lapsi ja nuori tarvitsee ja odottaa paljon aikuisten tukea. Heidän velvollisuutensa on valvoa ja seurata omaksumista. Runo: Pietarsaaren esiopetuksen opetussuunnitelma 2001 Aspegrenin puutarhassa Esiopetuksen arvot Hyvien tapojen noudattaminen, rehellisyys ja taito tulla toimeen kaikkien kanssa ovat niin lasten kuin vanhem- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

47 pienkin arvostamia ominaisuuksia. Ulkomaailman sääntöjen ja normien o- maksuminen antaa lapselle rajat, joissa yksilöllisyys ja vahva luonne pääsevät kehittymään. Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä. Siihen tarvitaan vuorovaikutusta, yhteistyötä ja vertaisryhmää. Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitysja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan lapsen kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetuksessa on huomioitava myös sukupuolten erityistarpeet. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. kehityksen kannalta joh-donmukaisesti etenevän kokonaisuu-den. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen tavoitteet ja omaleimaisuus on aina otettava huomioon. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Ajasta ei ole tietoa, kukaan ei laske minuutteja, jokainen hetki on tulvillaan onnea Lapsi tutkii... juoksee... kiipeää... koskettaa... näkee... maistaa... haistaa... kuulee... mutta ennen kaikkea lapsi kasvaa ja oppii... Joan Walsh Anglund 1964 Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodos-tavat lapsen 2.2. Perusopetuksen tehtävä Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

48 P erusopetus on osa koulutuksen perusturvaa, jolla on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen kautta yksilölle tarjotaan mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus, annetaan yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opetuksen tavoitteet on ensimmäisestä koulupäivästä alkaen asetettu kauas. Kun lapsi on aloittamassa koulunkäyntiään nyt, on tavoitteena hyvän elämän eväät noin vuonna Vuosiluokkien 1 2 opetus perustuu varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamille valmiuksille ja kehittää niitä myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetus alkaa yksilöllisesti siitä, mihin esiopetuksessa on päästy. Esi- ja perusopetuksesta rakentuu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus, jonka opettajat varmentavat keskinäisellä yhteistyöllä ja vanhemmat osaltaan tiedon siirtäjinä. Päällekkäisyydet, turhat kynnykset ja katkokset voidaan yhteistyöllä poistaa. Samoin voidaan sopia esi- ja perusopetuksen yhteisistä käytännöistä. päämäärätietoiseksi toi-minnaksi, jonka kautta lapsi saa valmiuksia toimia vastuullisena yhteis-kunnan jäsenenä muuttuvassa ja kan-sainvälistyvässä maailmassa. Perusope-tuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista iden-titeettiä sekä äidinkielen kehitystä. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Opetus tähtää elinikäisen oppimisen ja sivistymisen halukkuuteen. Lähtökohtana on oppilaan lähielämänpiiristä ja kulttuurista saamat kokemukset. Vanhempien, opettajien, oheiskasvattajien ja sidosryhmien yhteistyöllä ne muovautuvat Pappilan pihatupa Oppilaan identiteetti ja hänen oppimisedellytyksensä ovat aina sidoksissa Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

49 kasvuympäristöön ja kulttuuriin. Koulu tukee lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvua ja vahvistaa häntä toimimaan vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä. Opintien alkaessa on varattava riittävästi aikaa keskinäisen luottamuksen rakentamiseen. Yhteisen kasvatusvastuun syntymiseen tarvitaan positiivinen ilmapiiri ja selkeä vastuunjako, jolla tuetaan vanhemmuutta. Sekä vanhemmilla että lapsella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetuksen suunnitteluun ja toimintaan. Lapsen kasvu ja oppiminen on hyvin emotionaalinen tapahtuma. Aikuisen läsnäolo on lapsen kehitykselle välttämätön. Lapsi tarvitsee aikuisten tukea erityisesti silloin, kun hän joutuu luopumaan turvaa tuottaneista ihmissuhteistaan tai ystävyyssuhteet katkeavat. Itsensä riittävän turvalliseksi tunteva lapsi on valmis liittymään muiden joukkoon ja utelias oppimaan. Aikaa on koko elämä. päivitetään lähi-aikoina koko koulutustoimelle vuosiksi Kuluneen kauden strategia vuosille kiteyttää vision koulutustoimen tehtävästä näin: Pietarsaaren koulutustoimen tehtäväksi määritellään huolehtia kaikilla asteilla korkeatasoisesta ja persoonallisuutta kehittävästä sivistyksestä, joka antaa oppilaille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko-opinnoissa, työelämässä sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Koulutustoimelle nimetään myös perusopetusta koskevat strategiset painotukset: kehitämme opetuksen laatua kehitämme asiakaskeskeisiä toimintamalleja reagoimme yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin kehitämme yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa edistämme kieliryhmien välistä vuorovaikutusta kehitämme kansainvälistä yhteistyötä Pietarsaaren kaupungin koulutus-toimen strategia Lisäksi tavoitteena on parantaa fyysistä toimintaympäristöä ja huolehtia hen- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

50 kilöstön hyvinvoinnista, ammattitaidosta ja koulutuksesta. Näiden tavoitteiden merkitys korostuu, kun uudet opetussuunnitelman perusteet siirtyvät koulutyön käytäntöihin. Uusi oppimisnäkemys, kehittyvä vuorovaikutuksellinen yhteistyö kotien kanssa ja esi- ja perusopetuksen yhtenäisyys edellyttävät sekä uudenlaisia tilaratkaisuja että opettajien kouluttamista muutokseen. liikunta) opetuksen ta-voitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaa-misen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Koulut määrittelevät yhteistyössä muiden koulujen kanssa opetuksen tavoitteet ja sisältöjaon vuosiluokittain sekä muut tässä asiakirjassa kuvattavat asiat ja kirjaavat ne oman koulunsa opetussuunnitelmaan. Opetus muodostaa näin ehjän kokonaisuuden esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Villa Sveden 2.3 Perusopetuksen rakenne P erusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään tässä opetussuunnitelmassa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisesti. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Pietarsaaressa toteutetaan kehittämistä ja arviointia Pietarsaaren strategioiden sekä kaupungin lapsia, nuoria ja koulutusta koskevien strategioiden tai päätösten mukaisesti. Kehittämisen tueksi koulutoimi järjestää henkilöstön koulutusta suunnitelmallisesti. Koulut tekevät toiminnalleen oman kehittämis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa vuosittaista suunnitelmaa. Vuosittaiseen suunnitelmaan sisältyy kuvaus alueen esi- ja perusopetuksen välisestä yhteistyöstä. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuva-taide, käsityö, Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

51 Pietarsaaren kaupungin päivähoito- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen tuntijaon vuosiluokille 1-9 ja samalla vahvistanut kieliohjelman. Sen mukaan A1-kielen, englannin, opiskelu aloitetaan 3. luokalla ja A2-kieli, ruotsi, tarjotaan 4. luokalla. 7. luokalla tarjotaan B1-kielenä ruotsi ja B2-kielet, saksa, ranska ja venäjä, voidaan aloittaa 8. luokalla. Koulut voivat lisäksi tarjota halutessaan kuvataidetta tai musiikkia 8. luokalla yhden tunnin, joka ylittää vähimmäistuntimäärän. Koulujen opetussuunnitelmat pohjautuvat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuosiluokille 1-9 ja Pietarsaaren kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaan sekä vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtaiseen osioon. Esi- ja perusopetuksesta rakentuu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Kunnilla on elokuusta 2001 alkaen velvollisuus järjestää esiopetusta niin, että sitä on kaikkien 6-vuotiaiden saatavilla. Perheille ja lapsille esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Pietarsaaressa esiopetus aloitettiin jo syksyllä 2000 ja Pietarsaari on ollut yksi uusien esiopetussuunnitelman perusteiden kokeilukunnista. Kaikki esiopetuksen yksiköt ovat olleet mukana kokeilussa. Portti Aspegrenin puutarhaan Pietarsaaressa esiopetusta hallinnoi koulutoimi ja sitä annetaan sekä päiväkodeissa että kouluissa. Tavoitteena on saavuttaa 100 % ikäluokasta ja näyttää siltä, että siinä on onnistuttu heti alusta alkaen. Tavoitteena on, että kaikki esiopetusryhmät voidaan sijoittaa kouluihin ja päivähoito järjestetään joko koulun tai läheisen päiväkodin tiloissa. Pietarsaaressa noudatetaan ensisijaisesti lähikouluperiaatetta ja oppimisympäristöt muutetaan oppilaiden tarpeiden mukaisiksi. Esiopetuspaikoista päättää päivähoito- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto vuosittain. 11- vuotisen oppivelvollisuuden suorittava lapsi voidaan esiopetusvuodeksi sijoittaa muuhunkin kuin oman lähikoulunsa esiopetuspaikkaan. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

52 Esiopetusta annetaan päiväkodeissa erillisissä ryhmissä. Koulussa esiopetusta järjestetään erillisessä opetusryhmässä tai yhdessä alaluokkien kanssa. Esiopetusryhmät osallistuvat työsuunnitelmansa mukaisesti koulun yhteisiin tapahtumiin ja hyödyntävät koulun tiloja ja toimintaa. Opetushallitus on hyväksynyt Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet noudatettavaksi perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa alkaen toistaiseksi. Pietarsaaressa toimintaa varten laaditaan erikseen vuosittainen suunnitelma yhteistyössä toimintaa järjestävien tahojen kanssa. Yhdysluokkaopetusta toteutetaan ensisijaisesti vain pienluokkaopetuksessa ja luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Opetusryhmien kokoonpano voi olla oppilaiden tarpeiden mukaan joustavaa ja lukuvuoden aikanakin vaihtuvaa. Opetuksessa voidaan edetä joustavasti joko vuosiluokittain tai aihealueittain eri laajuisia kokonaisuuksia käsitellen. Opetuksessa huomioidaan myös oppilaiden henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat. Koulupuiston lampi Esiopetusryhmien ryhmäkoosta noudatetaan voimassa olevia ohjeita. Jos esiopetusryhmässä on yli 13 lasta, toimii ryhmässä toinen aikuinen opettajan lisäksi. Kun ryhmän koko ylittää 20, jaetaan ryhmä kahdelle opettajalle. Esiopetusta annetaan 4 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa. Lukuvuosi noudattaa pääsääntöisesti koulujen lukuvuotta. Näin esiopetuksen laajuudeksi tulee Pietarsaaressa noin 740 tuntia vuodessa. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

53 Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Erityisopetus toteutetaan Pietarsaaren lähikouluissa joko integroituna luokkaopetukseen, osa-aikaisena opetuksena tai erityisluokissa. Maahanmuuttajaoppilasryhmiä tulee ajoittain yhteistyösopimuksen mukaisesti Oravaisista Pursisalmen koululle. Heille järjestetään tarvittaessa koulussa valmistavaa opetusta. Yksittäiset maahanmuuttajaoppilaat saavat opetusta integroituna normaaliin luokkaopetukseen. Koulupuiston iltapäivä Kesäpäivä kuumanlainen lampi ilmaa viilentää Pieni poika perheinensä ruohikolle rientää. Lavan päällä ihmisjoukko laulujansa esittää kukkapenkit puutarhassa, lapset pienet leikkimässä. Ilon äänet puissa raikaa, lisää tätä kesäaikaa! Nina Mars 8B Parenteesi Koulupuisto Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

54 Aine Yht Perusopetuksen tuntijako Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Tuntijako on hyväksytty Pietarsaaren kaupungin päivähoito- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksessa 31. maaliskuuta 2005.

