VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Osaava Vantaa. Osaamisen johtamisen opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Osaava Vantaa. Osaamisen johtamisen opas"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Osaava Vantaa Osaamisen johtamisen opas H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

2 Henkilöstöjohtamisen visio Vantaalla on osaava ja muutosta ennakoiva henkilöstö sekä oppivat ja vuorovaikutteiset työyhteisöt. Vantaa on Suomen parhaiten johdettu kunta. Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti.

3 Osaava Vantaa Osaamisen johtamisen opas Työryhmä Panu Savolainen Tuula Heinonen Kirsi-Marja Lievonen Rauno Kurkela

4 Sisällys 1 Osaamisen johtaminen Organisaation osaaminen eli kyvykkyys Henkilöstön osaaminen Työvaiheet osaamisen johtamisessa Organisaation arvot Visiosta johdetaan strategia ja sen teemat Strategiasta johdetaan kriittiset menestystekijät Osaamisalueet Osaamisalueista arvioitaviksi osaamisiksi Keitä osaaminen koskee? Osaamisen tason määrittely Arviointitietojen kerääminen ja yhdistäminen Osallistuva työtapa Osaamisen kehittäminen Yksilön kehittyminen Tulos- ja kehityskeskustelut Yksilölliset kehittymissuunnitelmat ja kehittymisen keinot Yksikön tulos- ja kehittämisseminaarit Yhteinen kehittyminen: yksikkörajat ylittävien prosessien kehittäminen Rekrytointi Prosessin arviointi Hyödyllistä luettavaa

5 1 Osaamisen johtaminen Osaaminen on Vantaan kaupungin strategian ytimessä. Osaaminen jakautuu organisaation kyvykkyyteen ja henkilöstön osaamiseen. Osaaminen tukee tuloksellisuutta, työn hallintaa ja työkykyä. Osaamisen johtaminen on strategian käytännön toteutusta. Osaamisen johtaminen koostuu kolmesta osasta: tarvittavan osaamisen määrittely (visio ja perustehtävä) nykyisen osaamisen arviointi (organisaatio ja henkilöstö) kehittäminen (organisaatio ja henkilöstö) Tämä työkirja on tarkoitettu esimiehille. Kirjassa kuvataan työvaiheita, joita osaamisen johtaminen sisältää. Osaamisen johtaminen koskee jokaista esimiestä, mutta myös jokaista yksittäistä työntekijää. Esimiehen tehtävänä on tarjota edellytyksiä ja yleistä suuntaa osaamisen kehittämiselle, kullakin henkilöllä on vastuullaan oma kehittymisensä. Työkirja auttaa esimiehiä ja henkilöstöä osaamisen johtamisessa. Tehtävä on mielenkiintoinen ja haastava. Mitä osaamista tämä matka vaatii? Ainakin kykyä: lukea strategiaa siten, että osaamisalueet tulevat näkyviksi ymmärtää yhteisön ja yksilön kehittymistä ohjaavia tekijöitä laatia ja käyttää arviointivälineitä osallistavasti Strategiatyön ja osaamisen johtamisen tulee liittyä toisiinsa kiinteästi. Osaamisen johtamisen tulee ohjautua strategiasta käsin. Toisaalta strategiaprosessissa lähtöarvoina ja joskus myös tarkastelun näkökulmana tulee olla henkilöstön osaamisen taso ja kehitystarpeet. Strategiatyön tulee myös saada vaikutteita osaamisprosessista. Strategiatyön ja osaamisen johtamisen tulee olla vuorovaikutteista. 3

6 2 Organisaation osaaminen eli kyvykkyys Kyvykkyys on organisaation osaamista, joka näkyy tehokkaina ja kekseliäinä tapoina järjestää asioita ja hioa toimintaketjuja, tapoina toteuttaa asiakkaiden tarpeita ja kehittää henkilöstöä. Kyvykkyys on sellaista osaamista, joka on joko organisaation tehtävän kannalta olennaista ja on organisaation tulevaisuuden kannalta tärkeää. Organisaation kyvykkyydet kehittyvät vähitellen. Kyvykkyyden elementit eivät liity niinkään yksittäisiin työntekijöihin, vaan yksiköiden välisiin suhteisiin, asiakassuhteisiin, työvälineisiin ja organisaation kehittämistapaan. Kyvykkyyksissä on kyse koko organisaation rakenteesta, järjestelmistä ja arvoista. 3 Henkilöstön osaaminen Osaamisella tarkoitetaan yksittäisten henkilöiden osaamista, joka näkyy taitavassa työsuorituksessa. Työntekijän osaaminen perustuu taidoille, tiedoille ja asenteille. Osaamista voidaan verrata jäävuoreen. Osaaminen on jäävuoren pinnalle näkyvä osa, pinnan alla on tietoja, taitoja ja asenteita. Arvioitaessa osaamista tarkastellaan suoraan jäävuoren näkyvää osaa. 4

7 Osaamisen jäävuorimalli Osaamista arvioidaan aina yhteydessä tehtävään Näkyvä ja kuvattavissa oleva osaaminen Hiljainen tieto ja taito Motivaatio ryhmän jäsenyys valta suoritukset ammatilliset mieltymykset Empatia tilannetaju tunnetapa suuntautuminen Itsetuntemus aloitteellisuus itsekontrolli itseluottamus ominaisuutena tai pyrkimyksenä Ajattelu tiedon etsintä ja luokittelu käsitteellinen ajattelu reflektiokyky joustavuus analyyttisyys yleissivistys Persoonallisuuden piirteet ja arvot Kuva 1. Osaamisen jäävuorimalli. Osaaminen näkyy toiminnassa. Toiminta perustuu sekä näkyvään että näkymättömään (hiljaiseen) tietoon. Osaamisen arvioinnin avulla määritetään yksilötason osaamiset, jotka ovat tärkeitä organisaation perustehtävän ja vision kannalta. Osaamisen arvioinnilla tutkitaan näiden osaamisten nykyistä tasoa suhteessa tavoiteltavaan tasoon. Osa olemassa olevasta osaamisesta on työn kannalta osaamista, jota ei käytetä. Osa käytössä olevasta osaamisesta on tarpeen tulevaisuudessakin (perusosaaminen). Käytössä olevasta osaamisesta osa tulee vähenemään tai tulee tarpeettomaksi. Osa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta on vasta ennakoitavissa. 5

8 4 Työvaiheet osaamisen johtamisessa Täsmennetään organisaation arvot Visiosta johdetaan strategia ja sen teemat Strategiasta johdetaan kriittiset menestystekijät Määritellään arvojen, strategiateemojen ja menestystekijöiden vaatimat osaamisalueet Osaamisalueet tarkennetaan arvioitaviksi osaamisiksi Kehitetään menetelmiä osaamisen arviointiin Tietojen kerääminen, yhdistetään henkilöstön ja esimiehen näkemykset osaamisesta suhteessa tehtävän edellyttämään osaamiseen (tulos- ja kehityskeskustelut) Henkilö- ja yksikkökohtaiset kehittymissuunnitelmat (tulos- ja kehityskeskustelut) Suunnitelmien toteutus ja seuranta Kuva 2. Osaamisen johtamisen askeleet. Jokaisessa työvaiheessa käytetään osallistuvia menetelmiä. 4.1 Organisaation arvot Organisaation arvot ohjaavat sen toimintatapoja. Vantaan kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, luovuus ja tuloksellisuus. Nämä arvot eivät suoraan näy osaamisen arvioinnin sisällössä, mutta heijastuvat rivien välistä ja ohjaavat koko arviointiprosessia. Arvojen paikallinen tulkinta tehdään toimialoilla ja yksiköissä. Korkeatasoinen osaaminen toteuttaa kaupungin arvoja. 6

9 4.2 Visiosta johdetaan strategia ja sen teemat Kaupungin strategiassa ilmaistaan, miten visio saavutetaan. Kaupunkitasolla on määritelty joukko strategisia teemoja, jotka liittyvät vision eri puoliin. Nämä strategiset teemat täsmentävät tietä visioon. Toimialat ja tulosalueet ovat luoneet myös omat strategiansa, jotka nivoutuvat tiiviisti kaupungin strategiaan. 4.3 Strategiasta johdetaan kriittiset menestystekijät Jotta koko kaupungin tasolla, toimialoilla ja erillisissä yksiköissä kyetään määrittämään henkilöstön perusosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet, tulee kaupungilla, toimialalla ja jokaisella yksiköllä olla visio tai toiminta-ajatus. Yksikön toiminta-ajatuksen taustalla tulee näkyä kaupungin ja toimialan visiot. Yksikön toiminta-ajatus määritellään suhteessa kaupungin ja toimialan visioon ja etsitään vastausta esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millainen työyhteisömme haluaa olla seuraavan kolmen vuoden kuluttua? Millainen on työyhteisömme, kun olemme onnistuneet tavoitteissamme? Mitä haluamme meistä kerrottavan, kun työmme onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla? Mitkä ovat olennaisimmat toimintatavat ja arvot, joita työssä haluamme edistää? Miten arvot toteutuvat toiminnassamme? Miten yksikkömme toiminta toteuttaa kaupungin tai toimialan visiota? Miten kaupungin ja toimialan vision heijastuu omassa toiminnassamme? Mitä muutoksia yksikkömme toimintaan on tulossa kaupungin ja toimialan visiosta? 7

10 Toimialat ovat laatineet strategiansa oman visionsa toteuttamiseksi. Strategiat on laadittu tasapainoisen onnistumisen muotoon. Yksiköissä tarkastellaan kriittisiä menestystekijöitä tasapainoisen onnistumisen strategiassa määritellyistä näkökulmista käsin. Onnistumisen kriittiset tekijät on määritettävä, jotta voidaan määrittää niissä vaadittavat, tulevaisuudessa painottuvat osaamisalueet. Osaamisalueet voidaan johtaa kriittisistä menestystekijöistä tai mittareista, jotka on laadittu kriittisten menestystekijöiden seurantaa varten. Jos tulosalueella ei ole vielä luotu tasapainoisen onnistumisen strategiaa, yksikössä on silti luotava käsitys yksikön roolista tulevaisuuden tekijänä. Jos tätä työvaihetta ei tehdä, tulevaisuuden osaamistarpeiden ja -alueiden määrittely on vaikeaa ja niiden tärkeysjärjestystä ei pystytä määrittelemään. Osaamisalueista tulee helposti pitkä lista työssä tarvittavista arkisista perusosaamisista. Tällöin kaikki näyttää yhtä tärkeältä ja osaamisen kehittämisen kohdentaminen ei onnistu. Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista voi tarkastella vaikkapa kolmen vuoden aikaperspektiivillä. Vaikka strategiaa halutaan painottaa, täytyy myös muistaa perustehtävän vaatimat osaamisalueet. 4.4 Osaamisalueet Arvoista, strategiateemoista ja menestystekijöistä johdetaan niiden toteuttamisessa tarvittavat osaamisalueet. Osaamisalueet ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka pitävät sisällään monenlaisia osaamisia. Osaamisalueita määritellään yleensä kymmenestä kahteenkymmeneen. Perusosaaminen Osa osaamisista on yleistä työssä tarvittavaa osaamista, joka ei ole riipuvaista työyksikön tehtävistä. Näitä osaamisia kutsutaan perusosaamisiksi. Perusosaamista on esimerkiksi toimintaympäristön tuntemus, akt-välineiden käytön osaaminen ja työyhteisön yhteistoimintaan liittyvä osaaminen. Perusosaamiset voivat olla hyvinkin samankaltaisia eri 8

11 työyksiköissä. Yksikön tavoitteet ja strategiat ohjaavat kuitenkin osaamisten määrittelyä ja osaamisten tasojen kuvauksia. Osaamiset koskevat jokaista työntekijää. Ammattiosaaminen Ammattiosaaminen liittyy suoraan työpaikan tehtäviin. Ammattiosaamisen perusvalmiudet saadaan ammattikoulutuksessa. Ammattiosaamisen alueiden ja ennen kaikkea osaamisten tasojen määrittelyssä heijastuvat yksikön tavoitteet ja strategiat. Korkeatasoinen osaaminen määritellään siten, että se toteuttaa yksikön strategiaa. Strategia näkyy läpikäyvänä punaisena lankana osaamisalueiden tasomäärittelyissä, ei niinkään erillisinä strategisina osaamisina. Kaupunkitasollakin voidaan määritellä menestystekijöistä johdettuja osaamisen alueita. Jos kaupunkitasolla on määritetty kriittiseksi menestystekijäksi prosessien toimivuus ja laatu, siitä voidaan johtaa strateginen osaamisalue prosessien hallinnan ja kehittämisen osaaminen. Tämä voidaan konkretisoida edelleen esimerkiksi itsearviointimenetelmien käytön osaamiseksi. Kaupungin kriittisistä menestystekijöistä johdettuja yhteisiä osaamisen elementtejä voisivat olla ainakin seuraavat: johtaminen (muutostarpeiden havaitseminen) yhteistyön ja ihmisten johtamistaidot toimialojen sisäisen ja välisen yhteistyön osaaminen verkostoitumiseen ja kumppanuuksien kehittämiseen liittyvä osaaminen tietotekniikan hyväksikäytön osaaminen. Kaupungin toiminnot vaihtelevat strategiselta merkitykseltään. Strategialähtöinen osaamisen arviointi varmistaa sen, että kehittämis- ja koulutuspanostukset suuntautuvat strategian mukaisesti. On myönnettävä, että kaikki kehittäminen ei ole yhtä tärkeää ja kiireellistä, kun varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. 9

12 Monet taidot, joita työn suorittamiseksi tarvitaan, eivät ole luonteeltaan strategisia. Vaikka työkirjassa keskitytään strategialähtöisen osaamisen arviointiin, ei pidä unohtaa työntekijöiden ammattiosaamisen arviointia. Tämä osaaminen voidaan usein määrittää tarkastelemalla nykyisiä toimintoja. Kaikilla toiminnan alueilla henkilöstön perusosaamisessa on myös puutteita ja kehittämisen varaa. 4.5 Osaamisalueista arvioitaviksi osaamisiksi Osaamisalueiden tulkitseminen konkreettiseksi arvioitavaksi toiminnaksi on seuraava, haastava vaihe. Osaamisalueet jaetaan osatekijöihin. On pyrittävä arviointiulottuvuuksiin, jotka ovat sellaisia, joita todella tarvitaan työssä, liittyvät perusosaamiseen tai ovat strategiasta johdettuja ymmärrettäviä (ilmaistu kielellä, jota kaikki yksikön työntekijät ymmärtävät) ovat arvioitavissa (erottelevat henkilöitä toisistaan, näkyvät käyttäytymisessä) ovat houkuttelevia ja arvostettuja, henkilöstö haluaa kehittää itseään tähän suuntaan. Osaamisalueet jakautuvat yleensä useampaan osaamiseen. On suotavaa, että yksikössä yksittäisiä arvioitavia osaamisia ei ole juuri enempää kuin mahtuu yhdelle A4-paperille, koska tarkempi osaamisten jaottelu johtaa usein päällekkäisiin osaamiskäsitteisiin. Suurta tietomäärää ei myöskään osata käyttää henkilöstön kehittämisen suunnittelussa. Arviointi ja tietojen käsittely vie kohtuuttomasti aikaa. Koko järjestelmästä tulee helposti liian raskas käytettäväksi. Jos arvioitavia osaamisia pitää karsia, yllä olevat kriteerit ovat tähän tarkoitukseen sopivia. Menetelmän muoto on usein lomake. Lomakkeeseen merkitään osaamiset ja varataan tila nykyosaamisen ja tavoiteosaamisen arviolle. 10

13 Koulusihteerin osaamisen arviointi Apulomake tulos- ja kehityskeskusteluun. Koulusihteeri ja rehtori arvioivat ensin yksin ja sen jälkeen yhdessä osaamisalueita. Tuloksena syntyy yhteinen käsitys osaamisen kehittämisen tarpeista. Kehittymissuunnitelma laaditaan arvioinnin pohjalta. Osaamiset: 1. Hallinto- ja toimisto-ohjelmien osaaminen Taso 1 Tietää mitä ohjelmilla tehdään ja osaa avata ohjelmat ja tehdä perustoiminnot. Taso 3 Osaa käyttää ohjelmia tehokkaasti ja joustavasti. Taso 5 Kehittää luovasti uusia käyttötapoja, kouluttaa muita työntekijöitä ohjelmien käyttöön. koulusihteeri esimies nykyinen osaaminen nykyinen osaaminen tavoiteosaaminen tavoiteosaaminen Kuva 3. Esimerkki osaamisen arviointilomakkeesta. Lomake on laadittu pitäen silmällä koulusihteerien nykyisiä ja tulevia tehtäviä. Keitä osaaminen koskee? Yksikössä tulee ratkaista, koskevatko kaikki osaamiset jokaista työntekijää vai sovitaanko, että tiettyjä osaamisalueita ei joidenkin henkilöstöryhmien tarvitse arvioida. Kyseessä oleva osaaminen ei ole silloin merkityksellistä heidän työtehtävissään. Ratkaisu riippuu yksikössä vallitsevasta tai tavoiteltavasta työtavasta (esimerkiksi yksilökeskeinen vs. ryhmämäinen työtapa). 11

14 Tiimin osaamisrakenne henkilö 1 henkilö 2 henkilö 3 henkilö 4 osaaminen 1 osaaminen 2 osaaminen 3 Kuva 4. Osaamisen jakautuminen työryhmässä. Miten osaamista tulee kehittää, jos kuvassa esitetty ryhmä siirtyy tiimimäiseen työmuotoon? Osaamisen tavoitetasot kannattaa liittää ensin koko yksikön tai ryhmän tehtäviin. Sen jälkeen tasot kannattaa liittää yleisiin työrooleihin, ei yksittäisiin tehtäväkuviin. Tiimimäisesti organisoidussa yksikössä tärkeintä on varmistaa tarvittavan osaamisen olemassa olo koko ryhmässä. Tiimityö mahdollistaa yksilölliset erikoistumisalueet. Osaamisen tason määrittely Osaamisen arvioinnissa käytetään suhteellista asteikkoa. Ei voida sanoa mistä pisteestä osaaminen alkaa ja mihin pisteeseen osaaminen yltää. Sen sijaan voidaan määritellä, että osaamista on tavoitetasoa vastaavasti tai että toinen työntekijä sijoittuu asteikolla korkeammalle kuin toinen. 12

15 Osaamistason määrittämiseen riittää usein viisiportainen asteikko. Taso 1 = aloittelija tai noviisia, Taso 3 = osaava tekijää Taso 5 = asiantuntija tai ekspertti Välitasot 2 ja 4 jätetään usein vaille kirjallista kuvausta. Joskus samankaltaisena toistuvan asteikon sijasta käytetään asteikkoa, jossa taso yksi, kolme ja viisi ovat erikseen määritelty. Tällöin voidaan tarkemmin kuvata minkälaista toimintaa hyvään, strategian mukaiseen osaamiseen liitetään. Osaaminen: Esiintymis- ja neuvottelutaidot taso 1 taso 3 taso 5 Tuntee työkäyttäytymisen perusnormit ja toimii niiden mukaisesti asiakaspalvelutilanteissa Ymmärtää oman esiintymisensä merkityksen asiakkaan saamalle mielikuvalle ja koko yksikölle ja toimii sen mukaisesti. Arvioi omaa ja muiden kehittymistä entistä paremman osaamisen hankkimiseksi Osaa toimia muissa esiintymistä ja neuvottelutaitoa vaativissa tilanteissa sekä pystyy luennoimaan ja järjestämään aiheeseen liittyvää koulutusta. Toimii alan asiantuntijana. Taulukko 2. Esimerkki osaamisen tasojen määrittelystä. Osaamisten määrittäminen on haastavaa. Työssä kannattaa edetä kokeilujen ja välivaiheiden kautta. Laaja osallistuminen menetelmän kehittämiseen on suotavaa. Yksikön esimies ja henkilöstö kokonaisuudessaan tai heidän valitsemansa edustajat toteuttavat tämän työvaiheen. Tiimiarkistosta löytyy esimerkkejä osaamisalueista, arviointikaavakkeista ja atk-työkaluista. (Tiimiarkisto: keskushallinto / henkilöstökeskus / osaamisen arviointi). 13

16 4.6 Arviointitietojen kerääminen ja yhdistäminen Jos henkilöstö ei ole osallistunut koko laajuudessaan menetelmien kehittelyyn, on henkilöstölle kerrottava arvioinnin syistä ja tavoitteista ennen arviointia. Arviointitiedon luottamuksellisuus täytyy määritellä etukäteen ja luoda pelisäännöt avoimuuden suhteen. Pelkkä kirjallinen tieto ei riitä, vaan henkilöstölle on varattava mahdollisuus keskusteluun. Koulutuksen ja tiedotuksen jälkeen voidaan tiedot kerätä usealla tavalla. Työntekijät esittävät itsearvionsa osaamisestaan ja tavoitetasostaan jokaisella osaamisen alueella. Arviointi voidaan tehdä ryhmissä tai yksittäin. Lisäksi esimies voi arvioida kutakin työntekijää ja määrittää nykyisen ja tavoitetason samoilla kriteerillä kuin työntekijä. Viimeinen vaihe on tietojen siirtäminen ATK-pohjaiseen rekisteriin. Nykyisessä osaamisen arvioinnin vaiheessa suositellaan käytettäväksi EXCEL ohjelmaa tähän tarkoitukseen. Erillisen, tähän tarkoitukseen räätälöityjen ohjelmien hankkiminen ei osaamisen johtamisen nykyisessä vaiheessa ole perusteltua. 14

17 Osaamisen arvio Työyksikkö: XXX lukio Nimike: Koulusihteeri NIMI koulusihteeri rehtori rehtorin tavoitetaso oma tavoitetaso = perustaso 3 = ammattilainen 5 = ekspertti Hallinto- ja toimisto-ohjelmat Hallinnollinen osaaminen Informaatioteknologian käyttö Viestintäosaaminen Koulun kehittäminen Oman työn kehittäminen Kv-toiminnan osaaminen Vuorovaikutusosaaminen Yhteistyö rehtorin kanssa Yhteistyö kouluyhteisössä Ammattitaidon ja jaksamisen kehittäminen = perustaso Kuva 5. Esimerkki Excel-tulosteesta johon on merkitty ko työntekijän oma arvio osaamisesta, tavoitetaso ja esimiehen arvio osaamisesta ja tavoitetasosta. Osallistava työtapa Osaamisen arviointi edellyttää ennen kaikkea yhteistä pohdintaa ja kehittelyä. Tärkein työväline ovat jäsennellyt palaverit, joissa strategioista ja kriittisistä menestystekijöitä etsitään osaamisalueet. Osaamisen arvioinnissa prosessi on yhtä tärkeä kuin lopputulos. Osallistavia työtapoja ovat erilaiset seinätaulutekniikat ja esim. tuplatiimipalaverit. Vain mielikuvitus on rajana sille tavalle jolla henkilöstö yhdessä etsii osaamisen alueitaan. Eräänä lähtökohtana voivat olla esimerkiksi työstä laaditut prosessikuvaukset. Osaamisen johtamisessa suurempi hyöty saadaan keskustelusta ja yhteisen näkemyksen luomisesta kuin valmiiden, kenties epäselvien lomakkeiden täyttämisestä ja abstrakteista yhteenvetotiedoista. 15

18 5 Osaamisen kehittäminen 5.1 Yksilön kehittyminen Tulos- ja kehityskeskustelut Tulos- ja kehityskeskusteluja tarvitaan, jotta työnteko ja siinä kehittyminen suunnataan järkevästi yksikön tavoitteiden kannalta. Keskustelut ovat tarpeen myös siksi, että työntekijä ja esimies voivat arvioida miten oppimiseen ja kehittymiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet. Esimiehen ja työntekijän arvioita työntekijän osaamisesta voidaan verrataan toisiinsa vuosittaisessa tulos- ja kehityskeskustelussa. Tulos- ja kehityskeskustelusta on aineistoa tiimiarkiston osoitteessa: keskushallinto/henkilöstökeskus/tulos- ja kehityskeskustelut. Joskus arvioita henkilön osaamisesta kerätään myös kollegoilta tai sidosryhmiltä tai asiakkailta. Tähän on syytä mennä vasta sitten, kun työntekijän ja esimiehen arvioinneista on jo kokemuksia. Yksilölliset kehittymissuunnitelmat ja kehittymisen keinot Osaamisen arvioinnin tuloksia käytetään laadittaessa yksittäisen työntekijän kehittymissuunnitelmaa. Osaamisarviot osoittavat osaamiskuilut, joita on nykyisen ja tarvittavan osaamisen välillä. Osaamisarvioista tehtävät yksikkötasoiset yhteenvedot auttavat tässä työssä. Käytäntö on osoittanut, että toteutettaessa osaamisen arviointeja, yksikön esimiehen rooli korostuu henkilöstön kehittämisen suunnittelussa. Työntekijöiden osaaminen voi kehittyä monella tavalla: tekemällä tavallista haasteellisempia työtehtäviä työnohjauksessa perehdyttämällä osallistumalla työkiertoon 16

19 toimimalla sijaisena osallistumalla kehittämishankkeisiin ja työryhmiin kouluttautumalla. 5.2 Yksikön tulos- ja kehittämisseminaarit Tulos- ja kehityskeskusteluun kuuluvia asioita voidaan käsitellä tiimin tai työryhmän kanssa tulos- ja kehittämisseminaarissa. Tällöin apuvälineenä kannattaa käyttää tiimikohtaista osaamisen arviota, jossa verrataan työryhmän arvioitua kokonaisosaamista tavoitetasoon eri osaamisalueilla. Kehittämisseminaarin muita aiheita voivat olla mm: miten käytettävissä olevat resurssit saadaan kohdentumaan oikein? minkälaista yksikkötason kehittämistä on syytä käynnistää osaamisen varmistamiseksi? miten yksikkö kokonaisuutena voi kehittää omaa kyvykkyyttään vastata haasteisiin? Kun yksikössä on sovellettu osaamisen arvioinnin menetelmää, tulee yksikön esimiehen ja/tai työryhmän tehdä tiivistelmä tuloksista ja esittää se johtopäätöksineen ylemmälle johdolle. Kun yksikössä sovelletaan osaamisen arviointia ja sen tuloksia käsitellään tulos- ja kehityskeskusteluissa, niin osaaminen ja vastuu henkilöstön kehittämisestä siirtyy lähemmäs työyksiköitä. 5.3 Yhteinen kehittyminen: yksikkörajat ylittävien prosessien kehittäminen Osaamisarvioita laadittaessa saatetaan havaita, että yksiköstä puuttuu osaamista, jota ei voida saavuttaa pelkästään yksittäisten työntekijöiden osaamista kehittämällä. Joskus ei myöskään riitä yksikön omien toimintatapojen muuttaminen. Tällöin kyseessä on yksikkörajat ylittävien prosessien puutteet. Kyse on tällöin koko prosessin kulusta, jota ei voida muuttaa vain yksikön sisältä käsin. Saattaa olla, että prosessi vaatii osaa- 17

20 mista, johon kyetään vain yksiköiden yhteistyöllä. Tällöin osaamisen tarkastelua tulee laajentaa organisaation kyvykkyyksien tarkasteluksi. 5.4 Rekrytointi Osaamisen arviointia voidaan hyödyntää myös rekrytoitaessa henkilöstöä organisaation sisältä tai ulkopuolelta. Osaamisen arvioinnin avulla voidaan määrittää työssä vaadittava osaamisprofiili ja luonnehtia hakijoiden toivottuja ominaisuuksia entistä tarkemmin. Tämä helpottaa pätevän ja tulevaisuuden tehtävien kannalta osaavan henkilöstön valintaa. 6 Prosessin arviointi Yksikkötasolla tehty osaamisen arviointi on käytännön työkalu henkilöstön kehittämiseen. Prosessia on matkan varrella syytä pohtia seuraavista näkökulmista: Strategisuus Heijastuvatko kaupungin ja toimialan arvot ja strategia osaamismäärittelyissä? Onko yksikön osaamisen arvioinnin tuloksia käsitelty ylemmän johdon kanssa? Onko menetelmiä kehitetty ja tuloksia käsitelty rinnakkaisyksiköiden kanssa? Onko arviointi toteutettu riittävän monipuolisesti, kattaako arviointi perustyön ja strategian näkökulmat? Sitoutuminen Ovatko arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat kaikille selvät? Onko arviointitietojen luottamuksellisuudesta sovittu? Kuinka laajasti henkilöstö on ollut mukana myös menetelmien ja periaatteiden muokkaamisessa? 18

21 Hyödyntäminen Onko arvioita käsitelty tulos- ja kehityskeskustelussa? Ovatko arviot johtaneet kehittämistoimenpiteisiin yksittäisten työntekijöiden kohdalla? Onko arvioista tehty yksikkö- tai ryhmätason yhteenvetoja? Onko arvioita käsitelty ryhmätasolla yksikön palavereissa? Onko arviointi johtanut toimintatapojen muutoksiin yksikkötasolla? Onko arvioita hyödynnetty yksikön yhteisen koulutuksen suunnittelussa Ovatko arvioinnit johtaneet yksikön muuhun kehittämiseen? Koko organisaation uudistumisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua osaamisen ja strategian välisestä suhteesta myös ylimmän johdon tasolla. Arviointi perustuu visioon ja kriittisiin menestystekijöihin. Parhaimmillaan käytännön arviointityön tulokset voivat johtaa strategian uudelleenarviointiin ja strategian kehittymiseen. Ylimmän johdon ja operatiivisen tason vuoropuhelua voidaan käydä myös osaamisen ja oppimisen käsittein. 19

22 7 Hyödyllistä luettavaa Hätönen, H. (2000) Mistä liikkeelle? Kehitystarveanalyysi oppivan organisaation kehittämiseen. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Yliopistopaino, Helsinki. Hätönen, H. (1999) Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa Metalliteollisuuden kustannus, Helsinki. Jalava, U., Palonen, T., Keskinen, S. ja Kontkanen, L. (1999) Osaaminen yrityksessä. Painosalama Oy, Turku. Kirjavainen, P. ja Laakso - Manninen, L. (2000) Strategisen osaamisen johtaminen. Edita, Helsinki. 20

23 Kannet ja taitto: Anitta Mäkinen, viestintä

24

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Peili-joh o t h aj a uu u s u a s r a v r io

Peili-joh o t h aj a uu u s u a s r a v r io Peili-johtajuusarvio Tausta Peili TM -johtajuusarvion pohjana ovat IPMA:n (International Project Management Association) määrittelemät projektijohtamisen käytöspätevyydet (IPMA Competence Baseline ICB

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Osaamiskartta pikaopas

Osaamiskartta pikaopas PIKA-OPAS Tässä oppaassa kuvataan lyhyesti: Etenemisohje kunta/koulukohtaisen osaamisen tilannekuvan muodostamiseksi Terminologia Tilannekuvan hyödyntäminen osana muuta johtamisprosessia EXCEL pohja Osaamistarpeiden

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OSAAMISTARVEKARTOITUS TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA. Maija Ikonen

OSAAMISTARVEKARTOITUS TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA. Maija Ikonen OSAAMISTARVEKARTOITUS TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA Maija Ikonen ESITYKSEN SISÄLTÖ osaamiskartan tarkoitus osaamiskarttatyöskentely osaamiskartta kehityskeskustelujen työvälineenä esimerkkitapaus kirjaston

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies Personec HR-järjestelmä sisältää yliopistojen palkkausjärjestelmän arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä ypj-arviointiprosessin

Lisätiedot

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu 12.11.2013

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu 12.11.2013 Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa Oulu Mistä osaaminen muodostuu? Omaan ammattialaan liittyvät tiedot ja taidot Organisaatioosaaminen Laajasti sovellettava osaaminen Arvot, standardit, ammatillinen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Liitteenä ovat henkilökohtaisen palkanosan kriteerit henkilöstölle (liite 2) ja esimiehille (liite 3).

Liitteenä ovat henkilökohtaisen palkanosan kriteerit henkilöstölle (liite 2) ja esimiehille (liite 3). Pöytäkirja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä koskien palkkausjärjestelmän kehittämistä Neuvotteluosapuolet

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot