SATAKIELEN REGGIOLAINEN POLKU

Transkriptio

1 SATAKIELEN REGGIOLAINEN POLKU Thida Backman Lotta Kemppinen LAMK 2014

2 Sisällysluettelo Taidepäiväkoti Satakieli 3 Mitä on Reggio Emilia -pedagogiikka? 4 Satakielen reggiolainen kasvatusnäkemys 7 Arvot 8 Aikuisen rooli ja tehtävät 9 Dokumentointi 10 Lapsen luovuuden tukeminen 12 Leikkiympäristö ja virikkeet 14 Yhteiset tavoitteet 15 Pedagoginen projekti 16 Lisää tietoa Reggio Emilia -pedagogiikasta 21 Lopuksi 23 Ideat ja muistiinpanot 24 Lähteet 25 2

3 Taidepäiväkoti Satakieli Taidepäiväkoti Satakieli tarjoaa päivähoitoa 3-7-vuotiaille lapsille. Satakieli on aloittanut toimintansa ja tammikuussa 2012 pääsimme muuttamaan nykyisiin, taidepäiväkodille suunniteltuihin tiloihin. Uusissa tiloissa on huomioitu Satakielen reggiolainen kasvatusajattelu. Muun muassa ateljee-huone, esiintymislava ja erilliset teemaleikkihuoneet mahdollistavat lasten omaehtoisen luovuuden ja leikin pienryhmissä. Päiväkodin pihaa ei ole täytetty suurilla leikkivälineillä. Asfalttipäällysteisellä alapihalla voi huristella kolmipyöräisillä polkupyörillä, ja leikkimökin, hiekkalaatikon ja keinujen lisäksi yläpihalla syntyvät lasten omat ideat luovaan leikkiin. Satakielessä toimii kolme kahteen pienryhmään jakautuvaa ikäryhmää: Keltasirkut ja Viherpeipot (3-4v.), Sinitiaiset ja Punatulkut (4-5v.) sekä Viskarit ja Eskarit (5-7v.). Jokaisessa ryhmässä työskentelee kaksi varhaiskasvatuksen ammattilaista. Lisäksi Satakielessä on oma keittäjä, joka valmistaa ruuan päiväkodin omassa keittiössä. YHTEYSTIEDOT Osoite: Mustamäenkatu Lahti Puhelin: (Katja Ståhl, päiväkodin johtaja) (Keltasirkut, Viherpeipot, Sinitiaiset ja Punatulkut) (Viskarit ja Eskarit) info@paivakotisatakieli.fi 3

4 Mitä on Reggio Emilia -pedagogiikka? Reggio Emilia on lapsen luovuutta korostava pedagogiikka. Se on syntynyt italialaisessa Reggio Emilian kaupungissa, jonne ensimmäinen päiväkoti perustettiin vuonna 1944 sodan jälkeen. Pedagogiikan isä on professori Loris Malaguzzi ( ), joka ryhtyi vanhempien innostuksesta opettajaksi uuteen pienten lasten kouluun. Kasvatusajattelun lähtökohtana Malaguzzi käytti vertauskuvallista ilmaisua lapsen sata kieltä, jolla hän tarkoitti monenlaisia potentiaalisia kykyjä, joita lapsilla on. Pedagogiikan tarkoituksena on houkutella lapsi käyttämään kaikkia piileviä taitojaan tarjoamalla virikkeellisen ja luovuutta tukevan kasvatusympäristön. Reggio Emilia on kasvatusideologia, johon ei ole olemassa valmista mallia. Avainasemassa ovat lapsen kuunteleminen ja vuorovaikutus, jonka seurauksena tapahtuu oppimista. Päiväkodin arkeen kuuluu pienryhmien omat pedagogiset projektit, jotka lähtevät liikkeelle aikuisen havaitsemasta lasten kiinnostuksen kohteesta. Projekti muotoutuu vähitellen, kun lapset tutkivat aihetta yhdessä tehden siitä havaintoja, muodostaen omia käsityksiä ja ilmaisten ajatuksia esimerkiksi kertomalla, piirtämällä, liikkumalla, leikkimällä ja rakentamalla. Aikuinen tukee lasten luovaa työskentelyä luomalla tilanteita ja keskusteluja, joissa lapset voivat oivaltaa ja oppia. Tärkeänä työvälineenä kasvattajalla on pedagoginen dokumentointi, joka tarkoittaa lasten leikkien, keskustelujen ja muun toiminnan valokuvaamista, kirjaamista, nauhoittamista ja videoimista. Dokumentoinnin avulla voidaan palata koettuihin asioihin ja kertoa vanhemmille lasten toiminnasta sekä hyödyntää sitä suunnittelussa. 4

5 Opettaja ei välttämättä tarvitse valmiita suunnitelmia, vaan suunnitelmat voivat perustua siihen, mitä lapset haluavat oppia. Reggiolaiset opettajat eivät tyydy luutuneisiin kasvatusmalleihin, vaan haluavat jatkuvasti kehittää ja kyseenalaistaa tapaansa toimia lasten kanssa. Kasvattaja voi muovata Reggio Emilia -pedagogiikkaa itselleen sopivaksi tavaksi toimia lasten kanssa esimerkiksi seuraavia periaatteita noudattaen: Tavoitteena on rohkaista lasta ajattelemaan, valitsemaan ja tekemään päätöksiä itse opettaa lasta arvostamaan itseään tukea lasta tuntemaan vastuuta ystävyyssuhteissaan Lapsi kokee iloa tuntemalla itsensä tärkeäksi tietämällä, että häneen luotetaan saadessaan uusia kokemuksia tullessaan kuulluksi ja huomioiduksi kannustaa lasta löytämään ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia kuunnella aidosti lasta Dokumentoinnin lisäksi Reggio Emilialle ominaisia piirteitä ovat erilaiset sisustukselliset ratkaisut. Perinteisesti Reggio Emilia -päiväkodissa on runsaasti peilejä, joiden avulla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja minäkuvaansa. Peileillä voi luoda myös erilaisia rakennelmia, jotka saavat maailman näyttämään taianomaiselta lasten silmissä. Ateljee on avara ja valoisa huone, jossa lapsilla on mahdollisuus työskennellä ja tutkia sekä ilmaista itseään kuvallisesti. Ateljeessa on maalaustelineitä, suuret pöydät, savenpolttouuni sekä muut taiteen tekemiseen tarvittavat välineet ja 5

6 materiaalit. Seinät on täytetty lasten töillä. Reggio Emiliassa lapset saavat vapaasti käyttää ateljeeta. Piazza on reggiolaisen päiväkodin sydän ja kohtaamispaikka, joka yhdistää kaikki päiväkodin osastot. Kattoikkunoista tuleva valo luo peilien kanssa piazzalle jännittäviä valoja ja varjoja, jotka houkuttelevat lapsia tutkimaan ja leikkimään. Piazzalla voi olla myös erilaisia kiipeilykorokkeita sekä sohvaryhmiä, joilla lapset ja aikuiset voivat levähtää ja vaihdella kuulumisia. Omia huomioita: 6

7 Satakielen reggiolainen kasvatusnäkemys Taidepäiväkoti Satakielessä ihailemme Reggio Emilia -pedagogiikan tapaa kohdata lapsi arvokkaana yksilönä, jonka ajatuksiin ja toimintaan suhtaudutaan kunnioittavasti. Reggiolainen toiminta Satakielessä perustuu lapsen luovuuden ja piilevien taitojen löytämiseen ja tukemiseen sisällyttämällä viikoittaiseen ohjelmaan kuvataidetta, tanssia, draamaa ja musiikkia. Lisäksi ulkoilu ja retkeily lähiympäristöön antavat lapselle mahdollisuuden ruokkia luontaista uteliaisuuttaan. Reggio Emilian inspiroimia leikkivälineitä ja sisustuselementtejä käytämme Satakielessä kausi- ja teemaluontoisesti. Reggio Emilia -kasvatusnäkemys on muotoutunut vähitellen. Sen pohjalta mekin Satakielessä haluamme jatkuvasti kehittää ajattelutapaa, joka ajan kuluessa muotoutuu meille sopivaksi ja luontevaksi tavaksi toimia lasten kanssa. Tämän kasvatusajattelun idea on siinä, että se on vapaasti sovellettavissa omaan päiväkotiarkeen. Seuraavat otsikot (Arvot, Aikuisen rooli ja tehtävät, Dokumentointi, Lapsen luovuuden tukeminen, Leikkiympäristö ja virikkeet ja Yhteiset tavoitteet) kuljettavat lukijan reggiolaiselle polullemme. Ne antavat käsityksen siitä, mitä pidämme tärkeänä varhaiskasvatuksessa, ja miten Reggio Emilian arvot ja kasvatusajattelu näkyvät ja kuuluvat meidän toiminnassamme. 7

