1.2 Opetussuunnitelman laatiminen

Transkriptio

1 1.2 Opetussuunnitelman laatiminen Pietarsaaren kaupungin kotisivu Opetussuunnitelmauudistuksen tausta K oulun on reagoitava yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuviin, nopeisiin muutoksiin. Opetussuunnitelman uudistamisen tarpeen taustalla ovatkin pääasiassa yleiset yhteiskunnalliset taustatekijät, Suomen muuttunut kansainvälinen asema ja kaikkia koskeva työelämän muutos, jossa kansalaisilta vaaditaan yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja. Myös koululta edellytetään kykyä sopeutua muutoksiin. Tärkeä, maailmanlaajuinen tavoite on kestävä tulevaisuus. K aupungissamme on laadittu ensimmäinen koko perusasteen yhdistävä opetussuunnitelma. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma vuosiluokille 3 9 on tehty lukuvuoden aikana Opetushallituksen vahvistamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 pohjalta. Se muodostaa kansallisen kehyksen tavoitteenaan yhtenäistää perusopetus koko maassa ja taata tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppivelvollisille asuinpaikasta riippumatta. Opetusjärjestelmässä on tapahtunut useita muutoksia. Koululainsäädäntö on uudistunut siten, että esiopetuksesta ja perusopetuksesta on laadittu opetussuunnitelmallinen kokonaisuus ja sitä laadittaessa on edellytetty otettavan huomioon nimenomaan perusopetuksen yhtenäisyys. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäinen perusopetus esiopetuksesta päättövaiheeseen, 9. luokalle asti. Myös yhteys perusopetuksen ja lukion välillä täytyy olla nähtävissä. Aikaisemmat perusteet eivät ole ohjanneet riittävästi paikallisten opetussuunnitelmien laatimista ja uusilla perusteilla halutaan turvata opetussuunnitelmien riittävä yhtenäisyys ja niiden perusteiden ohjattavuus.

2 Opetussuunnitelman perusteet nojaavat perusopetuslakiin ja asetukseen sekä valtioneuvoston tavoite ja tuntijakoasetukseen. Opetussuunnitelma täsmentää lain ja asetusten tavoitteita. Uudistuksen taustalla on myös oppimistulosten parantamisen tarve sekä tiedon ja oppimiskäsityksen edistäminen. Osalla yhdeksännen luokan oppilaista on todettu olevan liian heikot perustiedot ja taidot. Myös oppimisen tasossa on ollut nähtävissä alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja. Uusi opetussuunnitelma korostaa yksilön tukemista kasvatuksessa, oppilaan yleisestä hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista sekä yhteistyön tärkeyttä kotien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös tasoittaa heikommista sosiaalisista oloista tulevien lasten opintietä. Oppilaista huolehtiminen, oppilashuolto ja oppilaan ohjaus ja on kirjattu aiempaa tarkemmin opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on lisäksi nykyistä tiiviimpi kodin ja koulun välinen yhteistyö. Tehostunut oppilashuolto, monimuotoinen erityisopetus, oppimisen tavoitteellisuus ja vuorovaikutuksellinen arviointiprosessi ovat koulun uutta arkea, jossa oppilas, opettaja ja vanhemmat sitoutuvat yhteistyössä kukin omaan vastuuseensa. 1 2 luokkien aikaisempaa opetussuunnitelmaa laatinut työryhmä on valmistanut esiopetuksen jatkoksi opetustyötä tukevan eettisen kasvatuksen aineiston, joka on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Kansainvälisyyden ja kulttuurisen moniarvoisuuden lisääntyessä on entistäkin tärkeämpää, että lapselle kehittyy selkeä identiteetti ja tietoisuus omista juuristaan. Merikivet Inhimillinen kestävä kehitys perustuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainoon. Koulun tulee antaa oppilaalle taidot hakea, arvioida ja soveltaa yksittäisten oppiaineiden rajat ylittäviä tietokokonaisuuksia alati muuttuvassa maailmassa. Oppilaiden arviointi on ollut epäyhtenäistä. Uuden, valtakunnallisesti yhtenäisen opetussuunnitelman tavoitteena on oppilaan arvioinnin vertailtavuuden parantaminen.

3 Siihen pyritään siten, että perusteisiin on laadittu kielten opetusta varten taitotasoasteikot, hyvän osaamisen kuvaukset kouluaikaiseen arviointiin ja päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin aineisiin. Päättötodistus on todistus perusopetuksesta koko oppimäärän suorittamisesta. Esiopetuksen antamat oppimisvalmiudet tulee hyödyntää alkuopetuksessa. 1 2 luokkien opetuksen päätavoite on saada valmiudet myöhempää opiskelua varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Kieliryhmien välinen yhteistyö on kirjattu painotusalueeksi Pietarsaaren koulutustoimen strategioihin. Myös hallinto on kaikille perusopetuksen asteille yhteinen. Lähes kaikissa päivähoitoa ja esiopetusta antavissa päiväkodeissa toimii sekä suomen että ruotsinkielisiä ryhmiä. Myös henkilöstö on tottunut työskentelemään yhdessä. Tavoitteena on kaikkien opettajien organisoitu, tavoitteellinen yhteistyö. Pietarsaaren raatihuone Opetussuunnitelman perusteiden keskeiset muutokset Pietarsaaren keskustaa Opetuksen keskeisiä sisältöjä, kielikylpyopetusta, erityisopetusta, maahanmuuttajien opetusta, oppilashuoltoa sekä oppilaan hyvää osaamista on ollut pohtimassa työryhmiä, joihin on kuulunut luokanopettajia, lastentarhanopettajia ja asiantuntijajäseniä. O petussuunnitelmaa on uudistettu sekä yleisen osan että ainekohtaisten suunnitelmien osalta. Kokonaan uusia asioita ovat fysiikkakemian tulo alaluokille, perusopetuksen yhtenäistäminen, hyvinvoinnin tuen eli oppilashuollon tarkat suunnitelmat, arvioinnin yhtenäistäminen, hyvän osaamisen kriteerit ja kielien taitotasoasteikot.

4 Myös koulujen itsearviointi ja opetussuunnitelman toteutumisen arviointi, missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää, on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opetuksen järjestämisen lähtökohdissa perusopetuksen arvopohja ja tehtävä on määritelty tarkemmin, kuin aikaisemmassa opetussuunnitelmassa. Samoin opetuksen toteuttamisen kuvauksessa oppimiskäsitys, oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat on kuvattu aiempaa täsmällisemmin. Eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien teemat ovat ajanmukaistettuja. Aiemmassa opetussuunnitelmassa annettiin esimerkkejä ajankohtaisista teemoista, nyt käsittelyssä edellytetään etenemistä kohti keskeisiä kasvatus ja opetustyön päämääriä. Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää oppiaineisiin ja niiden tulee näkyä koulujen toimintakulttuurissa, kun ennen toteutus tapahtui eri oppiaineiden yhteistyönä ja erillisinä projekteina. Aihekokonaisuuksien on oltava näkyvissä myös arvopohjassa. Aihekokonaisuudet ovat omaa tulkintaa ympäröivän maailman muutoksista: mikä ajassa on sellaista, jonka täytyy vaikuttaa koulutyöhön? Mikä muutoksissa on tärkeää juuri meidän alueellamme? Aihekokonaisuuksien käsittelyssä otetaan huomioon lapsen kehitysvaihe, sillä vastuun ottaminen on erilaista eri ikäkausina. Koulukohtaisissa tarkennuksissa on kuvattava tarkasti, miten aihekokonaisuudet toteutetaan omassa koulussa. Perusteista johdetaan suunnitelma siitä, milloin ja missä aineessa asiat käsitellään, miten muuten koulussa toimien niitä toteutetaan ja miten ne näkyvät koulun toiminnassa. Runebergin tupa Näkymä UPM:n tehtaille Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmassa kielen yhteisöllinen näkökulma ja vuorovaikutustaidot nousevat vahvemmin esille, prosessiajattelua ja perustaitojen oppimista korostetaan ja teksti nostetaan keskeiseksi tarkasteluyksiköksi. Kirjallisuudella on keskeinen asema ja verkkoviestintä tulee uutena asiana.

5 Toisen kotimaisen ja vieraan kielen tavoitteet jaetaan nyt alakohtiin kieli, kulttuuritaidot, oppimaan oppiminen ja viestintästrategiat. Sisällöissä taas käytetään jakoa tilanteet, aihepiirit sekä rakenteet. Lisäksi eri kielille määritellään erilaiset saavutustasot hyvässä osaamisessa. Liite: taitotasoasteikko Matematiikan opiskelussa pääpaino on uusissa perusteissa ajattelun kehittämisessä ja ajattelumallien oppimisessa. Matematiikan opetuksen velvoitetaan etenevän systemaattisesti ja korostetaan käsitteiden ja ajattelun esiin tuomista eri tavoin (välineet, puhe, kuvat, kirjoitus). Lisäksi tiettyjä sisältöjä on siirretty alkamaan pohjustamisen muodossa jo alemmilla vuosiluokilla. Ympäristö ja luonnontieto ovat 1 4 luokilla aineryhmä, joka sisältää biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonalat. Tämä mahdollistaa aineryhmän jäsentämisen kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja oppilaan toimintaa yhteisön jäsenenä. Lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Opetuksessa korostuvat elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja vuorovaikutteisuus ja se tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan. Biologian ja maantiedon opetuksessa on kestävän kehityksen näkökulma painokkaammin esillä. Biologian opetuksessa korostuu lähiympäristön tutkiminen, maastotyöskentely ja lajien tunnistaminen. Maantieto keskittyy aiempaa enemmän oman kotiseudun tutkimiseen ja painottaa karttatyöskentelyn merkitystä. Alimmilla luokilla vahvistetaan terveystiedon oppiainesta. Ylempien luokkien maantiedon ja biologian sisällöt ovat ihmiskeskeisempiä, ympäristötietoisempia ja dynaamisempia, kuin aikaisemmin.

6 Aspegrenin puutarhaa Pedersören kirkko Fysiikan ja kemian opetus oppiaineena alkaa perusopetuksessa aikaisemmin. Tiedonalat ovat mukana opetuksessa jo 1 4 luokilla ja 5 6 luokilla erotetaan tuntijaon mukaisesti fysiikan ja kemian aihepiirit ja niihin sisältyy myös terveystiedon tavoitteita ja sisältöjä. 7 9 luokilla tavoitteita ja sisältöjä tarkennetaan ja järjestetään uudelleen fysiikan ja kemian osa alueiden pohjalta. Uskonnon tavoitteissa vahvistetaan oppilaan yleissivistystä ja elämänkatsomuksen rakentumista. Keskeiset sisältöalueet muodostavat aiempaa selkeämmät kokonaisuudet. Osa Vanhan Testamentin kertomuksista siirretään yläluokille, tilalle on tullut kristinuskon perusainesta. Uskonnon opetuksessa korostetaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäistä yhteyttä. Elämänkatsomustietoon on lisätty katsomuksellisen ajattelutaidon tavoitteita ja niihin liittyviä hyvän osaamisen kuvauksia. Opetuksessa pyritään esiopetuksesta lähtevään ja perusopetuksen kautta kulkevaan eheään linjaan, joka rakentuu neljän sisältöteeman varaan: moraalinen kasvu, kulttuuri identiteetti, ihmisoikeudet ja ympäristö. Musiikissa korostetaan oppilaan toiminnallisuutta ja musiikillista keksintää, sisältöjä on konkretisoitu ja oppimiskäsitystä tuodaan selkeämmin esille. Kuvataiteen tavoitteissa nykytaide otetaan selkeästi näkyviin ja painopistettä siirretään mediaan. Tietokonegrafiikka ja multimedia tulevat korostetummin esille, samoin oppiaineen sisäinen integraatio.

7 Pietarsaaren kaupungin museo Oppilaanohjauksessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja tiedonhankintataitojen oppimista. Oppilaitoksen tulee laatia opetussuunnitelmaansa kuvaus, jossa määritellään oppilaanohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken. Oppilaanohjauksen luokkatuntien sisältöjen aihealueet tuodaan yksilöidysti esille. Uutta myös käsityön opiskelussa on tietotekniikan ja teknologian välineisiin tutustuminen. Suunnittelutaitoja ja kokonaisprosessin hallintaa korostetaan. Käsityön kokonaisuus selkiytyy, laajentuu ja konkretisoituu, kuten myös kotitaloudessa. Kotitalouden opetuksessa teemoja ajankohtaistetaan liittyen oman talouden hallintaan, kestävän kehityksen mukaisiin työtapoihin, monikulttuurisuuden haasteisiin ja aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Liikunnan opetuksen suurin muutos on se, että terveystiedon oppiaines erotetaan liikunnan opetuksesta. Vuosiluokilla 1 4 opetus toteutetaan leikinomaisesti kohti lajitaitoja, kun taas 5 9 luokilla painotetaan lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Oppilaanohjaus ja ohjauksen järjestäminen kuvataan uudessa opetussuunnitelmassa kahdella tasolla: oppilaitoksen tehtävänä ja toimijoiden tehtävänä. Uutta on eri vuosiluokille jaettu rakenne (1 2, 3 6, 7 8). Maisema vesitornille Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita varten ohjeistusta on täsmennetty, eikä eri erityisopetuksen ryhmien opetukseen laadita erillisiä perusteita. Yhteistyötä kodin ja koulun välillä täsmennetään ja velvoitetaan sen toteutumiseen. Opetussuunnitelmassa määritellään selkeämmin HOJKS:n laatiminen, erityisesti yksilölliset oppimäärät.

8 Hankkeisiin liittyy läheisesti myös opettajille suunnattu ope.fi koulutus, joka jakaantuu kolmeen taitotasoon. Hanketta on toteutettu myös Pietarsaaressa paikallisin kouluttajavoimin. Pietarsaaren koulupuisto Tieto ja viestintätekniikan opetuksen perustana tulee olla oppilaitoksen tietoja viestintästrategia, joka painottuu tietoteknisessä osaamisessa laadun kehittämiseen. Sen on oltava osa opetussuunnitelmaa ja kaikkien aineiden opetusta, ei vain irrallinen toimintasaareke. Tietoyhteiskuntahankkeisiin on saatu tukea Opetushallitukselta ja suunnitelmissa on kehittää kansainvälisiä projekteja, kuten kansainvälistä ystävyyskouluhanketta etwinning. Pietarsaaressa Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on laadittu vuosille Tietostrategian lähtökohtana on Vuosina toteutettu tietoyhteiskuntaohjelma, joka jakautuu osahankkeisiin: tietoyhteiskunnan kansalaistaidot, opetushenkilöstön koulutus, tietoteollisuuden ja uusmedian ammattilaisten koulutus, virtuaalikoulu ja virtuaaliammattikoulu, virtuaaliyliopisto, oppimisympäristöjen tutkimus, tietoyhteiskunnan rakenteet, digitaaliset oppimateriaalit ja verkkoopetuksen tekijänoikeudet. Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan hankkeissa painopisteet ovat alueellisen tasa arvon edistäminen, kielivähemmistöjen aseman turvaaminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö ja valinnaisen A kielen opetuksen kehittäminen. Strengbergin kello

9 1.2.3 Opetussuunnitelmaprosessi Pietarsaaressa T ähän opetussuunnitelmaan on sisällytetty soveltuvin osin Pietarsaaren kaupungin molemmille kieliryhmille käyttöön otettu esiopetussuunnitelma tarkistuksineen ja uudistuksineen sekä Pietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelma 1 2 luokille, joka on otettu käyttöön alkaen. Samoin 1 2 vuosiluokille aikaisemmin voimassa ollut opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi ja yhdistetty koko perusopetusta yhdistäväksi opetussuunnitelmaksi Pietarsaaren kouluissa toteutettavaksi vuosiluokilla 0 9. Perusteet kumoavat määräykset PL 14 1/011/1994, 26/011/1997, 4/011/1999 ja 63/011/2002. Laadinnassa on otettu huomioon muut lapsia ja nuoria koskevat päätökset, kaupungin kehittämisstrategia vuosille sekä tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ohjaava strategia vuosille , joka löytyy Pietarsaaren koulusivuilta. Tvt strategia Pikkuiset Tomtebon päiväkodin pihalla Opetushallituksen edellyttämät muutokset esiopetuksen opetussuunnitelmaan (Liite määräykseen 42/011/2003) 8, yhteistyö kodin kanssa 11 esiopetuksen oppilashuolto 19 opetussuunnitelman laatimisen järjestelyt sekä 20 opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat on huomioitu ja kirjattu tähän asiakirjaan. Strengberg Etelänummen koulun oppilaiden näkökulmasta

10 Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma Kaiken kaikkiaan tähän opetussuunnitelmaan kirjatut asiat ovat pitkälle sellaisia, että niitä on jo tehty aikaisemminkin. Nyt valmis aineisto on koottu yksiin kansiin eri lähteistä ja päivitetään vastaamaan nykypäivää. Tarkistuksia jatkettiin lukuvuoden 2004 keväällä ja lukuvuonna , tehtiin vertailuja valtakunnalliseen normitekstiin ja lisättiin puuttuvia asioita. Kevätlukukauden 2005 alusta aloitettiin opetussuunnitelman kokoaminen. Siihen yhdistettiin vuosiluokkien 1 2 aikaisempi opetussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelman pääkohdat, yhtenäistettiin kirjoitusasu ja tarkistettiin asiasisältö. Lausuntokierros järjestettiin siten, että luonnoksia ovat lukeneet ja korjanneet sekä koulutoimenjohtaja että opettajat. Huhtikuussa 2005 opettajille järjestettiin veso päivän tilaisuus, jossa luonnos tarkistettiin, täydennettiin ja korjattiin ryhmissä. Opetussuunnitelman taitto ja kuvitus ovat edenneet rinnakkain kouluportaalin ja opetussuunnitelman verkkoversion kanssa toukokuuhun 2005, jolloin opetussuunnitelmaluonnos hyväksyttiin Pietarsaaren päivähoito ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Prosessin organisointia varten nimettiin syksyllä 2003 prosessinohjaajien työryhmä ja opetussuunnitelmatyön johtoryhmä, joissa työstettiin aine ja aiheryhmiltä saatuja luonnoksia. Luonnokset esiteltiin, käsiteltiin ja hyväksyttiin, jonka jälkeen prosessinohjaajat työstivät niitä eteenpäin. Pietarsaaren kirkko

11 Kouluttautuminen uuteen opetussuunnitelmaan Opetussuunnitelmaprosessin tavoitteena on ollut tutustuttaa ja kouluttaa opettajat uuden opetussuunnitelmien tuomiin muutoksiin opetus ja kasvatustyössä, sekä pyrkiä muuttamaan toimintamalleja käytännön koulutyössä uutta oppimiskäsitystä läheneviksi. Kouluttautuminen aloitettiin syyslukukauden 2003 alussa opettajien vesopäivän informaatiotilaisuudella. Prosessin etenemisestä ja ajankohtaisista asioista on tiedotettu johtoryhmän välityksellä. Lukukauden alkaessa prosessinohjaajat kertoivat opettajille opetussuunnitelman sen hetkisestä vaiheesta. Kaksi aineryhmän edustajaa esitteli tilaisuudessa oman ryhmänsä luonnokset ja opettajat keskustelivat ryhmissä muun muassa erityisopetuksesta, pietarsaarelaisuudesta ja tekivät ehdotuksiaan uuteen opetussuunnitelmaan tutustumisesta ja kouluttautumisesta. Opetussuunnitelman yhtenäisyyden takaamiseksi on tehty yhteistyötä eri opettajaryhmien välillä sekä käytetty asiantuntijoiden ja vanhempien näkemyksiä tukena. Periaatteena on ollut, että opetussuunnitelmatyöryhmissä on mahdollisimman monta eri asteen tai alan opettajaa tai muuta asiantuntijaa. Portti kesään Opetussuunnitelma on oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Rehtoreista ja koulutoimenjohtajasta koostunut ryhmä on työstänyt arviointiosan ja todistusmallit. Työryhmät valmistelivat luonnoksensa kansallisten perusteiden pohjalta lukuvuoden aikana. Työtä on jatkettu lukuvuoden ajan. Opetussuunnitelma koostuu lukujen 1 6 yleisestä osasta sekä luvun seitsemän ainekohtaisesta osasta.

12 Yleisessä osassa kuvataan opetussuunnitelmaa, sen laadinnan perusteita, toimintaympäristöä, arvoperustaa, oppimisympäristöä sekä esitellään tuntijako. Myös kodin ja koulun yhteistyö sekä oppilashuollon ja erityisopetuksen organisointi sisältyvät tähän jaksoon. Arviointiluvussa käsitellään niin oppilasarviointia kuin kouluyhteisön arviointiakin. Opetussuunnitelman toteutumisen seuraaminen ja arviointi kirjataan myöhemmin tähän opetussuunnitelmaan. Luvussa 9 esitellään kielikylpyopetuksen ruotsin ja suomen kielten opetussuunnitelma vuosiluokille 1 9. Opetussuunniteman päätavoitteena on perusopetuksen yhtenäistäminen koko ikäluokkaa käsittäväksi, saumattomaksi kokonaisuudeksi. Kun perusopetusta aletaan toteuttaa uuden opetussuunnitelman pohjalta, on erityisen tärkeää varmistaa, että opettajat saavat täydennyskoulutusta ja työn kehittämiseen tarvittavat uudet tiedot ja virikkeet. Syksyn satoa