Seminaari korkeakoulujen profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Transkriptio

1 Seminaari korkeakoulujen profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Aika: keskiviikkona klo Paikka: opetus- ja kulttuuriministeriö, Meritullinkatu 1, Jukola MUISTIINPANOJA ESITYKSISTÄ JA KESKUSTELUSTA Avaussanat ja yhteenveto ICT-kyselyn vastauksista Heikki Mannila, Suomen Akatemia ICT-alan merkitys yhteiskunnan menestykselle on tiedostettu laajalti digitalisaatiokehitys, julkisen sektorin haasteet ja teollisuuden rakennemuutos -> äärimmäisen isoja odotuksia ICT-alalle ICT-ala sellaisenaan 6-8% korkeakoulujen toiminnasta jos julkaisukuvioon lisättäisiin koulutustuotanto sekä saatu rahoitus (ml. Akatemia, TEKES), selviäisi syy, miksi julkaisumäärät ja sitaatiot on heikentyneet 2005 huipputasosta o Lisää rahoitusta ei ole mittavasti uusina resursseina tulossa > mitä pitäisi tehdä tässä vaiheessa vertailu muihin tieteenaloihin heikommin edennyt ala kuin monet muut määrien lasku Wos-julkaisuissa hyvin suuri, impakti myös laskussa Onko katsottu, että kattaako WOS yhä vähemmän > julkaiseeko tietojenkäsittelijät lehdissä vähemmän kuin aiemmin, mikä vaikuttaa siihen, että määrät näyttävät laskevan vaikuttaako monitieteisyyden lisääntyminen julkaisujen sijoittumiseen eri tieteenaloille tiivis yhteenveto vastausten sisällöstä neljään kategoriaan jaettuna: o ICT yliopistossa keskeinen: Aalto, TTY ja Oulu o ICT tärkeä: HY, JY, TY o ICT mahdollistajana muun asian yhteydessä: TaY, ISY, LTY, VY, ÅA o ICT periferisempi: Hanken, Taide, Lappi dimensiot o miten tärkeä yliopistolle o lavea soveltaminen/suppea soveltaminen o soveltaminen ICT:n lähellä oleville alueille o soveltaminen kauempana oleville alueille tilannekuva o yksiköt pieniä o perusopetuksen kuorma o huono läpäisy o julkaisumäärät ja bibliometrinen vaikuttavuus voisi olla parempi miten vaikuttavuutta voitaisiin parantaa? julkaisuprofiilit riippuvat yliopiston rahoitusrakenteesta tarkempi analyysi tarpeen -> jatkotoimet riippuen tilannekuvasta Suomen tieteen tila on pysynyt vakaana 2000-luvulla ICT-alan kehitys alaspäin on huolestuttavan systemaattinen; onko ICT tieteenalana musta lammas o kehityskulkua on syytä tarkastella ja pohdittava mitä tämä tarkoittaa, varsinkin niissä yliopistoissa joissa ICT-ala on strategian ytimessä suomalainen tutkimusjärjestelmä on painottunut tohtorikoulutukseen, on syytä katsoa myös kokonaisuutta o osa-aikaisuus Suomessa ongelmallista kansainvälistymistä pitää lisätä ja saada kovia rekrytointeja

2 SHOKit vaikuttaneet, niissä ei ole kilpailua tieteellisessä mielessä julkaisutrendit: kaavakuva kattaa vain osan julkaisuista (vrt. esim. Juulitiedonkeruut) määrä ja laatu; laatu tärkeämpää julkaisuja menee muille foorumeille, mutta siitä huolimatta impaktissa laskeva trendi Kommenttipuheenvuorot: Jukka Riekki, Oulun yliopisto o Oulun tilanne positiivisempi kuin mitä uutisten perusteella voisi ennakoida o Oulu säilyy ICT-kaupunkina, yhden toimijan (Nokia) sijasta monipuolisempi kokonaisuus o tieteidenväliset kytkennät vahvistumassa (esim. lääketiede) o kansallisen ICT-profiloinnin yhteenveto on peilattu Ouluun o täydentävä rahoitus kasvaa: yritysten rahoitus lisääntymässä, bisnesmahdollisuuksia tullut lisää o perustettu uusi tiedekunta, joka profiloi alan toimijat yhteen, myös ICT:tä soveltavien tiedekuntien rooli kasvaa, erityisesti terveys- ja hyvinvointi o esim. Kajaanin kanssa pelialan yhteistyötä, KAMK peliohjelmointiosaamista, OY käyttöliittymä- ja talousosaamista o tekniikan alalla luotu kansallista järjestelmäkuvaa o jatkotoimenpiteet: fokuksen terävöittäminen huippuosaamisen ja sovellusalojen kautta, esim. terveyden ja hyvinvoinnin ICT o tutkimusaktiivisen henkilökunnan kasvattaminen (lehtorit) o luopumista: poisvalintoja (esim. luovuttu yhdestä koulutusohjelmasta) o ICT-alan tutkijoiden välinen yhteistyö: yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa (esim. Kajaanin amk ja peliohjelmointi) o verkostomainen keskustelu: tekniikan alan rehtori- ja dekaanikokoukset (prosessi olemassa, mietitty mitä tietoa kerätään, esim. infrat) o Suomen Akatemian rakenteellisen kehittämisen hakuun valmistellaan hakemus Turo Kilpeläinen, Kajaanin ammattikorkeakoulu o Turo esitteli Tampereen ja Kajaanin alueen esimerkkeinä aluelähtöisestä yhteistyöstä o myös korkeakoulujen oman koko strategian painotukset huomioitava, kun katsotaan, ei vain ICT-alat esim. Tampereen alueella vahvana yleispainotuksena terveysalat ja terveysteknologia, vaikkei ICTpainopisteinä suoraan näy o Kainuun alueella mittatekniikka kokoaa alueen teknologisen kärjen o Kajaanissa mittaus- ja tietojärjestelmät linkittyvät moniin erilaisiin sovelluskohteisiin (yksi teema kokoaa teknologisen kärjen) Tapio Salakoski, Turun yliopisto o Turussa ICT profiloituu vahvasti tieteidenvälisessä kontekstissa o ICT-alan on erityinen koska se sisältyy moneen eri kokonaisuuteen (tekniikka, luonnontieteet, kauppatieteet) esim. Unifin kyselyt tai alan yhteistyöryhmät eivät pysty ottamaan koko alan kokonaisuutta huomioon tärkeää, että ollaan tällaisella ICT-alan profiililla keskustelemassa o terävä kärki rakentuu laaja-alaisille vahvuuksille esim. usean alan osaamista taustalla o terveysala on keskeisen tärkeää Suomelle, ICT:ssä on nähtävä tämän alueen tärkeys

3 o data-analyysistä tullut uusi suosikkiala, tämä on huomattu mm. mullistavien teknologioiden kärkisijalla kysymys: mitä data-analyysi tarkoittaa yliopistoissa? o kyberturvallisuus muotiala, mutta onko kaikkien tarpeen tehdä? o terävä kärki rakentuu laaja-alaisille vahvuuksille: BioNLP (PhD) -> koneoppiminen/kieliteknologia/bioinformatiikka (MSc) -> tietojenkäsittelytiede/lingvistiikka/diskreetti matematiikka/bio-, lääkeja terveystieteet (BSc) o alueellinen koulutusvastuu: peruskoulutus, esim. data-analyysi ja ohjelmistokehitys o alueellinen fokus: vahvuuksien komplementaarinen synkronointi; temaattinen, ilmiöpohjainen profilointi (tutkimuskohdelähtöinen); yhteiset tutkimuskärjet; Turussa TY + ÅA + TuAMK o keskustelu o tiedevaikuttavuus ei ole kehittynyt koska soveltaminen ja tieteidenvälisyys dominoi ICT:ssä core computer science on suhteessa vähentynyt o pohdittavaa: alan rahoitusrakenne + tieteen ytimen kehittyminen + rahoitusnäkymät o EU:n tutkimusohjelmat, tutkijat eri puolilta verkottoituneet alalla Euroopan laajuisesti vaikka ohjelmat monilta osin mekanismeistaan olleet hankalia o muutamia isoja yksiköitä, jotka pystyvät tekemään ICT-alan syväosaamisen tutkimusta, pienemmät tekijät profiloituneet soveltavaan suuntaan esim. yliopiston painoaloilla yms. o ICT alan sovellusten kärkeä esim. bioinformatiikka tarvitaan rautaista perusosaamista coreict:stä (esim. algoritmit), mutta myös bio-osaamista yms. soveltavaa puolta > uusien uraauurtavien sovellusten tekeminen ilman perusosaamista voi olla vaikeaa monilla aloilla, mutta riippuu täysin aloista o ilmeinen tilanne Suomessa: muutama yksikkö pystyy tekemään huippuluokan tutkimusta ICT:n ytimessä ja suuri osa muista on profiloitunut soveltamiseen yliopiston painoaloilla tms. o riippuen sovellusalasta uusia uria avaavat uudet sovellukset voivat olla vaikeaa ilman huippuosaamista o ICT-ala on muuttunut rajusti 70-luvusta, jolloin erittäin alan sisäistä keskustelua, tänä päivänä ongelmat muotoutuvat enemmän ulkopuolelta o onko itseisarvo julkaista paljon (vrt. julkaisujen huippuvuodet WoS:ssa) vai tulisiko satsata laatuun? -> impakti lähtee kasvuun o tunnistetaan konferenssijulkaisujen suuri merkitys, mutta suomalaiset ovat huonosti esille huippufoorumeilla o opiskelijoille vaikeimmat aineet matematiikka, fysiikka, tilastotiede näihin perusteisiin jotka olisi pitänyt opetella lukiossa joudutaan palaamaan ja täydentämään osaamista o rekrytointi tärkeää: ketä otetaan töihin, ketä otetaan opiskelemaan? o kysymys siitä mikä on alan osaajien tarve, tarvitaan valtakunnallista keskustelua siitä mikä on tohtorin osaamisen sisältö o monipuoliset valmiudet ovat äärimmäisen tärkeitä tohtorikoulutuksessa: onko tohtori hyvän koulutuksen saanut tieteellisen metodin tunteva henkilö joka osaa toimia millä tahansa alueella miten pystytään rakentamaan järjestely jossa tohtorit oppivat monialaisuutta oman huippuosaamisalueensa ohella?

4 o onko esim. Kajaanin malli yleistettävissä Kajaanissa noin 20 vuota tehty töitä asian suhteen ei synny sattumalta o ilmiölähtöinen profilaatio, esim. terveyslähtöisyys, millaisia mahdollisuuksia tästä ajattelusta voisi syntyä o ilmiöstä keskustelemaan lähtemällä löytyy helpommin yhteinen kieli o myös raha ohjaa: jos eurot vähenevät, lähdetään hakemaan yhteistyömahdollisuuksia pidemmältäkin o rakenteellinen kehittäminen keskeiset kysymykset, miten laatua ja vaikuttavuutta voidaan nostaa, onko korkeakoulut riittävän sitoutuneita omissa päätöksissään siihen, että tämän alan profiilia vahvistetaan ja nostetaan historiallinen kehitys usein oppiaineen koon muodostumisen taustalle eikä välttämättä tietoiset linjakset koosta > jos halutaan tehdä strategisia siirtoja, pitää tehdä rahoitusmallin ulkopuolella kun yliopistot tekevät strategioita, miten ICT-alaa nostetaan esiin? o profilaation lähtökohtana on se että rahoitus ei tule jatkossa kasvamaan, aiemmin voitiin uusia asioita käynnistää uudella rahalla mutta enää näin ei voi toimia o AMK-kyselyt eivät tähän valmistuneet kaivataan keskustelua siitä mitä rooli on amk-sektorilla ICT:ssä sekä tutkimuksessa että opetuksessa mikä yhteistyön rooli o tarvittaisiin jopa korkealta taholta poliittista ohjausta, mikä alan koko on onko ICT-sektori Suomessa sopivan kokoinen? budjetti perustunut aina edellisen vuoden budjettiin, mitään erityistä suurta linjaa ei ole ollut havaittavissa, tuloksellisuuteen perustuva rahoitus on muuttanut tilannetta, sitä on sovellettu yliopistoissa (esim. opetuskuorma on ollut massiivinen); strategiset muutokset pitää tehdä rahoitusmallin ulkopuolella alojen koot ovat pitkälti historiallisen kehityksen tuloksia, mutta tilannetta on syytä arvioida nykytilanteessa ja pohdittava optimaalista rakennetta; se että jatketaan nykyisellä rakenteella on myös iso strateginen valinta; ICT-ala on noussut 1960-luvulta alkaen nykyiselle tasolle o autonomisten yliopistojen on tehtävä valintoja siitä, mitä aloja halutaan nostaa o kaksiportaisuus: tärkeää katsoa kandi- ja maisteritason osaamispohjaa ja vaatimuksia o työkokemus saattaa olla ICT-alalla erittäin hyödyllistä (vrt. MBA-tutkinto kauppatieteissä) o rahoitusinstrumentit kannustavat eurooppalaiseen yhteistyöhön, vaarantaako tämä yhteistyön esim. Yhdysvaltojen kanssa? onko ICT-alan yhteistyö USA:n suuntaan kehittymässä/vähenemässä Kommenttipuheenvuorot: Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto o Aalto-yliopisto panostaa yliopistoista eniten ICT:hen Suomessa o joka yliopistossa kärkiosaajia, mutta kuinka laaja tai yhden kortin varassa alue on o painopisteitä paljon + otetaanko opiskelijoita liikaa suhteessa tutkintotavoitteisiin?

5 o ICT:llä yhä keskeisempi rooli, tarvitaan kv. tason tutkimuskärkiä + sovelluskenttä laajenee + lähes kaikilla aloilla tarvitaan ICT-taitoja tarvitaan kv-kärkiä, jotta kansainvälinen kilpailukyky säilyy, muutoin ei tule säilymään vahvana o vaihtuvuus suurta Aallossa, eläköityminen > rekrytoitu nuorempia, nousevia kykyjä alueelle o koulutustarjonnan kehittäminen: Data Science -sivuaine, MOOC, ym. ohjelmoinnin perusteiden MOOC: o infra: Science-IT suurteholaskentaklusteri o rakenteet: 40 professorin osaamiskeskittymä Aalto Digi Platform -yhteistyöalusta HICT-tohtorikoulutusverkosto Kaisa Miettinen, Jyväskylän yliopisto o tekemistä ohjaa se miten tekemistä mitataan: päätetään mihin halutaan alaa viedä + laaditaan mittari o tarvitaan iteratiivinen prosessi profiloitumisen selkeyttämiseksi (terminologia ym. haasteet) o tieteenalaluokitusten haaste, ICT on väliinputoaja, hankala hahmottaa mitä oikeasti tehdään o sovellusten ja ns. core-ict:n raja häilyvä o muotitermit: kaikki kilvan rientävät saman asian pariin tarvitseeko kaikkien laukata kaikkien uusien asioiden parissa? o kaikkien osaamiseen, eri tiedekunnista valmistuneiden osaamiseen peruskäsitystä ICT:stä kaikille o rahoitus johtaa siihen, että ihmiset pohtivat julkaisufoorumia valitessaan asiaa > hyvä asia o ICT JY poikkileikkaava, sekä soveltavaa että core-osaamista o ala on dynaaminen, maailma muuttuu, ei voida hakata kiveen painoaloja o koulutushaaste: mitä työelämätarpeet ovat valmistumisvaiheessa? ICT kansalaistaitona? kaikille tiedekuntien opiskelijoille ICT-taidot o alan sukupuolijakauma on ongelmallinen, miten saadaan opiskelijarekrytointiin viesti siitä että ala ICT sopii naisille, onko Suomella varaa nykytilanteeseen? o Jyväskylä sekä ICT-coressa että sovellusalueilla Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto o vaikuttavuus tutkimuksen ja koulutuksen kautta, ei itseisarvona o mitä uutta luomme, mitä vähennämme, mitä säilytämme, mistä luovumme o kaikki alat digitalisoituvat > haaste pitää itse ICT-ala houkuttelevana o liikkuvuus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä, ICT-ala esimerkkinä o myös lukiokoulutus, koulutus laadukasta mutta ihmiset eivät valitse matemaattisia aloja yms. o ongelmana ei ole ICT-alan vetovoiman puute vaan se että muut alat digitalisoituvat o ICT erittäin merkittävä innovaatioiden kaupallistava ala (innovaatioexitit) yliopistoista USA ja UK lähes 75 % kaikista (UK 32 %, USA 42 %) o ICT:ssä vuoropuhelussa ongelmia ICT-alan palveluiden ja ICT-alan tutkimuksen välillä o huippututkimus ja innovaatiot eivät ole toisiaan poissulkevia vaan tukevat toisiaan o HY ei ole ICT:ssä suurin mutta löydetty kuitenkin alueita joissa ollaan kv. huipulla

6 o ICT alan kasvu suunnataan monitieteisille yliopiston strategisille painoaloille (life, sciences, digital humanities) o suurin innovaatiopotentiaali Life Science + ICT alueella o ICT-alan lähdettävä vahvasti verkkopohjaiseen osaamiseen, joka lähtee ja hyödyntää yhteistyötä jota täydennetään kontaktiopetuksella o korkea kv. tutkimuskärki + laadukas opetus + kv. rekrytointi o MOOC ei ratkaisu kaikkiin ongelmiin o osaamispaketti ihmisille verkkoon, täydennetään lähiopetuksella o vahva yhteistyö Aallon kanssa keskustelu o JY:ssä koottu kursseille vaihtoehtoiset suoritustavat, julkaisevat tämän vuoden aikana o huippututkimusta tulee olla ja siihen pitää pyrkiä, mutta opettajaopiskelijasuhde on ongelma, vähän yritetty vähentää opiskelijamääriä, mutta alue kaipaa työvoimaa, vaikea raivata tilaa mm. professorien lisäämiselle o sisäänotto suurin piirtein samaa luokkaa kuin tutkimus- ja henkilökunnan määrä o huippututkimukset syntyvät usein bottom-up periaatteella > miten tätä tuetaan Ammattikorkeakoulujen pilotin tulokset Turo Kilpeläinen, Kajaanin ammattikorkeakoulu - amk-sektorilla vain muutamalla ICT itsessään painopisteenä, mutta suurimmalla osalla sovellusalueiden tärkeänä tukena - ICT-pilotti, joka kohdentuu perusosaamiseen ja koulutukseen o koulutusyhteistyö esim. ohjelmoinnin perusopetuksessa o vapautetaan resursseja syventävään työhön, toiset voivat keskittyä perusopetuksen taitoihin - koulutuksellisen yhteistyön ja työnjaon periaate o C-kieltä opetetaan joka ikisessä korkeakoulussa ja jokaisessa 1 tai useampi opettaa omalla tavallaan ja resursseja menee hukkaan o pohdittu, miten perusosaamisia lähdettäisiin yhdessä viemään eteenpäin, jotta jokaiselle jäisi enemmän tilaa suunnata omaa panosta ohjaukseen yms. o perusosaamisen hankinta esim. toiselta korkeakoululta sektorirajat ylittäen parhaita toteutuksia hyödyntäen - tietohallintoytestyöhön 7 amk:ta, koulutuspilottiin 9 amk:ta o toivottaisiin myös yliopistoja pohdintaan mukaan - vuodenvaihteen jälkeen sopimaan asioista, jotta kurssit saadaan syksyllä 2015 liikenteeseen Huomioita korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö - ICT-alaan kohdistuu paljon odotuksia, potentiaalia on paljon - miten rakennetaan Suomeen järjestelmä joka on kv. kilpailukykyinen - rahoitusmalli: yliopisto tekee itse omat valintansa - rakenteellinen kehittäminen eri sektoreilla - kansainvälisten arvioijien tekemä selvitys - yhteiskunnallinen vaikuttavuus - tulevaisuuskatsaus - osaamisen ketju kuntoon: osaaminen, koulutustaso, tieteen tila ja taso - uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen - pitäisikö OKM linjata ICT-alan volyymin nostamista ja heikommin työllistävien laskemista - volyymiä vaikea seurata tulosneuvotteluissa, koska ICT on usean alan yhteydessä

7 14.50 Yhteenveto ja jatkotoimet Heikki Mannila, Suomen Akatemia - yksimielisyys siitä että ICT on tärkeää - core computer science vs. hyödyntäminen tuli selkeästi esille o ydinosaamisen ja soveltamisen suhde o soveltaminen, innovaatiot, koulutus ja tutkimus hyödyntävät toisiaan - selkeä yhteisymmärrys siitä, että erikoistumista ja profiloitumista tarvitaan. profiilit myös muuttuvat ajan kanssa - perustutkimuksen, sovellusten ja hyödyntämisen vuorovaikutus: ICT-alalla kehityssykli voi olla hyvin nopea - rekrytoinnin merkitys, niin tutkijat, opettajat kuin opiskelijatkin > ympäristön houkuttelevuus, kiinnostava tutkimus- ja opetusympäristö - kaikkialla ei pidä yrittää tehdä kaikkea, toisaalta profiilit eivät myöskään voi olla kiveen hakattuja - kyse on ihmisistä: onko tutkimus/opetusympäristö houkutteleva? - mikä on yliopistojen oma sitoutuminen; valinnat ja poisvalinnat - jatkotyöstäminen klo 11 Kivikoski - Tampereelle TAMK, TAY ja TTY lähtevät kehittämään uudenlaista korkeakoulua - julkaistaan klo Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat menossa yhteen - tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen sekä niiden hyödyntäminen. - kv. tunnistettava tutkintorakenne - työryhmä valmistelee ehdotusta uuden korkeakouluyhteisön perustamisesta, määräpäivä toukokuu tonta_yhteistyota/ Tilaisuus päättyy