55 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys M Kaikki tekeminen on tietoa ja kaikki tieto on tekemistä. Piaget aailma muuttuu niin nopeasti, että tiedot ja jopa taidotkin vanhenevat alasta riippuen jo muutamassa vuodessa. Oppimisen tarpeet nousevat elävästä elämästä, joten tarpeisiin täytyy pystyä vastaamaan ilman ajallista viivettä ja tarkasti. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen mielletään prosessiksi. Sen aikana yksilö hankkii, hyödyntää ja kehittää niitä tietoja ja taitoja, joita hän tulee tarvitsemaan omassa elämässään ja yhteiskunnan jäsenenä. Samanaikaisesti syntyy myös kulttuurinen osallisuus ja yksilö löytää itselleen ominaisimmat tavat oppia ja työskennellä mahdollistaen elinikäisen oppimisen. Se tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja muun vertaisryhmän kanssa. Oppilaan aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta johtaa tehokkaaseen oppimiseen. Aiemmat kokemukset, tiedot ja taidot sekä motivaatio auttavat käsittelemään, omaksumaan ja tulkitsemaan uutta. Ihminen ei ole uutta oppiessaan "tabula rasa" vaan, oppiessaan ihminen jatkuvasti rakentaa omaa käsitystään ympäröivästä maailmasta. Tärkein motiivi on halu oppia. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on ongelmanratkaisua sisältävä prosessi, jossa oppilas aktiivisesti ja määrätietoisesti pyrkii ratkaisemaan itsenäisen tai yhteisen ongelman. Konstruktiivisen oppimisnäkemyksen keskeisiä periaatteita oppija on itse vastuussa oppimisestaan, ohjaa ja kontrolloi tiedon käsittelyään ja oppimistaan itse oppimistoimintaa ohjaa tavoite, tavoitteita kriteerit, mutta oppimista säätelee se, mitä oppija tekee uusi tieto rakentuu omien kokemusten ymmärtämiselle, tiedostamiselle ja arvioinnille (tiedon valikoiminen ja tulkitseminen) Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

56 toiminta on tilanne- ja kulttuurisidonnaista sosiaalisella vuorovaikutuksella on oppimisessa keskeinen rooli yksilön toiminta heijastaa omaa ja ympäröivää kulttuuria oppijan oma-aloitteisuus ja rohkeus riippuvat itsetunnosta opettajan rooli on ohjaava Opettamisen ja oppimisen jatkuva kehittäminen perustuvat opettajien ja oppilaiden oman työn kriittiselle tulkinnalle ja tutkimiselle. Koulun kasvatustehtävässä painotetaan yhä enemmän oppimaan oppimista, jolloin lasta ohjataan oman oppimisensa tutkimiseen, tuntemiseen ja myös sen itsenäiseen kontrollointiin. Koulutyön arviointia kehitetään yhdessä opettajien, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Hänen on hallittava aineensa niin hyvin, että voi tukea eri lähtökohdista eri tavalla eteneviä oppimisprosesseja. Opettajien oma koulutustarve arvioidaan sen mukaan, millaista koulutusta tavoiteltava ammattitaito ja opetussuunnitelman toteuttaminen vaatii. Koulutuksen tulisi antaa jokaiselle opettajalle riittävä pätevyys ratkaista työssään eteen tulevia ongelmia ja soveltaa nykyaikaisia opetusmenetelmiä. Opettajat antavat asioille erilaisia painotuksia, eivätkä kaikkien arvostukset aina osu yksiin. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että yhteisesti asetetuista tavoitteista tingittäisiin. Kasvattajalla on tärkeä tehtävä tarkkaavaisuuden suuntaajana ja uteliaisuuden virittäjänä. Hän on kanssaoppija, ohjaaja, avustaja, valmentaja ja tukija sekä muokkaa opittavan aineksen oppijan kehitystasoa ja kykyjä vastaavaan muotoon. Tärkeää on se, millä tavalla opettaja itse hahmottaa ja rakentaa oppiaineksen. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

57 Kaupungin vanhan hautausmaan portti Oppiminen on itseohjautuvaa, henkilökohtaista tulkintaa maailmasta, sekä yhteistyötä, jossa asioiden merkityksistä neuvotellaan monelta kannalta. Arvioinnissa ydinkysymys on, ovatko koulutettavat omaksuneet tarkoitetut valmiudet. Oppimisen arviointi voi perustua oppilaan tekemille opintosuunnitelmille ja tuotoksille prosessin eri vaiheissa. Oppijan olisi myös osattava toimia omaehtoisesti ja arvioida sekä kehittää omaa toimintaansa. Konstruktivismia voidaan pitää eräänlaisena "sateenvarjoterminä", joka kokoaa alleen tietynlaisia oppimisprosessia koskevia käsityksiä. Yleismallia tai reseptikokoelmaa ei ole. Sovellettaessa konstruktiivista opetustapaa riippuu opettajan tavasta hahmottaa tehtävänsä, hänen tietonsa, taitonsa ja luovasta joustavuudesta. Näin se nostaa esiin opettajuuden tavalla, joka poikkeaa oleellisesti empiristisestä ajattelutavasta ja samalla kyseenalaistaa monia perinteisiä selviöitä. Saaristomaisemaa Kahdeksannen luokan saksantunnin aiheena oli aamiainen ja siihen liittyvä sanasto. Aluksi tarkasteltiin tekstikirjan kuvia, joissa saksalaisperhe on aamupalalla, ja verrattiin suomalaista ja saksalaista aamiaista. Virittelyä aiheeseen jatkettiin valitsemalla harjoituskirjassa olevista kuvista ne aamiaisainekset, joita kukin oppilas oli itse syönyt aamulla. Sen jälkeen oppilaat yhdistelivät ruokakuvat ja niitä vastaavat saksalaiset sanat käyttäen muissa kielissä oppimiaan sanoja apuna. Sanat tarkistettiin ja opeteltiin niiden ääntäminen lukemalla sanat yhdessä ääneen. Samalla saatiin raivatuksi kappaleen sanastoa. Mallilauseiden ja rastittamiensa kuvien avulla oppilasparit alkoivat keskustella siitä, mitä syövät aamiaiseksi. Tässä vaiheessa joku keksi kysyä opettajalta, miten kysytään: Mitä söit aamiaiseksi? 8. luokalla alkavassa saksassa mennyttä aikamuotoa ei tietenkään vielä ollut opetettu. Parikeskustelun jälkeen käytiin tekstikirjan kappale normaalisti läpi. Kotitehtäväksi oppilaat saivat ryhmi- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

58 tellä aamiaissanat: mitkä kuuluvat leikkeleisiin, juomiin, mitkä ovat makeita jne. Jokaisen piti myös listata, mistä pitää ja mistä ei. Seuraavalla tunnilla kyseltiin sitten parilta mallilauseen avulla, mistä tämä pitää ja vastaavasti, mistä ei pidä. Parikeskustelun jälkeen oppilaat lähtivät liikkeelle luokassa ja kyselivät toisilta, mitä he syövät ja juovat aamiaisella, esimerkiksi Juotko kahvia? Opettajien rooli muuttuu asiantuntijuudesta oppimisen ohjaamiseen. Opettajan on tärkeä perehtyä oppilaittensa valmiuksiin yksilöinä ja hyödyntää kaikki saatavilla oleva lähtötieto, kuten yhdessä laadittava oppimissuunnitelma, suunnittelu- ja arviointikeskustelut. Harjoituskirjan taulukkoon kirjoitettiin myöntävästi vastanneen luokkatoverin nimi. Kun kysymykseen syötkö kananmunan? ei tahtonut löytyä ketään, joka vastaisi ja, tultiin kysymys esittämään opettajalle. Kun kirjan aamiaiskappale oli kerrattu, aamiaistilanne näyteltiin 3-4 oppilaan ryhmissä. Opettaja muistutti vielä kohteliaasta kielenkäytöstä bitte- ja danke-sanoineen. Oppilaat keksivät itse hakea kotitalousluokasta rekvisiittaa (pöytäliina, kahvikupit, leipäkori jne.). Jotkut oppilaat tekivät lopuksi vielä seinätauluja, joissa he kertoivat lempiaamiaisestaan. Työnsä he kuvittivat joko omilla piirroksilla tai lehdistä leikatuilla kuvilla. Pietarsaaren kaupungin paloasema Konstruktiivinen oppiminen on itsesäätelevää ja oppijakeskeistä oppimista. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että opiskelijat jätetään oppimistehtäviensä kanssa yksin, vaan se on haastanut opettajat ja koulutuksen järjestäjät uusien tehtävien pariin; auttamaan opiskelijoita kehittymään itseohjautuvina ja taitavina oppijoina. Nykyinen etäopiskelu tietoverkoissa antaa uusia haasteita niin oppijalle kuin opettajalle. Tietoverkko ja internetin keskeinen ajatus tarjota lähes rajaton pääsy käsiksi tietoon on hyvä esimerkki konstruktivistisesta ajattelusta. Tämä kuitenkin asettaa niin opetusmateriaalin tekijöille kuin opiskelijoillekin uutta, en- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

59 tistä kriittisempää lähestymistapaa tietoon. Opiskelijan on yhä tarkemmin analysoitava ja pohdittava niin tiedon tarpeellisuus kuin tiedon oikeellisuus. Nämä vaatimukset asettavat myös haasteita opettajille, joiden tehtävänä on asettaa tietoa kaikkien nähtäville. mahdollisimman vähän huomiota korostetaan oppijan ulkoista aktiivisuutta ("puuhastelua") oppimisprosessia Arvostetaan oppijan mietiskelyä, ongelmanratkaisuja yksin tai pienryhmissä, ääneenajattelua, mindmappeja, argumentointia, diskussiota Esiopetuksesta ja koulussa karttana toimii yhdessä laadittava oppimissuunnitelma ja siihen liittyvät suunnittelu- ja arviointikeskustelut. Oppimiskäsityksen muutokset: BEHAVIORISMI KONSTRUKTIVISMI palaute annetaan oppilaalle mahdollisimman nopeasti opetettava aines jaetaan pieniin informaatiopalasi in, jotta ne voidaan opettaa mahdollisimman tehokkaasti (analyysi, kaiken strukturointi) oppilaan virheisiin kiinnitetään oppilaalle annetaan aikaa reflektoida omaa suoritustaan oppijan annetaan työskennellä laajahkojen tietovarantojen parissa, jotta hän voi omaehtoisesti rakentaa aineistosta itselleen merkityksellistä tietoa (synteesi) oppijan tekemät virheet ovat luonnollinen osa Opetan 4. luokkaa, jossa on 19 oppilasta. Äidinkielessä opiskelimme sanaluokkia. Olin aikaisemmin kirjoittanut pienen tarinan, josta puuttuivat kaikki adjektiivit. Oppilaat saivat täydentää siihen adjektiiveja tietämättä tarinan kulkua. Tärkeätä oli, että keksittäisiin mahdollisimman erikoisia adjektiiveja. Luokan seinällä on koko ajan taulu, jossa sanaluokat ovat. Sitten kirjoitimme itse tarinan, jossa käytettiin mahdollisimman paljon hassuksi muuttuneen tarinan adjektiiveja. Sen jälkeen oppilaat saivat paritehtävän: opittuja sanaluokkia, verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja oli kirjoitettu korteille, jotka oppilaat lajittelivat oikeisiin pinkkoihin. Korttipakat lisääntyvät tunti tunnilta. Seuraavalla kuvaamataidon tunnilla valittiin kuvakorteista kolme adjektiivia, joissa käytettiin hassun tarinan adjektiivejä virikkeenä. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

60 Itse tekeminen on eräs peruskoulun alaasteen keskeisiä työtapoja. Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja hyvin organisoitua siten, ettei opittavien asiakokonaisuuksien rakenteita hajoteta vuotias lapsi on luonnostaan utelias ja kiinnostunut monenlaisista asioista ja ilmiöistä. Tämä edellyttää koululta tutkivaa työskentelyotetta, jolloin yhteys ympäröivään yhteisöön on tärkeää. 6. luokan matematiikan tunnilla aloimme opiskemaan murtolukuja. Lähdimme liikkeelle siten, että palautimme mieleen, mitä oppilaat muistivat asiasta 5. luokalta. Ensin koottiin muistiin jääneet a- siat taululle: osoittaja, nimittäjä, laventaminen, supistaminen, yhteiset tekijät, kertotaulut Sitten taittelimme paperia osiin ja annoimme niille matemaattiset merkintätavat, ja rupesimme laskemaan. Oppilaiden luovien ominaisuuksien kehittäminen edellyttää sitä, että omaperäisyydelle ja yksilöllisyydelle annetaan tilaa. Peruskoulun alaluokkien oppilaat ovat erityisen innokkaita ilmaisemaan itseään. Koulun tulee kannustaa tällaisia pyrkimyksiä ja panostaa viestintätaitojen monipuoliseen kehittämiseen. Oppilaan jatkuvasti kehittyvä itsenäistymisprosessi edellyttää koululta oppilaan omatoimisuuden, vastuullisuuden ja yhteistyökykyisyyden korostamista. Eräs mahdollisuus lähestyä edellä kerrottua ongelmaa on pyrkiä liittämään oppiminen oppilaiden oppimistarpeisiin ja aikaisempiin kokemuksiin. Menettelytapa voi olla hyvinkin yksinkertainen. Keskeisiä oppimistarpeita ovat muun muassa TARVE ymmärtää oppimistavoitteet halu vaikuttaa oppimissisältöihin halu olla aktiivisesti mukana oppimisprosessissa toteuttaa omaa luovuuttaan ja kekseliäisyyttään liittää oppiaines omaan elämään opiskella oppiainesta, johon tuntee henkilökohtaista kiinnostusta Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

61 saada onnistumisen kokemuksia saada realistista, oikeudenmukaista ja välitöntä palautetta jäsentää opittua selkeiksi kokonaisuuksiksi saada aikaa opitun sulattamiseen hyviin henkilösuhteisiin oppilasryhmässä saada taitotasoonsa ja oppimistyyliinsä sopivaa opetusta saada opiskella hyvin järjestetyssä oppimisympäristössä, jonka toimintatavat ja odotukset jokainen ymmärtää mikä on hänen henkilökohtainen kiinnostuksensa. Näin uudet ainekset liittyvät entisiin, muodostuu uutta tietoainesta ja uutta osaamista. Ulkoa oppimisen sijaan lapsen pitää oppia ymmärtämään asioita ja niiden välisiä yhteyksiä eli opittava ajattelemaan itse Esiopetuksen oppimiskäsitys E siopetuksen oppimiskäsityksen juuret ovat mm. Piaget n teorioissa. Mitä useampia uusia asioita lapsi on nähnyt ja kuullut, sitä useampia hän on kiinnostunut näkemään ja kuulemaan. Mitä suuremman vaihtelun kanssa lapsi on reaalimaailmassa tullut toimeen, sitä suurempi on hänen kykynsä hallita vaihtelua ja sopeutua siihen. Oppiminen on prosessi jossa lapsi rakentaa omaa tulkintaansa sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta joka lähtee kysymyksistä ja hakee selityksiä jossa tiedonhankinta perustuu kysymyksen ja vastauksen vuorotteluun jonka kautta pyritään yhä syvenevään ymmärrykseen Jotta oppimista voi tapahtua, lapsen on opittava kuuntelemaan, mutta myös ilmaisemaan. Pelkkä kuunteleminen ja annetun ohjeen noudattaminen ei vielä kehitä lapsen ajattelua. Kun lapsi toimiessaan tekee havaintoja, hän jo valikoi oman oppimisprosessinsa kannalta ajankohtaista tietoa suuresta informaation määrästä. Samalla hän antaa ilmiöille merkityksiä ja tekee tulkintoja riippuen siitä, mitkä tiedot hä-nellä jo on asiasta ja Aikuisten tuleekin oppimistilanteissa kiinnittää enemmän huomiota menetelmiin ja huolehtia siitä, että lapselle annetaan riittävästi aikaa ilmaista sanallisesti ajatuksiaan opittavasta asiasta. Näin kehittyy myös kieli, joka on ajattelun väline. Mitä enemmän lapsella on Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

62 kokemuksia ja niille sanallisia käsitteitä, sitä helpompi hänen on myöhemmin kestää muutoksia ja hallita teoreettisia käsitteitä. Oppimiskäsitys käsitys lapsesta oppijana - on samalla myös ihmiskäsitys. Lasta tulee kohdella kunnioittavasti ja osoittaa, että hän on hyväksytty omana itsenään. Aikuisten tehtävänä on pysyä tietoisena lapsen kehitysvaiheesta, hänen ajankohtaisista tarpeistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Kiireetöntä aikaa Silloin oppiminen tapahtuu juuri sellaisella tasolla ja sellaisessa muodossa, että uusi tieto niveltyy lapsen aikaisempiin kokemuksiin ja tietoon. Tullakseen tietoiseksi itsestään, lapsen tarvitsee tuntea myös oma historiansa. Tämän onnistumiseksi tarvitaan paljon kiireetöntä aikaa kuunnella lasta kiinnostuneena ja paljon vanhempien ja opettajan yhteistyötä. Opetussuunnitelma Varhaiskasvatus ja esiopetus Lapsi Aikuiset sisältää tavoitteet ja järjestämisen puitteet kuvaa käytännöt ja ihanteet tukee ihmiseksi kasvamista ja identiteetin syntymistä kiinnittää lapsen kasvuympäristöönsä on aktiivinen, kokeileva ja utelias tutkija kehittyy vuorovaikutuksessa toisiin lapsiin ja aikuisiin tukevat lapsen kasvua ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

63 Menetelmät herättävät lapsen oman sisäisen motivaation kannustavat lapsen omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä pienryhmät, vertaisryhmät leikki lapsilähtöiset aihekokonaisuudet, tutkiminen, ohjattu oivaltaminen Ristikarin koulu Työyhteisönä nykyajan koulu tarjoaa oppilaiden edellytysten mukaista perusopetusta, jossa luodaan kasvuun kannustava oppimistie, hyvät oppimistulokset, mahdollisuus omien vahvuuksien löytämiseen ja perusta elinikäiselle oppimiselle. Se on samalla oppiva organisaatio, joka pystyy reagoimaan nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin. Hyvä oppimisympäristö on turvallinen, viihtyisä, kodinomainen ja omaleimainen koulu, jonne kaikki haluavat tulla. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat yhteistoiminnallisuuteen ja se on ajattelua kehittävä, avoin oppimiskeskus. (Liite: Oppivan organisaation määritelmä ) Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto ovat luonnollinen osa kokonaisuutta. Opiskelutilat ja -välineet suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön, sekä perusopetuksen yhtenäistämisen. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

64 tavoitetta osatavoitteiden kautta. Oppilailla, opettajilla, vanhemmilla ja muilla sidosryhmillä täytyy olla mahdollisuus osallistua koulun toimintaan, päätöksentekoon sekä tehdä sitä, mitä parhaiten osaa. Ruusulehdon koulu Pietarsaaressa meneillään oleva perusopetuksen rakenteellinen muutos ja sen suunnittelu tarjoavat haasteellisen mahdollisuuden edistää perusopetuksen yhtenäistämistä luonnollisella tavalla. Tavoitteena on, että ratkaisut ja suunnitelmat tähtäävät tulevaisuuden kouluun ja nykyaikaiseen työympäristöön, eivätkä ainakaan fyysisesti hankaloita niiden tai uuden opetussuunnitelman toteutumista. Itälän koulu Työvälineet ja materiaalit ovat hyvässä oppimisympäristössä ajanmukaisia, korkealaatuisia ja niitä on riittävästi. Näiden täytyy kirjastopalveluiden ohella olla oppilaiden ulottuvilla niin, että heillä voi olla aktiivinen rooli oppimistilanteissa. Länsinummen koulu Rakenteita on mietittävä ensisijaisesti ideologiselta ja pedagogiselta kannalta, sillä kasvatuksen ja opetuksen täytyy muuttua yhteiskunnan mukana ja koulun täytyy pystyä vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja vaatimuksiin Koulun sisältöä voidaan tarkistaa samalla. Tärkeintä on saada aikaan pedagogisesti ja taloudellisesti hyvä ratkaisu. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa ajanmukaiset edellytykset tietokoneiden, muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Koulun kehittäminen on pitkä projekti, joka täytyy toteuttaa suunnitelmallisesti kohti Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

65 Pursisalmen koulu Hyvä oppimisympäristö on kaikille koulussa työskenteleville viihtyisä, kodinomainen, turvallinen, esteettinen ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Toimijoiden kanssa yhteisyössä hyvin suunniteltuna ja toteutettuna se tarjoaa mahdollisuuden sekä aktiiviseen että itsenäiseen opiskeluun, tukee oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta, edistää oppilaan luovuutta tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Tarkoituksenmukainen oppimisympäristö houkuttelee oppilasta lukemiseen ja kirjoittamiseen, asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Etelänummen koulu Se on virikkeinen kieliympäristö, jossa taukojen ja itsenäisen työskentelyn hyödyntäminen on mahdollista. Oppimisympäristössä on tilaisuuksia myös leikkiin, monipuoliseen työskentelyyn ja liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Oppimisympäristöön vaikuttaa paljon koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoi-tetaan käytännön tulkintaa koulun kas-vatusja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt ra-kennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatusja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jokaisella ihmisellä on oma psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristönsä. Niiden muodostumiseen vaikuttavat kaikki aiemmin opitut asiat. Yhtä merkittäviä ovat yksilöllinen tunnemaailma, ihmissuhteet ja vuorovaikutus muiden kanssa. Hyvän oppimisympäristön kuvaus Ryhmän toimintatilat, yhteiskäytössä olevat tilat, piha-alue ja lähiympäristö Oppimisen tukena käytettävät ympäristöt, kirjasto, museo, urheilukenttä, liikenneväylät ja julkiset rakennukset Maukas, monipuolinen ja esteettisesti tarjottu ruoka Liikunta-, leikki- ja Fyysinen Houkuttelee oppilasta tutkimiseen ja liikkumiseen Antaa mahdollisuuden oppimiseen ryhmässä tai omassa rauhassa Turvallinen ja terveellinen Muuntuu oppilaan kehityksen ja oppimisen tarpeiden mukaisesti ja oppilas saa osallistua muutostöihin Ilmentää vuodenaikojen Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

66 oppimisvälineet vaihteluja voittamisesta keksimisen iloa Oppilasryhmien keskinäinen, opettajan ja oppilaiden, koulun lasten ja aikuisten keskinäinen ja aikuisten välinen vuorovaikutus Yhteistoiminta, joka toteutuu erilaisissa ryhmätilanteissa Sosiaalinen Vahvistaa oppilaan kaikinpuolista henkilökohtaista hyvinvointia Kannustaa oppilasta selviämään ryhmässä, mutta huolehtimaan myös yhteisestä hyvinvoinnista Oppilaan kasvulleen ja oppimiselleen asettamat tavoitteet ja aikuisten niitä tukevat odotukset Tukee poikien ja tyttöjen sukupuolisen identiteetin selkiytymistä Sosiaalisten valmiuksien harjoittelu ongelmanratkaisui ssa, leikeissä, peleissä ja muussa toiminnassa Avoin, turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa voi kokea onnen hetkiä yhteisen elämän jakamisesta ja vaikean haasteen Psyykkinen Tarjoaa mahdollisuuksia kouluyhteisön aikuisten tukeen Antaa oppilaille heidän kypsyystasonsa mukaista vastuuta Tukee lasta pysyviin, myönteisiin ihmissuhteisiin Antaa mahdollisuuksia kokea pohdinnan, elämysten, itsensä ilmaisemisen ja Mielihyvän sävyinen, hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri, jossa sanallinen ja sanaton viestintä tukevat toisiaan Kouluyhteisössä toimivien yhteinen arvoperusta, yhteiset tavoitteet ja monipuolinen yhteistyö, jossa vastuut on jaettu Emotionaalinen Kognitiivinen Sallii kaikenlaisten tunteiden ilmaisemisen Tukee oppilaan eettistä kasvua omista teoistaan vastuulliseksi ryhmän jäseneksi Tarjoaa tukea pulmissa Jakaa iloja ja suruja Antaa läheisyyttä, sallii erillisyyttä Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

67 Oppimiskäsityksen ajatus, että jokainen lapsi on keksijä. Suuren keksinnön syntymiseen tarvitaan monta pientä keksintöä Kokeellisuus, toiminta, opintokäynnit, kerronta, taidemuodot ja oppilaan itseilmaisu Oppimista tukevat menetelmät, leikit ja välineet Houkuttelee ja antaa mahdollisuuksi a oppia kaikilla aisteilla Johdattaa lasta oppimisen kannalta oikeaan suuntaan pois harhapoluilta ja umpikujista Mahdollistaa oppimisen etenemisen ilmiöistä ja havainnoista lainalaisuuksiin ja teorioihin Oppimisympäristön luomisessa tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajille, että oppilaille. Pietarsaaressa koulut sijaitsevat lähellä luontoa ja oppilaiden asuialueita. Oppilasryhmät muodostuvat koulun alkaessa enimmäkseen jo päivähoidossa ja esiopetuksessa toisilleen tutuiksi tulleista oppilaista. Myös esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö on luontevaa ja helppoa, kun fyysinen etäisyys on vähäinen. Tikli Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

68 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulun tulisi olla yhteiskunta pienoiskoossa, eri-ikäisten ja toimenkuvaltaan erilaisten ihmisten työyhteisö. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteet, arvoperusta sekä aihekokonaisuudet näkyvät kaikessa, mitä koulussa tapahtuu. Toimintakulttuuriin liittyvät tarkennukset tehdään koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Tavoitteena on kouluyhteisö, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaat saavat osallistua sen kehittämiseen ja luomiseen omista lähtökohdistaan. Koulun toimintakulttuurin kehittämisen haasteet Oppilaslähtöisyys Monipuolisuus Avoimuus Dynaamisuus Yhteisöllisyys opetuksen, oppimisen ja kasvatuksen lähtökohtana oppilaiden persoonalliset tarpeet sekä oppimistarpeet koulu hyödyntää toiminnassaan laaja-alaisesti opettajien erikoisosaamista koulu tarjoaa osaamistaan muille kasvatusalan ammattilaisille ja pitää ovet avoimina lähiympäristöön ja laajempiin yhteyksiin toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja siihen perustuva kehittäminen toimintalinjoista sovitaan yhteisesti ja työyhteisön jäsenet tukevat toisiaan työssä ja sen kehittämisessä Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

