Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitys, palvelut ja terveyskeskusten liikenteellinen saavutettavuus

Transkriptio

1 Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitys, palvelut ja terveyskeskusten liikenteellinen saavutettavuus Anna Keskitalo Oulun seutu 2011

2 2 Sisältö 1. Alkusanat Lakeuden väkiluvun kehitys ja väestöennuste Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Vanhusten määrän ennustettu kehitys Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys Lakeuden yhteistoiminta-alueen demografinen huoltosuhde Lakeuden väestön ja palveluiden kartografinen tarkastelu Lakeuden kuntien keskusverkko ja väestö vuonna Väestömäärän muutos Lakeuden yhteistoiminta-alueen palvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Koulut Terveyskeskusten ja asemien liikenteellinen saavutettavuus Yhteenveto... 28

3 3 1. Alkusanat Tässä raportissa on tutkittu Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitystä vuodesta 1980 vuoteen 2009 sekä ennustettua väestönkehitystä vuodesta 2010 vuoteen Kartografisessa tarkastelussa on kuvattu Lakeuden yhteistoiminta-alueen väestön sijoittumista, keskusverkkoa sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden sijoittumista. Aineistoa hyödynnetään yhteistoimintaalueen valmistelussa. Tässä tarkastelussa on kuvattu Lakeuden yhteistoiminta-alueen väestön sijoittumista, keskusverkkoa sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden sijoittumista. Aineiston valmistelu on tullut pyyntönä Kempeleen kunnalta, joka vastaa valmistelutyöstä. Valmistelutyön projektipäällikkönä toimii Arja Rantapelkonen. Kempeleen lisäksi valmistelussa olevaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Valmistelussa olevasta sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta käytetään työnimeä Lakeus. Käytetyt väestötilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja kunkin vuoden tilanteen mukaan. Väestöennuste on laadittu vuonna Kartoissa on käytetty väestöaineistoa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (YKR), keskusverkko Oulun seudun yleiskaava 2020:sta ja tiedot palveluista on koottu kunnista loppu vuonna Kartoissa on otettu huomioon tietosuoja, eikä ruutuja, joissa on alle viisi asukasta ole kuvattu. YKR-aineiston väkiluvut ja Tilastokeskuksen väestötilastot eroavat hieman toisistaan ruutuaineiston luonteen vuoksi. 2. Lakeuden väkiluvun kehitys ja väestöennuste Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestökehitys on ollut tasaisen positiivista vuosina (kuva 1). Kehitys on tyypillistä Oulun seudun alueen kunnille. Viimeisen kymmenen vuoden ajan väestö on lisääntynyt suhteessa eniten Limingassa (54,5 %) ja hitainta väestönkasvu on ollut Hailuodossa (5,5 %). Yhteensä alueen väestö on lisääntynyt vuodesta ,4 % (kuva 2 ja taulukko 1). Kuva 1. Lakeuden sote- yhteistoiminta-alueen kuntien väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2030.

4 4 Kuva 2. Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kuntien väestö vuonna 2000 ja Taulukko 1. Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kuntien väestön määrä ja sen muutos vuonna 2000 ja Kunta Väestö 2000 Väestö % Hailuoto ,5 Kempele ,7 Liminka ,5 Lumijoki ,3 Muhos ,6 Tyrnävä ,5 Lakeus yht ,4 Lakeuden alueella syntyneiden määrä on kuolleisuutta suurempaa. Luonnollinen väestönlisäys on pysytellyt 2001 saakka lähes samana, reilussa kolmessa sadassa, mutta siitä eteenpäin jopa kuudessa sadassa. Lähtömuutto alueelta on ollut välillä suurempaa kuin tulomuutto, mutta kaiken kaikkiaan väestömuutostekijöiden kokonaismuutos on ollut vuodesta 1990 lähtien positiivista. Yleiset taloudelliset su h- danteet näyttävät ohjaavan alueen muuttovirtaa, sillä 1990-luvun alun laman aikaan muuttoliike on ollut negatiivista tai vain hiukan positiivista samoin oli vuonna Positiivista muuttovirtaa ylläpitää kuntien kaavoituspolitiikka ja toisaalta läheinen sijainti Ouluun nähden. Oulun lähikuntiin muuttaa nime n- omaan lapsiperheitä. Lähtömuuttoa aiheuttaa erityisesti opiskelupaikkojen puute peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen jälkeen. Kuolleiden määrä on ollut vakio tarkastelujakson alusta saakka (kuva 4). Joka vuosi Lakeuden alueella on kuollut noin henkeä. Syntyvyys sen sijaan vaihteli vuoteen 2001 saakka noin välillä, minkä jälkeen syntyvyys on kohonnut vuoden 2009 syntyvyyteen eli 824 vauvaan.

5 5 Kuva 3. Lakeuden väestömuutostekijät vuosina (Tilastokeskus). Kuva 4. Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Lakeuden alueella vuosina (Tilastokeskus) Lakeuden alueen väestönkasvun ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Vuonna 2009 laaditun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 alueella on asukkaita kolmannes enemmän kuin vuonna Väestöennuste perustuu viime vuosien väestönkehitykseen oletuksena, että kehitys jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Verrattaessa nykytilannetta ja vuoden 2030 tilannetta väestönkasvu on edelleen suurinta Limingassa. Vähiten väestö lisääntyy ennusteen mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana Lumijoella (taulukko 2). Taulukko 2. Lakeuden ennustettu väestömäärä ja väestömuutos vuosina 2015, 2020, 2025 ja Kunta % Hailuoto ,7 Kempele ,2 Liminka ,0 Lumijoki ,5 Muhos ,4 Tyrnävä ,5 Lakeus yht ,6

6 6 3. Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Verrattuna koko Suomen väestörakenteeseen Lakeuden alueen väestö on nuorta. Keskimäärin 0-6 vuotiaita on Suomen väestöstä 7,7 % ja Lakeuden kunnissa lähes tuplasti, 14,1 %. Yli 75-vuotiaita on Suomessa 8,0 % ja Lakeudella vain 4,8 %. Tulevaisuudessa väestö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, lukuun ottamatta 0-6 vuotiaita vuonna Suhteellisesti suurin kasvu tulee tapahtumaan yli 75-vuotiaiden ryhmässä (kuva 5 ja taulukko 3). Vuoteen 2030 mennessä Lakeuden päiväkoti-ikäisten lasten määrä tulee suhteellisesti vähentymään 14,1 prosentista 12,1 prosenttiin ja absoluuttinen määrä on 860 lasta suurempi kuin vuonna Kuitenkin verrattuna koko Suomen tilanteeseen päiväkoti-ikäisten lasten suhteellinen määrä tulee pysymään suurena. Vertailtaessa Lakeuden kuntia keskenään voidaan havaita, että voimakkainta päiväkotiikäisten määrän kasvu vuoteen 2030 mennessä on Limingassa (29,1 %) ja pienintä Lumijoella, missä päiväkoti-ikäisten määrä jopa laskee (-1,4 %) (taulukko 4). Kuitenkin ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä päiväkoti-ikäisten suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä laskee Muhosta lukuun ottamatta. Kouluikäisten lasten määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä ennusteen mukaan 46,2 % verrattuna nykytilanteeseen. Korkeimmillaan heidän osuutensa koko väestöstä Lakeuden alueella on vuosina 2020 ja 2025, mutta jo vuonna 2030 osuus on laskenut hiukan. Kouluikäisten absoluuttinen määrä kasvaa enemmän kuin päiväkoti-ikäisten sillä pienimmilläänkin Kempeleessä ikäluokan lasten määrä nousee 27,9 % nykyiseen verrattuna. Suhteellinen osuus koko väestöstä pysyy lähes samana tai laskee tai nousee hiukan. Työikäisten suhteellinen osuus laskee ennusteen mukaan koko tarkastelujakson ajan, mutta heidän absoluuttinen määrä lisääntyy. Yhteensä vuonna 2030 työllisiä on enemmän kuin Työikäisten määrä nousee jokaisessa Lakeuden alueen kunnassa. Suurinta työikäisten lisäys on Limingassa (55 %) ja pienintä Hailuodossa (3,3 %). Suhteellinen osuus laskee jokaisessa kunnassa. Ikäryhmistä yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa eniten ja erityisesti yli 75 vuotiaiden lukumäärä tulee olemaan huomattavasti suurempi tulevaisuudessa. Heitä on lähes kolminkertaisesti enemmän vuonna 2030 kuin Kokonaisuudessaan yli 64-vuotiaiden osuus nousee 10,9 prosentista 17,1 prosenttiin ja absoluuttisesti määrä nousee nykyisestä eläkeläisestä 9 768:aan. Kempeleessä vanhojen vanhusten määrä kasvaa jopa yli kolmella sadalla prosentilla. Myös s uhteellinen osuus väestörakenteesta nousee jokaisessa kunnassa.

7 7 Kuva 5. Nykyinen ja ennustettu väestömäärä vuosille 2015, 2020, 2025 ja Taulukko 3. Ikäryhmittäinen väestömäärän kehitys Lakeuden alueella Ikäryhmä 2009 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Yht

8 8 Taulukko 4. Lakeuden alueen kuntakohtaiset ikäryhmäennusteet. Ikäryhmä 2009 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % % Hailuoto ,3 64 5,7 65 5,5 66 5,3 65 5,1 1 1, , , , , , , , , , , ,4 20 3, , , , , , , , , , , , ,6 Yht ,0 Kempele , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht ,0 Liminka , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht ,0 Lumijoki , , , , ,9-4 -1, , , , , , , , , , , ,3 59 5, , , , , , , , , , , , ,9 Yht ,0 Muhos , , , , ,8 74 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Yht ,0 Tyrnävä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht ,0

9 9 4. Vanhusten määrän ennustettu kehitys Yli 64-vuotiaiden määrä tulee lisääntymään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana (taulukko 5 ja 6). Kaiken kaikkiaan 65 vuotiaita ja sitä vanhempia on ennusteen mukaan vuonna 2030 lähes viisituhatta enemmän kuin vuonna 2010 ennustetaan olevan. 75 vuotiaita ja sitä vanhempia ennustetaan olevan lähes kolmetuhatta enemmän ja 85-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa reilu 800 enemmän. Vanhusten määrä lisääntyy joka vuosi aika tasaisesti. Yksittäisinä vuosina voi lisäys olla keskiarvoa huomattavasti alhaisempi tai suurempi. Keskimäärin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä lisääntyy 246 hengellä, 75- vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä 143 hengellä ja 85-vuotiaden ja sitä vanhempien 41 hengellä. Taulukko 5. Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen vanhojen ikäluokkien kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. Muutos v./vuosi Muutos v./vuosi Muutos v./vuosi 65 +v./vuosi kumuloituva muutos 75 +v./vuosi kumuloituva muutos 85 +v./vuosi kumuloituva muutos

10 10 Taulukko 6. Vanhusten määrä vuonna 2009 ja ennustettu määrä kunnittain Vuosi Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä

11 11 5. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys Lakeuden väestö on nuorta verrattuna koko Suomen väestöön. Tulevaisuudessa päiväkoti-ikäisiä lapsia nykyiseen väestökehitykseen perustuvan ennusteen mukaan tulee olemaan nykyistä enemmän. Vuoteen 2022 asti 0-6 vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän, mutta siitä eteenpäin vähenevän pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2030 ennustetaan 0-6 vuotiaita olevan arvioilta 600 nykyistä noin 6100 enemmän. Taulukko 7. Lakeuden kuntien päiväkoti-ikäisten määrän ennustettu kehitys vuosille v. muutos/vuos Kumulatiivi- Vuosi nen muutos 0-v. 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 0-6 v. i 0-6 v Kouluikäisten määrä on kasvanut seudulla vuosina yhteensä 1299 lapsella (taulukko 8). Nykyisten väestötrendien jatkuessa vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan kouluikäisiä on lähes 3000 enemmän. Tämä aiheuttaa suuria haasteita niin opetuksen järjestämiselle kuin kouluterveydenhuollolle. Yläkouluikäisten määrän ennustetaan lisääntyvän koko tarkastelujakson ajan, mutta alakouluikäisten määrä ei ennusteen mukaan kasva enää 2029 (taulukko 9). Nopeinta kasvu alakouluikäisissä on heti tarkastelujakson alussa, ja kasvu hidastuu jo vuodesta 2012 alkaen. Yläkoululaisten määrän kasvu on nopeinta tämän vuosikymmenen puolessa välissä.

12 12 Taulukko 8. Lakeuden yhteistoiminta-alueen koululaisten määrän ennustettu kehitys vuosina Vuosi Esikoulu 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Taulukko 9. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrän ennustettu kehitys ja muutos vuosittain Vuosi 1-6 lk lk lk 1-6 muutos/vuosi lk 1-6 kumuloituva muutos lk 7-9 muutos/vuosi lk 7-9 kumuloituva muutos

13 13 6. Lakeuden yhteistoiminta-alueen demografinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä kohden. Keskiarvo Suomessa oli vuonna ,51. Lakeuden kuntien demografiset huoltosuhteet ovat varsin korkeat johtuen alle 15-vuotiaiden suuresta määrästä, mutta toisaalta myös vanhusten suuresta määrästä kuten Hailuodossa (kuva 6 ja taulukko 9). Tulevaisuudessa kaikkien kuntien huoltosuhdearvot tulevat nousemaan, koska vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja toisaalta kuntien alle viisitoistavuotiaiden osuuskin säilyy keskimääräistä korkeampana. Vähiten demografinen huoltosuhde tulee ennusteen mukaan nousemaan Limingassa. Kuva 6. Lakeuden yhteistoiminta-alueen kuntien demografinen huoltosuhde (Tilastokeskus). Taulukko 9. Lakeuden yhteistoiminta-alueen kuntien demografinen huoltosuhde vuonna 2009 ja ennustetut luvut vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskus) Hailuoto 0,65 0,806 0,878 0,928 0,98 0,992 0,989 Kempele 0,54 0,634 0,684 0,732 0,768 0,793 0,806 Liminka 0,74 0,792 0,787 0,769 0,755 0,75 0,767 Lumijoki 0,72 0,824 0,887 0,931 0,953 0,953 0,959 Muhos 0,64 0,732 0,772 0,798 0,819 0,823 0,821 Tyrnävä 0,72 0,777 0,81 0,819 0,834 0,836 0,843 Lakeus keskiarvo 0,67 0,76 0,8 0,83 0,85 0,86 0,86

14 14 7. Lakeuden väestön ja palveluiden kartografinen tarkastelu 7.1. Lakeuden kuntien keskusverkko ja väestö vuonna 2009 Lakeuden alueella on jokaisessa kuudessa kunnassa kuntakeskus, josta löytyy suurin osa kuntien palveluista (kuva 7). Oulun yleiskaava 2020 mukaan kuntakeskus on tarkoitettu kuntalaisten käyttämille palveluille, keskustaan sopiville työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Tämän lisäksi osassa kunnista on lähikeskuksia ja kyläkeskuksia, jotka on tarkoitettu lähiympäristön asukkaiden päivittäin tarvitsemille palveluille. Lumijoella ja Hailuodossa on vain kuntakeskukset eikä lähi- tai kyläkeskuksia lainkaan. Nämä kunnat ovat myös väkiluvultaan pienimmät. Kempeleessä on yksi lähikeskus, Kokkokangas. Limingassa sijaitsee Tupoksen lähikeskus sekä Rantakylän, Ketunmaan ja Alatemmeksen kyläkeskukset. Tyrnävällä on kaksi lähikeskusta, Murto ja Temmes sekä kolme kyläkeskusta: Jokisilta, Ängeslevä ja Markkuu. Muhoksella ei ole lähikeskuksia, mutta siellä sijaitsee kolme kyläkeskusta: Laitasaari, Honkala ja Hyrkäs. Väestö Lakeuden alueella on keskittynyt kuntakeskuksiin ja lähikeskuksiin. Monin paikoin väestö on sijoittunut nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsille. Laajimmat yhtäjaksoiset tiheän asutuksen alueet sijaitsevat Kempeleessä. Kaiken kaikkiaan asuttuja 250 m * 250 m ruutuja on alueella Asukastih e- ys näiden kuuden kunnan alueella on 18 asukasta/km 2. Tiheintä asutus on Kempeleessä (114,1 as/km 2 ) ja harvinta Hailuodossa (5,1 as/km 2 ).

15 Kuva 7. Väestö 250 m x 250 m ruuduittain ja keskusverkko Lumijoella, Limingassa, Tyrnävällä, Muhoksella, Kempeleessä ja Hailuodossa. 15

16 Väestömäärän muutos Lakeuden yhteistoiminta-alueella väestö on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1990, sillä silloin kunnissa oli yhteensä asukasta ja vuoden 2009 lopussa asukkaita oli Lakeudella onkin enemmän ruutuja, joissa väestö on lisääntynyt (1 578 ruutua) kuin vähentynyt (1 386 ruutua) (kuva 8). Ruudut, joissa väestö on lisääntynyt eniten, eivät sijaitse useinkaan kuntien keskustoissa, vaan esimerkiksi Kempeleessä väestö on lisääntynyt eniten Kokkokankaalla. Erittäin selkeästi erottuvat isot kasvavat asuinalueet, kuten Limingan Tupos, Kempeleen Kokkokangas ja Tyrnävän Murto. Ruudut, joissa väestö on vähentynyt eniten, ovat keskustoissa (esim. Tyrnävä ja Muhos) tai niiden liepeillä.

17 Kuva 8. Väestömäärän muutos Lakeuden alueella vuosien välillä. 17

18 Lakeuden yhteistoiminta-alueen palvelut Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluihin luetaan tässä tarkastelussa sosiaalitoimistot, lastensuojelupalvelut, päihdepalvelut ja vammaispalvelut. Jokaisessa kunnassa on vähintään kunnan järjestämät lakisääteiset sosiaalipalvelut, kuten Hailuodossa ja Lumijoella (kuva 9). Muissa Lakeuden kunnissa on myös yksityisiä palveluita. Runsainta yksityisen puolen tarjonta on Muhoksella. Sosiaalipalvelut sijaitsevat lähinnä kuntien keskustoi s- sa. Niiden ulkopuolella olevat palvelut ovat yksityisiä asumis- ja kuntoutuspalveluita.

19 Kuva 9. Lakeuden yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelut 19

20 Vanhuspalvelut Vanhuspalveluita on saatavilla jokaisessa seudun kunnassa (kuva 10). Hailuodossa on kunnallinen vanhuspalvelu (Palvelukoti Saarenkartano), muissa on kunnallisten palveluiden lisäksi myös yksityisiä palveluita. Kempeleessä, Tyrnävällä, Temmeksellä ja Limingassa on ikäihmisille oma neuvola. Palvelut sijaits e- vat pääosin kuntien keskustoissa. Lakeuden alueella on yksityisiä vanhustenpalveluita enemmän kuin kunnallisia.

21 Kuva 10. Lakeuden yhteistoiminta-alueen kunnalliset ja yksityiset vanhuspalvelut. 21

22 Terveyspalvelut Lakeuden yhteistoiminta-alueen jokaisessa kunnassa on terveyspalveluista vähintään lääkärin vastaanotto, hammashoitola ja neuvola (kuva 11). Hailuodon terveyskeskuksessa on myös laboratorionäytteenotto. Limingan, Muhoksen, Tyrnävän ja Kempeleen terveyskeskuksissa on monipuolisemmat palvelut. Edellisten lisäksi Tyrnävällä on kuntoutus, mielenterveyspalvelut ja seniorineuvola. Limingassa, M u- hoksella ja Kempeleessä on lisäksi terveyskeskussairaala eli vuodeosastot, röntgen ja kuntoutus sekä omat laboratoriot. Terveyspalvelut sijaitsevat pääosin kuntien keskustoissa. Kempeleessä ja Limingassa on hammashoitola ja neuvola myös lähikeskuksessa.

23 Kuva 11. Terveyspalvelut Lakeuden alueella. 23

24 Koulut Kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuollon peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Lakeuden kunnissa on yhteensä 27 koulua, joissa saa perusasteen opetusta (kuva 12). Sekä Lumijoella että Hailuodossa on yksi kunnan keskustassa sijaitseva yhtenäinen peruskoulu, eli luokka-asteet 1-9. Muissa kunnissa alakouluja on useampia. Jokaisessa kunnassa on yksi yläkoulu ja lisäksi Muhoksella, Limingassa ja Kempeleessä on omat lukiot. Tyrnävällä sijaitsee Oulun Lyseon alaisuudessa toimiva m o- nimuotolukio. Erityiskouluja perusasteella Lakeuden alueella on Kempeleessä ja Muhoksella. Ammattioppilaitoksia on Limingassa, Muhoksella ja Kempeleessä. Kempeleessä on Oulun seudun a m- mattiopiston (OSAO) kaksi toimipistettä. Limingassa sijaitsee yksi OSAO:n toimipiste ja Luovin kaksi toimipistettä. Muhoksella sijaitsee kaksi OSAO:n toimipistettä ja kaiken kaikkiaan viisi Luovin toimipistettä.

25 Kuva 12. Koulut Lakeuden alueella. 25

26 Terveyskeskusten ja asemien liikenteellinen saavutettavuus Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta alueella on yhteensä viisi terveyskeskusta ja yksi terveysasema (kuva 13). Ne kaikki sijaitsevat kuntakeskuksissa ja ovat siten varsin hyvin saavutettavissa liikenteellisesti. Koko Lakeuden väestöstä korkeintaan kolmen kilometrin etäisyydellä terveyskeskuksista asuu 46,3 %, ja 15 kilometrin saavutettavuudella melkein koko väestö tulee katetuksi (97,4 %) (taulukko 11). Yhteensä Lakeuden alueella asuu YKR-aineiston mukaan asukasta ( ). Suurimmat asutuskeskittymät, jotka sijaitsevat 15 kilometriä kauempana terveyskeskuksista ovat Temmes Tyrnävällä ja Kylmälänkylä Muhoksella. Huomionarvoinen asia on, että uudet asuinalueet, kuten Limingan Tupos ja Tyrnävän Murto sijaitsevat varsin kaukana kuntakeskuksista ja näin ollen terveyskeskuksissa. Uusilla asuinalueilla asuu paljon lapsiperheitä, mikä voidaan havaita myös tarkasteltaessa terveyskeskusten saavutettavuutta 0-6 vuotiaiden osalta. Kun koko väestöstä 0-5 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu 67,3 %, 0-6 vuotiaista samalla alueella asuu 60,9 %. Limingassa lapsiperheiden tilannetta helpottaa se, että Tupoksella sijaitsee neuvola. Yhteensä Lakeudella on 0-6 vuotiaita Yli 75-vuotiaista, joita on yhteensä 2 028, asuu 0-3 kilometrin terveyskeskusten saavutettavuusalueella 60,2 %, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin koko väestöstä samalla alueella asuvat (46,3 %). Kuitenkin 0-15 kilometrin saavutettavuusalueella yli 75-vuotiaista asui 94,6 %, mikä on vähemmän kuin koko väestön osuus samalla alueella (97,4 %). Eli yli 75-vuotiaita asuu paljon kuntien keskustoissa, mutta toisaalta myös kaukana keskustoista. Tämä asettaa haasteita palveluiden järjestämiselle ja niiden saav u- tettavuudelle. Tulevaisuutta ajatellen Kempeleen terveyskeskus on varsin lähellä Oulunsalon ja Oulun terveyspalveluita. Tämä seikka kannattaa huomioida, kun vapaus valita terveyskeskus tulee voimaan. Taulukko 11. Lakeuden sote yhteistoiminta-alueen asukkaiden etäisyys terveyskeskuksista ja asemasta. Etäisyys terveyskeskuksesta Koko väestö % väestöstä vuotiaat % vuotiaista Yli 75- vuotiaat 0-3 km , , ,2 0-5 km , , , km , , , km , , ,6 % yli 75 - vuotiaista

27 Kuva 13. Lakeuden alueen terveyskeskukset ja asema sekä niiden liikenteellinen saavutettavuus tieverkkoa pitkin ja väestö vuoden 2009 lopussa 250 m x 250 m ruuduissa 27

28 28 8. Yhteenveto Lakeuden alueen väestö on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti ja tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvamaan edelleen. Erityisesti vanhusten määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä ja heidän osuutensa väestöstä nousee. Tämä asettaa haasteita palveluiden järjestämiselle ja mitoittamiselle, sekä palveluiden saavutettavuudelle ja kuljetusten järjestämiselle, sillä tulevaisuudessa vanhusten odotetaan asuvan kotona pidempään. Tällä hetkellä palveluiden saavutettavuus ja kattavuus on varsin hyvä Lakeuden alueella. Koko väestöstä 15 kilometrin säteellä terveyskeskuksesta asuu 97,4 %. Haasteena Lakeudella on se, että osa kuntalaisista asuu kaukana kuntakeskuksista ja toisaalta se, että kunnat ovat kooltaan ja luonteeltaankin varsin erilaisia (esim. Kempele ja Hailuoto).