LOPPURAPORTTI. Pirkanmaan toisen asteen verkkoopetuksen kehittämiseen liittyvä selvitystyö

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Pirkanmaan toisen asteen verkkoopetuksen kehittämiseen liittyvä selvitystyö Carolina Pajula Tampereen yliopisto Hypermedialaboratorio Tuuli Kurkipää eoppimisen klusteri kevät 2007

2 26/06/ /14 Sisältö 1. Johdanto Prosessikuvaus Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma Lopuksi Liitteet...11 Liite 1: Asiantuntijahaastatteluihin ja ohjelman esittely- sekä kommentointitilaisuuksiin osallistuneet...12 Liite 2: Pirkanmaan toisen asteen verkko-opetuksen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokoonpano

3 26/06/ /14 1. Johdanto Pirkanmaan liitto lähetti syksyllä 2006 tarjouspyynnön Pirkanmaan toisen asteen verkkoopetuksen kehittämiseen liittyvästä selvitystyöstä. Pirkanmaan liitto hyväksyi Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion ja eoppimisen klusterin yhteistyössä toteutetun tarjouksen. Selvitystyön tavoitteiksi määriteltiin ajalle seuraavat toimet: yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa laadittu maakunnallinen 2. asteen verkko-opetuksen strategia ja kehittämisen ensimmäiset toimenpiteet käsittävä toimintaohjelma kattaen sekä lukio- että ammatillisen opetuksen ja aikuiskoulutuksen. Toimintaohjelman tulee olla sellainen että sen tuloksena voidaan käynnistää kehittämishankkeita. Toimintasuunnitelmassa tulee esittää yhteistyökonsepti, jolla työtä lähdetään maakunnassa tekemään. Työn tuloksen tulee myös olla arvio tarvittavista teknisistä ratkaisuista niin pitkälle kuin se on mahdollista. Selvitystyötä toteuttamaan Tampereen yliopiston hypermedialaboratorioon palkattiin KM Carolina Pajula. Selvitystyön asiantuntijoina toimi laajan asiantuntijaverkoston lisäksi hypermedialaboratorion johtaja Jarmo Viteli sekä eoppimisen klusterin koordinaattori Tuuli Kurkipää. Tässä selvitystyön loppuraportissa kuvataan tiiviisti selvitystyön toteuttamisen prosessi sekä prosessin myötä syntyneen, Pirkanmaan toisen asteen opetukseen (lukio- ja ammatillinen- sekä aikuiskoulutus) Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma. 3

4 26/06/ /14 2. Prosessikuvaus Selvitystyö käynnistettiin joulukuussa 2006, jolloin projektipäällikkö perehdytettiin teemaan sekä toisen asteen koulutuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Perehdyttämisessä käytettiin apuna teemaan ja koulutusasteeseen liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja. Lisäksi projektipäällikkö suoritti asiantuntijahaastatteluita, joiden tavoitteena oli kartoittaa selvitystyön toteuttamisen reunaehtoja. Selvitystyön rahoittajan toimesta koottiin ohjausryhmä, johon kuului 14 teemaan liittyvää asiantuntijaa. Ohjausryhmä kokoontui selvitystyön aikana kolme kertaa. Ohjausryhmän kokoontumiset olivat erittäin keskustelevaisia tilaisuuksia, joissa toisen asteen koulutuksen tulevaisuutta tarkasteltiin monialaisesti ja kyseenalaistaen. Jo alusta alkaen oli selvää, että selvitystyön kohteena olevien toimijoiden verkostot (toisen asteen koulutussektori kokonaisuudessaan) ovat hyvin hajanaisia ja yhteisen näkemyksen rakentaminen tulevaisuuteen suuntaavaan toimenpideohjelmaan on erittäin haasteellinen tehtävä. Käytännössä toimivia verkostoja, joissa olisi edustettuna sekä lukio- että ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus, ei juuri ole. Verkostomainen työskentely ja päätöksentekomalli näyttää kaipaavan tällä sektorilla kehittämistä sekä opettelua. Valmiiden verkostojen puuttuessa, yhtenä selvitystyön tehtävänä oli aluksi kartoittaa toisen asteen kehittämissuuntautuneita avaintoimijoita Pirkanmaan maakunnan seutukunnista. Selvitystyötä tukivat useat jo toteutetut yksittäiset kehittämishankkeet sekä innokkaat koulutusorganisaatioiden verkko-opetuksen pioneerit. Pohjatyötä on tehty jo vuosia, nyt on hyvä aika nostaa verkko-opetuksen käytännöt osaksi jokaisen koulutusorganisaation ammattilaisen toimintaa. Verkostoihin liittyvän kysymyksen rinnalla toisena ongelmana selvitystyön pohjalta synnytettävässä strategiassa ja toimenpideohjelmassa nähtiin jo heti alkumetreillä omistajuuteen liittyvät kysymykset. Verkko-opetuksen kehittämistyö toisen asteen koulutussektorilla laaja-alaisesti ei varsinaisesti kuulu kenenkään tehtäviin tai vastuuseen. Iso kysymys tuntuu olevan se, että kuka päättää. Mennäänkö vahvimman tai isoimman perässä vai vastustetaanko joukkovoimaa? Kysymys on usein myös asenteista, joita koulutussektorin toimijoiden osalta ehkä pitäisi tarkistaa. Asenteiden muuttamista tarvitaan myös suhteessa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen merkitykseen oppilaitosorganisaatioissa. Edellämainittuihin haasteihin pohjautuen, selvitystyön tavoitteeksi muodostui enemmänkin yhteisen kehittämissuuntautuneen tahtotilan synnyttäminen kuin varsinainen strategiatyöskentely. Selvitystyön aikana suoritettiin seuraavia toimenpiteitä: 1) Teemaan liittyviin selvityksiin, raportteihin ja tutkimuksiin perehtyminen sekä vastaavien kehittämishankkeiden benchmarking 2) Kattavat asiantuntijahaastattelut (15 kpl) 3) Osallistuminen teemaan liittyviin seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin 4

5 26/06/ /14 4) Asiantuntijahaastatteluiden ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen tulevaisuuskeskusteluiden pohjalta syntyneiden tulevaisuusnäkymien testaaminen alueellisissa ryhmätapaamisissa (4 kpl) 5) Alueellisten ryhmätapaamisten pohjalta luotiin Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuriohjelmaluonnos 6) Ohjelmaluonnoksen esittely- ja kommentointitilaisuudet (2 kpl) 7) Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuriohjelman kehittämistiimin ytimen kokoaminen 8) Ohjelman toteuttamiseen (vuosina ) suuntaavan hankevalmistelurahoituksen hankkiminen syksylle 2007 Ohjelman rakentamiseen tähtäävien toimien toteutusmuotona päädyttiin ns. osallistavaan prosessiin, jossa eri avaintoimijoita pyydettiin kommentoimaan heille esitettyjä tulevaisuusvisioita. Tulevaisuusvisiot pyrittiin rakentamaan taloudellisen, tilastollisen sekä rakenteisiin liittyvän ajattelun sijaan pedagogisen, tarvelähtöisen kehittämistyön näkökulmasta. Verkko-opetuksen tulevaisuutta tarkasteltiin kahden eri perusolettamuksen pohjalta: verkkokurssi skenaario Yksin tuotetut suljetut sisällöt Oppilaitoskohtaiset sisältöhankkeet avoin oppimiskulttuuri skenaario kansainvälinen suuntaus avoimiin sisältökokonaisuuksiin sähköinen toimintakulttuuri yhteisöllinen media wikipedagogiikka Alueellisissa ryhmätapaamisissa sekä niiden pohjalta luodun ohjelmaluonnoksen kommentointitilaisuuksissa nämä kaksi ulottuvuutta herättivät vilkasta keskustelua. Haasteena nähtiin avoimen kulttuurin synnyttäminen keskellä muita isoja hallinnollisia muutosprosesseja. Toisaalta koettiin, että matka avoimeen kulttuurin on kovin pitkä. Osalla organisaatioista on verkko-opetuksen ja sähköisen toimintakulttuurin kehittämisen osalta edessään maraton, toiset saattavat pärjätä metrin aidoilla. Suuri osa kommentointitilaisuuksien osallistujista oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yksittäisten verkkokurssien laatiminen ei ole nykyisellään enää kestävä toimintamalli päivityksiin, tekijänoikeuksiin sekä osaamisen jakamiseen liittyvine ongelmineen. Yhteinen maakunnallinen tahtotila voisi tuoda ryhtiä sekä vauhtia kehittämistyöhön. Tärkeänä seikkana jo alusta alkaen nähtiin selvitystyötä seuraavien toimien hahmottaminen. Tulevaisuuteen suuntaava kehittämisverkostotyö sai selvitystyön myötä hyvän kipinän aikaan monissa prosessiin osallistuneissa ja tämän kehittämiskipinän ylläpitäminen on tulevien toimien onnistumisen elinehto. Tässä vielä kiteytys maakunnasta tulleista viesteistä verkko-opetuksen kehittämiseen liittyen: Verkko-opetuksen toimien kehittämiseen oppilaitoksissa on selkeä tarve Oppilaitokset ovat eri kehitysasteilla verkko-opetuksen hyödyntämisen osalta Yhteistyöverkostoja tarvitaan eri oppilaitosten välillä ja yli oppilaitosasteiden Oppilaitosten väliset verkostot ovat vielä nupulla 5

6 26/06/ /14 Teemaa pitää tarkastella yhteisesti, joko pakosta tai halusta ja mielenkiinnosta Pedagoginen tarvelähtöinen tulevaisuustyö on jäänyt muiden kehittämis- ja muutosprosessien alle Kehittämistyön on perustuttava enemmän pedagogiselle näkemykselle Tulevaisuudessa tarvitaan yhä monimuotoisempaa, henkilökohtaiseen tarpeeseen vastaavaa opintotarjontaa Pienet yksiköt eivät pysty yksin vastaamaan näihin tarpeisiin eikä suurtenkaan kannata tehdä kaikkea yksin Projekteista ei synny pysyviä käytänteitä ilman tukea, toiminnan uudelleen järjestelyä ja resurssointia Kehittämistyötä on fokusoitava 3. Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma Selvitystyön tuotoksena laadittiin Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelmaluonnos, jota esiteltiin prosessin eri vaiheissa asianosaisille ja eri asiantuntijoille. Yhteiseen maakunnallisen verkko-opetuksen kehittämisen tahtotilaan pyrkivä Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma on: Toisen asteen oppilaitoksille (lukio- ja ammatillinen sekä aikuiskoulutus) suunnattu toiminta- ja kehittämisohjelma, jossa tavoitteena luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan perustuva oppimiskulttuuri Selvitystyössä rakennetun ohjelman pohjana on ajatus, jossa tulevaisuuden verkkoopetuksen kehittäminen nähdään kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosprosessina. Muutosprosessi kohdistuu sekä oppilaitosten perustoimintojen kehittämiseen että avainhenkilöiden osaamisen kehittämiseen (opettajat, rehtorit, muu henkilökunta). Ohjelmassa verkko-opetusta tarkastellaan yksittäisten opettajien ja oppilaitosten luomien verkkosisältöjen sijaan yhteisöllisten kehittämisryhmien luomina avoimina oppimissisältöinä sekä yleisenä toimintatapana suhteessa oppimisen tukitoimintoihin. Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuriohjelman myötä synnytettävässä kehittämisverkostossa lähdetään yhdessä etsimään oppilaitosten toiminnan näkökulmasta mielekkäitä vastauksia kysymyksiin: Missä oppiminen tapahtuu? Miten oppiminen tapahtuu? Mitä tulisi osata 2017? Mihin ympäristöön lapset valmistuvat? Miten lapset ja nuoret osallistetaan? Mitä meillä on? Palveleeko olemassaoleva tulevaa? Rakenteiden toimivuus? Opettajuus? Johtajuus? 6

7 26/06/ /14 Selvitystyön aikana käydyissä keskusteluissa tuli usein esille tietämättömyys toisten oppilaitosten kehittämisprojekteista ja tarjolla olevista tukipalveluista. Tietoa kaivataan lisää ja tiedon pitää olla helposti saatavissa. Lisäksi kaivataan tukea oppilaitosten toiminnan kehittämiseen erityisesti käytännöllisten esimerkkien ja toimintamallien valossa. Kaivataan verkostoja, joissa voidaan yhdessä pohtia pientenkin askeleiden ottamista kohti koulutuksen tulevaisuuden vaatimuksia. Tukea kaivataan seuraavissa asioissa erityisesti: oppimisympäristöjen käyttöönoton ja sähköisen toimintakulttuurin kehittämisessä tvt-strategian laatimisessa ja toteuttamisessa yhteisöllisen tiedontuotannon käynnistämiseen liittyvissä toimissa innovatiivisten riskihankkeiden käynnistämisessä, joilla testataan uusia koulutuksen toteutusmalleja Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuriohjelma tulee tarjoamaan kehittämistukea ohjelmaan osallistuville organisaatioille seuraavien toimenpiteiden avulla: 1) Kehittämisverkosto - tiedotus, verkostotyö, koulutus, tulevaisuustyö, lobbaus, yhteiset hankehaut - kärki(riski)hankkeet, uudet avaukset: työelämäyhteistyön kehittäminen, mobiili ja ubi-hankkeet - tutkimus ja seuranta 2) Oppilaitosten kehittämistyön tukeminen - avainhenkilöiden koulutus, verkostoituminen, strategiatyöskentelyn kehittäminen, laadun ja osaamisen kehittämisen tuki, osaamisen arviointi ja seuranta - tvt tutor/mentor toiminta oppilaitoksissa 3) Yhteinen sisältöfoorumi avointen verkkosisältöjen yhteisöt - sisältöjä erityistarpeisiin, kurssitarjonta, yhteisöllinen tuotantotapa, opettajien kehitystiimitoiminta, rehtoreiden kehittämisyhteisöt 7

8 26/06/ /14 Ohjelma perustuu useissa asiantuntijakeskusteluissa todettuun yli oppilaitosasteiden ja rajojen liittyvään tarvelähtöiseen kehittämisvaateeseen: kaikilla kouluasteilla on eri tasoista oppilaitosten sähköiseen toimintakulttuuriin liittyvää kehittämistarvetta. Yhteisellä toisen asteen toimijoiden kehittämisverkostolla voidaan jakaa kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä tehokkaammin kuin yksittäisten oppilaitosten toteuttamilla hankkeilla. Tulevaisuuden koulutukseen on suunnattu paljon odotuksia: opetuksen pitäisi vastata paremmin opiskelun nivelkohtiin, opetuksen pitäisi olla tasa-arvoista, opetuksen pitäisi nopeammin vastata ajankohtaisiin tarpeisiin, sen pitäisi olla henkilökohtaistettua ja räätälöityä. Ilmiselvää on paine oppilaitosten välisen yhteistyön lisäämiselle ja syventämiselle. Proaktiivisella toiminnalla voidaan yhteisenä verkostona vastata tuleviin haasteisiin viisaasti. Selvitystyön myötä syntyi myös useita erilaisia kehittämishankeideoita, joita käynnistämällä voidaan synnyttää uusia näkökulmia koulutukseen, arviointiin, sisältöjen tuottamisprosesseihin eri tahojen välillä sekä nostaa verkko-opetuksen kehittämistoiminnan julkista näkyvyyttä ja imagoa. Kehittämissuuntia ja hankeaihioita: eoppimisen käytäntöjen juurruttaminen ja vaikuttavuuden arviointi Sähköisen toimintakulttuurin liittyvän osaamisen arviointi ja seuranta Työelämän kanssa luotavat yhteiset ja avoimet sisällöt Avoimet erityissisällöt (alueeseen liittyvät, erottuvat teemat) Avoimen oppimisen kulttuurin Vuoden teot -palkinto Kokoamalla toimintoja sekä kehittämishankkeita yhteisen Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman alaisuuteen, voidaan saavuttaa useita etuja kehittämiseen. Kustannussäästöjen rinnalle nousee tietämyksen ja osaamisen jakaminen. Toisen asteen koulutukseen tullaan panostamaan uudella hallituskaudella, joten yhteisenä verkostona kehittämällä voidaan kilpailla paremmin julkisista rahoituksista ja saada aikaan laadukkaampia tuloksia. Yhteinen kehittämisohjelma tarjoaa osallistujilleen myös verkoston tuoman imagoedun, jota yksittäinen oppilaitos ei välttämättä pysty tarjoamaan. Työskentelytapojen muuttamiseen liittyvä asennetyö kaipaa usein myös rinnalleen sosiaalisen paineen, jossa muutosvastarintaa pyritään vähentämään koulutuksen lisäksi ulkoisella kehittämispaineella. 8

9 26/06/ /14 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuriohjelma tulee toteutuessaan tarjoamaan sekä edellyttämään koulutuskentän eri toimijoilta positiivisen tulevaisuustarkastelun lisäksi seuraavia asioita: TARJOAA OPPILAITOS kehittämisyhteisön palvelut OPETTAJA oman osaamisen kehittäminen OPISKELIJA oppimisen monimuotoiset mahdollisuudet ELINKEINOELÄMÄ tarvelähtöinen opetussisältöyhteistyö EDELLYTTÄÄ OPPILAITOS sitoutumista ja muutoshalua OPETTAJA sitoutumista kehittämiseen, avointa mieltä ja ennakkoluulottomuutta OPISKELIJA oppimistaitojen kehittämistä, aktiivisuutta ELINKEINOELÄMÄ oppilaitos-elinkeinoelämäyhteistyön uudelleen jäsentämistä Alustavasti pohdittiin myös mittareita ohjelmaan osallistuvien tahojen toiminnoille. Tätä määrittelytyötä olisi hyvä jatkaa siten, että määrittelyyn osallistuvat kaikki ne tahot, jotka ovat tulevaisuudessa kiinnostuneita osallistumaan yhteisen kehittämisverkoston toimintaan. Tässä alustavia sitoutumiseen liittyviä määrittelyitä. Osallistuminen avoimen oppimiskulttuurin ohjelmaan edellyttää oppilaitokselta seuraavaa : oppilaitos sitoutuu kehittämään avointa oppimiskulttuuria organisaatiossaan Mittarit: tuottaa n kpl / vuosi avoimia sisältöjä sekä opetusta yhteiseen opetustarjontaan oppilaitos sijoittaa kehittämisverkostoon n euroa oppilaitos kouluttaa n henkeä / vuodessa avoimen oppimiskulttuurin mentoriksi oppilaitos osallistuu maakunnalliseen strategiatyöhön 9

10 26/06/ /14 Ohjelma Vankalla pohjalla Erillisiä vahvoja toimijoita maakunnassa (Seutufoorumi, Mäntän datanomi- ja opettajankoulutukset Opekon kanssa, Aikuislukio, erillisiä seudullisia kehittämishankkeita jo käynnissä ) Jo testatuista ja toteutetuista malleista hyvä muokata toimiva yhteistyö (sekä alueellisesti että kansallisesti) Yhteisellä sateenvarjolla saadaan enemmän ja isompaa aikaiseksi varmistetaan kaikkien osapuolten hyödyt Ohjelma Voi tuottaa päänvaivaa Vahva muutosvastarinta paikoittain (opettajat ja organisaatiot) Huonot kokemukset yhteistyöstä, kehittämistyöstä ja projekteista ennakkoluulojen taustalla Liian paljon muutoksia muutenkin työn alla Oppilaitosten tvt-strategiat vaillinaisia, puuttuu kokonaisnäkemys + kytkentä budjettiin Jos yhteistyön motiivina vain kehittämisraha, mitä tapahtuu yhteistyölle, kun rahoitus loppuu? Ohjelma Ässät hihassa Tehdä kansallisesti erottuva opetuspalveluiden kehittämishanke positiivinen imago Tehdä kehittämistyötä oikeasti verkostossa käytännön työn kautta myös muun yhteistyön kehittäminen Ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ajoissa kytkentä yleisiin strategisiin linjauksiin Yhdessä mahdollisuus hakea kehittämisrahoja Yhteisen kehittämissateenvarjon alla tieto kulkee - minimoidaan päällekkäisyydet Hyväksi havaitut käytännöt jakoon tukea kehittämisprojektien toimintaan Kehittämistyö avoinna kaikille koulutuksen järjestäjille ei riippuvainen rakenteista Ohjelma Kompastuskivet Kuka omistaa? Kenellä vastuu? kehittämistyö juuttuu hankkeen hallintomallikysymykseen Ei keksitä sopivaa porkkanaa ja keppiä verkostoyhteistyöhön jää vain sanahelinäksi! Pitää luoda tarpeeksi kova imu erilaisille tahoille yhteistyöhön! Tulevaisuuteen reagoidaan vain rakenteita muuttamalla pedagoginen kehittämistyö unohtuu 10

11 26/06/ /14 4. Lopuksi Joulukuussa 2007 käynnistynyt selvitystyö Pirkanmaan toisen asteen verkko-opetuksen kehittämisestä osui ajallisesti monen kunnan osalta keskelle muutosten myllerrystä. Kuntien yhdistymiskeskusteluita käytiin kuumana. Vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut Pirko koulutuskonsernikuntayhtymä muutti pirkanmaalaista ammatillisen koulutuksen kenttää merkittävästi. Toimijat hakivat omaa paikkaansa uudelleen. Lukiokoulutuksen osalta pienissä kunnissa väläytellään väen vähenemisen uhkia. Lisäksi lukiokoulutuksen tulevaisuuteen valtakunnallisestikin on kohdistettu muutospaineita. Samaan aikaan uuden hallituksen hallitusohjelmassa kirjattiin tavoite toisen asteen ammatilliseen koulutukseen panostamisesta. Ulkoisten ja sisäisten muutospaineiden keskellä ei ole aina helppoa pysähtyä pohtimaan tulevaisuutta. Muutokset herättävät pelkoja kaikissa ja joskus tulevaisuuteen orientoituminen on enemmän tulipalojen sammuttamista kuin uusien toimintamallien pohtimista. Toisaalta heikkoja signaaleja on ilmassa uudenlaisten toimintamallien tulosta koulutussektorin kehittämiseen. Opettajat ovat yhteisissä ryhmissä synnyttäneet yhdessä näkemyksellistä visiota verkon hyödyntämisestä opetuksessa. Ohjelmistojen käyttö ja saatavuus on helpottunut aikaisemmasta huomattavasti; sen myötä kynnys ottaa omaan opetukseen uusia välineitä käyttöön on madaltunut. Paine on selvästi kohdistumassa teknisten edellytysten rakentamisen sijaan tarvelähtöiseen pedagogiseen kehittämistyöhön. Opettajat kaipaavat käytännöllisiä, hyviä malleja hyvin toteutetuista verkon hyödyntämistavoista opetuksessa. Oppilaitosten välinen yhteistyö verkko-opetukseen liittyvissä asioissa kaipaa kuitenkin rinnalleen myös teknisiä edellytyksiä. Ministeriöiden taholta on otettu yhä voimakkaammin kantaa yhteistyössä teknisten edellysten määrittelyjen toteutuksiin sekä yhteisiin kehittämishankkeisiin. Uudella tavoiteohjelmakaudella rahoitushauissa menestyjät tulevat mitä ilmeisemmin laajoista yhteishankkeista. Pirkanmaan toisen asteen verkko-opetuksen kehittämiseen liittyneeseen selvitystyöhön osallistuneet asiantuntijat uskovat vakaasti, että yhteisellä tahtotilalla, Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelmalla, tullaan valtakunnallisesti erottumaan positiivisesti ja toimimaan uuden ajattelumallin edelläkävijänä. Kunhan kehittämistyölle annetaan tarpeeksi aikaa ja löydetään oikeat, riittävät resurssit. 5. Liitteet Liite 1 : Asiantuntijahaastatteluihin ja ohjelman esittely- sekä kommentointitilaisuuksiin osallistuneet Liite 2: Pirkanmaan toisen asteen verkko-opetuksen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokoonpano 11

12 26/06/ /14 Liite 1: Asiantuntijahaastatteluihin ja ohjelman esittely- sekä kommentointitilaisuuksiin osallistuneet Heli Harinen, koulutuspäällikkö / Tampereen kauppaoppilaitos Ari Loppi, rehtori /Pirkanmaan Ammattiopisto, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pertti Kohtala, apulaisrehtori / Parkanon lukio, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Arto Pylvänäinen, rehtori / Mäntän seudun koulutuskeskus Heikki Uimonen, tietotekniikan opettaja / Mäntän seudun koulutuskeskus Minna Haasio, Verkko-opetuksen koordinaattori / Tampereen kaupunki, Kasvatus- ja opetuspalvelukeskus, Kehittämispalvelut, Etäopetuskeskus Jorma Suonio, Lukiotoimen johtava rehtori/tampereen kaupunki, lukiotoimi Leena Suonio, projektipäällikkö / ISOverkosto -projekti, Kuopio, puhelinhaastattelu Siru Kilpilampi, projektipäällikkö / Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus, Verkko- Wellamo -projekti Harri Kuusela, koulutuspäällikkö / LAMK, Verkko-Wellamo -projekti Lauri Laurila, sivistystoimenjohtaja / Vammalan kaupunki Jaana Jantola, apulaisrehtori / Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus Jouko Mäkelä, tietohallintopäällikkö / TAKK Jukka Peltokangas, alueyksikön päällikkö / Länsi-Suomen lääninhallitus, Sivistysosasto Kari Kotiranta, suunnitteluopettaja, korkeakoulukoordinaattori / Sastamalaopisto, Vammala Kari Koivuranta, rehtori / Mouhijärven lukion Olli Suominen, johtava rehtori / Vammalan ammatillisin koulutuksen kuntayhtymä Seppo Holkeri, rehtori / Äetsän Sarkia-lukion Antti Lahti, rehtori / Vammalan ammattikoulu Mikko Äijälä, sivistysjohtaja / Hämeenkyrön kunta Helena Korkeakoski, rehtori / Ikaalisten yhteiskoulun lukio Harri Hiitti, sivistysjohtaja / Parkanon kunta Simo Pyylammi, opinto-ohjaaja / IKATA Läykki Maj-Lis, aikuiskoulutusjohtaja / LPKKY Kimmo Levänen, opettaja / PirAL, LKPPY Heikki Haavisto, seutuasiamies / LPKKY Jyrki Käppi, koulutussuunnittelija / Parkanon kansalaisopisto, LPKKY Tuula Karttunen, apulaisrehtori / IKOL/LPKKY Arto Pirttilahti, toiminnanjohtaja / Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hilkka Granroth, rehtori / Mäntän lukio Jouko Heikkilä, rehtori / Ruoveden yhteiskoulu Arja Latvala, sivistystoimenjohtaja / Ruoveden kunta Anne Laine, projektipäällikkö / Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Oppia yli maakuntarajojen -projekti Marja-Riitta Mattila-Nurmi, erityisasiantuntija / Pirkanmaan liitto Ilkka Kaakkolammi, toiminnanjohtaja / Steiner-koulu Reijo Linnanen, johtava rehtori / Tampereen ammattiopisto Seija Mäkinen, kouluttaja / Valkeakosken AKK Jaana Virolainen / Länsi-Suomen lääninhallitus 12

13 26/06/ /14 Tanja Katajisto / Länsi-Suomen lääninhallitus Tiina Sarisalmi, tvt-koordinaattori / Oriveden koulutustoimi Jaana Leppä, apulaisrehtori / Tampereen aikuislukio Maarit Jaakkola, kouluttaja / Tampereen kaupunki Tapio Varis, professori / Tampereen yliopisto, ammattikasvatus Jari Aarnio, rehtori / Tampereen normaalikoulun lukio Tarja Kivimäki, rehtori / Pirkkalan yhteislukio Heikki Kanerva, erityisasiantuntija / Pirkanmaan liitto Jorma Hämäläinen, rehtori / Tampereen aikuislukio Hannu Salakari, kehittämispäällikkö / Tampereen ammattiopisto 13

14 26/06/ /14 Liite 2: Pirkanmaan toisen asteen verkko-opetuksen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmä kokoontui selvitystyön aikana kolmesti, , ja Ohjausryhmän jäsenet: Pentti Hämäläinen, Pirkanmaan liitto, puh.joht. Jorma Suonio, Tampereen kaupunki Hannu Salakari, Tampereen ammattiopisto Pertti Kohtala, Pirkanmaan aikuislukio/länsi-pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Ritva Ojalehto, Tampereen kesäyliopisto Jaana Jantola, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Heikki Uimonen, Mäntän seudun koulutuskeskus Lauri Laurila, Vammalan kaupunki Jarmo Viteli, Hypermedialaboratorio, Tampereen yliopisto Jouko Mäkelä, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Ari Loppi, Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä Asiantuntijat: Carolina Pajula, projektipäällikkö, Hypermedialaboratorio, Tampereen yliopisto Tuuli Kurkipää, eoppimisen verkosto, Tampereen kaupunki Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto 14