69 Musiikinopiskelua Etelänummen koulussa, 9.luokka Toimintakulttuurin konkretisoimisen peruskysymykset kehittämisen tueksi Johtaminen ja yhteisöllisyys: kehityskeskustelut, pelisääntöjen laatiminen, avoin keskustelu, uusien jäsenten perehdyttäminen, opetussuunnitelmaan sitoutuminen? Päätöksenteko ja tiedonkulku: kirjoittamattomat säännöt, opettajainkokousten tehokkuus, palaute huoltajilta ja oppilailta? Vastuullisuus ja sitoutuminen: jaksaminen, ongelmatilanteiden ratkominen, projektit, pelisäännöt? Yhteistyö ja suunnittelu:resurssit, hankinnattyöjärjestykset, ops:nkäytö, kokeilut, epäkohtien käsittely? Pedagoginen kehittäminen ja arviointi: laatu vai määrä, nivelvaiheet, aihekoknaisuudet, opettajien erikoisosaaminen, täydennyskoulutus? Koulun tapahtumat, perinteet ja sidosryhmät: teemapäivät, juhlat, tempaukset, opintoretket, miten meidät tavoittaa, koulun ensivaikutelma? Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

70 Toimintakulttuurin kehittämisen haasteita Pietarsaaressa opettajien erityisosaamisen hyödyntäminen ja oppilaiden osallistuminen opettamiseen valinnaisuuden tarkoituksenmukainen kohdentaminen: vuosiluokaton opetus, tarkoituksenmukaiset ryhmäjaot erityistarpeiden huomioiminen koulutuksen suunnittelu tarpeita vastaavaksi, uuden tiedon ja taidon jakaminen koko työyhteisön käyttöön erityisopetus luonnollisena osana koulua esiopetuksen lähtötason hyödyntäminen valvonnan tarkoituksenmukaisen suunnittelu resurssien järkevä käyttö Kasvatus ja opetus yhteisten ryhmien ja opettajavoimien hyödyntäminen joustavasti (kielikylpy, lukio, ruotsinkieliset koulut) avoimuus ja tiedottaminen säännöllistä (koulusivusto, info-tv, tiedotteet, muu sähköinen viestintä ym.) tuotosten säännöllinen esitteleminen kouluyhteisöille työrauha ja käyttäytyminen tapakasvatus: ruokailu, juhlat, vapaahetket jne. yhteinen vastuu poissaolojen vähentäminen johdonmukainen arviointi ja tiedottaminen koulusta, myös oppilailla on mahdollisuus arvioida itse oppimistaan ja toimintaansa Koulun osana muut oppilaitokset, koti ja kouluyhdistys, elinkeinoelämä ja yritykset, tiedotusvälineet, yhdistykset ja järjestöt, seurakunta, kaupungin hallintoelimet, luottamushenkilöt, kirjasto, työväenopisto, nuorisotoimi, päiväkodit, partio, poliisi, pelastuslaitos, sosiaalitoimi, vanhainkodit jne Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

71 Yhteistyön mahdollisuuksia ja etuja koulun arjessa SIDOSRYHMÄT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Osallistuminen opettamiseen ja koulun kasvatustyöhön, tukeminen (esim. sponsorointi), ylimääräinen resurssi, koulun liittäminen osaksi yhteiskuntaa ja työelämää Työryhmät toimivat itsenäisesti muiden ryhmien kanssa yhteistyössä, dokumentoivat ja tiedottavat toimistaan, jakavat tehtäviä ja seuraavat niiden toteutumista, arvioivat ja kehittävät omaa toimintaansa säännöllisesti TIIMIT JA TYÖRYHMÄT Hallinto: työsuunnitelmat, talous ja hankinnat, oppilashuolto, opettajavoimat, koulurakennus, kontaktit päättäjiin ja virkamiehiin, erityisopetus, koko kouluyhteisön toiminnan arviointi Opetusjärjestelyt: tuntijako, opetus, opetussuunnitelma, lukujärjestys, tilat, tiedottaminen, koulujen välinen yhteistyö Kouluyhteisö: ilmapiiri, vapaa-ajan toiminta, henkilösuhteet, tapakasvatus, keke (viihtyisyys, ympäristö, lajittelu, piha, huolehtiminen, liikenne, terveys, välineet ja kalusteet, työrauha, siisteys ym.) Tapahtumat: retket ja juhlat, vierailut, kontaktit ulospäin ja tiedottaminen (sidosryhmät, tiedotusvälineet), koulun tuotosten esittelytilaisuudet, kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu osaksi yhteiskuntaa Tieto- ja viestintätekniikka: verkkooppiminen, projektit, mediateekki Kansainvälisyys: projektit ja opintomatkat Iltapäivätoiminta kattavaksi (välipala, läksyt, harrastukset, lepo) joustavat työajat kehittämiskohteet ja kasvatusprojektit, joiden toteutumista arvioidaan säännönmukaisesti TTT: tiedätkö työtoverisi työstä? tiede ja tutkimus tutuksi keskinäinen kouluttaminen ideoitten ja materiaalin jakaminen kaikkien koulujen kesken kieliryhmien yhteistyö Onnistuminen edellyttää sitoutunutta henkilökuntaa ja johtoa. Opettajat, siivoojat, vahtimestari, keittiöhenkilökunta ovat kaikki kasvattajia ja esimerkillisiä aikuisia. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

72 3.3.2 Perusopetuksen yhtenäistäminen O petuksen yhtenäistämisellä saavutetaan kokonaisnäkemys peruskoulun opetuksesta pitkittäisnäkemys aineen oppisisällöstä oppilas kokee opetuksen jatkumon oppilaantuntemus kaikkien hyödyksi tutut opettajat ja turvaverkosto eri-ikäiset yhdessä, pienille enemmän aikuiskontakteja asiantuntemus ja tieto toisen työstä jakoon yksi yhteinen linja ja kasvatusnäkemys erilaiset opettajat kohtaavat pelot ja ennakkoluulot vähenevät aineenopettaja opettaa samaa ainetta/oppilasta useita vuosia isommat oppivat vastuullisuutta pienempien kanssa opettajien erikoisosaamisen hyödyntäminen helpottuu erityisopetuksen suunnittelu helpottuu (0-9) alaluokkien kulttuuri ja kodikkuus läpi koko peruskoulun oppilas saa olla pidempään lapsi Yhtenäistämisen hyödyt oppilaan näkökulmasta tukee oppilaan kokonaiskehitystä tukee yksilöllistä kehittymistä tehostettujen tukitoimien helpotuttua sopeutumisvaikeudet vähenevät oppimisvaikeudet vähenevät erityisopetus yhtenäistyy kokonaisopetus ja vuosiluokkiin sitomaton opetus laajenee yhteiset, totutut rajat koko perusopetuksen ajan yhteiset koulutavat koulun turvallisuuden tunne lisääntyy pitkät, turvalliset opettajasuhteet kurssi- ja ystävätoiminta laajenee oppilaskuntatoiminta aikaistuu koulu muistuttaa ikärakenteeltaan enemmän yhteiskuntaa Yhtenäistämisen hyödyt opettajan näkökulmasta oppilaat tunnetaan pidemmän aikaa ja kaikki kasvattavat yhteistyö lisääntyy tieto toisen työstä lisääntyy opetussuunnitelman työstäminen ja yhtenäistäminen helpottuu oppilaantuntemus ja kehityksen seuraaminen parantuu opettajien joustava käyttö tarpeen ja vahvuuksien mukaan mahdollistuu oppilaiden ryhmittely varsinkin nivelkohdissa helpottuu yhtenäisen opintoreitin suunnittelu helpottuu resurssien kohdentaminen helpottuu Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

73 3.4 Työtavat O petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Käytetyt menetelmät tukevat oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Oppilaiden tarpeet, erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot, yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon eriyttämällä opetusta. Tieto- ja viestintätekniikan taitojen jatkuva hyödyntäminen ja kehittäminen sisällytetään luontevaksi osaksi työskentelyä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Oppimisnäkemys korostaa monipuolisen vuorovaikutuksen ja vertaisryhmän merkitystä oppimisessa. Opetusmenetelmien tulee olla vaihtelevia, jotta oppilaiden erilaiset oppimisstrategiat voidaan hyödyntää. Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun lähiympäristöjä, joissa on mahdollisuus tutkia ja kokeilla. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan parhaimmalla tavalla, kun sekä oppilaat että vanhemmat osallistuvat opettajan kanssa suunnitteluun. Silloin lasten elämänpiirissä merkitykselliset asiat tulevat mukaan oppimisprosesseihin. Opettajan tehtävä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä siten, että ne Työtavat virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

74 oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Leikin eteneminen ja se miten monipuoliseksi se kehittyy, riippuu siitä, miten kunkin leikkijän omat tarinat, henkilökohtaiset käsitykset, otetaan ryhmässä vastaan Leikki osana oppimista I hmiseksi kasvaminen on mahdollista vain yhteisessä toiminnassa ja lapsella se yhdistyy leikin elementteihin. Alaluokkien opetuksen sisällöllinen lähtökohta ovat toiminnallisuus sekä konkreettinen, tutkiva ja luova toiminta. Leikki on tärkeä osa oppimisprosessia, lapsen luontainen tapa sisäistää ja ilmaista oppimaansa, jolla on opetuksessa itsestään selvä pedagoginen asema. Sen pitkäjänteisyyttä voidaan tukea tila-, aika- ja muilla järjestelyillä. Lapsiryhmän leikin kehityksen vaiheet Kun lapset ryhtyvät kehittelemään yhteistä leikkiä, he sopivat leikin aiheesta. Yhteiseksi teemaksi voi tulla vain sellainen leikki, josta kaikilla leikkijöillä on omaksuttuja merkityksiä. Seuraavaksi neuvotellaan, miten leikitään, eli miten leikin teeman merkitykset näkyisivät leikissä ja leikki etenisi. Tässä vaiheessa tarvitaan leikkijöiden sisäistämiä ja henkilökohtaisiksi muuntuneita käsityksiä rooleista, puhetavoista ja teemaan liittyvästä toiminnasta. Kun yksi tekee leikin juoneen ehdotuksia, toiset tulkitsevat sitä omien merkityksiensä kautta. Neljännessä vaiheessa leikkijöiden omat ainekset otetaan mukaan, leikin teemaan syntyy muunnelmia ja leikki saa uusia muotoja ja sisältöjä. Näin muodostuu myös uudenlainen tapa käsitellä kollektiivisesti teemaa. Ja kun lapsi taas omaksuu näitä uusia ryhmässä tuotettuja käytäntöjä osaksi omaa sisäistynyttä toimintaansa, ollaan jälleen k- ehän ensimmäisessä vaiheessa. On syytä huolestua, jos lapsi ei leiki tai jos leikki ei kehity. Leikissä ovat parhaimmillaan mukana kaikki inhimillisen kehityksen elementit: yksilöllisyys yhteisöllisyys, kokemukset kuvitelmat, mielikuvat mielikuvitus, järki tunteet, aika ajattomuus, osaaminen uuden oppiminen. Aikuinenkin voi paremmin, kun ei laiminlyö itsessään edelleen olevaa leikkivää lasta. Lähde: Rom Harré: Psyyke sosiaalisena rakenteena, 1986, Esiopetuksen opetuussuunnitelma, Orvokki Sainio Pietarsaarelaisuus esiopetuksessa ja perusopetuksessa K un lapsemme saavat kerätä elämyksiä ja kokemuksia lähiympäristöstään ja ne tallentuvat Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

75 heidän haju-, maku-, tunto-, kuulo- ja näkömuistiinsa, niin heillä on mahdollisuus kotiutua paitsi koti- kaupunkinsa fyysiseen ympäristöön, myös sen henkiseen ilmapiiriin ja kulttuuriperintöön. Loveret Esiopetuksessa on syytä käyttää monipuolisesti ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia tutustua kaupungin historiaan, elinkeinoelämään ja palveluihin. Kaupungin peruspalveluihin, kuten kirjastoon, terveydenhuoltoon, palolaitokseen ja poliisiin tutustutaan lasten näkökulmasta, heidän kokemuksiinsa pohjautuvalla ja perusturvallisuutta lisäävällä tavalla. Tutustumiskohteina voivat olla myös erilaiset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja kaupungin tärkeimmät julkiset rakennukset. Esiopetusyksiköiden tulee aktiivisesti etsiä erilaisia verkostoja ja oppimisympäristöjä, jotka auttavat esiopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulupuisto Lapsella on oikeus omaan sielunmaisemaansa. Hänen on tärkeää ankkuroitua omaan ympäristöönsä ja kokea siinä myönteisiä elämyksiä ja ihmissuhteita. Hyvän elämän edellytykset ovat läsnä tässä ja nyt ei vain jossain muualla, kaukana isovanhempien synnyinseuduilla. Lucian päivän vietolla on Pietarsaaressa vahva perinne. Kaupunkimme merenkulun historiaan liittyvät symbolit, usko - toivo - rakkaus, kuuluvat erottamattomasti kotiemme joulunaikaan ja niiden näkeminen muualla sykähdyttää pietarsaarelaisen sydäntä. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

76 perhe voi kaksikielisenä valita lapselle kumman kielen tahansa, tehdään päätös koulun-käyntikielestä viimeistään esiopetuk-seen ilmoittautuessa. Kehittyvällä lap-sella, joka vielä opettelee myös äidin-kieltään, ei ole toista kieliryhmää koh-taan ennakkoasenteita. Isokatu joulun aikaan Pääsiäislauantaihin kuuluva trulliperinne on vahva ja mukaansatempaava. Seudulla on myös tapana polttaa laskiaiskokkoja. Kesäaikaamme leimaava huvila- ja veneilykausi päättyy komeaan ja tunnelmalliseen Venetsialaisten viettoon. Kaupunginosien ja katujen nimistöt sisältävät mielenkiintoista historiaa, jonka avautumisessa niin lapsille kuin opettajille ja vanhemmillekin voidaan käyttää museon tai muiden asiantuntemusta. Laivanrakennuksen, merenkulun ja kaupankäynnin historiasta ja Runebergin elämäntyöstä kertovat ympäristöt ovat edelleen elävästi lasten tavoitettavissa. Teollisuus ja palveluala tarjoavat myös tutustumismahdollisuuksia. Suomen ja ruotsin kielet ovat Pietarsaaressa melko tasavahvat. Kaksikieliset perheet ovat tavallisia. Lapsella on oikeus saada päivähoito ja esiopetus äidinkielellään. Silloin kun Lapsille tulee järjestää mahdollisuuksia olla tekemisissä toisen kieliryhmän kanssa, ja kokea yhdessä olemisen iloa ja yhteisiä tunteita: voimme samalla nuotilla laulaa saman laulun suomeksi ja ruotsiksi, käytämme samoja palveluja kaupassa ja kirjastossa, meillä on yhteinen, merihenkinen kotikaupunki ja sen yhteiset traditiot ja muodostamme omailmeisen sosiaalisen yhteisön. Näin löytyy luontaisella tavalla kokemuksia eri kieliryhmiä yhdistävistä asioista. Vuorovaikutuksessa lapsi saa harjoitella ilmaisuaan ja käyttää vaihtoehtoisia tapoja kommunikoinnissa halutessaan tulla ymmärretyksi tai halutessaan saada selville, mitä toinen tarkoittaa. Kun lapsella on selkeä käsitys omasta kieli- ja kulttuuritaustastaan, hänen on luonteva kokea yhteenkuuluvuutta ja nauttia yhteisestä kaupungista, sen yhteisestä luonnosta, kulttuurista ja traditioista. Lapsuus kaksikielisessä kasvuympäristössä on arvokas eväs elämäntaitojen repussa ja helpottaa varmasti sopeu- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

77 tumista uusiin ja outoihin ympäristöihin. Pietarsaaressa annetaan ainoana paikkakuntana Suomessa kielikylpyopetusta molempien kieliryhmien lapsille. Pietarsaaren lukiossa on mahdollista opiskella ruotsia myös A- kielenä. alueensa vaikuttajina ja lasten asiantuntemuksen edustajina, kun eri hallintokunnissa suunnitellaan kaupunginosien kehittämistä. Aspegrenin puutarha Pietarsaari on kestävän kehityksen kaupunki. Luonnon ja rakennetun ympäristön sopusointu otetaan huomioon jo kaupunkirakenteen, teollisuuden, liikenteen ja palvelujen suunnittelussa. Kaikilla on mahdollisuus lähietäisyydellä olla kosketuksessa ja saada kokemuksia luonnosta eri vuodenaikoina. Tätä tulee esiopetuksessakin kaikin tavoin hyödyntää. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia perheiden asumaalueilla ja liittyvät luonnostaan osaksi lapsen lähiympäristöä. Ne voivat hyvin toimia oman Kasvamisen ja oppimisen tavoitteet on asetettava kauas tulevaisuuteen. Kun nyt 6-vuotiaat lapsemme aikanaan aikuistuvat, kommunikointitaito, oman osaamisen markkinointi, muiden huoioon ottaminen, joustavuus, kyky työsennellä tiimeissä ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat elämässä tarpeellisia taitoja. Lapsen sisäisen yrittäjyyden kannustaminen ja sen esille tuominen on siksi jo esiopetuksessa tärkeä tavoite. Kun lapsi kokee, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat tärkeitä ja niillä on vaikutusta, hänen itseluottamuksensa kasvaa. Lapsella tulee olla käytännön Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

78 mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Lapsen esiopetuksen suunnitelma tukee osaltaan tätä tavoitetta. Monipuolinen toiminnallinen yhteistyö ja integraatio ovat tärkeitä. Ne voivat toteutua esimerkiksi yhteisten teemojen, työpistetyöskentelyn tai pajatoiminnan merkeissä, samoin yhteisten opetustuokioiden tai tapahtumien aikana. lapsella voi taas olla useampi kummi. Kummit tutustuttavat lapsia koulun toimintakulttuuriin, tapoihin, koulurakennukseen ja pitävät heille seuraa välituntisin. Vastuullinen tehtävä on myös ekaluokan opettajan apuna toimiminen ja auttaminen esimerkiksi luistimien sitomisessa tai hiihtovalmisteluissa. Kummiluokilla voi olla myös yhteisiä tunteja, kuten liikunnassa toteutettu kummiluistelu. Kummiluokkatoiminnasta on Pietarsaaressa hyvät kokemukset. Sekin laajentaa integraation mahdollisuuksia. KummiluokkatoimintaaPietarsaaressa Kuudesluokkalaiset ovat kehittäneet toimintaa itsekseen opettajista riippumatta siten, että ystävänpäivinä, synttäreinä tai juhla-aikoina lasta muistetaan kirjein, kortein tai pienin lahjoin. Isot oppilaat kokevat kummina olemisen kunniatehtävänä ja mieleisenä puuhana. Yleensä koskaan ei tehtävästä kieltäydytä, eikä kukaan lapsi ole jäänyt ilman kummia. Koulussamme on toteutettu kummiluokkatoimintaa useiden vuosien ajan ja kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Viides- tai kuudesluokkalaiset saavat toimia ekaluokkalaisten kummeina. Toiminta aloitetaan heti, kun koulu on päässyt kunnolla vauhtiin syyslukukauden alussa. Yleensä menemme yhdessä saliin ja sitten etsitään jokaiselle lapselle kummi koulun vanhimpien oppilaiden luokasta. Kummit ja kummilapsi esittäytyvät ja tutustuvat saman tien. Joskus isot oppilaat esittävät etukäteen toiveita tulevasta kummilapsestaan aikaisemman tuttavuuden tai sukulaisuuden perusteella. Jos luokat ovat erikokoisia, saattaa joskus yksi kummi saada kaksi ohjattavaa tai jollakin Kolmannen luokan opettajan toivelista alaluokkien ja esiopetuksen opettajille Toivoisin, että lapset osaisivat kolmannelle luokalle tullessaan kuunnella ohjeita ja keskittyä siihen, he puhuisivat Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

79 omalla vuorollaan ja osaisivat myös o- dottaa vuoroaan. Olisi hienoa, jos lapset osaisivat perustyötaidot, kuten erilaisten kuvioiden leikkaaminen saksilla tai piirtämällä matkiminen. Ryhmäydyttäessä lasten pitäisi osata ottaa mukaan kaikenlaiset luokkatoverit. Syöminen, pukeutuminen ja hyvät tavat olisi hyvä hallita jo tässä vaiheessa. Tärkeää on, että lapsen omatoimisuteen luotetaan ja sitä häneltä myös edellytetään alusta asti. Sekä esiopetus että koulu tukevat kotien kasvatustehtävää ja vastaavat oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa ta-voitteellista oppimista ja koulun- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma käyntiä. Kodin ja koulun kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisöettä yksilötasolla. Tarvittaessa toimitaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. 4. Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö L apsi ja nuori elävät samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen, terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Perusopetus jatkaa esiopetuksessa aloitettua kodin kasvatustyön tukemista. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tapahtunut lapsen kehityksen seuranta ja dokumentointi antavat koulun alkaessa hyvän lähtökohdan vanhempien ja opettajan yhteistyölle ja keskusteluille opetuksen tavoitteista ja arvioinnista. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä o- pettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Heille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

80 tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Vanhan pappilan pääovi Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Vanhemmille tulee järjestää mahdollisuuksia myös keskinäiseen tutustumiseen ja halukkuutensa mukaan mahdollisuuksia kokoontua vertaisryhminä keskustelemaan lasten kasvatuksesta ja muista heitä yhdistävistä teemoista. Näin tuetaan vanhempien yhteisen kasvatusvastuun syntymistä ja yhdensuuntaisten periaatteiden löytymistä lasten eettiseen ja arvokasvatukseen. Koulun tulee olla aktiivinen ja vanhempien kanssa yhdessä keskustellen selkiinnyttää oma roolinsa yhteistyössä. Siten kumpikin osapuoli voi parhaiten tiedostaa tehtävänsä. Yhteistyön tasaarvoiset roolit tulee ilmaista vanhemmille selkeästi ja käyttää heidän asiantuntemustaan hyväksi koulun kasvatus- ja opetustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vanhemmilla tulee olla myös mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti kahden kesken opettajan kanssa omaa lastaan koskevista asioista. Koulujen lukuvuosisuunnitelmassa selvitetään tarkemmin miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutetaan. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvin-vointia voidaan Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

81 Pohjoisnummikatu Skatan kaupunginosassa 4.2 Oppimissuunnitelma O ppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huol-tajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppimissuunnitelma rakentuu lapsen esiopetuksen suunnitelman ja siitä tehdyn arvioinnin pohjalle. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osaaikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

82 korvaa oppimissuunnitelman. Liite: Lomake HOJKS: n laatimiseksi Pietarsaaressa oppimissuunnitelma toteutetaan opettajan, oppilaan ja vanhempien vuorovaikutuksellisena prosessina, jolla seurataan, tuetaan ja arvioidaan oppilaan kehitystä, kasvua ja oppimista. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan lisäksi tarvittaessa suunnitelma oppimistavoitteista ja tukitoimista, sekä niiden seurannasta ja arvioinnista. opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Esiopetuksen opettaja huolehtii, että jokainen esiopetusryhmässä työskentelevä voi riittävästi osallistua myös toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten opetukseen osallistuvien terapeuttien, erityisopettajien ja avustajien tulee olla tietoisia ryhmän ja lapsen tavoitteista ja heidän asiantuntemuksensa tulee hyödyntää lapsen opetuksessa ja kuntoutuksessa. Esiopetuksen ja päivähoidon henkilöstön yhteistyö on oleellista lapsen elämän eheyden ja perheen tiedonkulun kannalta. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Vanhan pappilan pihaidylli 4.3 Ohjauksen järjestäminen O hjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opis- Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

83 keluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen voidaan sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Opetussuunnitelma; oppilaanohjaus Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määritelty opetussuunnitelmassa. Pietarsaaren satama Pietarsaaren kävelykatu Opetussuunnitelmaan sisältyy kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projekti-työt, eri alojen 4.4 Tukiopetus T ukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

84 havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Pietarsaaressa tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea ja sen tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Suunnitelmista tiedotetaan kaikille kouluyhteisön aikuisille ja oppilaille sekä vanhemmille. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Sen avulla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Se on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. 4.5 Oppilashuolto P erusopetuksen oppilashuolto aloitetaan jo esiopetuksessa ja sen palvelut ovat samat perusopetuksen kanssa. Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lapsen ja nuoren oppimisen Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

85 Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset, jota voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Sen tulee kokoontua säännöllisesti ja sen toimintaa koordinoi koulun rehtori. ehkäisevään toimintaan. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa käyttää myös paikkakunnalla toimivien erilaisten verkostojen asiantuntemusta. Oppilashuollon ydinryhmän muodostavat rehtori ja koulun oppilashuoltohenkilöstö: terveydenhoitaja, erityisopettaja, koulukuraattori, psykologi ja opinto-ohjaaja. Se toimii koulun yhteistyökumppanina eri palvelutahojen kanssa ja kutsuu kokouksiinsa tarpeelliset asiantuntijat. Oppilashuollon kehittämistä koskevissa kokouksissa näitä voivat olla ainakin luokanopettaja tai luokanvalvoja, erityisopettaja, esiopetuksen opettaja, mielenterveyden asiantuntija ja fyysisen työympäristön terveellisyyden asiantuntija. Oppilasta koskeviin kokouksiin osallistuvat kulloinkin käsiteltävien asioiden kannalta tarpeelliset henkilöt, kuten oppilaan vanhemmat, häntä hoitavat tai tutkivat asiantuntijatahot, opettajat tai koulun muu henkilöstö. Oppilashuollon toteuttaminen kuuluu siis jokaiselle kouluyhteisössä toimivalle. Säännöllinen toiminta mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen, jolloin niihin voidaan puuttua ajoissa ja keskittyä ensisijaisesti ennalta Moniammatillisesta yhteistyöstä on paikkakunnalla jo pitkät perinteet. Verkostot toimivat hyvin. Pietarsaaren kokoisessa kaupungissa on jopa mahdollista oppia tuntemaan lasten kanssa toimivien yhteistyöverkostojen työntekijöitä henkilökohtaisesti, ei vain instituutioina. Se madaltaa yhteyden ottamisen kynnystä ja helpottaa yhteistyössä tarvittavien sopimusten syntymistä. Kuka tahansa yhteistyön osapuoli voi vanhempien luvalla olla aloitteentekijä Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