8 Arvot Päiväkodin toiminta pohjautuu yhdessä sovittuihin arvoihin, jotka näkyvät tekemässämme työssä. Lisäksi opettajat ja hoitajat värittävät omalla persoonallaan sekä työyhteisöä että toimintaa lapsiryhmässä. Arvomme perustuvat muun muassa seuraaviin asioihin: suojelemme lapsuutta: lapsi saa olla lapsi olemme läsnä lasta varten ja lunastamme paikkamme yhtenä lapsen turvallisista aikuisista kuuntelemme lasta ja olemme aidosti kiinnostuneita lapsesta luomme turvalliset rajat yhdessä lapsi saa olla omanlaisensa: annamme tilaa erilaisuudelle annamme lapselle onnistumisen elämyksiä arvostamme lapsen leikkiä lapsi saa vaikuttaa leikkien ja toiminnan sisältöön ja suunnitteluun kehumme lasta ja huomioimme hänet yksilöllisesti arvostamme kiireettömyyttä lapsi pääsee syliin Reggio Emilia -pedagogiikka 8

9 Aikuisen rooli ja tehtävät Reggio Emiliassa lapsen oppimisen ja kehittymisen pääroolissa on hän itse. Aikuisen tehtävänä on luoda tilanteita ja järjestää toimintaa, jotka edesauttavat lapsen omaehtoista oppimista. Aikuisen tulee olla läsnä lapsia varten keskustelemassa, havainnoimassa ja dokumentoimassa ja myös osoittaa läsnäolonsa lapselle vastavuoroisesti puhuen, elein ja ilmein. Satakielessä aikuiset saavat osallistua lasten leikkeihin, mutta aidoimmillaan leikit ovat lasten itsensä kehitteleminä omalla tasollaan, omassa maailmassaan. Reggio Emiliassa lasten halutaan oppivan itse omia resurssejaan ja kokemuspohjaansa hyödyntäen. Aikuisen tehtävä ei ole antaa vastauksia, vaan asettaa lapsi kysymyksen eteen. Lasten kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin aikuiset antavat pieniä vinkkejä ja vastakysymyksiä suorien vastauksien sijaan. Satakielessä rohkaisemme lapsia omaehtoiseen toimintaan ja ratkaisemaan itse ongelmia, mutta olemme lasten tukena joka tilanteessa. Päivärytmiimme kuuluu myös niin sanottuja aikuisjohtoisia tilanteita, joissa lapset oppivat kuuntelemaan toisiaan ja rauhoittumaan. Aikuisen on seurattava ja havainnoitava lapsen toimintaa tiiviisti oppiakseen tulkitsemaan lapsilta tulleita vihjeitä heitä kiinnostavista asioista. Reggio Emilia -pedagogiikalle ominaiset lasten omat projektit saavatkin usein alkunsa tarkkaavaisen ja sensitiivisen aikuisen havaitsemasta lasten kiinnostuksen kohteesta. Projektin teema valikoituu joko lasten tai aikuisten aloitteesta, mutta aikuiset päättävät, minkä teeman parissa työskentely kannattaa aloittaa. Jos lapset innostuvat aiheesta, sitä voidaan jatkaa niin kauan, kuin innostusta riittää. Lapsen kuunteleminen ja kahdenkeskiseen keskusteluun keskittyminen isossa lapsiryhmässä voi olla vaikeaa. Jos lapsen kuunteleminen ei luonnollisissa tilanteissa onnistu, on saduttaminen yksi aidon kuuntelun menetelmä, jossa lapsi saa huomiota ja tulee kuulluksi. AIKUISEN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: Kuunteleminen ja kysyminen Havainnointi ja dokumentointi Lapsen luovuuden ja itseilmaisun tukeminen 9

10 Dokumentointi Satakielessä on mahdollisuus laadukkaaseen ja monipuoliseen dokumentointiin. Henkilökunnan käytössä on erilaisia dokumentointivälineitä mm. järjestelmäkamerat, sanelulaitteet sekä videokamerat. Monipuolisessa käytössä on myös tietokone, joka mahdollistaa viestien välittämisen lasten vanhemmille. Sähköpostin lisäksi vanhemmat voivat käydä katsomassa Satakielen nettisivulla Satakielen päiväkirjaa / blogia, jossa kerrotaan tapahtumista viikoittain. Valokuvaus: Satakielessä valokuvaamme lasten toimintaa päivittäin. Valokuvia käytetään sekä digitaalisesti että paperikuvina, joita laitamme mm. päiväkodin seinälle ja lasten kasvukansioihin. Joka ryhmässä on oma järjestelmäkamera, jotta kuvaaminen hetkessä onnistuisi. Muistiinpanovihko: Jokaisessa ryhmässä on käytössä muistiinpanovihko. Vihkoon lasten keskustelut on helppo kirjoittaa samalla ylös, kun ne käydään. Kirjoitukset liitämme sellaisenaan lasten kansioihin tai ne voidaan myöhemmin kirjoittaa puhtaaksi tietokoneella ja esimerkiksi lisätä Satakielen blogiin vanhempien nähtäväksi. Saduttaminen: Satakielessä käytämme saduttamista yhtenä dokumentointimuotona. Sadutus on lasten kuuntelua ja osallisuutta korostava työväline. Sadutus on narratiivinen menetelmä, jossa aikuinen kirjaa lapsen kertoman tarinan sanasta sanaan. Sadutusta voi myöhemmin käyttää hyödyksi mm. lasten leikeissä ja musisoinnissa. Lasten haastattelu: Toisinaan haastattelemme lapsia lomakkeen avulla, johon on koottu kysymyksiä tiettyyn teemaan liittyen. Haastattelun aiheena voi olla vaikkapa oma perhe (Ketä perheeseesi kuuluu? Onko sinulla lemmikkiä? Millaisessa talossa perheesi asuu? Onko sinulla oma huone? jne.) 10

11 Kasvunkansiot: Kasvunkansion ideana on seurata lasta koko sen ajan, kun lapsi on Satakielessä. Kasvunkansioon dokumentoimme lasten esityksiä ja tapahtumia päiväkodista. Keräämme sinne mm. lasten juttuja ja piirustuksia. Lisäksi draamalla, tanssilla, musiikilla ja kuvataiteella on kansiossa omat osiot, joihin kerätään koosteet kausittain, sisältäen myös yhteisiä keskusteluja eri teemoista. Kasvunkansion yhtenä ideana on myös saada vanhemmat osallistumaan. Vanhemmat voivat esimerkiksi kirjata lasten kesätapahtumista ja liittää ne kertomukset kansioon. Digitaalinen portfolio: Digitaalinen portfolio on kooste lapsen koko vuodesta Taidepäiväkoti Satakielessä. Se on Cd-rom tallenne, johon laitamme kuvia, tekstiä, äänityksiä ja videoita lapsen töistä, esityksistä ja leikeistä. Se voi olla myös nettialbumi, johon on kuvin kerätty läpileikkaus lapsen vuodesta Satakielessä. Jokaisen pienryhmän oma aikuinen kokoaa ryhmänsä lapsista digitaaliset portfoliot, jotka jäävät perheille ainutlaatuisiksi dokumenteiksi lapsen kehitysvaiheista ja päiväkodin tapahtumista. MIKSI DOKUMENTOIDA? LASTEN TAKIA: kuvat kertomukset, taideteokset, videot! kokemus tekemisen merkityksellisyydestä! oppiminen aiemmin tehdystä! kuvaa lapsen kasvua ja kehitystä AIKUISTEN TAKIA:! dokumentointi jakaa kokemuksia työntekijöiden välillä! kehittyminen pedagogina, työyhteisön yhteisen tietoisuuden luominen! kaikki voivat osallistua keskusteluun ja kehittämistyöhön, myös lasten vanhemmat 11

