Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma

Transkriptio

1 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma Alustava projektisuunnitelma

2 2 / 13 Sisällys 1. TAUSTA PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTA PROJEKTIN TOIMINNOT KUSTANNUSARVIO ORGANISAATIO JA PROJEKTIN RESURSSIT TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...12

3 3 / Tausta Tässä suunnitelmassa kuvataan Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toiminnan perusteet sekä alustavat suunnitelmat vuosien toiminnoille. Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio ja Tampereen eoppimisen klusteri toteuttivat keväällä 2007 Pirkanmaan liiton tilaaman selvityksen Pirkanmaan toisen asteen (lukio- ja ammatillinen sekä aikuiskoulutus) verkko-opetuksen kehittämisestä. Selvitystyön tavoitteena oli toteuttaa: yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa laadittu maakunnallinen toisen asteen verkko-opetuksen strategia ja kehittämisen ensimmäiset toimenpiteet käsittävä toimintaohjelma kattaen sekä lukio- että ammatillisen opetuksen ja aikuiskoulutuksen. toimintaohjelman tulee olla sellainen että sen tuloksena voidaan käynnistää kehittämishankkeita. toimintasuunnitelmassa tulee esittää yhteistyökonsepti, jolla työtä lähdetään maakunnassa tekemään. työn tuloksen tulee myös olla arvio tarvittavista teknisistä ratkaisuista niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jo alusta alkaen oli selvää, että selvitystyön kohteena olevien toimijoiden verkostot (toisen asteen koulutussektori kokonaisuudessaan) ovat hyvin hajanaisia ja yhteisen näkemyksen rakentaminen tulevaisuuteen suuntaavaan toimenpideohjelmaan on erittäin haasteellinen tehtävä. Käytännössä toimivia verkostoja, joissa olisi edustettuna sekä lukio- että ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus, ei juuri ole. Yhtenä selvitystyön tehtävänä oli näin ollen kartoittaa toisen asteen verkko-opetuksen kehittämiseen orientoituneita avaintoimijoita Pirkanmaan seutukunnista. Toisaalta selvitystyötä tukivat useat jo toteutetut yksittäiset kehittämishankkeet sekä innokkaat koulutusorganisaatioiden verkko-opetuksen pioneerit. Esimerkiksi Tampereen seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyöverkostossa Seutufoorumissa kehitettyjä toimintamalleja voi hyödyntää laajemmin. Lukiot ovat rakentaneet yhteisen verkkokurssitarjottimen (seututarjotin), jonka toimintamallia on mahdollisuus hyödyntää maakunnallisesti ja myös ammatillisen koulutuksen puolella. Lukioiden seudullisissa ainetiimeissä on ansiokkaasti toteutettu verkkopedagogista yhteistyötä. Vastaavan tiimitoiminnan käynnistäminen myös ammatillisessa koulutuksessa palvelisi verkko-opetuksen kehittämistä. Pohjatyötä on tehty jo vuosia, ja nyt on hyvä aika nostaa verkko-opetuksen käytännöt osaksi koulutusorganisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Myös laaja-alaista yksilötason sitoutumista ja vastuuta uusien opetusmenetelmien ja sähköisen toimintakulttuurin käyttöönottoon täytyy saada lisättyä.

4 4 / 13 Verkostoitumiseen liittyvien pulmien rinnalla ongelmana nähtiin jo heti alkumetreillä omistajuuteen liittyvät kysymykset. Verkko-opetuksen kehittämistyö toisen asteen koulutussektorilla laaja-alaisesti ei varsinaisesti kuulu kenenkään tehtäviin tai vastuuseen. Pirkanmaalla pitäisi ensisijaisesti synnyttää yhteinen tahtotila yhteiselle kehittämiselle ja sen myötä vasta voidaan käynnistää erilaisia kehittämistoimia. Selvitystyössä toteutettiin ns. osallistavaa prosessia, jossa eri avaintoimijoita pyydettiin kommentoimaan heille esitettyjä tulevaisuusvisioita. Tulevaisuusvisiot pyrittiin rakentamaan taloudellisen, tilastollisen sekä rakenteisiin liittyvän ajattelun sijaan pedagogisen, tarvelähtöisen kehittämistyön näkökulmasta. Verkko-opetuksen tulevaisuutta tarkasteltiin kahden eri perusolettamuksen pohjalta: - verkkokurssi skenaario - yksin tuotetut suljetut sisällöt - oppilaitoskohtaiset sisältöhankkeet - avoin oppimiskulttuuri skenaario - kansainvälinen suuntaus avoimiin sisältökokonaisuuksiin - sähköinen toimintakulttuuri - yhteisöllinen media - wikipedagogiikka Alueellisissa ryhmätapaamisissa sekä niiden pohjalta luodun ohjelmaluonnoksen kommentointitilaisuuksissa nämä kaksi ulottuvuutta herättivät vilkasta keskustelua. Haasteena nähtiin avoimen kulttuurin synnyttäminen keskellä muita isoja hallinnollisia muutosprosesseja. Lisäksi todettiin, että avoimen oppimiskulttuurin omaksuminen vaatii oppilaitokselta, henkilöstöltä ja opiskelijoilta sekä toimintakulttuurin että pedagogisen toiminnan muutoksia. Tärkeimpänä tehtävänä pidettiin selvitystyötä seuraavien toimien hahmottamista asian eteenpäin viemiseksi. Tulevaisuuteen suuntaava kehittämisverkostotyö sai aikaan hyvän kipinän aikaan monissa prosessiin osallistuneissa. Tämän avoimeen innovaatiotoimintaan perustuvan kehittämiskipinän ylläpitäminen on tulevien toimien onnistumisen elinehto. Yhteenveto verkko-opetuksen kehittämistarpeista: - Verkko-opetuksen toimien kehittämiseen oppilaitoksissa on selkeä tarve - Oppilaitokset ovat eri kehitysasteilla verkko-opetuksen hyödyntämisen osalta - Yhteistyöverkostoja tarvitaan eri oppilaitosten välillä ja yli oppilaitosasteiden - Oppilaitosten väliset verkostot ovat vielä nupulla - Teemaa pitää tarkastella yhteisesti, joko pakosta tai halusta ja mielenkiinnosta - Pedagoginen tarvelähtöinen tulevaisuustyö on jäänyt muiden kehittämis- ja muutosprosessien alle - Kehittämistyön on perustuttava enemmän pedagogiselle näkemykselle - Tulevaisuudessa tarvitaan yhä monimuotoisempaa, henkilökohtaiseen tarpeeseen vastaavaa opintotarjontaa - Pienet yksiköt eivät pysty yksin vastaamaan näihin tarpeisiin eikä suurtenkaan kannata tehdä kaikkea yksin

5 5 / 13 - Projekteista ei synny pysyviä käytänteitä ilman tukea, toiminnan uudelleen järjestelyä ja resursointia - Kehittämistyötä on fokusoitava Selvitystyön aikana haastateltiin laajasti toisen asteen toimijoita. Selvitystyön tuotoksena laadittiin Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelmaluonnos. Ohjelmallisen yhteistyön käynnistäminen herätti mielenkiintoa ja näyttäisi olevan strategisesti järkevä tapa kehittää toisen asteen koulutusorganisaatioiden osaamista verkko-opetuksen saralla. Selvitystyön pohjalta aloitettiin syksyllä Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman konseptointi ja käynnistäminen. Syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana toteutettua ohjelman käynnistämistä rahoitti Pirkanmaan liitto sekä keskeiset toisen asteen koulutuksenjärjestäjät Pirkanmaalla (Tampereen kaupungin lukiokoulutus, Tampereen ammattiopisto, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Valkeakosken koulutuskuntayhtymä ja Mäntän seudun koulutuskeskus). Joulukuussa 2007 järjestettiin Rohkeasti kohti avointa oppimiskulttuuria -seminaari, johon osallistui yli 60 pirkanmaalaisten toisen asteen oppilaitosten johdon edustajaa. Heiltä koottiin näkemyksiä tulevaisuuden kehityksestä ja tarpeista (hakemuksen liite 5). Keväällä 2008 maakunnallinen asiantuntijaryhmä laati Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian, joka suuntaa ohjelman toimenpiteitä (hakemuksen liite 8). Ohjelman käynnistäminen vastaa oppilaitosasteet ja rajat ylittävään kehittämistarpeeseen. Esimerkkinä tämän verkoston rakentamisessa voidaan hyödyntää mm. Virtuaaliyliopistohankkeiden yhteydessä toteutettuja kehittämistoimia ja verkostoja. Niissä on yhteisen tavoitteen jäsentämisen myötä saatu hyviä kokemuksia yli oppilaitosrajojen toteutetuista teknisistä kehittämishankkeista sekä osaamisen jakamisesta. Yhteisessä toisen asteen toimijoiden kehittämisverkostossa voidaan jakaa kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. Toimintamallilla parannetaan toisen asteen houkuttelevuutta, kehitetään toiminnan koordinointia ja haetaan yhteistä vahvaa otetta aluekehittämiseen. 2. Projektin tavoitteet ja toiminta Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelma on toisen asteen oppilaitoksille suunnattu toiminta- ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda yhteisölliseen ja avoimeen toimintaan perustuva oppimiskulttuuri. Projekti käynnistää maakunnan laajuisen koordinoidun toiminnan toisen asteen koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön kehittämiseksi ja sähköisen toimintakulttuurin edistämiseksi. Projektin tavoitteena on edistää verkostomaista kehittämistyötä yleensä sekä TVT:n suunnitelmallista käyttöönottoa opetuksessa ja toimintaympäristön kehittämisessä. Yksittäisissä hankkeissa ongelma on ollut osaamisen ja tiedon jakamisen vähäisyys sekä toiminnan vakiinnuttaminen hankerahoituksen päättyessä. Myös opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan uusia houkuttelevia ja vaikuttavia tapoja.

6 6 / 13 Projektissa verkko-opetuksen kehittäminen nähdään kokonaisvaltaisena oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosprosessina, joka kohdistuu henkilöstön osaamiseen, toimintaympäristön ja tukipalveluiden kehittämiseen ja organisaatioiden muutosvalmiuteen. Ohjelma toteuttaa Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategiaa: - Joustavat oppimispolut: monipuolinen ja kattava opintotarjonta - Vaivaton hallinto: sähköisen asioinnin kehittäminen ja järjestelmien yhteentoimivuus - Ketterät välineet ja järjestelyt: saavutettavuus, tarkoituksenmukaiset laitteet, välineet ja tukipalvelut - Avoimuus ja yhteydenpito: tiedonvälitys, opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja työelämäyhteistyö - Ennakointi ja asiantuntijaverkostot: jaetun asiantuntijuuden kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, vaikuttaminen verkostona - Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi Avoin oppimiskulttuuri -ohjelmassa on kyse osallistuvasta oppimisesta ja avoimesta vuorovaikutuksesta organisaatioiden ja ihmisten välillä. Tärkein tavoite on hyvien käytäntöjen leviäminen ja siihen projektin kaikki toiminnot tähtäävät. Osallistava arviointiprosessi tukee oppimista ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Myös aktiivinen verkostoituminen ja yhteistyö muiden vastaavien hankkeiden ja verkostojen kanssa sekä osallistuminen kansallisiin seminaareihin levittää hyviä käytäntöjä. Avainasemassa hyvien käytäntöjen levittäjinä ovat kaikki projektiin osallistuvat henkilöt tiimeissä ja työryhmissä mutta myös työyhteisöt kokonaisuudessaan. Projektin toiminta ja tulokset: - Projektissa tuetaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvän strategian laatimista ja toteutusta. Suunnittelu tuo tarkoituksenmukaisuutta ja ennakoitavuutta TVT-palveluihin ja osaamisen kehittämiseen. Projektissa luodaan joustavia käytäntöjä koulutuksen nivelkohtien ongelmiin. Tavoitteena on yhtenäinen sähköisen toiminnan kulttuuri oppilaitoksissa. Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen sähköisen toimintakulttuurin strategian toteutuminen saa aikaan osaavan henkilöstön, toimivan verkoston osaamisen jakamiseen ja yhdessä tekemiseen, ennakoivaa johtamista ja joustavan ja tarkoituksenmukaisen teknologian hyödyntämistä. - Tuetaan oppimisympäristöjen monipuolista käyttöönottoa ja käytön laajentamista ja sähköisen toimintakulttuurin kehittämistä oppilaitoksissa, mm. koordinoimalla ja kehittämällä täydennyskoulutusta sekä pedagogisia ja teknisiä tukipalveluja. - Tukitoiminnot suunnitellaan siten, että ne vahvistavat projektiin osallistuvien organisaatioiden osaamista ja kehittämistoimintaa. Toimenpiteille pyritään takaamaan jatkuvuus projektirahoituksen päättyessä. Ohjelmaan sisältyvien toimien käynnistäminen vaatii myös erillistä hankerahoitusta. Toisaalta toiminnan jatkuvuus ja laajuus on pitkälti kiinni oppilaitosten omasta resursoinnista sekä aktiivisuudesta. - Projekti toimii aktiivisena keskustelukumppanina tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä. Se on mukana rakentamassa tiivistä kumppanuussuhdetta opettajien täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen kanssa. Tavoitteena on synnyttää verkosto, jossa yh-

7 7 / 13 dessä suunnitellaan sopivan pitkäkestoisia kehittämis- ja koulutusprosesseja tukemaan avoimen oppimiskulttuurin synnyttämistä. - Tuetaan yhteisöllistä tiedontuotantoa ja kollegiaalisuuteen perustuvaa osaamisen jakamista. Tämän projektin toimilla rakennetaan myös muita teemoja varten verkostotoiminnan kulttuuria. Yhteisenä verkostona voidaan kilpailla paremmin julkisesta rahoituksesta ja saada aikaan laadukkaampia tuloksia. Yhteisen kehittämisohjelman myötä kustannussäästöjen rinnalle nousee tietämyksen ja osaamisen jakaminen. Projektissa edistetään toimintakulttuurin muutosta oppilaitoksissa niin, että tiedon, osaamisen ja muiden resurssien jakaminen opettajien ja oppilaitosten kesken tulisi luontevaksi osaksi työyhteisöjen toimintaa. Työskentelytapojen muuttamiseen liittyvä asennetyö kaipaa usein rinnalleen sosiaalisen paineen, jossa muutosvastarintaa pyritään vähentämään koulutuksen lisäksi ulkoisilla kehittämisvaatimuksilla. Opettajien yhteistyössä kehittämiä menetelmiä ja sisältöjä jaetaan verkostossa Creative Commons -tekijänoikeusmallin mukaan ( - Tuetaan innovatiivisilla riskihankkeilla uusia koulutuksen toteutusmalleja ja tarjotaan projektitoiminnan tukea. Projektin tuloksena syntyy toimintamalleja TVT:n opetuskäytön ja sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen. Kokeilutoiminnan ja kollegiaalisen osaamisen jakamisen myötä syntyy pedagogisia innovaatioita. Lisäksi projektissa tuotetaan ja jalostetaan toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä tukipalveluiden järjestämiseen, johtamiseen ja hallintoon. Toimintamallit ja innovaatiot voivat olla esim. opetusjärjestelyjä, opintojen tai työssäoppimisen ohjauksen tapoja, opintosisältöjä, täydennyskoulutuksen tapoja, prosessimalleja TVT-suunnitteluun ja hankintoihin, tukipalveluihin, tietohallintoon, laadun hallintaan, ennakointiin ja arviointiin, tiedotus-, viestintä- ja benchmarking-käytäntöjä ja vertaistuki- ja mentorointimalleja. Hankkeessa kuvataan erilaiset toimintamallit (kuka, mitä, miten, miksi, vaikutukset) tarkoituksenmukaisella tavalla, esim. seminaariesitysten tai käsikirjojen muodossa. - Tuotetaan laadukas ja monipuolinen toisen asteen verkkokurssitarjonta, joka kattaa niin lukio-opinnot, ammatilliset opinnot kuin toisen asteen opiskelijoille soveltuvat korkeakoulutasoiset opinnot. Se täydentää oppilaitosten omaa tarjontaa ja tuo niiden erityisosaamisen useiden oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden ulottuville. Verkkokurssitarjotin on konkreettinen työkalu, jonka avulla edistetään verkostoitumista, pedagogista kokeilutoimintaa ja yhdessä oppimista. Tavoite ei ole vain verkkokurssien tuottaminen ja suorittaminen vaan sähköisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen opiskelun ja myös lähiopetuksen tukena. Maakunnallisen verkkokurssitarjonnan kehittäminen edellyttää oppilashallintoon liittyvien toimintamallien suunnittelua ja joustavaa toteutusta. Projektissa panostetaan saumattomaan sähköisen asioinnin ja hallinnointiprosessin kehittämiseen kurssitarjottimen kokoamisesta kurssien valintaan, opetukseen, arviointiin, tilastointiin ja laskutukseen. - Näytään ja kuulutaan, järjestetään tapaamisia, tapahtumia ja kilpailuja. Projektissa tehdään näkyväksi ja muiden hyödynnettäväksi erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Projektin toiminta rohkaisee yhteiskehittelyyn, vastavuoroisuuteen ja yhteiseen tiedon tuottamiseen. Tavoitteena on lisätä avoimuutta uusille ideoille ja oppimisen halua. Avoin oppimiskulttuuri vaikuttaa tehokkaasti opetuksen ja ohjauksen, palveluiden ja hallinnollisten mallien laatuun. Projektissa kehitetään tehokkaita sähköisiä,

8 8 / 13 sosiaalista mediaa hyödyntäviä viestintäkanavia. Projektin tuloksia levitetään mm. vuosittaisessa Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -seminaarissa. Mahdollisimman käytännönläheisesti käytäntöjä levitetään ohjelman omassa vuosittaisessa seminaarissa tai messutapahtumassa. Tietoa hankkeista ja kokeiluista kootaan ohjelman verkkopalveluun koko projektin ajan ja myös sen päättymisen jälkeen. Koska kyseessä on uuden verkoston rakentaminen ja osaamisen jakamiseen tähtäävä toiminta, ovat markkinointi ja viestintä keskeinen osa projektin toimintaa. Visuaaliseen ilmeeseen ja ns. brändin rakentamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. - Projektissa toteutetaan jatkuvaa kehittävää arviointia, jonka avulla muutostarpeisiin voidaan reagoida heti. Projektityöryhmältä edellytetään reflektoivaa työskentelytapaa, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Projektissa kehitetään siihen osallistuvien organisaatioiden projektiosaamista, joten arviointityöllä on merkittävä rooli osaamisen jalostamisessa. Projektissa tilataan ulkoinen arviointityö, joka koostuu tutkimuksellisesta ja kehittävästä arvioinnista (projektitoiminnan sparraus koko projektin elinkaaren ajan) ja laajoista arviointiraporteista projektin keskivaiheilla ja projektin päättyessä. Osallistavassa arvioinnissa kartoitetaan projektin toimintaan osallistuvilta tahoilta arviointitietoa projektista ja siitä koostetaan ehdotus projektitoiminnan mallista. Projektin keskivaiheilla toteutettava arviointi hyödyntää projektin toimintaan osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden oppimisen lisäksi projektin toiminnan suunnittelua ja toteutusta, projektin päättyessä toteutettava arviointi on hyödyksi jatkotoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnin tueksi kootaan jatkuvasti palautetta ohjelmaan osallistuvilta opettajilta ja muulta henkilöstöltä sekä opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Palautetta kootaan koulutuksista ja tapahtumista sekä kehittämishankkeiden kohderyhmiltä. Arviointitietoa kootaan mm. seuraavilta osa-alueilta: - Panokset ja implementaatio: ohjelman rahoitus (onko vastannut tarpeisiin) sekä muutokset tukipalveluissa, suunnittelussa ja toimintamalleissa - Tehokkuustekijät: muutokset opetuksen käytännöissä ja sähköisessä toimintakulttuurissa sekä innovatiiviset opetuskokeilut - Tuloksellisuustekijät: välittömät tulokset ja toiminnan vakiinnuttamisen tekijät - Vaikuttavuustekijät: sähköisen toimintakulttuurin strategian toteutuminen 3. Projektin toiminnot 1) Verkostomainen kehittämistyö ja viestintä - Kootaan vertaistukea tarjoavia verkostoja, joissa jaetaan tietoa ja osaamista - Opettajien aine- ja alakohtaiset sekä teemakohtaiset, rajat ylittävät tiimit, TVTviisasten kerho, teknisen toimintaympäristön, täydennyskoulutuksen, sähköisen hallinnon ja viestinnän kehittäjät jne. - Näytään ja kuulutaan, tuodaan osaaminen ja tietämys paremmin esille pirkanmaalaisessa toisen asteen koulutuksen kentässä, järjestetään tapahtumia ja kilpailuja - Kehitetään tehokkaat viestintäkäytännöt - Tarjotaan projektitoimintaan tukea verkostolle 2) Tieto- ja viestintätekniikan strategiatyö - Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian toteuttaminen

9 9 / 13 - Yhtenäiset kehittämistoimet seuraavilla alueilla: joustavat oppimispolut, vaivaton hallinto, ketterät välineet ja järjestelyt, avoimuus ja yhteydenpito, ennakointi ja asiantuntijaverkostot, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi - Proaktiivinen työelämän tarpeiden huomioiminen, selvitykset ja kartoitukset 3) Innovatiiviset opetus- ja ohjauskokeilut - Tuetaan uusien ohjausmallien kokeilemista (mm. työn ohessa opiskelu) ja uusien välineiden käyttö opetuksessa tarjoamalla opettajille osa-aikainen virkavapaus (esim. 2 kk:n työpanos) toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen - Kehitetään uusia täydennyskoulutusmalleja yhdessä koulutuskumppanien kanssa - Panostetaan kokeilujen tulosten leviämiseen verkostossa: työryhmät, tiedotus, tapahtumat 4) Opettajien kollegiaalinen tukitoiminta ja yhteisöllinen tiedontuottaminen - Tuetaan ja kehitetään vertaistukitoimintaa: tarjotaan kollegavalmennukseen osallistuville opettajille osa-aikaisen virkavapaus (esim. 2 kk:n työpanos) tukipalvelun tuottamiseen - Koordinoidaan ja ohjataan aine- ja toimialatiimien sekä työryhmien toimintaa - Ideoidaan ja kokeillaan uusia täydennyskoulutusmalleja, jotka tukevat uuden oppimiskulttuurin syntymistä 5) Maakunnallinen verkkokurssitarjotin - Tämän konkreettisen työkalun avulla edistetään verkostoitumista, pedagogista kokeilutoimintaa ja yhdessä oppimista - Tuotetaan laadukas, monipuolinen ja kattava toisen asteen verkkokurssitarjonta - Panostetaan saumattoman sähköisen asioinnin ja hallinnon kehittämiseen Hankkeen aloitus, roadshow seutukunnittain ja kaikkiin oppilaitoksiin - Viestintä- ja markkinointimateriaalien tuottaminen ja jakelu, brändin rakentaminen - Toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategian toimeenpanosuunnitelmat oppilaitoksissa - Opetushenkilöstön TVT-osaamiskartoitus - Strategia-asiantuntijaryhmän suunnitelma koulutuksen nivelkohtien ongelmien ratkaisemiseksi - Kollegavalmennus- ja mentorointitoiminnan käynnistyminen - Maakunnallisen teknisten ja pedagogisten tukipalveluverkostojen rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen - Aine- ja kehitystiimitoiminnan käynnistäminen - Täydennyskoulutussuunnittelu ja koulutuksia - Verkostotapaamiset (johdon, opetushenkilöstön ja tukipalveluiden verkostot) - Innovatiivisten hankeaihioiden työstäminen ja suunnittelu - Toisen asteen yhteisen verkkokurssitarjonnan rakentaminen ja hallinnon suunnittelu - Avoin oppimiskulttuuri -seminaarin järjestäminen, teemana mentorointi ja tiimitoiminta - Palkinto: Vuoden avoin oppimiskulttuuriteko - Osaamisen jakaminen ja verkostoituminen - Toiminnan arviointi

10 10 / Kollegavalmennus/vertaisohjaustoiminta aktiivista - Aine- ja kehitystiimitoiminta jatkuu aktiivisena, painopisteenä oppiainerajat ylittävät sisällöt - Jatketaan sähköisen toimintakulttuurin yhtenäistä kehittämistä, asiantuntijaryhmät kokoontuvat säännöllisesti - Roadshow seutukunnittain ja kaikkiin oppilaitoksiin - Koulutussuunnittelu ja koulutuksia - Maakunnallisen tukipalveluverkoston toiminta jatkuu - Osallistuminen verkostona ITK-konferenssiin, useita esityksiä konferenssissa - Verkostotapaamiset jatkuvat - Uusien kehityshankkeiden käynnistäminen - Valmistuneista hankkeista syntyneen osaamisen jakaminen - Yhteisen verkkokurssitarjonnan laajentaminen - Avoin oppimiskulttuuri -seminaarin järjestäminen - Palkinto: Vuoden avoin oppimiskulttuuriteko - Osaamisen jakaminen ja verkostoituminen - Toiminnan arviointi Yhteinen sähköisen toimintakulttuurin strategioiden tarkistusprosessi - Maakunnallisen tukipalveluverkoston toiminta jatkuu - Kollegavalmennus/vertaisohjaustoiminta aktiivista - Aine- ja kehitystiimitoiminnassa painopisteenä työelämän kanssa rakennettavat sisällöt ja toimintamallit - Osallistuminen verkostona ITK-konferenssiin, useita esityksiä konferenssissa - Verkostotapaamiset ja asiantuntijayhteisöt aktiivisia - Uusien innovatiivisten hankkeiden käynnistäminen - Valmistuneista hankkeista syntyneen osaamisen jakaminen - Yhteisen verkkokurssitarjonnan laajentaminen - Avoin oppimiskulttuuri -päätösseminaarin järjestäminen - Palkinto: Vuoden avoin oppimiskulttuuriteko - Käynnistettyjen toimintojen jatkuvuuden takaaminen (tukipalveluiden verkostot, johdon verkostot, opettajien tiimitoiminta, yhteinen verkkokurssitarjotin, kollegavalmennus) - Osaamisen jakaminen ja verkostoituminen - Toiminnan arviointi ja yhteenveto - Projektin päättäminen

11 11 / Kustannusarvio Kuvaus Palkat ja sivukulut Projektipäällikkö Projektisuunnittelija A Projektisuunnittelija B Projektisihteeri (osa-aikainen) Opettajien kollegavalmennus Opettajien kehittämisprojektityö Tiiminvetäjät Palvelujen ostot Koulutukset ja seminaarit, asiantuntijapalvelut, viestintä, markkinointi, opintotarjotinsovellus, julkaisujärjestelmä Tutkimus, seuranta ja arviointi Matkakulut Tukipalvelut, kokoukset, koulutukset ja seminaarit Muut kulut Toimisto- ja vuokrakulut Tarvikkeet Kokous ym. kulut Yhteensä Organisaatio ja projektin resurssit Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Projektia koordinoi Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuspalvelut. Projektin ohjausryhmä koostuu osallistuvien organisaatioiden edustajista, rahoittajan edustajasta sekä tarvittaessa mukaan kutsuttavista asiantuntijajäsenistä. Ohjausryhmä kootaan niin, että siinä on tasapuolinen edustus eri koulutuksenjärjestäjiltä, Pirkanmaan seutukunnista, nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksesta sekä lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta. Projektin resurssit - Projektipäällikkö: hallinnointi, projektin ja henkilöstön johtaminen, hankkeiden tukipalvelut ja sparraus, konsultointi ja koulutussuunnittelu, viestintä ja markkinointi, raportointi - Projektisuunnittelija A: viestintä ja tiedotus, pedagogisten verkostojen ja tuen koordinointi, pedagoginen tuki, kollegiaalisen tukitoiminnan kehittäminen, koulutussuunnittelu ja koulutus - Projektisuunnittelija B: verkkokurssitarjottimen suunnittelu, ylläpito ja hallinnointi, teknisten verkostojen ja tuen kehittäminen ja koordinointi, koulutussuunnittelu ja koulutus - Projektisihteeri (osa-aikainen): projektin hallinto

12 12 / 13 - Ulkoinen arviointityö: koko hankkeen kestävä, kehittävä arviointi ja projektitoiminnan sparraus - Opettajat: osallistuminen hankkeen toteutukseen (vertaistuki, tiimitoiminta, innovatiiviset hankkeet) noin 70 htkk - Viestintä ja tapahtumat: budjetti noin Koulutus ja konsultointi sekä hankkeet: projektissa haetaan erillistä rahoitusta (OPH, EAKR jne.) täydennyskoulutuksen ja uusien hankkeiden toteuttamiseen 7. Tulosten hyödyntäminen ja vaikutusten arviointi Projektin tuloksia hyödyntävät kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset ja niiden henkilöstö (opettajat, johto, hallinto, tukipalvelut). Ammatilliset oppilaitokset osallistuvat aktiivisesti työelämän kehittämiseen, ja sen myötä niiden yhteistyökumppanit pääsevät hyödyntämään projektin tuloksia. Täydennyskoulutuskumppanit ovat tärkeitä projektin tulosten hyödyntäjiä. Myös Pirkanmaan korkeakoulut ja muut oppilaitokset (ml. perusopetus) hyötyvät projektin tuloksista, sillä siinä kiinnitetään erityistä huomiota koulutuksen nivelvaiheiden tiedonkulkuun. Projektin toteuttajat verkostoituvat jatkuvasti muiden alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden ja verkostojen toimijoiden kanssa, vaihtavat kokemuksia ja vertailevat tuloksia ja niiden vaikutuksia. Projektissa tehdään näkyväksi ja muiden hyödynnettäväksi erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Projektin toiminta rohkaisee yhteiskehittelyyn, vastavuoroisuuteen ja yhteiseen tiedon tuottamiseen. Tavoitteena on lisätä avoimuutta uusille ideoille ja oppimisen halua. Avoin oppimiskulttuuri vaikuttaa tehokkaasti opetuksen ja ohjauksen, palveluiden ja hallinnollisten mallien laatuun. Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen tavoitteena on luoda joustava ja kustannustehokas tapa tuottaa laadukas, monipuolinen ja kattava Pirkanmaan toisen asteen verkkoopetustarjonta. Verkko-opetusta, TVT-opetuskäytön taitoja ja verkko-opiskelutaitoja kehittämällä monipuolistetaan tarjontaa, turvataan opetuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa ja lisätään opintojen joustavuutta. Myös opiskelijoiden yleiset tietoyhteiskuntavalmiudet sekä valmiudet jatko-opinnoissa ja työelämässä paranevat. Toisen asteen koulutusten järjestäjien verkostomainen työskentely ja osaamisen jakaminen tulee tukemaan myös muiden alueellisten ja oppilaitoskohtaisten hankkeiden toteuttamista. Monipuolinen verkostoituminen laajentaa oppilaitosten toimintaympäristöä ja lisää niiden toimintamahdollisuuksia. Toisaalta projektissa kiinnitetään huomiota verkostoitumisen hallittavuuteen. Avoimen oppimiskulttuurin syntymistä tukee strateginen suunnittelutyö. Se tuo tarkoituksenmukaisuutta ja ennakoitavuutta TVT-palveluihin ja osaamisen kehittämiseen. Projektissa luodaan joustavia käytäntöjä koulutuksen nivelkohtien ongelmiin. Tavoitteena on yhtenäinen sähköisen toiminnan kulttuuri oppilaitoksissa.

13 13 / 13 Projektin toimintamalli perustuu jaettuun asiantuntijuuteen ja verkostoitumiseen. Yhteinen, tavoitteellinen suunnittelutyö kehittämishankkeissa, tukipalveluissa, infrastruktuurin kehittämisessä ja opettajien osaamisen kehittämisessä on järkevää toimintaa ja tuo myös säästöjä. On tärkeää, että ohjelman puitteissa toteutettavat hankkeet ja kehittämistoimet vastaavat koulutuksenjärjestäjien ja myös alueellisia ja valtakunnallisia strategisia tavoitteita. Näin vältetään turhia kustannuksia ja lyhytnäköisiä päätöksiä. Kun virhehankinnat ja ajan ja resurssien tuhlaus vähenee, myös opettajat kuormittuvat TVT:stä vähemmän. Pääpaino on monesti liikaa tekniikassa. Tärkeintä ovat kuitenkin sisällöt sekä pedagoginen osaaminen tietoverkkojen hyödyntämisessä. Ohjelma edesauttaa siirtymistä kertakäyttöoppimisesta ja panttaavasta tiedon kulttuurista tiedon jakamiseen, ideoiden ja ajatusten vapaaseen virtaan yhteisön jäsenten välillä. Yhteiset käytänteet luodaan tukemaan oppilaitosten yhteistyötä. Kehittäminen perustuu pääosin opettajien toimintaan (kollegiaalinen tuki ja innovatiiviset opetus- ja ohjauskokeilut). Tällä varmistetaan osaamisen sekä toimintamallien jääminen osallistuviin oppilaitoksiin ja toisaalta niiden siirtyminen toisiin oppilaitoksiin ja työpaikoille.