86 lapsen asioiden saamiseksi kokonaisvaltaiseen pohdintaan. Erityisopettajat tarkistavat vuosittain yhteystietojen paikkansapitävyyden. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu oppilashuollon osalta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Näkymä pohjoiseen Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: poissaolojen seuranta, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

87 kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet Oppilashuoltoryhmän tehtävät Oppilashuoltoryhmä käsittelee yleisiä koulun henkilöstön ja oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä hankkeita vastaa siitä, että koulussa esiin tulleisiin ongelmiin ja yksittäisten oppilaiden tai oppilasryhmien oppimisvaikeuksiin haetaan aktiivisesti ja viipymättä ratkaisuja yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa tukee opettajaa oppilaiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (HOJKS) laadinnassa vastaa siitä, että koulussa on pelastussuunnitelma sekä toimintasuunnitelmat koulukiusaamisen torjumiseen ja kriisitilanteissa toimimiseen sekä poissaolojen seuraamiseen kehittää kouluruokailua niin, että siinä voidaan saavuttaa terveys- ja ravitsemuskasvatukselliset tavoitteet sekä tapakasvatuksen tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaa järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Kouluruokailu Esiopetukseen ja kouluruokailuun kuuluu lämmin lounas. Annoksen tulee antaa oppilaalle kolmasosa päivän ravintotarpeesta. Ruokailutilanne on myös pedagoginen. Sille tulee jokaisessa opetusyksikössä ja koulussa asettaa terveys-, ravitsemuskasvatus- ja tapakasvatustavoitteet. Erityisruokavalio toteutetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen perusteella ja heidän antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kuljetukset Kuljetuksissa noudatetaan yleiselle turvallisuudelle asetettuja tavoitteita. Koulukuraattori Koulukuraattorin työn tavoite on sosiaalityön keinoin edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä syrjäytymistä. Koulun sosiaalityön keinoja ovat psykososiaalinen työ, yhteistyö, päätöksentekoon vaikuttaminen ja tiedottaminen Oppilashuollon palvelut Yleisellä tasolla kuraattori pyrkii vaikuttamaan koulun, asuinalueiden ja Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

88 kaupungin lapsia ja nuoria koskevan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kouluyhteisössä hän toimii yksittäisen oppilaan tarpeista lähtien. Hän tekee yhteistyötä oppilaan, perheen ja opettajien, tarvittaessa myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kuraattori on käytettävissä, kun oppilaalla on pulmia esimerkiksi koulunkäynnin motivaatiossa, kaverisuhteissa tai omassa kehityksessään, tai kun vanhemmat tai opettajat tarvitsevat opiskeluun tai kasvatukseen liittyvää tukea. Koulut ilmoittavat koulukuraattorin yhteystiedot koteihin. Puhelinyhteyden saa varmimmin kaupungin puhelinkeskuksen kautta. Koulupsykologi Koulupsykologi toimii konsulttina opettajille ja koulun henkilöstölle. Työn tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Tämä edellyttää tiivistä ja monimuotoista yhteistyötä. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja muita koulun käytäntöjä, sekä huolehtimalla myönteisestä työilmapiiristä. Koulupsykologin asiantuntemusta käytetään kouluyhteisön, luokkien ja erilaisten pienryhmien kehittämishankkeissa. Hän on mukana myös oppilashuoltoryhmissä. Yksittäisen oppilaan ja hänen perheensä käytettävissä koulupsykologi on esimerkiksi silloin, kun on tarpeen tutkia heikon oppimismenestyksen tai oppimisvaikeuksien syitä ja suunnitella tukitoimia, harkita erityisopetukseen siirtymistä tai laatia henkilökohtaisia opetussuunnitelmia. Psykologin kanssa voi luottamuksellisesti keskustella myös koulun työyhteisöön, lapsen ja nuoren kasvamiseen, kaverisuhteisiin, mielen terveyteen tai perhetilanteeseen liittyvistä huolista. Koulupsykologin työn periaatteisiin kuuluu moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen, sekä opettajan, oppilaan ja hänen vanhempiensa tasavertaisuus vuorovaikutuksessa, jossa pyritään etsimään ja vahvistamaan heidän omia voimavarojaan. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä suoraan kaupungin puhelinkeskuksen kautta. Hammashoito Hammashoidon toiminta-ajatuksena on edistää oppilaiden kokonaisterveyttä ja hyvinvointia huolehtimalla suun ja hampaiston toimintakyvystä. Ehkäisevän hammashoidon tarkoituksena on kannustaa jokaista tekemään sekä oman että läheisen suun terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä valintoja. Hammashoidon palvelujen tavoitteena on tarjota yksilöllistä ja järjestelmällistä Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

89 hammashoitoa, johon kuuluvat säännölliset suun ja hampaiden tutkimukset ja niiden perusteella tarpeelliseksi todettu hammas- ja suusairauksien perushoito. Erikoishammashoitoa annetaan rajoitetusti yhteistyössä eri ammattiryhmien ja yhteisöjen kanssa. Koulut jakavat oppilaille vuosittain a- jankohtaista tietoa järjestelmällisen hammashoidon periaatteista sekä päivystysjärjestelyistä. Hammashoitoyksiköt lähettävät kutsun hammaslääkärin ja hammashoitajan määräaikaistarkastuksiin. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaan terveyttä ja tervettä kasvua ja tukea hänen kehitystään yhdessä oppilashuollon, opettajien ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaalle tietoa ja vastuuta omasta terveydestään niin, että hän kasvaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti itsenäiseksi. Koulut ilmoittavat oppilaiden kotiin, milloin terveydenhoitaja on koululla tavattavissa, kuka terveydenhoitaja on ja kuka on koululääkäri. terveydenhoitoa. Hän tekee terveystarkastuksia ja pitää säännöllistä vastaanottoa oppilaille. Näin hän seuraa ja arvioi oppilaan hyvinvointia ja terveyttä, osallistuu op-pimisen, tunneelämän ja käyttäyty-misen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhdessä oppilashuollon kanssa. Malmin terveydenhuoltoalueen puheterapeutti ja fysioterapeutti ovat käytettävissä. Tutkimuksiin pääsemiseksi ei tarvita lähetettä. Malmin terveydenhuoltoalueen lasten kuntoutustyöryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai kehitykseensä tukea tarvitsevien lasten eri hoitotahojen hoito-, kuntoutus- ja koulutussuunnitelmia. Se tekee myös tutkimussuunnitelmia ja valmistelee koulun aloittamiseen tai erityisopetukseen siirtämiseen liittyviä tukitoimia. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Aloitteen yksittäisen oppilaan asioiden käsittelemiseksi lasten kuntoutustyöryhmässä voi tehdä esim. kouluterveydenhoitaja. Kriisiryhmän yhteyshenkilöön saa yhteyden Malmin terveydenhuoltoalueen puhelinkeskuksen kautta. on Kouluterveydenhoitajan työ lähinnä ennaltaehkäisevää Malmin terveydenhuoltoalueen sairaalan lasten poliklinikalla hoidetaan Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

90 erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia. Lasten ja nuorten vastaanotolta voi hakea apua tunne-elämän, käyttäytymisen ja kehityksen vaikeuksiin. Syömishäiriöpoliklinikalle hoitoaloitteen voi tehdä vanhempi tai terveydenhoitaja, myös lapsi tai nuori itse. Poliklinikan yhteyshenkilönä toimii erikoissairaanhoitaja. Lähete ei ole välttämätön. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kehityspoliklinikka Kokkolassa tekee kehitysarviointeja ja antaa asiantuntijalausuntoja. Sosiaalikeskuksen lastensuojelun tukiryhmä pohtii ennaltaehkäiseviä ja avohuollon tukitoimia, sekä antaa sosiaalilautakunnalle lausuntoja lastensuojelun toimenpiteistä päätettäessä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulukuraattori on ryhmän jäsen. Koulupuistoa Oppilaiden mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja ne syntyvät haavoittuvassa kehitysvaiheessa lapsen/nuoren omien voimavarojen tai ympäristön tuen pettäessä. Monet mielenterveyden häiriöt ilmenevät ensi kertaa nuoruusiässä. Normaalin ja epänormaalin nuoruusiän erottaminen ulkoisista tunnusmerkeistä on vaikeaa. Siksi avun saannin tulee olla joustava ja saatavuuskynnyksen matala siten, että oppilaan kehitystä voitaisiin tukea kriittisissä vaiheissa ilman leimaantumisen pelkoa. Kouluterveydenhuollolla on yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa tärkeänä tehtävänä oppilaiden mielenterveysongelmien ehkäisy ja näiden ongelmien varhainen havaitseminen sekä tarvittavan jatkoselvittelyn ja avun järjestäminen viipymättä. Oppilaan psyykkisen oireilun ja koulunkäyntiongelmien havaitsemista pyritään selvittämään laaja-alaisessa terveystarkastuksessa. Mielenterveysongelmien ilmaantuessa oppilashuoltoryhmä selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa oireilun taustaa sekä koulun tukitoimien riittävyyttä. Oppilas ohjataan tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoon. Kansanterveyslain ja -asetuksen mukaan oppilaan mielenterveyden selvittämiseksi tarpeellinen psykiatrinen ja psykologinen tutkimus kuuluvat maksuttomaan kouluterveydenhuoltoon. Mielenterveystyö Paras tapa saada asiantuntevaa apua on terveydenhoitajan tai koulukuraattorin Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

91 luo hakeutuminen. Nämä vievät asian tarvittaessa, oppilaan/perheen luvalla oppilashuoltoryhmään tuen ja hoidontarpeen määrittelyyn. Terveydenhoitaja huolehtii tarvittavista lähetteistä jatkohoitoon/erikoissairaanhoitoon. Aikuisten tulee tarvittaessa varmistaa oppilaan pääsy asiantuntijan luo. Terveystiedonoppitunneilla annetaan oppilaille sellaista mielenterveyden tietotaitoa, jonka avulla he tulevat paremmin toimeen itsensä ja ympäristön kanssa. Poissaolojen seuraaminen Toimenpiteet oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja kirjaamiseksi sekä luvattomien poissaolojen ehkäisemseksi ja hoitamiseksi: Huoltajalla on velvollisuus ilmoittaa tiedossaan olevista poissaoloista viipymättä kouluun. Huoltajan tulee tarpeen vaatiessa anoa tilapäistä vapautusta oppilaan koulunkäynnistä. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan huoltajalle. Merkinnät poissaoloista tulee tehdä luokkien poissaolokirjoihin, joita säilytetään opettajainhuoneessa. Luokanvalvojan työn helpottamiseksi poissaolot on merkittävä välittömästi tai viimeistään samana päivänä, kun poissaolo on havaittu. poissaolovihkot ja huolehtivat siitä, että poissaolot selvitetään niihin asiallisesti ja ajallaan. Luokanvalvoja tarkistaa huoltajan allekirjoituksen poissaolovihkosta. Luokanvalvojan on seurattava poissaoloja päivittäin. Mikäli oppilas on poissa pitempään syytä ilmoittamatta, toimitaan seuraavasti: luokanvalvoja ottaa yhteyden kotiin, kun poissaolo on jatkunut kolme päivää, eikä selvitystä ole saatu ja kun on aihetta epäillä oppilaan olevan poissa ilman hyväksyttävää syytä mikäli hyväksyttävää selvitystä huoltajalta ei saada, asiasta on ilmoitettava kuraattorille. Poissaolojen edelleen jatkuessa oppilashuoltoryhmä käsittelee asiaa luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat oppilaitten poissaoloja huoltajilta edellytetään yhteydenottoa kouluun oppilaan sairastapauksissa tai poissaolosta tehdään muunlainen selvitys opettajan harkitsemalla tavalla aiheettomiin poissaoloihin puututaan välittömästi ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet poissaolot kirjataan koulun päättämällä tavalla Malli poissaolokirjaan tehtävistä merkinnöistä: poissaolo myöhästyminen poissaolo kokeesta luokasta poistaminen koulutehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä X O K U T Luokanvalvojat jakavat luokkansa oppilaille Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

92 Kouluyhteisö ja kriisitilanteet Jokaisella koululla on omat tarvittaessa päivitettävät toimintasuunnitelmat ongelma- ja kriisitilanteita varten. Toimintasuunnitelma väkivallan ja kiusaamisen ehkäisemiseksi Lähtökohtana on, että kiusaamista ja väkivaltaa ei hyväksytä ja niihin puututaan välittömästi. Suunnitelmassa määritellään kiusaaminen ja väkivalta ja annetaan toimintaohjeet kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden selvittelyä varten. Kiusaaminen Kiusaamisesta on kysymys silloin, kun oppilas joutuu toisen tahallisen, vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Kiusaamiselle on tyypillistä voimasuhteiden epätasapaino: kiusattu on aina heikompi kiusaajaan verrattuna. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora kiusaaminen on fyysistä: lyömistä, potkimista, tönimistä tai verbaalista: nimittelyä, pilkkaamista tai loukkaavien viestien tai kirjeiden lähettelyä. Epäsuora kiusaaminen on sosiaalista manipulointia: muut ryhmän jäsenet yritetään saada kiusattua vastaan, puhutaan pahaa kiusatusta takanapäin ja jätetään hänet ryhmän ulkopuolelle. Kiusaamisen ennaltaehkäisevä toiminta Kiusaamista ehkäistään parhaiten rakentamalla jatkuvasti päivittäisessä koulutyössä suvaitsevaisuutta lisäävää ja erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä. Lapsia ja nuoria suojaa kiusaamiselta parhaiten hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot ja toimivat ihmissuhteet. Oppitunneilla ja ohjauksessa käsitellään yhdessä elämisen ja toimimisen periaatteita ja selvitellään mikä on kiusaamista ja keskustellaan sen vaikutuksesta kiusattuun oppilaaseen ja koko ryhmään. Oppilaille annetaan ohjeet miten heidän tulee toimia, jos heitä kiusataan tai he havaitsevat kiusaamista. Toimintamalli kiusaamisten selvittelyssä Kiusaamisen selvittely edellyttää aikuisilta kykyä havaita sekä rohkeutta ja taitoa puuttua kiusaamiseen heti. Joka havaitsee, hän selvittää ketä kiusataan, kuka kiusaa, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat nähneet. Tapahtumien kulku on käytävä läpi asianosaisten ja silminnäkijöiden kanssa. Tärkeää on kirjata muistiin tapahtumien kulku, päätökset ja ratkaisut. Jatkokäsittelystä sovitaan tarvittaessa rehtorin ja kuraattorin kanssa. Samalla päätetään tukitoimista kiusatulle ja tarvittaessa kiusaajalle. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

93 Selvittelyn jälkeen on välttämätöntä järjestelmällinen seuranta. Seurantakokous järjestetään kahden viikon päästä tapahtumasta. Kiusaamisesta tiedotetaan asianosaisten vanhemmille ja pyydetään heidät mukaan selvittelyyn tarpeen mukaan. Väkivalta Väkivalta on sellaista fyysistä toimintaa, joka voi vakavasti vahingoittaa toista henkilöä, kuten lyöminen, potkiminen, kuristaminen tai teräasein tai muiden kiellettyjen välineiden avulla tapahtuva vahingoittaminen. Tapaukset selvitellään samalla tavalla kuin kiusaamistapaukset. Niistä ilmoitetaan kuitenkin heti rehtorille ja kuraattorille. Vakavat tapaukset selvitetään yhteistyössä poliisin kanssa. Koulun oppilashuoltoryhmä kutsutaan käsittelemään vakavia väkivaltatapauksia. Käsittelyn jälkeen koulun rehtori lähettää ilmoituksen oppilaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä, väkivallalla uhkaamisesta, kiusaamisesta tai muusta vakavasta häirinnästä huoltajalle ja koulutuksen järjestäjälle. Liitteet: Koulujen kriisisuunnitelma Kouluyhteisö ja kriisitilanteet: taustatietoa, lähteitä ja linkkejä Mielenterveysongelmat koulussa, toimintaohjeet Toimintasuunnitelma: Ennaltaehkäisystä hoitoon Toimintasuunnitelma: Kokeilusta käyttöön Tupakointi oppilaitoksissa Oppilashuollon yhteystiedot Huumeryhmän jäsenet Tarkennus mielenterveyslaista Muistio oppilas- ja opiskelijahuoltoa, kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyötä sekä turvallisuutta koskevista lakimuutoksist, OPH Ilmoitus väkivaltatapauksissa, toimintaohjeet Excel-muodossa Ilmoitus väkivaltatapauksissa, toimintaohjeet Word-muodossa 4.6 Kerhotoiminta K oulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa ja sen järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

94 Kerhotoiminnan tavoitteet kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Pietarsaaressa koulutuslautakunnan nuorisojaosto sekä Nuori Suomi järjestävät vapaa-ajan toimintaa koulujen tiloissa. 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot O ppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen jo esikoulussa, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille annetaan tukiopetusta luvun 4. periaateiden mukaisesti. Pietarsaaren urheilukenttä Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

95 Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Pietarsaaressa oppilaan opetusjärjestelyistä päätetään erityisopetussiirtopäätöksessä. Pietarsaaressa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämissuunta on, että mahdollisimman moni voi käydä lähikoulua ja saada tukea muun opetuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että erityisopettajien ja erityiskoulujen rooli on muuttunut samanaikaisopetuksen ja luokanopettajaa tukevaan, konsultoivaan suuntaan. Pietarsaaressa on käytössä seuraavia tukimuotoja: tukiopetus oppilashuoltoryhmä (tarvittaessa koulupsykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, poliisi, erityisnuorisotyöntekijä, muut yhteistyötahot) osa-aikainen erityisopetus avustajat (henkilökohtaiset ja luokkaavustajat) eriyttäminen Erityisopetus: perusopetuksen/erityisopetuksen osittain yksilöllistetty oppimäärä perusopetuksen/erityisopetuksen pääosin tai kokonaan yksilöllistetty oppimäärä perusopetuksen kokonaan yksilöllistetty oppimäärä perusopetuksen toiminta-alueittain annettavan opetuksen oppimäärä tarvittaessa pienopetusryhmä Erityisoppilaan opiskelua ja kasvua ovat tukemassa erityisopettajan ohella tarpeen mukaan eri yhteistyötahot: huoltajien ja opettajien välinen yhteistyö aikaisempi/ uusi luokanopettaja erityislastentarhaopettaja koulutoimen edustaja psykologi koulukuraattori oppilashuoltoryhmä sosiaalityöntekijä terapeutit (puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai musiikkiterapeutti) kouluavustaja Kokkolan kehityspoliklinikka Erityiseen tukeen oikeutettujen esiopetusikäisten lasten opetusta kuvataan tarkemmin Pietarsaaren Esiopetussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

96 5.2 Osa-aikainen erityisopetus O ppilaalle, jolla on lieviä oppimistai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä e- rityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pietarsaaressa osa-aikaista erityisopetusta annetaan, kun oppilas tarvitsee tukea oppimisvalmiuksiensa kehittymiseen tai hänellä on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Opetus järjestetään samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Opetus ja muut tarvittavat tukipalvelut tulee sijoittaa opetustuntien yhteyteen niin, että oppilas voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua myös oman opetusryhmänsä toimintaan. Koulun erityisopettajan työkumppanina on o- pettaja. He sopivat keskinäisestä työnjaostaan ja yhteistyön tekemisestä muiden tahojen kanssa. Pietarsaaren kirkko talviasussa 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus E rityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

97 Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin, kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Koulupuiston lampi Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

98 Pietarsaaressa opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen, jos osa-aikainen erityisopetus ei riitä oppimisvaikeuksien tukitoimeksi. Asiasta tehdään päätös koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Yksittäistä oppiainetta koskettavan yksilöllistämispäätöksen tekee koulun rehtori. Opetuksen järjestämiseksi on ratkaistava, missä sitä annetaan ja millaisia tukitoimia tarvitaan. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon järjestelyt kirjataan. Samoin tehdään suunnitelma siitä, miten kouluun siirtyminen käytännössä tapahtuu (esimerkiksi lapsen tutustumiskäynnit, vanhempien käynnit koulussa). Verso-kansio, joka sisältää lapsen kehityksen, kuntoutuksen ja oppimisen oleelliset tiedot, siirtyy esiopetuksesta vanhempien kanssa sovitulla tavalla joko erityisopettajan tai luokanopettajan käyttöön. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppivelvollisuus on 9- tai 11- vuotinen. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti 6-vuotiaana. Toimenpiteiden vireille panosta vastaavat koulu ja koti yhdessä. Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen Esiopetuksen kevätlukukauden aikana arvioidaan, miten esiopetukselle asetettuihin tavoitteisiin on päästy ja tehdään kouluun siirtymisen kannalta tarpeelliset kouluvalmius- ja kehitystasoselvittelyt. HOJKS:ia tai Laiva- suunnitelmaa laatimassa ollut tiimi tekee niiden perusteella yhdessä vanhempien kanssa päätöksen siitä, missä lapsi aloittaa koulunkäyntinsä ja mitä tukitoimia koulun alkaessa tarvitaan. Kulleron kevätkukintaa Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

99 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma J okaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat vanhempien ja opettajan lisäksi tutkimuksista, hoidosta tai kuntoutuksesta vastaavat tahot. Oppilas osallistuu suunnitelman laatimiseen valmiuksiensa mukaisesti. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

100 Liitteet: Hojks-suunnitelma Hojks-malli 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain S illoin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osaalueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Pietarsaaren raatihuone Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

101 Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osaalueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Maahanmuuttajien opetus M aahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan tässä opetussuunnitelmassa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan yleisiä perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioiden. Maahanmuuttajaoppilaat eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä, sillä maahanmuuttajaoppilaiden oppimisvalmiudet sekä tiedot ja taidot voivat vaihdella suuresti eri oppilaiden välillä. Maahanmuuttajaopetusta koskee perusopetuslaki, jota tulee soveltaa huomioiden maahanmuuttajaoppilaiden heterogeeniset taustat. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisella lapsella on oikeus käydä peruskoulua tai saada muulla tavalla perusopetusta vastaavaa opetusta. Tämä oikeus on myös oppivelvollisuusikäisellä, Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen. Strengbergin kello Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

102 Maahanmuuttajalapsen suomenkielen kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja tarvittaessa hänen tulee saada siihen erityistä tukea. Tavoitteena on riittävän kielitaidon saavuttaminen ennen perusopetuksen aloittamista. Ellei sitä saavuteta, tulee lapselle varmistaa riittävästi tukea vielä kouluun. Tukena voidaan käyttää esimerkiksi maahanmuuttajalapsille laadittua erityismateriaalia ja puheterapeutin palveluja. Vanhan Sataman luontopolun metsää Kielen kehittymisen kannalta on toivottavaa, että maahanmuuttajalapsi tulee päivähoitoon jo ajoissa ennen esiopetuksen alkamista, siinä iässä, kun kielen kehittyminen on lapsella luonnostaan voimakasta. Maahanmuuttajalasten esiopetus Pietarsaaressa maahanmuuttajalasten esiopetus tapahtuu muun esiopetuksen yhteydessä. Esiopetus tukee osaltaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla lapselle mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen elämänmenoon, arkipäivän tapoihin, juhliin ja kulttuuriin. Opetusyksiköt kirjaavat lukuvuoden työsuunnitelmaansa, miten maahanmuuttajalapsen mukana olo ryhmässä otetaan esiopetuksessa huomioon. Kotikielen opetus tukee lapsen oman kulttuurin säilymistä ja edistää kielen ja ajattelun kehittymistä. Sitä järjestetään esiopetuksessa mahdollisuuksien mu-kaan. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelman vuonna Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteet M aahanmuuttajaopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Tavoitteena on myös turvata tasaarvoinen asema koulutuspalvelujen ja opintososiaalisten etujen käytössä sekä antaa valmiuksia tehdä valintoja koskien jatko-opintoja ja työelämää. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

103 Pietarsaaren suomenkielisessä koulutoimessa maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. tukiopetus (Perusopetuslaki 16 ) omankielinen avustaja tai koulunkäyntiavustaja oppilaalle suunniteltu omankielinen tai selkokielinen opetusmateriaali tiivis huoltajien ja koulun välinen yhteistyö tulkkipalveluiden käyttö Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta sekä opetusta oppilaan omalla äidinkielellä eri oppiaineissa. Oman äidinkielen opetus antaa maahanmuuttajaoppilaalle mahdollisuuden oman kielen oppimiseen, säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä sen käyttämiseen tiedon omaksumisen välineenä. Oman äidinkielen opetuksen sekä omalla äidinkielellä eri aineissa annettavan opetuksen tavoite on vahvistaa oppilaan itsetuntoa sekä vaalia hänen omaa identiteettiään ja kulttuurinsa perinteitä. Suomen kielen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Maahanmuuttaja-oppilaalle annettavia tukimuotoja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman lisäksi voivat olla myös: Pietarsaaren tori Maahanmuuttajaopetuksen opetusjärjestelyt PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Lähtökohdat ja laajuus P erusopetuksen yhteydessä voidaan maahanmuuttajille järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, joka on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomenkielentaito ei ole vielä riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

104 Opetusta annetaan vuotiaille 450 tuntia ja tätä van-hemmille vähintään 500 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää. Jos maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomenkielentaito, tiedot tai taidot opetettavissa aineissa tai yleiset opiskeluvalmiudet edellyttävät, voidaan oppilaalle laatia henkilökohtainen opintoohjelma, joka määrittelee annettavaa opetusta perusopetuksen oppiaineissa. Kaikissa oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita. Perusopetukseen valmistavan opetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja sekä tutustuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, luontoon, kulttuuriin, elinolosuhteisiin ja koulutukseen. Kodin ja koulun tiivis yhteistyö ja molemminpuolisen ymmärtämisen varmistaminen esimerkiksi tulkin avulla on tärkeää. Vanhempien tulee saada konkreettista tietoa mm. Suomen koulutusjärjestelmästä, oppimisnäkemyksestä ja kasvatuksen peruslinjoista. Vanhempien kanssa keskustellaan siitä, miten nämä asiat eroavat toisistaan Suomessa ja perheen lähtömaassa. Perheen tietämystä esimerkiksi oman maansa kielestä, kulttuurista, elämäntavoista ja luonnosta hyödynnetään opetuksessa. Katunäkymä Skatasta Valmistavassa opetuksessa suomen kieli on sekä opiskelun väline että kohde. Opetuksen tulee olla kokonaisopetusta, jossa oppiaineet muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan mahdollisuuksien mukaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä ikätasoaan vastaaviin suomenkielisiin opintoihin. Integroinnissa tulee huomioida valmistavan opetuksen oppilaan henkilökohtaiset oppimisvalmiudet ja yksilölliset tiedot ja taidot. Integrointi edistää kotoutumista, sosiaalisten taitojen kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

105 Valmistavan opetuksen jälkeen siirtyminen ikä- ja taitotasoaan vastaavaan perusopetusryhmään tulee järjestää yhdessä valmistavan luokan opettajan sekä vastaanottavan luokan luokanopettajan tai aineenopettajien kanssa. Suomi toisena kielenä Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on kaikilla oppilailla suomi toisena kielenä -opetuksessa, niin että he voivat siirtyä perusopetukseen. Yhdessä suomi toisena kielenä opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen mahdollisuuksien mukaan järjestetty opetus vahvistaa valmistavan opetuksen oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toimivalle kaksikielisyydelle. Muut oppiaineet Muiden aineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtana on oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. Opetuksen sisältöä suunnitellessa tulee huomioida kunkin oppiaineen keskeinen sisältö, työtavat ja välineet. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan erilaisia opiskelumenetelmiä. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi voi tapahtua myös vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellen. Arvioitaessa oppilaan suorituksia opintojen aikana päähuomio kiinnitetään oppimisessa olevien puutteiden sijasta jo opittuihin asioihin ja edistymiseen. Arvioinnissa tulee huomioida oppilaan tausta ja vasta kehittymässä oleva kielitaito. Suomen kielen taidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa arviointia heikentävästi. Arviointia voidaan soveltaa oppilaan tilanteeseen käyttämällä esimerkiksi suullisia kokeita, korvaavia suorituksia tai portfolio-arviointia. Lisäksi voidaan mahdollisuuksien mukaan antaa oppilaan käyttää sanakirjaa tai oppikirjaa kokeessa, selkeyttää koekysymyksiä tai antaa pidempi koeaika. Oppilas, jonka äidinkieli on jokin muu kuin koulun opetuskieli, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa aineissa koko peruskoulun ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

106 Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Opiskelun yleinen tuki Yhteistyö Huoltajien ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulutusjärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan mahdollisuuksien mukaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään, opettajiin, koulun opetussuunnitelmaan ja opetusmenetelmiin sekä arviointiin. Maahanmuuttajaopetuksessa on huolehdittava toimivasta ja avoimesta yhteistyöstä myös viranomaistahojen kanssa, kuten vastaanottokeskus, pakolaistoimisto, poliisi, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaiset. Oppilaanohjaus Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, että oppilaalla on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan päästä jatko-opintoihin ja työelämän vaatimuksista. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Jatko-opintoihin siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen on mahdollisuuksien mukaan tarjottava mahdollisuus perehtyä ajoissa tulevaan kouluun ja sen opetukseen. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetuksen opetussuunnitelmaa on seurattava ja työstettävä jatkuvasti. Oppilashuolto Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppilashuollosta huolehtii koulun oppilashuoltoryhmä. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tulee antaa riittävät tiedot suomalaisen koulu- sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Pietarsaaren kaupungintalo Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

107 6.2 Viittomakielisten, saamenkielisten ja romanikielisten opetus V iittomakielinen lapsi integroidaan ensisijaisesti esiopetuksessa sellaiseen ryhmään, jossa on viittomakieltä osaava opettaja. Lapsi tarvitsee myös viittomakielentaitoisen avustajan. Lapsiryhmän koko on myös mitoitettava sellaiseksi, että niin viittomakielisen kuin muidenkin lasten esiopetukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Kun opetuksessa on romanilapsi tai saamelaisalueilta tänne muuttanut lapsi, hänen oman kulttuurinsa erityispiirteet otetaan työsuunnitelmassa mukaan rikastuttamaan ryhmän toimintaa. Opetuksen järjestämistä koskevat neuvottelut käydään hyvissä ajoin yhdessä vanhempien, opettajan, avustajan ja lasta hoitavien asiantuntijatahojen kanssa. Ryhmän henkilöstölle tulee taata riittävä perehdytys ja tarpeellinen täydennyskoulutus. Esiopetus toteutetaan niin, että lapsi voi osallistua ryhmän toimintaan mahdollisimman täysipainoisesti. Kouluun siirtymisvaihe tulee valmistella huolella. Pietarsaaressa viittomakielisen lapsen perusopetus voidaan järjestää vain integroimalla muuhun opetukseen. Lähimmät erityiskoulut ovat Vaasassa ja Seinäjoella. Pietarsaaren kirkko Saamenkielistä ja romanikielistä opetusta ei Pietarsaaressa tällä hetkellä ole tarpeen järjestää. Pietarsaaressa asuva romaniväestö on äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielistä ja saamenkieltä äidinkielenään puhuvia ei väestössä ole. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

108 Osa 2 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä, jolloin tavoitteena on ohjata oppilaita tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Myös esiopetuksen toteuttamisen sisällöllinen lähtökohta on opetuksen eheyttäminen. Teemoina tai projekteina toteutettavat opetuskokonaisuudet ja niihin liittyvät oppimisen prosessit ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Sisältöaluejako on tarkoitettu opettajan työvälineeksi. Eri tiedonalat ovat mukana opetuksessa. Kun sekä lapset että vanhemmat otetaan mukaan jo teemakokonaisuuksien suunnitteluvaiheessa, varmistuu parhaimmalla tavalla se, että lasten kannalta merkitykselliset asiat sisältyvät oppimisprosesseihin. Lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja tulee tietoiseksi itsestään oppijana. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat pääasiassa eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Kaupunkinäkymä etelään Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

109 Ihmisenä kasvaminen K oko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Sisällöt fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

110 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys K ulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle Näkökulma Strengbergin katolta Viestintä- ja mediataito V iestintä- ja mediataito - aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

111 Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Aihekokonaisuuden tavoitteet ovat osittain yhteneväisiä Ihminen ja teknologia-aihekokonaisuuden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö koulussa edistää oppimisen laatua. Oppiminen ei ole vain tehtävien suorittamista, vaan tiedon rakentamista ja luovaa ongelmanratkaisua. Oppilaiden ajattelun ja itseohjautuvuuden taidot kehittyvät. Tietostrategiassa (Pietarsaaren kaupungin tieto- ja viestintätekniikan koulukäytön strategia vuosille ) asetettavia opetuksellisia tavoitteita ohjaa osaltaan myös Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan raportti hallitukselle , joka sisältää tavoitteita tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien osalta, joita ovat tekniset taidot, viestintätaidot, tiedonhankinta ja - käyttötaidot, kuluttajataidot sekä taito vaikuttaa tietoyhteiskunnan rakenteisiin ja verkkoetiikan sisäistäminen. Koulutasolla tavoite on, että peruskoulun päättyessä oppilas omaa riittävät medialuku- ja kirjoitustaidot niin, että hän pystyy jatkuvasti kehittämään tiedon hakuun, jäsentelyyn ja julkaisemiseen liittyviä taitoja. Näin päästään tietotekniikan joustavaan käyttöön työvälineenä siten, että oppilas hyödyntää erilaisia tietojärjestelmiä eri oppiaineissa ja oppimistilanteissa. Tieto- ja viestintätekniikan koulukäytöllä annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaalisuuden ja kommunikointitaitojen kehittymiseen kansainvälistyvässä maailmassa. Näiden taitojen hiominen ja tietojen hankkiminen ovat olennainen osa opetusta ja opiskelua kaikissa oppiaineissa. Se ei ole sinällään itseisarvo, vaan väline opetukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiallisen kriittinen suhtautuminen tietotekniikan käyttöön ja sen kulloiseenkin tarkoituksenmukaisuuteen tulee olla opetuksessa jatkuvasti mukana. Viestintäpalvelujen kehittyessä ja tullessa yhä lähemmäksi jokaista kansalaista edellytetään kykyä ymmärtää ja hallita tietokoneen käyttöliittymä ja peruskäsitteet. Kansalaistaitoihin kuuluu osata käyttää sähköpostia ja Internet-selainta sekä etsiä, käsitellä ja jäsentää tietoa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

112 Oppilas ohjataan kriittiseen ajatteluun, tiedon keräämiseen ja sen jäsentämiseen. Hän oppii käyttämään tietotekniikkaa luontevasti yhtenä oppimisen välineenä ja hallitsee myös etätyön tekemiseen tarvittavat taidot. Oppilaitosten tulee tarjota tälle ajanmukaiset mahdollisuudet ja puitteet. Pietarsaaren kouluportaali on opettajien, oppilaiden, kotien ja sidosryhmien vuorovaikutteinen foorumi, jota hyödynnetään päivittäin sähköisen viestinnän ympäristönä sekä opetussuunnitelman tietolähteenä kaikissa kouluissa. Tieto- ja viestintätekniikan tulee olla luonteva osa koulutyötä. Peruskoulun tulee opettaa oppilaat medialukutaitoisiksi, unohtamatta sitä tosiseikkaa, että tietokoneet ja -verkot ovat tärkeä osa tieto- ja viestintätekniikkaa, mutta eivät ainut osa. Sanomalehdet, televisio, radio, videot jopa ilmoitustaulu ym. ovat tärkeitä viestittämisen välineitä. Koulun toiminnassa tieto- ja viestintätekniikka palvelee oppilaiden ja opettajien mahdollisuuksia monipuolisen tiedon hankintaan ja hallintaan sekä lisää vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Koulu tulee nähdä yhteisönä, jonka täyspainoinen toiminta ja kehittäminen koostuvat oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden vanhempien yhteistyöstä. Yhteistyön e- dellytyksenä on keskinäinen viestintä. Tällä toimintamallilla pyritään lisäämään opettajien sekä oppilaiden viestintä- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sähköisessä ympäristössä, ja huomioidaan kansainvälisyys. Pietarsaaren kouluportaalin etusivun luonnos Kaikilla peruskoulun suorittaneilla oppilailla tulee olla riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot, tiedonhankinnan ja tiedonhallinnan sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen perustaidot ottaen huomioon toisen asteen oppilaitosten, vapaa-ajan toimintoihin liittyvät, sekä työelämän asettamat vaatimukset. Tavoitteena on, että oppilas osaa hankkia itsenäisesti tietoa eri lähteistä ja valita tarkoitukseensa sopivimmat lähteet, käsitellä löytämäänsä tietoa eri sovellusohjelmilla, oppii erilaisia työtapoja käyttäen vuorovaikutustaitoja ja viestintää sekä oppii tietoverkkojen ja verkkosovellusten käytön perusteita. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

1.2 Opetussuunnitelman laatiminen

1.2 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman laatiminen Pietarsaaren kaupungin kotisivu 1.2.1 Opetussuunnitelmauudistuksen tausta K oulun on reagoitava yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuviin, nopeisiin muutoksiin. Opetussuunnitelman

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

P 1 9, sisältäen esiopetuksen opetussuunnitelman pääkohdat, on nyt käyttövalmis.

P 1 9, sisältäen esiopetuksen opetussuunnitelman pääkohdat, on nyt käyttövalmis. Alkusanat P ietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1 9, sisältäen esiopetuksen opetussuunnitelman pääkohdat, on nyt käyttövalmis. Opetussuunnitelma mielletään usein kuivaksi kokoelmaksi

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelmatyön eteneminen Tuntijakoasetus (perusopetus)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti:

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti: DNO 3/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Esiopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki antamisesta

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Sivltk 26.3.2014 Liite 1

Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan perusopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot