Työpaja 1: Profiloituminen. pj. Ilkka Niemelä, siht. Tomi Halonen Sali 309

Transkriptio

1 Työpaja 1: Profiloituminen pj. Ilkka Niemelä, siht. Tomi Halonen Sali 309

2 Työpaja 1 Digitalisaation vaikutukset ICT osaamisen kysyntään Miten tulisi tarttua perusosaamisen nostamiseen? Mitkä ovat ja miten rakennetaan kansalliset tutkimuskärjet? Miten tehokkaimmin huolehditaan laajaalaisesta soveltamisesta?

3 Työpaja 1: Kehittämiskohteet Korkeakoulutaso (asia, Profilointi Jatkuva dialogi toimijoiden kesken Profilointi omien vahvuuksien tunnistamisen pohjalta, päällekkäisyyksien tunnistaminen, yhteistyö ICT oma alansa, esiintyminen ulospäin yhtenä alana, alan kokonaiskuva tulisi näkyväksi Päätösten tekeminen toisista tietoisina, tieto kumppaneiden tekemisestä Vaikuttavuus ICT muiden alojen kehittäjänä ja osana perusosaamista kaikilla aloilla Kansallinen taso (asia, Ekosysteemit Toimijoiden yhteen saattaminen Eri kokoiset yritykset, huippututkimus, soveltava työ Huippuosaaminen mutta myös soveltava osaaminen Edelläkävijäyritykset sekä huippututkimuksen yhteistyö Soveltava TKI työ, ICT PK yritysten toiminnan kehittämisen tukena

4 Työpaja 1: Kehittämiskohteet Korkeakoulutaso (asia, Osaamistarpeiden parempi ymmärtäminen Kansalaistaito, digitaalinen lukutaito, joka tulevaisuudessa ulottuu yhä laajemmalle Työhön liittyvät osaamisen soveltamistarpeet Uuden tiedon kautta kilpailuetujen hakeminen, suunnat joihin panostaa Tehdään paljon eri yksiköissä, mutta ei tuoda kansallisesti yhteen hyvin Kansallinen taso (asia,

5 Työpaja 1: Päätöksentekoa edellyttävät asiat Korkeakoulutaso (asia, kuka päättää) Sitoutuminen kansalliseen yhteistyöhön Korkeakoulujen johto Kansallinen taso (asia, kuka päättää) Kansallisen verkoston ylläpitäminen Alan toimijat, korkeakoulut, tiedekunnat, laitokset, yksiköt Strateginen vuoropuhelu Arene, Unifi Elinkeinoelämä Tivia keskeiset sidosryhmät

6 Kehittämisajatuksia Miten profiloituminen voi tapahtua niin, etteivät kaikki keksi samaa asiaa erikseen? Miten tarjotaan ICT osaamista muille aineille yliopistoissa Miten ict ala täyttäisi tutkimuksen tavoitteet Profilointi, työnjako, yhteistyö Jatkuva profiloituminen, kehityspolku Tehokas kansainvälinen yhteistyö, verkostot PK sektorin palveleminen ICT kaikilla aloilla > mitä on ICT, eri käsitykset Alueen ICT koulutuksen profiilin identifioiminen yhdessä Miten koulutus toteutetaan ja tehdään Miten alan vetovoimaa kehitetään Tekoälypuolen kehitys, myös luova työ, automatisaatio siirtyy uusille aloille ICT tuottavuuden tekijänä, yrityssektorilla Profiloituminen globaalista näkökulmasta millä osaamisella Suomi pärjää tulevaisuudessa Huippututkimus kasvaa ajan kuluessa omat, nykyiset vahvuudet, joista rakennetaan Digitaaliset opetusmenetelmät liikkeelle opettajankoulutuksesta ICT alan noussut työttömyys, ammatillisen koulutuksen suorittaneilla Miten ICT ja insinööritekniikka pystyvät keskustelemaan muiden alojen kanssa Digitalisaatio, esim. teollinen internet ja sen vaikutus osaamisen kysyntään Osaajista puolet menee muille toimialoille Lisäarvo poikkitieteellisille tieteenaloille Liima toiminnalle, tulevaisuuden tuotteiden välttämätön toimintaedellytys Palveluinnovaatiot ict ammattitaidon opettaminen, jotta näitä voi syntyä Miten amk:t näkyvät profiloitumisen kentässä Miten tehokkaimmin huolehditaan laaja alaisesta soveltumisesta > peruskoulussa aineistot digitaaliseen muotoon, pilvipalvelu, laajempi pohja, kustannustehokkuus Mahdollisimman nopeasti teollinen internet ohjelma käyntiin edelläkävijäekosysteemit Huippututkimus, yritykset (ml. startupit), soveltaminen Alan pirstaloituneisuus pirstaloituu yhä enemmän Oman profiilin identifoiminen ja vahvistaminen Yhteistyö yo ja amk sektorin kesken molemmille löytyy omaa aluetta yhteistyöstä Käyttäjän näkökulma, trendien tunnistaminen, mm. sosiaaliset palvelut ja tuotteet, joissa käyttäjät toteuttavat tuotteen ja myös rahoittavat

7 Työpaja 2: Opetusyhteistyön mahdollisuudet pj. Kaisa Miettinen, siht. Juha Haataja Sali 312

8 Työpaja 2 MOOCit yms. verkko opetuksen ympäristöt ja teknologiat opetuksen palveluksessa miten mahdollisuudet hyödynnetään? Tarvitseeko kaikkien korkeakoulujen opettaa kaikkia perustaitoja yhteistyön mahdollisuudet Rahoitusmallit ja välttämättömien investointien hoitaminen opetusyhteistyön kehittämisessä

9 Työpaja 2: Kehittämiskohteet Korkeakoulutaso (asia, Opetuksen tuotantoprosessin tehostamismahdollisuudet jokainen korkeakoulu toteuttaa yhden moduulin siitä aiheesta missä on hyvä korkeakoululla tulee olla verkkoopetuksen välineistö ja tuki Lähiopetus, pedagogiikka opiskelijan ajankäytön hallinnan ohjaus kuntoon ( > läpäisyn parantaminen) Työelämästä tulevien ihmisten saaminen opetustilanteisiin ( työelämän kouluttajien track korkeakouluihin) Kansallinen taso (asia, Olemassaolevasta kurssitarjonnasta tieto saataville kartoitus siitä mitä verkkokursseja jo on vrt. opendata.metropolia.fi/koulutushaku/ kansalliseen palveluväylään oppimisen sisällöt Opetussisältöjen kehittäminen pelillistäminen/pelien kautta oppiminen ja oppimisen motivointi hyvien käytäntöjen jakaminen: mitä on opittavissa tämänhetkisestä tarjonnasta (esim. miten henkilökuntaa tuetaan) > malleja toimintaan (hyvät tavat antaa tukea) pedagoginen kehittäminen: yhdessä miettiminen siitä mitkä ovat hyvän verkkokurssin elementit Opetuksen tuotantoprosessin tehostamismahdollisuudet opettajien kouluttaminen ja valmiudet verkkoopetukseen yhteinen oppimisalusta (1. vaiheessa kurssikuvaukset, 2. vaiheessa sisällöt. 3. vaiheessa verkkokurssit)

10 Työpaja 2: Päätöksentekoa edellyttävät asiat Korkeakoulutaso (asia, kuka päättää) Materiaalien tekijänoikeudet IPR asioista sopiminen Opettajien kannusteet meritoituminen yhteistyöstä ja sisällön tuottamisesta (palauteprosessi) Kansallinen taso (asia, kuka päättää) Tekijänoikeuskysymykset omistajuus sisällöissä vaatii kansallisen linjauksen Tieto liikkumaan opetuksen hyvistä käytännöistä hyvien ja huonojen käytäntöjen keskustelukerho esim. Facebookryhmän lisäksi Pelisäännöt kurssien tuottamiseen ja hyödyntämiseen kaupankäynnin säännöt Kielilinjaus millä kielellä ICT opetuksen materiaalia tuotetaan (suomi, englanti, ruotsi, )

11 Huomioitavaa lähdetään liikkeelle riittävän konkreettisella tasolla ei pidä yrittää saada samalla kertaa kaikkia mahdollisia asioita aikaan

12 Työpaja 3: TKI toiminnan painopistealat ja yhteistyömahdollisuudet pj. Turo Kilpeläinen, siht. Sami Niinimäki Sali 309

13 Työpaja 3 Miten tulisi huolehtia ICT alan osaamisen valtakunnallisesta kehittämisestä yhteistyössä korkeakoulujen kesken? Strategisten painoalojen määrittely sekä ICT:n hyödyntäminen eri tavoin mitä toimenpiteitä tarvitaan? Miten tarvittavat investoinnit voidaan hoitaa?

14 Työpaja 3: Kehittämiskohteet Korkeakoulutaso (asia, Korkeakoulut valitsevat omat prioriteetit ja tiedottavat niistä ja mahdollistavat muiden korkeakoulujen mukaan tulon Opintoihin sitouttaminen heti alussa Asiantuntijoiden tunnistaminen Joustavuutta opintojen hyväksymiseen TKI aiheet tulee olla samoja kuin koulutus Mikkelin AMK:ssa tahtotila olla kansallinen keskus digitaalisen tiedon hallinnassa ja vastata sen alan koulutuksesta Demolan tai CEMIS:n tapaisten mallien synnyttäminen. Niiden projektit ovat kansainvälisiä ja sinne tehdyn työn voi tuoda mukaan opintoihin. Suuryritykset asioivat niiden kautta. PK sektori pääsee mukaan esim. osuuskuntien kautta. Kansallinen taso (asia, Rahoitusinstrumentteihin vaatimus että hankkeissa mukana sekä AMK että YO osapuolet Alueellisesti ja kansallisesti sovitaan prioriteeteista Pitää selvittää mikä on yhteinen core Tulee rakentaa mekanismi jolla asiantuntijaresursseja hallitaan Yhtenäinen terminologia (tutkintonimikkeet ym.) joka päätetty kansallisesti Rahoitus tms. jolla varmistetaan opiskeluteknologian ajanmukaisuus, yritykset sopivat luontevasti mukaan tähän yhteistyöhön Ekosysteemien boostaaminen ja stimulointi

15 Työpaja 3: Päätöksentekoa edellyttävät asiat Korkeakoulutaso (asia, kuka päättää) Kansallisen tason jälkeen tulee korkeakoulujen päättää tai selventää ICT profiilit yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa Ala Pietilän raportin hengessä Kansallinen taso (asia, kuka päättää) Ennen korkeakoulutasoa tulee kansallisesti hahmottaa alueelliset ekosysteemit ja tukea niitä tapauskohtaisesti