12 Lapsen luovuuden tukeminen Lapsen luovuuden tukeminen lähtee aikuisen omasta tavasta olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Aidoimmillaan luovuus pääsee valloilleen lasten leikeissä, sillä se on lapsen omin tapa toimia ja käsitellä asioita. Aikuisen tehtävänä on luoda edellytykset leikille, havainnoida ja myös osallistua leikkiin tarvittaessa. Lasten toiminnan ja leikin ymmärtämisen kannalta tärkeintä on havainnointi, joka opettaa aikuista arvostamaan ja rikastuttamaan lasten leikkiä. Lapsen luovan leikin tukemisessa onkin tärkeää oivaltaa, milloin leikkiin konkreettisesti osallistuminen on tarpeellista, ja milloin pelkkä aikuisen läsnäolo riittää turvaamaan leikin sujumisen. Samaa sensitiivisyyttä vaaditaan aikuiselta lapsen muussakin luovassa toiminnassa. Reggio Emiliassa ajatellaan, että oppimisen kannalta tärkeintä on tekemisen prosessi, ei lopputulos. Prosessissa tärkeää on lasten kannustaminen tutkimiseen ja kokeiluun, joissa kaikki aistit voivat olla käytössä. Perinteisesti askartelussa on totuttu käyttämään mallia, jota lapsi jäljittelee. Taidetuokioilla haluamme antaa lapsille vapaat kädet annettujen materiaalien puitteissa, jolloin hän voi keskittyä työssä omaan näkemykseensä, esim. muoto, väri, yksityiskohta tai kokonaisuus. Aikuisen on päästettävä irti mielikuvasta, miltä lopputuloksen tulisi näyttää. Oman työn jakaminen toisille rikastaa mielikuvitusta ja ajatustoimintaa. Vertailemalla, näkemällä eri piirteitä ja pohtimalla yhtäläisyyksiä lapset tuottavat puhetta ja oppivat uutta. Toisen mielipiteen ja näkemyksen kunnioittaminen opettaa sosiaalisia taitoja. 12

13 Työyhteisön omia ideoita ja toimintamenetelmiä lasten luovuuden ja omaehtoisen työskentelyn tukemiseksi: Lapsen kuunteleminen ja kysymysten esittäminen Pienryhmätoiminta Saduttaminen Lukunurkkaukset Majanurkkaukset Teemaleikkialueet ja roolileikit Monipuoliset teemat ja aiheet Koko talon yhteiset leikkipäivät (kaiken ikäiset yhdessä eri leikkipisteillä) Monipuolinen materiaali lasten saatavilla Tuetaan lasten erilaisia persoonia mm. yksilöllinen huomioiminen ja kehuminen Tuetaan lapsen omaa näkemystä tuotoksen toteuttamisessa Hyödynnetään lasten omat kiinnostuksen kohteet Vapaata leikkiä ja toimintaa 13

14 Leikkiympäristö ja virikkeet Satakielen sisätilaratkaisut on suunniteltu perinteisen suomalaisen päiväkodin käyttötarkoituksiin reggiolainen pilke silmäkulmassa. Varsinaista piazzaa ei Satakielestä löydy, mutta yhteinen eteistila ja käytävä toimivat samankaltaisena keskustelun ja kohtaamisen paikkana. Tilat mahdollistavat pienryhmätoiminnan ja ryhmien sisällä useaan eri toimintaan jakautumisen sekä leikkirauhan. Reggiolaiseen tapaan leikki- ja taidetarvikkeet ovat lasten käytössä ja näkyvillä, ja lapset oppivat pitämään huolta leikkiympäristöstään. Lasten työt laitamme esille niille sopiviin paikkoihin, jolloin ne sen lisäksi, että ilostuttavat toimintaympäristöä, voivat toimia virikkeenä ja luovuuden lähteenä myös lasten leikeissä. Tärkeää ei ole ympäristön kuvauksellisuus, vaan se, tarjoaako ympäristö lapsille virikkeitä ja mahdollisuuksia luoda jotain uutta. Satakielen tilat ja leikkiympäristö ovat helposti muokattavissa eri käyttötarkoituksiin. Tarvittaessa löytyy rauhallinen lukunurkkaus lapselle ja aikuiselle tai majan paikka kaveruksille. Jumppasalissa suuremmatkin maja- tai rakenteluleikit onnistuvat ja pienet teemaleikkihuoneet ikkunoineen houkuttelevat heittäytymään roolileikkeihin. Kuvakortit eri leikkivaihtoehdoista johdattavat uudet lapset leikkien pariin. Talon mahdollisuuksien tullessa tutuksi kortteja ei siinä tarkoituksessa enää tarvita, vaan lapset osaavat itse suunnitella, mitä voivat ja haluavat leikkiä. Korttien avulla voimme kuitenkin tarvittaessa jakaa lapset eri leikkeihin ja nähdä, kuka lapsista leikkii missäkin huonetilassa. Leikkiympäristöä tulee tarkastella ja kehittää ajoittain esimerkiksi seuraavia seikkoja pohtimalla: Miten leikkiympäristö kehittää lapsen aisteja? Miten se tukee lapsen itsetunnon vahvistumista? Mitä / missä / miten lapsi leikkii? Miten ympäristö edistää lapsen oppimista? Vastaako se myös henkilökunnan tarpeita? 14

15 Yhteiset tavoitteet Satakielessä tavoitteenamme on tarjota lapsilähtöistä toimintaa turvallisessa ympäristössä. Lapsen turvallisuuden tunnetta lisää tuttu aikuinen, joka on aidosti läsnä ja kuuntelee lasta. Vaalimme pienryhmätoimintaa, jossa aikuinen ja lapset voivat tutustua toisiinsa paremmin, ja aikuisella on mahdollisuus nähdä, kuulla ja huomioida lapsi yksilöllisesti. Turvallisessa ympäristössä lasten ideat puhkeavat kukkaan. Yhtenä Satakielen tavoitteena on kiireettömyys arjessa. Haluamme antaa tilaa ja aikaa lasten leikeille, jotka saavat jatkua myös seuraavana päivänä. Päivärytmi suunnitellaan niin, että voimme siirtyä tilanteesta toiseen ilman jatkuvaa hoputtamista. Pyrimme rauhoittamaan nykyajan tuomaa kiireisyyttä tarjoamalla lapsille monipuolista toimintaa, jolloin lapsen ei tarvitse välttämättä lähteä harrastamaan hoitopäivän jälkeen. Näin helpotamme perheen arkea ja tuemme lasten ja vanhempien jaksamista. Tavoitteenamme on tukea lapsen oppimista ja kehitystä reggiolaisella työotteella. Haluamme oppia kuuntelemaan lasta aidosti sekä luottamaan hänen kykyihinsä, ja kysymyksiä esittäen innostaa häntä selvittämään asioita itse tai kavereiden kanssa yhdessä pohtien. Heittäytymällä mukaan lasten ideoihin saamme entistä enemmän iloa omasta työstämme. Tavoitteenamme on saada toiminta näkyvämmäksi kehittämällä jatkuvasti dokumentointia sekä vuorovaikutusta työyhteisössä ja vanhempien kanssa. Omaa työtämme kehitämme päivittäin käymällä keskusteluja avoimesti työtovereiden kanssa ja ratkaisemalla ongelmatilanteet heti niiden ollessa ajankohtaisia. Haluamme jakaa hyvät ideat toisillemme kokoamalla yksittäisiä ja kokonaisia toimintasuunnitelmia yhteiseen ideakansioon. 15

16 Pedagoginen projekti Projektit varhaiskasvatuksessa ovat juonellisia toimintakokonaisuuksia, joihin voi liittyä leikkimistä, liikkumista, taiteilemista ja tutkimista. Lasten kasvu, kehitys ja oppiminen on aina hyvin kokonaisvaltaista, ja sitä projektinomainen toiminta juuri tarjoaa. Projekti voi alkaa esimerkiksi nukketeatterileikkinä, mutta sen edetessä mukaan voi tulla kuvataidetta, rakentelua, liikuntaa, musiikkia, matematiikkaa, historiaa tai vaikka luonnontiedettä. Juonellisuus tarkoittaa satujen tai muiden tarinoiden ja todellisten tapahtumien käyttämistä projektisuunnitelman runkona. Projektissa tutkitaan tämän kehyskertomuksen virittämiä kysymyksiä tai hyödynnetään esimerkiksi tarinan kuvittamisen mahdollisuuksia. Pedagogiset projektit ovat tavoitteellista toimintaa. Vapaa ajankäyttö ja tilojen järjestely edistävät lasten omaehtoista oppimista projektityöskentelyssä. Oppijalla tulee olla myönteinen tunnesuhde projektin aiheeseen, jotta voi tapahtua hedelmällistä oppimista. Tunnesuhde ja motivaatio syntyvät satujen ja tarinoiden kautta. Lumikuningatar-satuun perustuva draamaviikko Projektityöskentely on yksi Satakielen toimintamuodoista. Projekti lähtee liikkeelle lapsen kiinnostuksen kohteesta tai aikuisen aloitteesta. Lumikuningatar-draamaviikko oli Viskareiden ja Eskareiden projekti talvella Idea Lumikuningatar-teemasta lähti liikkeelle siitä, kun ryhmän opettaja luki lapsille H.C. Andersenin Lumikuningatar-sadun. Sadun innoittamana lapset kiinnostuivat Lumikuningattaresta ja hänen valtakunnastaan. Ryhmän aikuiset miettivät teeman ympärille monipuolista toimintaa. Lapset käsittelivät aihetta mm. kuvataiteen, musiikin ja tanssin keinoin. Tarinan juoni: Kerttu ja Kai ovat parhaat ystävät, kunnes eräänä päivänä Kai saa sydämeensä paholaisen rikkoman peilin sirun ja muuttuu kylmäksi ja ilkeäksi. Lumikuningatar houkuttelee Kain palatsiinsa kauas pohjoiseen, mutta urhea Kerttu lähtee pelastamaan ystäväänsä. Monien seikkailujen kautta Kerttu löytää Lumikuningattaren palatsiin ja tekee kaikkensa Kain pelastamiseksi. 16

17 Maanantai Pöllö toi lapsille kirjeen Kertulta, jossa Kerttu pyysi lasten apua. Lasten tehtävänä oli vangita jääkukkia kuviin ja todistaa Lumikuningattarelle, että ihmiset rakastavat hänen luomiaan jääkukkia. 17

18 Tiistai Seuraavana päivänä pöllö toi lapsille viestin, että Lumikuningatar haluaa kuulla jäätimanttien soittoa ja jäisiä säveliä. Lapset miettivät miltä jäämusiikki kuulostaa ja saivat suunnitella äänimaisemaa valitsemillaan soittimilla. Teokset äänitettiin iphonen sanelimeen ja kuunneltiin ryhmätilan äänentoistolaitteesta. Keskiviikko Kolmantena päivänä lähdettiin leikkimään Lumikuningattaren valtakuntaan. Siellä lapset muuttuivat eläimiksi ja liikkuivat vapaasti tehden itsellensä pesän. 18

19 Torstai Torstaina eläinleikkejä jatkettiin sisällä majoja rakentaen. Tuokion lopuksi lapset keksivät keinoja Lumikuningattaren lepyttämiseksi. Ensin me tarjotaan sille jääruokaa ja valmistetaan jäätä meidän kotiin, kutsutaan Lumikuningatar kylään ja me jäädytetään meidän koti, ettei se ole lämpöinen. Kun se on lähtenyt, laitetaan takkaan tuli, että koti sulaa. Hyökkäisin sen kimppuun lopuksi, jotta se tulis vielä ärhemmäks. Kutsuttais se meille kylään ja esiteltäs sille meidän majaa ja annettais sille ruokaa ja juomaa. Perjantai Pöllö tuli kysymään lapsilta, ovatko he jo vieneet jääkukkia Lumikuningattarelle. Lapset kertovat, että he olivat ottaneet jääkukista kuvia ja aikovat niiden avulla askarrella jääkukkia. Valmiit jääkukat ripustettiin ikkunaan Lumikuningattaren nähtäväksi. 19

20 Lasten tekemiä Lumikuningatar-aiheisia pastellitöitä 20

21 Lisää tietoa Reggio Emiliasta Suomen Reggio Emilia -yhdistys: Muut maat: Reggio Emilia Institutet (Ruotsi): Sightlines Initiative (Englanti), Creative and Reflective Approaches to Early Childhood Education (Luovia ja reflektiivisiä lähestymistapoja varhaiskasvatukseen) Reggio emilia pedagogiikasta inspiroituneita päiväkoteja Suomessa: Aarteiden talo (Tuusula): Ilmaisupäiväkoti Illusia (Vantaa): Päiväkoti Emilia (Oulu): Päiväkoti Tasku (Oulu): Soilikin lastentarha (Tampere): Kirjallisuutta: Ahola, K. & Rissanen, H Tärkeintä maailmassa on aurinko ja vesi ja ystävät. Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana. Journal of teacher researcher 5/1999. Jyväskylä: TUOPE. Eurasto, S. & Suikkanen, I Herra Sinisorsa? Otoksia reggiolaisista opiskeluprojekteista harjaantumiskoulussa. Kehitysvammaliitto ry. 21

22 Hakkola, K. & Virsu, M Entäs jos Laulava puu ja muita tarinoita teematyöskentelystä. Tampere: Tammi. Heinimaa, E Reggio emilian kunnalliset päiväkodit pedagoginen suunnannäyttäjä maailmalla. Teoksessa Palasmaa, J. (toim.) Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. Jyväskylä: PS-kustannus, Liimola, A. & Voutilainen, L Lintupuistojen lapset. Reggio Emilian pedagogisesta ohjelmasta. Stakes, raportteja 109. Jyväskylä: Gummerus. Reggio Emilian kunnallisten päiväkotien toimintaperiaatteet Suomen Reggio Emilia yhdistyksen ja Reggio Childrenin yhteisjulkaisu. Wallin, K Reggio Emilia ja lapsen sata kieltä. Helsinki: Lasten keskus. 22

23 Lopuksi Tämä toimintaopas on laadittu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyönä Taidepäiväkoti Satakielen työyhteisölle keväällä Oppaalla on sekä informatiivinen että yhteisiin toimintatapoihin perehdyttävä tehtävä päiväkodissa. Vakituisen henkilöstön lisäksi se antaa tietoa sijaisille, lasten vanhemmille ja muille kiinnostuneille siitä, mitä Reggio Emilia -pedagogiikka on ja miten sitä sovelletaan Taidepäiväkoti Satakielessä. Toimintaoppaan tavoitteena on innostaa työntekijöitä kokeilemaan rohkeasti Reggio Emilia -pedagogiikan inspiroimia käytäntöjä työssään päivittäin. Luku Satakielen reggiolainen kasvatusnäkemys alalukuineen on koottu yhteistyössä Satakielessä vuonna toimineen päivähoitohenkilökunnan kanssa. Yhteistoiminnalliseen ideointiin kuului koulutusta Reggio Emilia -pedagogiikasta sekä kaksi palaveria, joissa oppaan sisältöä suunniteltiin ja tarkennettiin tarkoitusta vastaamaan. Oppaan tarkoituksena on toimia aktiivisena työvälineenä ja siten saada aikaan toimintakulttuurin muutos työyhteisössä. Muutoksen toteutuessa reggiolaiset toimintatavat ovat Taidepäiväkoti Satakielen arjessa luovia, luontevia ja monipuolisia. Haluamme vielä muistuttaa, että Reggio Emilia -kasvatusnäkemystä ei ole tarkoitettu valmiiksi malliksi, vaan sen arvoja pohtien ja ideoita soveltaen jokainen kehittää omaa työtään itselleen sopivaksi tavaksi toimia lasten kanssa. Jokainen lapsi, aikuinen ja hetki ovat ainutkertaisia. Antoisia työpäiviä toivottavat, Thida Backman & Lotta Kemppinen 23

24 Ideat ja muistiinpanot 24

25 Lähteet Eurasto, S. & Suikkanen, I Herra Sinisorsa? Otoksia reggiolaisista opiskeluprojekteista harjaantumiskoulussa. Kehitysvammaliitto ry. Heinimaa, E Reggio emilian kunnalliset päiväkodit pedagoginen suunnannäyttäjä maailmalla. Teoksessa Palasmaa, J. (toim.) Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. Jyväskylä: PS-kustannus, Kalliala, M Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Helsinki: Gaudeamus. Liimola, A. & Voutilainen, L Lintupuistojen lapset. Reggio Emilian pedagogisesta ohjelmasta. Stakes, raportteja 109. Jyväskylä: Gummerus. Pedagoginen projektityöskentely varhaiskasvatuksessa FCG Finnish Consulting Group Oy [viitattu ]. Saatavissa: Peltonen, H Kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Helsinki: Tammi. Piironen-Malmi, U. & Strömberg, S Välittämisen pedagogiikka. Helsinki: Tammi. Wallin, K Reggio Emilia ja lapsen sata kieltä. Helsinki: Lasten keskus. Kuvat Taidepäiväkoti Satakieli 25