HYVÄ HOITO JA OHJEISTUS MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN ENDOSKOPIAYKSIKÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ HOITO JA OHJEISTUS MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN ENDOSKOPIAYKSIKÖSSÄ"

Transkriptio

1 Hanna Litmanen, Hanna Liukkonen STH1-04 HYVÄ HOITO JA OHJEISTUS MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN ENDOSKOPIAYKSIKÖSSÄ Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Hanna Litmanen, Hanna Liukkonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Hyvä hoito ja ohjeistus Mikkelin keskussairaan endoskopiayksikössä Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Mikkelin keskussairaalan endoskopiayksikön potilaiden mielipiteitä henkilökunnan toiminnasta, hoidosta, ohjauksesta ja yleisestä viihtyvyydestä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 15 strukturoitua, 11 puolistrukturoitua ja yhden avoimen kysymyksen. Kysely tapahtui Mikkelin keskussairaalassa endoskopiayksikössä Kohderyhmänä olivat ruokatorven-, mahalaukun-, pohjukaissuolen- ja paksusuolentähystyspotilaat. Tutkimukseen osallistui yhteensä 56 potilasta, joista 49 oli polikliinista ja 7 osastopotilasta. Aineiston analysoimme Excel-ohjelmalla ja sisällön analyysillä. Tutkimustulokset osoittivat, että potilaat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa kohteluun ja hoitoon. Lääkärien ja hoitajien toiminta oli ammattitaitoista. Hoitajien toiminta arvioitiin kokonaisuudessaan paremmaksi kuin lääkäreiden. Parannettavaa olisi henkilökunnan keskinäisissä suhteissa. Vastaajat kommentoivat negatiivisesti myös sitä, että vastaanottoajat olivat usein myöhässä. Tutkimukseen valmistautumisesta saatiin yleisesti riittävästi tietoa, lisää tietoa haluttiin kuitenkin ravitsemuksesta ja vaatetuksesta sekä toimenpiteestä, etenkin ilman laitosta suoleen. Tyhjennysohjeet toivottiin tarkemmiksi. Toimenpiteen aikana ohjausta lääkäriltä sai 64 % potilaista, hoitajalta 82 %. Tietoa toivottiin siitä, mitä milloinkin tapahtuu tai tulee tapahtumaan, sekä rauhoittelua toimenpiteen aikana. Suurin osa potilaista sai mielestään riittävästi tietoa tutkimustuloksistaan ja jatkohoidostaan, osastopotilaat heikommin kuin polikliiniset potilaat. Enemmän ohjeistusta olisi kaivattu ruokailusta, rajoituksista ja mitä pitää tehdä jos kipu pitkittyy, sekä pitääkö kysyä jostain vielä tarkempia tuloksia. Kirjallista materiaalia haluttiin vanhuksille ja alaikäisille kotiin mukaan. Odotustilat olivat rauhalliset, mutta viihtyisyyteen olisi voinut panostaa vielä lisää. Niihin haluttiin enemmän mm. värikkyyttä, kuvia, viherkasveja sekä miehille lehtiä. Tutkimuksestamme on hyötyä osaston toiminnan kehittämisessä. Jatkossa aihetta voisi tutkia suuremmalla otoksella ja pidemmällä aineistonkeruuajalla kuin tässä tutkimuksessa oli. Asiasanat (avainsanat) endoskopia, hyvä hoito, ohjeistus, potilastyytyväisyys, viihtyisyys Sivumäärä Kieli URN 31 s. + liit. 16 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi TtL Auli Sjögrén Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin keskussairaala

3 DESCRIPTION Date of the Bachelor's Thesis Author(s) Hanna Litmanen, Hanna Liukkonen Degree Programme and Option Degree Programme in Nursing Name of the Bachelor's Thesis Good Care and Instructions in the Endoscopic Unit of the Central Hospital of Mikkeli Abstract The aim of the study was to find out what endoscopic unit patients in the Central Hospital of Mikkeli thought about the work of the staff, about care, guidance and general patient satisfaction and comfort. In the study, a quantitative method was used. The material was gathered by means of a semi-structured questionnaire containing 15 structured, 11 semi-structured questions and one open question. The enquiry took place in the endoscopic unit of the Central Hospital of Mikkeli from January the 22 nd to February the 14 th The target group comprised patients who were in for esophageal, stomachic, duodenal and colonic viewing. A total of 56 patients participated in the study, of whom 49 were policlinic patients and 7 ward patients. The material was analyzed by using the Excel programme and content analysis. The results of the study showed that the patients were, as a rule, satisfied with the care and general treatment they had received. The doctors and nurses worked competently. As a whole, the nurses performance was judged to be better than that of the doctors. There was room for improvement in the relations between members of staff. The respondents also commented negatively on being often received later than what had been agreed upon. In general, the patients were well-informed on preparing for an examination, whereas more information was needed on nutrition, clothing and on measures taken, especially on inserting air into the gut. It was also hoped that evacuation directions could be made more explicit. During a procedure, 64 % of patients were given guidance by a doctor, 82 % by a nurse. The patients wanted to be calmed down and told about what was or would be going on during procedures. Most patients thought they were given enough information on their test results and how they would be treated in the future. In this respect, ward patients considered they were provided with less information than policlinic patients. More instructions were desired on having meals, on restrictions and on what to do if pain continues and on whether the patients have to consult somebody for further and more precise results. The patients wanted there to be written material that senior citizens and minors could take home. The waiting rooms were quiet; however, more could be done to contribute to comfort, for example, by providing colours, pictures, indoor plants and magazines for men. Our study will contribute to the development of ward activities. In the future, a larger sample and a longer period for gathering material could be used to study the topic. Subject headings, (keywords) endoscopy, good care, instructions, patient satisfaction, comfort Pages Language URN 31 p. + app. 16 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor LicNSc Auli Sjögrén Bachelor s Thesis assigned by The Central Hospital of Mikkeli

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ENDOSKOPIA Gastroskopia ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys Sigmoido- ja kolonoskopia paksusuolen tähystys HYVÄ HOITO JA HOITOTYÖ Hoitotyön periaatteet Yksilöllisyyden periaate Turvallisuuden periaate Jatkuvuuden periaate Hoitohenkilökunta Hoitoympäristö Potilasohjaus TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuskohde ja aineistonkeruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET Taustatiedot Viihtyisyys ja tutkimusta edeltävä ohjeistus Hoitohenkilökunnan toiminta ja ohjeistus poliklinikkakäynnin aikana ja sen jälkeen POHDINTA Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksia LÄHTEET... 25

5 LIITTEET 1 Tutkimuslupahakemus 2 Tutkimuslupa 3 Sopimus opinnäytetyön tekemisestä 4 Kyselylomake 5 Taulukko käytetyistä tutkimuksista

6 1 1 JOHDANTO Mikkelin keskussairaalassa toimii endoskopian yksikkö, joka tekee ruoansulatuskanavan tähystyksiä. Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää endoskopiayksikön potilaiden mielipiteitä henkilökunnan toiminnasta, hoidosta, ohjauksesta ja yleisestä viihtyvyydestä. Yksikön henkilökunta halusi tutkimuksen tehtäväksi, koska haluttiin kartoittaa asiakastyytyväisyyttä eikä vastaavaa kyselyä ollut aiemmin yksikössä tehty. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka pohjalta yksikön henkilökunta voi kehittää toimintaansa. Asiakaspalaute kertoo asiakkaan mielipiteistä ja asenteista, palvelun toimivuudesta ja tasosta. Asiakaspalautekyselyillä pyritään kehittämään palvelua ja tulosten avulla voidaan verrata oman organisaation tuloksia muiden tuloksiin. Lisäksi palautetta hankitaan, koska palveluiden rahoittajat ovat kiinnostuneita taloudellisista syistä palvelun tasosta. (Mattila 1999, 11 14; Salmela 1997, 11; Hiidenhovi 2001, 24, ) Tutkimusten (Hiidenhovi 2001; Kujala 2003; Kvist 2004) mukaan hoitohenkilökunnan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota potilaiden tiedonsaantiin, mahdollisuuksiin osallistua omaan hoitoonsa sekä yksilöllisyyteen. Yleisesti tyytyväisiä ollaan hoitoon, ammattitaitoon, kohteluun ja hoito-olosuhteisiin. Hyvän hoidon tavoitteena on saada asiakas saavuttamaan tai ylläpitämään terveyttään tai auttaa potilasta kuolemaan rauhallisesti sekä saada potilas kokemaan hoito myönteiseksi. Hyvään hoitoon vaikuttavat sekä hoitohenkilökunta itse että hoitoympäristö. (Tapaninen ym. 2002, 86, 90 91; Turunen 1994, ) Hoitoa ohjaavat hoitotyön periaatteet, jotka perustuvat hoidon perusarvoihin, hoitotyössä noudatettavaan ihmiskäsitykseen ja hoitonäkemykseen (Iivanainen & Lifflander 1991, 22). Nykyään hoitojaksot ovat lyhentyneet ja potilaat vastaavat itse enemmän tutkimuksiin valmistautumisesta, hoidostaan sekä toimenpiteen jälkeisestä hoidosta ja toipumisesta kuin aikaisemmin. Siksi potilaat tarvitsevat runsaasti tietoa, yksilöllistä ohjausta ja täsmällisiä ohjeita. (Torkkola ym. 2002, 24; Heino 2005, )

7 2 2 ENDOSKOPIA 2.1 Gastroskopia ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys Gastroskopialla tarkoitetaan ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystystä. Gastroskopia on tärkein ylemmän ruoansulatuskanavan tutkimus, jossa voidaan ottaa diagnostisia näytepaloja, suorittaa hoitavia toimenpiteitä ja poistaa ruokatorvesta tai mahalaukusta vierasesineitä. (Pikkarainen ym. 2002, ) Tutkimusten mukaan gastroskopia on hyvin siedetty, turvallinen ja diagnostinen tutkimus ja yli puolessa tapauksista tutkimukseen johtaneen vaivan syy selviää. (Seinelä 2003). Potilaan on oltava ravinnotta ja tupakoimatta 6 tuntia ja juomatta 2 tuntia ennen toimenpidettä. Reseptillä määrätyt lääkkeet voi ottaa normaalisti mutta mahahappoa neutraloivaa tai surfraktanttia sisältävää lääkettä ei saa ottaa tutkimuspäivänä. Erikoistapauksista, kuten Marevan -hoidosta ja diabeetikon insuliinihoidosta, potilasta neuvotaan ottamaan yhteyttä noin viikkoa ennen tähystystä toimenpiteen suorittavaan hoitolaitokseen. (Potilasohje 2004a; Pikkarainen ym. 2002, 269; Tiusanen 2005a, 141.) Esilääkkeinä voidaan antaa lääkettä mahavaahdon vähentämiseksi ja nieluun voidaan tarvittaessa paikallisesti suihkuttaa puudutesprayta. Tarvittaessa potilaalle voidaan antaa suoneen rauhoittavaa lääkettä. (Pikkarainen ym. 2002, 59.) Ennen toimenpidettä potilaalle tulee antaa riittävästi tietoa. Hänelle on kerrottava toimenpiteen syy ja kulku sekä siihen liittyvät mahdolliset komplikaatiot ja vaihtoehdot tutkimukselle. (Pikkarainen ym. 2002, 58.) Ennen tutkimusta potilaan valmistamiseksi hänelle kerrotaan, että hoitaja on tutkimuksessa koko ajan paikalla ja tukena; tutkimus ei estä hengityksen kulkua eikä koepalojen ottaminen satu ja nieluun työnnettävä skooppi aiheuttaa oksennusrefleksin syntymistä, mikä on aivan normaalia. (Iivanainen ym. 2006, 418; Potilasohje 2004a.) Tähystyksen aikana potilas makaa toimenpidepöydällä kyljellään. Hampaiden väliin laitetaan suojusholkki, jonka läpi gastroskooppi, eli tähystin, viedään kohti nielua. Potilasta kehotetaan nielaisemaan, jolloin tähystin menee ruokatorveen. Näkyvyyden takaamiseksi mahalaukkuun puhalletaan ilmaa. Tämän takia maha voi toimenpiteen jälkeen tuntua turvonneelta mutta se helpottaa, kun ilma vähitellen purkautuu röyhtäyksinä ja imeytyy suolistoon. (Iivanainen ym. 2005, ; Tiusanen 2005a, 141.)

8 3 Näytepaloja, eli biopsioita, gastroskopiassa otetaan rutiininomaisesti 2 4 kpl sekä lisäksi kaikista epäilyttävistä muutoksista, kuten ahtaumista, väriltään poikkeavista läiskistä, poikkeavista kohoumista ja kuoppamuutoksista. (Pikkarainen ym. 2002, ) Tutkimuksen jälkeinen nielun aristus korjaantuu yleensä vuorokaudessa. Jos nielu on puudutettu, potilaan tulee olla ravinnotta noin tunti aspiraatiovaaran vuoksi. Kuumaa ja karheaa ruokaa tulee välttää loppupäivän ajan. Rauhoittavaa lääkettä saaneelle potilaalle on toimenpiteen jälkeen järjestettävä seuranta 1 2 tunniksi ja saattaja kotiin. (Iivanainen ym. 2005, 214; Tiusanen 2005a, 141.) 2.2 Sigmoido- ja kolonoskopia paksusuolen tähystys Sigmoidoskopialla tarkoitetaan sigmasuolen, eli paksusuolen oikean puolen, tähystystä ja se kestää yleensä 5 15 minuuttia. Kolonoskopia, eli paksusuolen tähystys, kestää hieman pidempään, n minuuttia; siinä tutkitaan paksusuoli kokonaan umpisuoleen asti. Kumpaakin tähystystä voidaan yhteisesti kutsua paksusuolen tähystykseksi. Siinä tarkastetaan suolen limakalvo ja samalla voidaan poistaa polyyppejä ja pieniä limakalvokasvaimia sekä tyrehdyttää pieniä vuotoja. Paksusuolentähystyksellä voidaan suorittaa mm. paksusuolen seulontatutkimuksia sekä seurata kasvainten kehittymistä. Tähystys voidaan tehdä myös silloin, kun halutaan selvittää näkyvää tai piilevää verenvuotoa, muuttunutta suolentoimintaa, laihtumista tai epäselvää anemiaa. (Iivanainen ym. 2005, ; Tiusanen 2005b, 142.) Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että suolisto on tyhjä ulosteesta. Ennen tutkimusta on viikon ajan vältettävä pieniä siemeniä sisältäviä marjoja ja hedelmiä sekä rautalääkitystä, sillä se värjää suolen seinämän mustaksi. Tutkimusta edeltävänä päivänä saa syödä vain liemiruokia. Ennen tutkimusta suolisto tyhjennetään toimenpiteen tekevän hoitolaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Tutkimuspäivän aamuna voi juoda vettä, mehua, teetä tai kahvia. Aamulääkkeet voi ottaa normaalisti tutkimuspäivän aamuna, viimeistään kahta tuntia ennen tutkimusta. Jos potilaalla on esimerkiksi Marevan - tai insuliinihoito, hänen tulee ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan hoitolaitokseen noin viikkoa ennen tutkimusta. (Pikkarainen ym. 2002, 130; Potilasohje 2004b; Potilasohje 2004c.)

9 4 Ennen tutkimusta lääkäri ja sairaanhoitaja selvittävät potilaalle tutkimuksen syyn ja kulun sekä vastaavat potilaan kysymyksiin. Potilaalle kerrotaan hoitajan olevan avustamassa koko toimenpiteen ajan ja että potilaalle kerrotaan, mitä milloinkin tapahtuu. Kerrotaan myös, että tutkimuksen aikana saattaa tuntua kipua, mikä ei ole vaarallista. Kipu syntyy, kun tähystin kulkee suolessa ja sinne puhallettu ilma venyttää suolta. Potilasta ohjataan rentoutumaan tutkimuksen aikana. (Iivanainen ym. 2006, 420.) Potilas on tutkimuksen aikana kyljellään polvet ja lonkat koukistettuina. Ennen tähystystä potilas tarvittaessa tuseerataan eli tutkitaan peräaukosta sormin tunnustelemalla. Tähystin viedään suoleen vetäen sitä välillä pois ja työntämällä taas sisään näkyvyyden parantamiseksi. Näkyvyyttä voidaan parantaa myös pumppaamalla ilmaa suolistoon ja kehottamalla potilasta muuttamaan asentoa, jolloin suolenmutkat saattavat oieta, tai ruiskuttamalla suoleen ilmakuplia hajottavaa ainetta. Poikkeavista löydöksistä otetaan koepalat. (Mustajoki & Kaukua, 2002, ; Pikkarainen ym. 2002, ) Jos potilaalle on annettu rauhoittavaa lääkettä, häntä tarkkaillaan poliklinikalla noin tunnin ajan, minkä jälkeen hän voi lähteä kotiin saattajan kanssa. Suolistoon puhallettu ilma voi saada olon tuntumaan tukalalta ja turvonneelta, liikunta voi auttaa ilman poistumista. Toimenpiteen jälkeen saa syödä normaalisti. (Iivanainen ym. 2005, 233.) Potilasta kehotetaan ottamaan yhteyttä hoitopaikkaansa, jos ilmaantuu poikkeuksellisen kovaa vatsakipua, runsasta verenvuotoa tai kuume nousee äkillisesti. Mahdollisten näytepalavastusten kuulemista varten sovitaan jatkohoidosta. (Tiusanen 2005b, 142.) 3 HYVÄ HOITO JA HOITOTYÖ Hoito sanalle synonyymejä ovat: hoitaminen, valvonta, huolehtiminen, säilytys, huolenpito, vartioiminen, toimenpide, terapia, kasvatus ja hoiva. Hoito voidaan jakaa merkitykseltään kahteen ryhmään: toimenpiteisiin painottuviin sekä yleiseen huolehtimiseen, huolenpitoon ja hoitamiseen painottuviin merkityksiin. Kaikille hoitoalojen työntekijöille hoitaminen kuuluu työhön mutta hoitoa toteutetaan eri tavoin eri hoitoalan yksiköissä. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, )

10 5 Hoitotyö perustuu hoitamisesta ja vuorovaikutuksesta. Hoitotyön tavoitteena on saada asiakas saavuttamaan tai ylläpitämään terveyttään tai auttaa potilasta kuolemaan rauhallisesti. Hoitotyön tavoitteena on, että potilas kokee hoidon myönteiseksi. Perustarpeiden tyydyttäminen, esimerkiksi ravinnonsaannin sekä unen ja levon turvaaminen, vaikuttavat myös potilaan kokemaan hyvään oloon. Hyvän hoidon kannalta tärkeiksi koetaan odotusaikojen kohtuullisuus, kivuttomuus ja omaisten huomioon ottaminen. Omaisilla ja läheisillä on hyvä olla mahdollisuus olla potilaan lähellä ja osallistua halutessaan potilaan hoitoon. Omaisista on tärkeää, että heihin otetaan yhteyttä potilaan voinnin muuttuessa yllättävästi. Sairastunutta tuetaan myös vertaistuen avulla. (Turunen 1994, ) 3.1 Hoitotyön periaatteet Hoitotyön periaatteet ohjaavat hoitoa; ne on johdettu hoitotyön arvo- ja tietoperustasta. Ne perustuvat hoidon perusarvoihin, hoitotyössä noudatettavaan ihmiskäsitykseen ja hoitonäkemykseen. Periaatteita noudattamalla toteutetaan potilaiden ihmisoikeuksia, niihin pohjataan hoitotyön päätöksentekoa, edistetään hoitotyön toteutumista ja ongelmanratkaisua. Periaatteet voidaan jakaa näkökulman mukaan potilaan hoitoa koskeviin ja hoitajan toimintaa koskeviin periaatteisiin. (Iivanainen & Lifflander 1991, 22.) Seuraavassa käsitellään vain niitä periaatteita, jotka endoskopiayksikön henkilökunta on yhteisesti valinnut periaatteikseen Yksilöllisyyden periaate Yksilöllisyyden periaate lähtee siitä, että ihminen on ainutlaatuinen ja ainutkertainen, ihmiset ovat myös biologisesti, psykologisesti, sosiologisesti ja kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia (Ripatti ym. 2004, 12). Hoffrenin (2002, 12) mukaan jokaisella ihmisellä on omia toiveita, kokemuksia, arvostuksia sekä oma tahto. Tämän vuoksi kaikille ihmisille ei käy samanlainen hoito, vaan jokainen tarvitsee omia tarpeitaan vastaavaa hoitoa. Yksilöllisyyteen kuuluu oman tilan järjestäminen potilaalle, siellä hän voi säilyttää tavaroitaan ja saada yksityisyyttä. Yksityisyyden järjestäminen sairaalassa voi tilan puutteen takia olla hankalaa ja ihminen saattaa esim. lääkärin kanssa joutua puhumaan henkilökohtaisista asioistaan muiden kuullen. Yksilöllisyyden riistosta puhutaan esi-

11 6 merkiksi silloin, kun potilaasta puhutaan diagnoosin nimellä tai tapauksena. Toimenpiteitä ei myöskään saa suorittaa potilaille rutiininomaisesti, vaan aina on mietittävä jokaisen potilaan yksilöllinen tarve. Jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus osallistua häntä koskeviin hoitopäätöksiin ja asioista on aina kysyttävä myös potilaan mielipidettä. (Kääriäinen 1993, ) Ripatin ym. (2004, 12) mukaan yksilöllisyys toteutuu, kun samat hoitajat ja lääkärit työskentelevät samojen potilaiden kanssa. Henkilökunnalta tarvitaan joustavuutta ja todellista kiinnostusta jokaista potilasta kohtaan (Hoffren 2002, 13). Yksilöllisyyden periaate endoskopiayksikössä näkyy potilaan henkilökohtaisten erityistarpeiden ja toiveiden sekä arvon, oman tahdon ja yksityisyyden huomioonottamisena hoidon eri vaiheissa. Potilas on ainutkertainen yksilö hoidon alusta loppuun. (Leino 2006.) Turvallisuuden periaate Sairastuminen aiheuttaa usein epävarmuuden ja pelon tunteita. Tällöin hoitajan tehtävänä on vastata potilaan turvallisuuden tarpeisiin. Turvallisuus tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvän olon tunnetta. Potilaan turvallisuus voi olla joko ulkoista tai sisäistä. Ulkoisella turvallisuudella hoitotyössä tarkoitetaan sitä, että hoitotilat, -välineet ja -menetelmät ovat turvallisia sekä henkilökunta on ammattitaitoista. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan potilaan turvallisuudentunnetta. (Anttila ym. 1997, 18.) Potilaan sisäinen turvallisuus on yhteydessä hänen itsetuntoonsa ja itseluottamukseensa, näitä vahvistamalla hoitaja voi lisätä potilaan turvallisuudentunnetta (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1991, ). Potilaan sisäinen turvallisuus kasvaa, kun hän saa tietoa itseään koskevista asioista, sairaudestaan, hoidoistaan, lääkkeistään ym. Omahoitajamalli saa potilaat tuntemaan olonsa turvalliseksi, silloin potilaalla on paremmat mahdollisuudet osallistua hoitoonsa ja hoitajalla on enemmän aikaa potilaalle. Potilaan sisäiseen turvallisuuteen kuuluu mm. yksityisyyden, hoidon jatkuvuuden ja luottamuksellisuuden kokeminen. (Kääriäinen 1993, ) Endoskopiayksikössä hoitotyön tavoitteena on potilaan henkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus. Turvallisuuteen kuuluu, että potilas tuntee saavansa huolenpitoa avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Turvallisuus saavutetaan sillä, että potilasta hoitaa koulutettu henkilöstö, joka kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti sekä on pe-

12 7 rehtynyt endoskopialaitteisiin ja osaa käyttää niitä. Turvallisuuden saavuttaminen edellyttää myös kokenutta lääkäriä sekä potilaan, hoitajan ja lääkärin saumatonta yhteistyötä. (Leino 2006.) Jatkuvuuden periaate Kun potilaan hoidon jatkuvuus on turvattu, lisääntyvät mahdollisuudet noudattaa yksilöllisyyden, turvallisuuden ja kokonaishoidon periaatteita. Jatkuvuuden periaatteen mukainen hoitotyö on yhtenäistä ja jatkuvaa. Tämä edellyttää eri hoitoyksiköiden ja ammattiryhmien yhteistyötä. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1991, ) Jatkuvuuden periaate käsittää joko antajakohtaisen tai tiedon jatkuvuuden. Antajakohtainen jatkuvuus hoitotyössä tarkoittaa omahoitajajärjestelmää, jossa potilaan hoitoa koordinoi tietty nimetty hoitaja, sekä väestövastuuperiaatetta, jossa nimetty työryhmä vastaa tietyn alueen väestön kaikista perusterveydenhuollon tarpeista. (Anttila ym. 1997, ) Jatkuvuus turvataan myös tiedon jatkuvuudella. Jokaiselle potilaalle tehdään hoitosuunnitelma, joka sisältää tiivistelmän potilasta koskevista tiedoista, hoidon ongelmista ja tavoitteista. Tiedon jatkuvuuteen kuuluu sekä kirjallinen että suullinen tiedottaminen. Se tarkoittaa mm. potilaan hoidon eri vaiheiden kirjaamista hoitosuunnitelmaan, raportointia työvuorojen vaihteessa, jatkohoito-ohjeiden antamista potilaalle sekä kirjallisesti että suullisesti, sekä jatkuvan sairaskertomuksen laatimista. (Kääriäinen 1993, ) Hoidon jatkuvuus turvataan endoskopiayksikössä hyvällä suullisella ja kirjallisella tiedottamisella ja niiden jatkuvalla kehittämisellä sekä selkeillä ja asianmukaisilla kutsukirjeillä ja potilasohjeilla. Jatkuvuuden kannalta eri työpisteiden välinen yhteistyön kehittäminen on tärkeää. (Leino 2006.) 3.2 Hoitohenkilökunta Hendersonin määrittelemien ohjeiden mukaan sairaanhoitajan tehtävä on auttaa ihmistä tervettä tai sairasta. Hoitaja auttaa potilasta kaikissa toimissa, jotka auttavat potilasta terveyden säilyttämiseen tai saavuttamiseen tai auttavat potilasta rauhalliseen kuolemaan. Potilas hoitaisi nämä tehtävät itse, jos hänellä olisi voimia, tahtoa tai tie-

13 8 toa. Hoitajan tehtävä on auttaa potilasta saavuttamaan riippumattomuus mahdollisimman pian. Hyvän hoitajan työtä ohjaavat hoitotyön periaatteet ja tieteellinen tieto. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, 14.) Hyvä hoitotyöntekijä on läsnä oleva ja se on enemmän kuin pelkkää fyysistä läsnäoloa. Vuorovaikutustilanteissa hoitaja ja lääkäri ovat kuuntelevia. Hoitotyöntekijän aitous on tärkeää ja se välittyy potilaalle keskustelujen välityksellä. Vuorovaikutustaitojen toivotaan olevan kunnossa myös hoitohenkilökunnan välillä. Potilaat haluavat saada tietoa ja turvallista hoitoa, tärkeää on esimerkiksi kertoa potilaalle toimenpiteen valmistelujen aikana, mitä tehdään ja miksi. Vuorovaikutukseen liittyvät kokemukset ovat tutkimuksien mukaan tärkeimpiä hoitokokonaisuuteen liittyen. (Turunen 1994, ) Hyvä hoitotyöntekijä on ystävällinen, kohtelias, asiallinen, avulias, luonnollinen, joustava, inhimillinen, empaattinen, iloinen ja huumorintajuinen. Hänellä tulee olla ammattitaitoinen, luotettava, potilasta rauhoittava ja positiivinen toimintatapa. Hoitotyöntekijän toivotaan tukevan potilaan itsenäisyyttä ja kannustavan häntä käyttämään omia voimavarojaan. Hoitotyöntekijän täytyy ottaa huomioon myös potilaan persoonallisuus ja yksilöllisyys esimerkiksi potilaan pukeutumisessa, intimiteettisuojan säilyttämisessä ja hoidon tavoitteiden asettamisessa. (Turunen 1994, ) 3.3 Hoitoympäristö Hoitotyön keskeisiä käsitteitä ovat: ihminen, ympäristö, terveys ja hoitaminen. Ympäristö liittyy ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Ihminen elää vuorovaikutuksessa sen kanssa, ihminen vaikuttaa elinympäristöönsä ja ympäristö häneen. Ympäristö käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen. (Anttila ym. 1997, ) Hyvässä hoitoympäristössä nämä ympäristön osa-alueet ovat tasapainossa keskenään ja hoitohenkilökunta voi aktiivisesti vaikuttaa kaikkiin näihin osa-alueisiin sekä edesauttaa potilaan sopeutumista. (Anttila ym. 1997, 14; Tapaninen ym. 2002, 85.) Fyysinen hoitoympäristö on potilaan aineellista ympäristöä (Horelli 1988, 21). Potilas tuntee turvallisuutta ja viihtyvyyttä hyvässä fyysisessä hoitoympäristössä (Anttila ym. 1997, 14). Sairaalaympäristö on yleensä karu ja se voi aiheuttaa ahdistusta, avuttomuuden tunnetta ja yksityisyyden menettämistä, eikä potilas voi itse vaikuttaa hoito-

14 9 ympäristönsä muokkaamiseen. Vastaanottotilojen ulkopuolella ja saapumisreiteillä on oltava asianmukaiset opasteet, jotta vastaanotto- ja ilmoittautumispaikka löytyvät vaivattomasti. Odotustilojen on oltava riittävän kokoiset ja viihtyisät. Vastaanottotilojen tulee olla riittävän kokoiset ja turvalliset sekä tutkimusvälineiden asianmukaiset. (Suomen lääkäriliitto 1999, ) Ympäristön täytyy olla tarkoituksenmukainen, valaistuksen riittävä sekä sen täytyy mukautua potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Hyvä ympäristön luo potilaalle edellytykset yksityisyyteen ja yhteisöllisyyteen. (Horelli 1983, 2 3, 89; Tapaninen ym. 2002, 21, ) Hyvässä ympäristössä ihminen tuntee olonsa turvatuksi ja ympäristö tukee ihmisen toimintakykyä. Tällaisessa ympäristössä esimerkiksi kulkuväylät ovat suunniteltu monenlaisille käyttäjille. Viihtyisä ympäristö on siisti ja sitä on helppo hallita. Useimmiten viihtyisäksi koetaan rakennetussakin ympäristössä luonnon elementit, vesi, vehreys ja päivänvalo. (Tapaninen ym. 2002, 86, ) Hoitoympäristö käsittää fyysisen ympäristön lisäksi myös ilmapiirin. Parhaimmillaan hoitotyöntekijän ja potilaan välille muodostuu lämmin, välitön ja luottamuksellinen suhde. Hoitotyössä myös työntekijöiden välillä ilmapiirin täytyy olla hyvä, tai se näkyy hoitotyössä potilaskontakteissa. (Virjonen & Lempinen 1991, 46.) Lisäksi hyvässä sosiaalisessa hoitoympäristössä annetaan omaisille mahdollisuus osallistua hoitoon tai olla läsnä sekä otetaan potilaan kulttuuri ja arvot huomioon. Tyydyttävä sosiaalinen ympäristö on edellytys ihmisen hyvinvoinnille. (Anttila ym. 1997, 14.) Jokainen kokee ympäristönsä yksilöllisesti, myönteinen ympäristö kehittää ihmistä, kun taas kielteinen kuluttaa ihmisen voimavaroja. Ihmisen käytössään olevat voimavarat vaihtelevat eri elämänvaiheissa. (Häggman-Laitila & Kotilainen 1996, 10; Virjonen & Lempinen 1991, 17.) Hiidenhovin (2001, 65) tutkimuksen mukaan fyysisen hoitoympäristön viihtyisyys viestittää voimakkaasti tulevasta palvelusta. 3.4 Potilasohjaus Koska hoitojaksot ovat nykyään lyhentyneet ja potilaat vastaavat entistä enemmän omasta toipumisestaan ja hoidostaan, potilaat tarvitsevat hyvää ohjausta ja täsmällisiä ohjeita. Hyvä ohjaus vaikuttaa tutkimusten mukaan potilaan hoitomotivaatioon ja hoitoa koskevien päätösten tekoon. Onnistunut potilasohjaus voi parhaimmillaan lyhentää hoitojaksojen pituutta ja sairaalakäyntien määrää. (Torkkola ym. 2002, 24.) Tutkimus-

15 10 ten mukaan hyvää ohjausta ja informaatiota saaneet potilaat pystyvät hallitsemaan terveysongelmiaan ja stressiä paremmin sekä toipumaan leikkauksista paremmin ja vähentämään sairauksista aiheutuvia oireita. Hyvä informaatio lisää selvästi itsehoitoa. Toisaalta tieto saattaa lisätä potilaiden ahdistusta. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, ) Oremin ja Erikssonin mukaan ohjaus koostuu humanistisen, holistisen ja dynaamisen vuorovaikutuksen prosessista. Nämä kaikki kolme muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja ne esiintyvät aina yhdessä. Ohjaukselle on olemassa useita määritelmiä. Vanhemmissa määritelmissä korostettiin tiedollista tulkintaa ja ohjauksen yksilökohtaisuutta. Nykyään huomioidaan myös tunnekokemukset ja ryhmän käyttö. (Mattila 1998, 145.) Hyvä ohjaus sisältää ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa esim. potilaan sairaudesta, odotettavissa olevista tutkimuksista ja hoidosta. Hyvä ohjaus vähentää potilaan pelkoja. Hyvän ohjauksen aikana potilaan mielenkiinto herää ja hänen motivaationsa terveytensä hoitamiseen kasvaa. Lopuksi on hyvä käydä ohjaus vielä läpi ja potilaalle on hyvä jättää aikaa kysellä ohjauksesta ym. Potilaalle voi antaa palautetta hänen oppimistaan asioista ja tarvittaessa lisäohjausta. Tärkeintä on, että potilas selviää ohjauksen avulla kotona. (Torkkola ym. 2002, ) Potilaan ohjaus on ollut aina sairaanhoitajan työtä. Hoitajien on helpointa toteuttaa ohjausta, koska he ovat tekemisissä enemmän potilaiden kanssa. Ohjaus onnistuu paremmin, jos hoitaja on valmistautunut ohjaukseen ja tutustunut potilaan tietoihin. Näin hoitaja voi toteuttaa potilasohjauksen potilaan tarpeiden mukaan. Hyvässä ohjauksessa korostuu tasavertaisuus. Ohjaaja luo edellytykset ohjeiden vastaanottamiselle. Hänen täytyy osata kuunnella ja havainnoida potilasta sekä olla rauhallinen, vastaanottava ja huomioonottava, jotta potilas voi olla mahdollisimman oma itsensä ja kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. (Torkkola ym. 2002, ) Hyvä ohjaaja kuuntelee potilasta ja ottaa huomioon potilaan tarpeet. Samalla potilas selkeyttää itselleen tapoja auttaa itseään. Hyvä ohjaaja rohkaisee potilaan omaisia potilaan kanssa yhteistyöhön. Ohjaaja pyrkii saamaan potilaan huomioimaan itsestään itsehoidon puutteita. Ohjaajan on hyvä rohkaista potilasta ilmaisemaan tuntemuksiaan ja tuomaan niitä ilmi sekä neuvoa potilasta käyttämään voimavarojaan. Hyvä ohjaaja luo potilaalle edellytykset pyrkiä terveelliseen elämään. (Mattila 1998, 145.)

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot