Seminaari korkeakoulujen profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seminaari korkeakoulujen profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa"

Transkriptio

1 Seminaari korkeakoulujen profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Aika: keskiviikkona klo Paikka: opetus- ja kulttuuriministeriö, Meritullinkatu 1, Jukola MUISTIINPANOJA ESITYKSISTÄ JA KESKUSTELUSTA Avaussanat ja yhteenveto ICT-kyselyn vastauksista Heikki Mannila, Suomen Akatemia ICT-alan merkitys yhteiskunnan menestykselle on tiedostettu laajalti digitalisaatiokehitys, julkisen sektorin haasteet ja teollisuuden rakennemuutos -> äärimmäisen isoja odotuksia ICT-alalle ICT-ala sellaisenaan 6-8% korkeakoulujen toiminnasta jos julkaisukuvioon lisättäisiin koulutustuotanto sekä saatu rahoitus (ml. Akatemia, TEKES), selviäisi syy, miksi julkaisumäärät ja sitaatiot on heikentyneet 2005 huipputasosta o Lisää rahoitusta ei ole mittavasti uusina resursseina tulossa > mitä pitäisi tehdä tässä vaiheessa vertailu muihin tieteenaloihin heikommin edennyt ala kuin monet muut määrien lasku Wos-julkaisuissa hyvin suuri, impakti myös laskussa Onko katsottu, että kattaako WOS yhä vähemmän > julkaiseeko tietojenkäsittelijät lehdissä vähemmän kuin aiemmin, mikä vaikuttaa siihen, että määrät näyttävät laskevan vaikuttaako monitieteisyyden lisääntyminen julkaisujen sijoittumiseen eri tieteenaloille tiivis yhteenveto vastausten sisällöstä neljään kategoriaan jaettuna: o ICT yliopistossa keskeinen: Aalto, TTY ja Oulu o ICT tärkeä: HY, JY, TY o ICT mahdollistajana muun asian yhteydessä: TaY, ISY, LTY, VY, ÅA o ICT periferisempi: Hanken, Taide, Lappi dimensiot o miten tärkeä yliopistolle o lavea soveltaminen/suppea soveltaminen o soveltaminen ICT:n lähellä oleville alueille o soveltaminen kauempana oleville alueille tilannekuva o yksiköt pieniä o perusopetuksen kuorma o huono läpäisy o julkaisumäärät ja bibliometrinen vaikuttavuus voisi olla parempi miten vaikuttavuutta voitaisiin parantaa? julkaisuprofiilit riippuvat yliopiston rahoitusrakenteesta tarkempi analyysi tarpeen -> jatkotoimet riippuen tilannekuvasta Suomen tieteen tila on pysynyt vakaana 2000-luvulla ICT-alan kehitys alaspäin on huolestuttavan systemaattinen; onko ICT tieteenalana musta lammas o kehityskulkua on syytä tarkastella ja pohdittava mitä tämä tarkoittaa, varsinkin niissä yliopistoissa joissa ICT-ala on strategian ytimessä suomalainen tutkimusjärjestelmä on painottunut tohtorikoulutukseen, on syytä katsoa myös kokonaisuutta o osa-aikaisuus Suomessa ongelmallista kansainvälistymistä pitää lisätä ja saada kovia rekrytointeja

2 SHOKit vaikuttaneet, niissä ei ole kilpailua tieteellisessä mielessä julkaisutrendit: kaavakuva kattaa vain osan julkaisuista (vrt. esim. Juulitiedonkeruut) määrä ja laatu; laatu tärkeämpää julkaisuja menee muille foorumeille, mutta siitä huolimatta impaktissa laskeva trendi Kommenttipuheenvuorot: Jukka Riekki, Oulun yliopisto o Oulun tilanne positiivisempi kuin mitä uutisten perusteella voisi ennakoida o Oulu säilyy ICT-kaupunkina, yhden toimijan (Nokia) sijasta monipuolisempi kokonaisuus o tieteidenväliset kytkennät vahvistumassa (esim. lääketiede) o kansallisen ICT-profiloinnin yhteenveto on peilattu Ouluun o täydentävä rahoitus kasvaa: yritysten rahoitus lisääntymässä, bisnesmahdollisuuksia tullut lisää o perustettu uusi tiedekunta, joka profiloi alan toimijat yhteen, myös ICT:tä soveltavien tiedekuntien rooli kasvaa, erityisesti terveys- ja hyvinvointi o esim. Kajaanin kanssa pelialan yhteistyötä, KAMK peliohjelmointiosaamista, OY käyttöliittymä- ja talousosaamista o tekniikan alalla luotu kansallista järjestelmäkuvaa o jatkotoimenpiteet: fokuksen terävöittäminen huippuosaamisen ja sovellusalojen kautta, esim. terveyden ja hyvinvoinnin ICT o tutkimusaktiivisen henkilökunnan kasvattaminen (lehtorit) o luopumista: poisvalintoja (esim. luovuttu yhdestä koulutusohjelmasta) o ICT-alan tutkijoiden välinen yhteistyö: yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa (esim. Kajaanin amk ja peliohjelmointi) o verkostomainen keskustelu: tekniikan alan rehtori- ja dekaanikokoukset (prosessi olemassa, mietitty mitä tietoa kerätään, esim. infrat) o Suomen Akatemian rakenteellisen kehittämisen hakuun valmistellaan hakemus Turo Kilpeläinen, Kajaanin ammattikorkeakoulu o Turo esitteli Tampereen ja Kajaanin alueen esimerkkeinä aluelähtöisestä yhteistyöstä o myös korkeakoulujen oman koko strategian painotukset huomioitava, kun katsotaan, ei vain ICT-alat esim. Tampereen alueella vahvana yleispainotuksena terveysalat ja terveysteknologia, vaikkei ICTpainopisteinä suoraan näy o Kainuun alueella mittatekniikka kokoaa alueen teknologisen kärjen o Kajaanissa mittaus- ja tietojärjestelmät linkittyvät moniin erilaisiin sovelluskohteisiin (yksi teema kokoaa teknologisen kärjen) Tapio Salakoski, Turun yliopisto o Turussa ICT profiloituu vahvasti tieteidenvälisessä kontekstissa o ICT-alan on erityinen koska se sisältyy moneen eri kokonaisuuteen (tekniikka, luonnontieteet, kauppatieteet) esim. Unifin kyselyt tai alan yhteistyöryhmät eivät pysty ottamaan koko alan kokonaisuutta huomioon tärkeää, että ollaan tällaisella ICT-alan profiililla keskustelemassa o terävä kärki rakentuu laaja-alaisille vahvuuksille esim. usean alan osaamista taustalla o terveysala on keskeisen tärkeää Suomelle, ICT:ssä on nähtävä tämän alueen tärkeys

3 o data-analyysistä tullut uusi suosikkiala, tämä on huomattu mm. mullistavien teknologioiden kärkisijalla kysymys: mitä data-analyysi tarkoittaa yliopistoissa? o kyberturvallisuus muotiala, mutta onko kaikkien tarpeen tehdä? o terävä kärki rakentuu laaja-alaisille vahvuuksille: BioNLP (PhD) -> koneoppiminen/kieliteknologia/bioinformatiikka (MSc) -> tietojenkäsittelytiede/lingvistiikka/diskreetti matematiikka/bio-, lääkeja terveystieteet (BSc) o alueellinen koulutusvastuu: peruskoulutus, esim. data-analyysi ja ohjelmistokehitys o alueellinen fokus: vahvuuksien komplementaarinen synkronointi; temaattinen, ilmiöpohjainen profilointi (tutkimuskohdelähtöinen); yhteiset tutkimuskärjet; Turussa TY + ÅA + TuAMK o keskustelu o tiedevaikuttavuus ei ole kehittynyt koska soveltaminen ja tieteidenvälisyys dominoi ICT:ssä core computer science on suhteessa vähentynyt o pohdittavaa: alan rahoitusrakenne + tieteen ytimen kehittyminen + rahoitusnäkymät o EU:n tutkimusohjelmat, tutkijat eri puolilta verkottoituneet alalla Euroopan laajuisesti vaikka ohjelmat monilta osin mekanismeistaan olleet hankalia o muutamia isoja yksiköitä, jotka pystyvät tekemään ICT-alan syväosaamisen tutkimusta, pienemmät tekijät profiloituneet soveltavaan suuntaan esim. yliopiston painoaloilla yms. o ICT alan sovellusten kärkeä esim. bioinformatiikka tarvitaan rautaista perusosaamista coreict:stä (esim. algoritmit), mutta myös bio-osaamista yms. soveltavaa puolta > uusien uraauurtavien sovellusten tekeminen ilman perusosaamista voi olla vaikeaa monilla aloilla, mutta riippuu täysin aloista o ilmeinen tilanne Suomessa: muutama yksikkö pystyy tekemään huippuluokan tutkimusta ICT:n ytimessä ja suuri osa muista on profiloitunut soveltamiseen yliopiston painoaloilla tms. o riippuen sovellusalasta uusia uria avaavat uudet sovellukset voivat olla vaikeaa ilman huippuosaamista o ICT-ala on muuttunut rajusti 70-luvusta, jolloin erittäin alan sisäistä keskustelua, tänä päivänä ongelmat muotoutuvat enemmän ulkopuolelta o onko itseisarvo julkaista paljon (vrt. julkaisujen huippuvuodet WoS:ssa) vai tulisiko satsata laatuun? -> impakti lähtee kasvuun o tunnistetaan konferenssijulkaisujen suuri merkitys, mutta suomalaiset ovat huonosti esille huippufoorumeilla o opiskelijoille vaikeimmat aineet matematiikka, fysiikka, tilastotiede näihin perusteisiin jotka olisi pitänyt opetella lukiossa joudutaan palaamaan ja täydentämään osaamista o rekrytointi tärkeää: ketä otetaan töihin, ketä otetaan opiskelemaan? o kysymys siitä mikä on alan osaajien tarve, tarvitaan valtakunnallista keskustelua siitä mikä on tohtorin osaamisen sisältö o monipuoliset valmiudet ovat äärimmäisen tärkeitä tohtorikoulutuksessa: onko tohtori hyvän koulutuksen saanut tieteellisen metodin tunteva henkilö joka osaa toimia millä tahansa alueella miten pystytään rakentamaan järjestely jossa tohtorit oppivat monialaisuutta oman huippuosaamisalueensa ohella?

4 o onko esim. Kajaanin malli yleistettävissä Kajaanissa noin 20 vuota tehty töitä asian suhteen ei synny sattumalta o ilmiölähtöinen profilaatio, esim. terveyslähtöisyys, millaisia mahdollisuuksia tästä ajattelusta voisi syntyä o ilmiöstä keskustelemaan lähtemällä löytyy helpommin yhteinen kieli o myös raha ohjaa: jos eurot vähenevät, lähdetään hakemaan yhteistyömahdollisuuksia pidemmältäkin o rakenteellinen kehittäminen keskeiset kysymykset, miten laatua ja vaikuttavuutta voidaan nostaa, onko korkeakoulut riittävän sitoutuneita omissa päätöksissään siihen, että tämän alan profiilia vahvistetaan ja nostetaan historiallinen kehitys usein oppiaineen koon muodostumisen taustalle eikä välttämättä tietoiset linjakset koosta > jos halutaan tehdä strategisia siirtoja, pitää tehdä rahoitusmallin ulkopuolella kun yliopistot tekevät strategioita, miten ICT-alaa nostetaan esiin? o profilaation lähtökohtana on se että rahoitus ei tule jatkossa kasvamaan, aiemmin voitiin uusia asioita käynnistää uudella rahalla mutta enää näin ei voi toimia o AMK-kyselyt eivät tähän valmistuneet kaivataan keskustelua siitä mitä rooli on amk-sektorilla ICT:ssä sekä tutkimuksessa että opetuksessa mikä yhteistyön rooli o tarvittaisiin jopa korkealta taholta poliittista ohjausta, mikä alan koko on onko ICT-sektori Suomessa sopivan kokoinen? budjetti perustunut aina edellisen vuoden budjettiin, mitään erityistä suurta linjaa ei ole ollut havaittavissa, tuloksellisuuteen perustuva rahoitus on muuttanut tilannetta, sitä on sovellettu yliopistoissa (esim. opetuskuorma on ollut massiivinen); strategiset muutokset pitää tehdä rahoitusmallin ulkopuolella alojen koot ovat pitkälti historiallisen kehityksen tuloksia, mutta tilannetta on syytä arvioida nykytilanteessa ja pohdittava optimaalista rakennetta; se että jatketaan nykyisellä rakenteella on myös iso strateginen valinta; ICT-ala on noussut 1960-luvulta alkaen nykyiselle tasolle o autonomisten yliopistojen on tehtävä valintoja siitä, mitä aloja halutaan nostaa o kaksiportaisuus: tärkeää katsoa kandi- ja maisteritason osaamispohjaa ja vaatimuksia o työkokemus saattaa olla ICT-alalla erittäin hyödyllistä (vrt. MBA-tutkinto kauppatieteissä) o rahoitusinstrumentit kannustavat eurooppalaiseen yhteistyöhön, vaarantaako tämä yhteistyön esim. Yhdysvaltojen kanssa? onko ICT-alan yhteistyö USA:n suuntaan kehittymässä/vähenemässä Kommenttipuheenvuorot: Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto o Aalto-yliopisto panostaa yliopistoista eniten ICT:hen Suomessa o joka yliopistossa kärkiosaajia, mutta kuinka laaja tai yhden kortin varassa alue on o painopisteitä paljon + otetaanko opiskelijoita liikaa suhteessa tutkintotavoitteisiin?

5 o ICT:llä yhä keskeisempi rooli, tarvitaan kv. tason tutkimuskärkiä + sovelluskenttä laajenee + lähes kaikilla aloilla tarvitaan ICT-taitoja tarvitaan kv-kärkiä, jotta kansainvälinen kilpailukyky säilyy, muutoin ei tule säilymään vahvana o vaihtuvuus suurta Aallossa, eläköityminen > rekrytoitu nuorempia, nousevia kykyjä alueelle o koulutustarjonnan kehittäminen: Data Science -sivuaine, MOOC, ym. ohjelmoinnin perusteiden MOOC: o infra: Science-IT suurteholaskentaklusteri o rakenteet: 40 professorin osaamiskeskittymä Aalto Digi Platform -yhteistyöalusta HICT-tohtorikoulutusverkosto Kaisa Miettinen, Jyväskylän yliopisto o tekemistä ohjaa se miten tekemistä mitataan: päätetään mihin halutaan alaa viedä + laaditaan mittari o tarvitaan iteratiivinen prosessi profiloitumisen selkeyttämiseksi (terminologia ym. haasteet) o tieteenalaluokitusten haaste, ICT on väliinputoaja, hankala hahmottaa mitä oikeasti tehdään o sovellusten ja ns. core-ict:n raja häilyvä o muotitermit: kaikki kilvan rientävät saman asian pariin tarvitseeko kaikkien laukata kaikkien uusien asioiden parissa? o kaikkien osaamiseen, eri tiedekunnista valmistuneiden osaamiseen peruskäsitystä ICT:stä kaikille o rahoitus johtaa siihen, että ihmiset pohtivat julkaisufoorumia valitessaan asiaa > hyvä asia o ICT JY poikkileikkaava, sekä soveltavaa että core-osaamista o ala on dynaaminen, maailma muuttuu, ei voida hakata kiveen painoaloja o koulutushaaste: mitä työelämätarpeet ovat valmistumisvaiheessa? ICT kansalaistaitona? kaikille tiedekuntien opiskelijoille ICT-taidot o alan sukupuolijakauma on ongelmallinen, miten saadaan opiskelijarekrytointiin viesti siitä että ala ICT sopii naisille, onko Suomella varaa nykytilanteeseen? o Jyväskylä sekä ICT-coressa että sovellusalueilla Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto o vaikuttavuus tutkimuksen ja koulutuksen kautta, ei itseisarvona o mitä uutta luomme, mitä vähennämme, mitä säilytämme, mistä luovumme o kaikki alat digitalisoituvat > haaste pitää itse ICT-ala houkuttelevana o liikkuvuus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä, ICT-ala esimerkkinä o myös lukiokoulutus, koulutus laadukasta mutta ihmiset eivät valitse matemaattisia aloja yms. o ongelmana ei ole ICT-alan vetovoiman puute vaan se että muut alat digitalisoituvat o ICT erittäin merkittävä innovaatioiden kaupallistava ala (innovaatioexitit) yliopistoista USA ja UK lähes 75 % kaikista (UK 32 %, USA 42 %) o ICT:ssä vuoropuhelussa ongelmia ICT-alan palveluiden ja ICT-alan tutkimuksen välillä o huippututkimus ja innovaatiot eivät ole toisiaan poissulkevia vaan tukevat toisiaan o HY ei ole ICT:ssä suurin mutta löydetty kuitenkin alueita joissa ollaan kv. huipulla

6 o ICT alan kasvu suunnataan monitieteisille yliopiston strategisille painoaloille (life, sciences, digital humanities) o suurin innovaatiopotentiaali Life Science + ICT alueella o ICT-alan lähdettävä vahvasti verkkopohjaiseen osaamiseen, joka lähtee ja hyödyntää yhteistyötä jota täydennetään kontaktiopetuksella o korkea kv. tutkimuskärki + laadukas opetus + kv. rekrytointi o MOOC ei ratkaisu kaikkiin ongelmiin o osaamispaketti ihmisille verkkoon, täydennetään lähiopetuksella o vahva yhteistyö Aallon kanssa keskustelu o JY:ssä koottu kursseille vaihtoehtoiset suoritustavat, julkaisevat tämän vuoden aikana o huippututkimusta tulee olla ja siihen pitää pyrkiä, mutta opettajaopiskelijasuhde on ongelma, vähän yritetty vähentää opiskelijamääriä, mutta alue kaipaa työvoimaa, vaikea raivata tilaa mm. professorien lisäämiselle o sisäänotto suurin piirtein samaa luokkaa kuin tutkimus- ja henkilökunnan määrä o huippututkimukset syntyvät usein bottom-up periaatteella > miten tätä tuetaan Ammattikorkeakoulujen pilotin tulokset Turo Kilpeläinen, Kajaanin ammattikorkeakoulu - amk-sektorilla vain muutamalla ICT itsessään painopisteenä, mutta suurimmalla osalla sovellusalueiden tärkeänä tukena - ICT-pilotti, joka kohdentuu perusosaamiseen ja koulutukseen o koulutusyhteistyö esim. ohjelmoinnin perusopetuksessa o vapautetaan resursseja syventävään työhön, toiset voivat keskittyä perusopetuksen taitoihin - koulutuksellisen yhteistyön ja työnjaon periaate o C-kieltä opetetaan joka ikisessä korkeakoulussa ja jokaisessa 1 tai useampi opettaa omalla tavallaan ja resursseja menee hukkaan o pohdittu, miten perusosaamisia lähdettäisiin yhdessä viemään eteenpäin, jotta jokaiselle jäisi enemmän tilaa suunnata omaa panosta ohjaukseen yms. o perusosaamisen hankinta esim. toiselta korkeakoululta sektorirajat ylittäen parhaita toteutuksia hyödyntäen - tietohallintoytestyöhön 7 amk:ta, koulutuspilottiin 9 amk:ta o toivottaisiin myös yliopistoja pohdintaan mukaan - vuodenvaihteen jälkeen sopimaan asioista, jotta kurssit saadaan syksyllä 2015 liikenteeseen Huomioita korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö - ICT-alaan kohdistuu paljon odotuksia, potentiaalia on paljon - miten rakennetaan Suomeen järjestelmä joka on kv. kilpailukykyinen - rahoitusmalli: yliopisto tekee itse omat valintansa - rakenteellinen kehittäminen eri sektoreilla - kansainvälisten arvioijien tekemä selvitys - yhteiskunnallinen vaikuttavuus - tulevaisuuskatsaus - osaamisen ketju kuntoon: osaaminen, koulutustaso, tieteen tila ja taso - uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen - pitäisikö OKM linjata ICT-alan volyymin nostamista ja heikommin työllistävien laskemista - volyymiä vaikea seurata tulosneuvotteluissa, koska ICT on usean alan yhteydessä

7 14.50 Yhteenveto ja jatkotoimet Heikki Mannila, Suomen Akatemia - yksimielisyys siitä että ICT on tärkeää - core computer science vs. hyödyntäminen tuli selkeästi esille o ydinosaamisen ja soveltamisen suhde o soveltaminen, innovaatiot, koulutus ja tutkimus hyödyntävät toisiaan - selkeä yhteisymmärrys siitä, että erikoistumista ja profiloitumista tarvitaan. profiilit myös muuttuvat ajan kanssa - perustutkimuksen, sovellusten ja hyödyntämisen vuorovaikutus: ICT-alalla kehityssykli voi olla hyvin nopea - rekrytoinnin merkitys, niin tutkijat, opettajat kuin opiskelijatkin > ympäristön houkuttelevuus, kiinnostava tutkimus- ja opetusympäristö - kaikkialla ei pidä yrittää tehdä kaikkea, toisaalta profiilit eivät myöskään voi olla kiveen hakattuja - kyse on ihmisistä: onko tutkimus/opetusympäristö houkutteleva? - mikä on yliopistojen oma sitoutuminen; valinnat ja poisvalinnat - jatkotyöstäminen klo 11 Kivikoski - Tampereelle TAMK, TAY ja TTY lähtevät kehittämään uudenlaista korkeakoulua - julkaistaan klo Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat menossa yhteen - tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen sekä niiden hyödyntäminen. - kv. tunnistettava tutkintorakenne - työryhmä valmistelee ehdotusta uuden korkeakouluyhteisön perustamisesta, määräpäivä toukokuu tonta_yhteistyota/ Tilaisuus päättyy

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen perusosaamisen kivijalka valetaan ensin Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja Kajaan ammattikorkeakoulu turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu työryhmä Agenda: Esittelyt, Strategiakierrokset yliopistoissa, Profilointihaut 1 ja 2 Timo Taskinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen piloteilla harppaus eteenpäin Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 ICT-alan kehittämisen asemointi Valtion tavoitteet

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tikauden tuloksen osuus kokonaistuotoista Kuvio 1b: Tilikauden tuloksen osuus

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki 3.3.2014

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki 3.3.2014 Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle Vierumäki 3.3.2014 Elinvoiman ydin TAHTO YHTEISESTI RESURSSIT YHTEEN TEKEMINEN YHDESSÄ Aluekehittämisen historialliset kaaret - rakennemuutoksen 3-kierre

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisterihanke

Kansallinen julkaisurekisterihanke Kansallinen julkaisurekisterihanke Tutkimus vapaaksi verkkoon! -seminaari 25.1.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Käynnistys: TiedeKOTA-työryhmä 2007-2008 tehtävänä kehittää KOTA-tietokannan tutkimusosiota:

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada Pohjoismainen TKI- korkeakouluyhteistyö Tom Lind Arcada Workshopin sisältö Alustus Lyhyt katsaus kv. TKI-toiminnan nykytilaan Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportti Pohjoismainen TKI-korkeakouluyhteistyö

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Kandipalaute: mitä se on? Suomalainen opiskelijapalautekysely CHE Quest:in pohjalta Varsinaisia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Yliopistolaitos tänään ja huomenna

Yliopistolaitos tänään ja huomenna Yliopistolaitos tänään ja huomenna Hallintopäälliköiden neuvottelupäivät 2011 Levi 12.8.2011 Arvo Jäppinen Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmän puheenjohtaja Yliopistolain yliopisto Yliopistoista

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulun ylläpitäjä ja

Lisätiedot

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)

Sopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot