TUKEA LIIKKUVA KOULU -TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Transkriptio

1 TUKEA LIIKKUVA KOULU -TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Tiivistelmät ryhmäkeskusteluista, jotka pohjautuivat Liikkuva koulu -nykytilan arvioinnin valtakunnallisiin tuloksiin. Pöytä 1: Toiminnan järjestäminen (Piia Kesonen ja Kirsti Siekkinen) Pidettiin tärkeänä tiimin perustamista, mutta ihmisten sitoutuminen mukaan toimintaan ei ole aina helppoa, koska kaikilla on niin paljon tekemistä. Tiimit osin LK-tiimejä, osalla eri hankkeista yhdistettyjä, esim. aktiivisuustiimi. Kouluilla oma työryhmä, mutta kunnassa koko kunnan toimintaa koordinoiva isompi tiimi/työryhmä/ohjausryhmä. Työyhteisön sitouttaminen koetaan haasteeksi, kaikki ei asia kiinnosta tai ei koeta sitä omaksi. LK-tiimit pääosin opettajista muodostuneet. Kouluavustajia ja nuorisotyöntekijä muutamassa koulun tiimissä pyydetty mukaan. Muutamat toimivat yksin, mutta yrittävät houkutella mukaan muitakin. Konkarit neuvoivat aloittelijoita etenemään pienin askelin ja asettamaan pieniä tavoitteita ensin. Toimintakulttuurin muutos avainasemassa LK-toiminnan onnistumisessa. Rehtori koettiin moottorina ja ilman rehtorin tukea homma ei etene pitkälle. Hyvinvointiin liittyviä asioita kirjattu OPS:iin kuntatasolla, jollakin koulukohtainen OPS, jossa LK-toiminta kirjattuna. Välttämättä ei Liikkuva koulu -sanoilla, vaan yleisemmillä hyvinvointi tai terveys-sanoilla. Oppilaat mukana suunnittelemassa toimintaa tai muuten osallisena joissakin kouluissa, esim. oppilaskunnan äänenä. Enemmistöllä ei oppilas suoranaisesti mukana suunnittelemassa toimintaa tai tavoitteita. Haasteena konkari koki uuden toiminnan tuottamisen. Myös se, ettei mielenkiinto lopahda, koettiin haasteena.

2 Pöytä 2: Henkilökunnan osallistuminen, osaaminen ja työhyvinvointi (Katariina Kämppi ja Johanna Hentunen) Mitä ajatuksia tulokset herättivät? Rehtori on sitoutunut, mutta opettajille ei silti tarjota paljon koulutusta Onko rehtorin sitoutuminen välttämätöntä jo lähtökohtaisesti? Johto edellä mentävä LK-toiminnasta keskustelu henkilökunnan kesken on vielä vähäistä Koulun yhteyshenkilöiden uupuminen riskinä Usein koulun koordinaattori/vetäjä yksin tai pienessä (2-3 hlö) tiimissä Voiko vastaukset täydennyskoulutuskysymykseen heijastaa stereotyyppistä näkemystä Liikkuvasta koulusta? Että pitää olla liikunnanope/-ohjaaja että voi tehdä YHTÄÄN MITÄÄN. Miten saada henkilökuntaa mukaan? VESO Liikkuvasta koulusta Opettajien sitouttaminen ja innostaminen Keskustelu + täydennyskoulutus Saisiko näillä asiaa vastustavia/ei aiheesta kiinnostuneita mukaan? Asiaa vastustaville täytyy antaa aikaa niellä vastarinta ja hoksata itse Liikkuvan koulun hyödyt (painetta saattaa tulla myös oppilaiden kautta: miks me ei, kun noi ) Liikunta-sanan käyttö minimiin! Punainen vaate, herättää vastareaktion Koulutusta opettajille aktiivisuuteen, toiminnallisuuteen jne. Täydennyskoulutukseen on panostettava! Täydennyskoulutus vähäistä. Vain yksi innokas toiminnasta vastaava osallistuu. Täytyy sitouttaa/osallistaa opettajia, esim. luoda tiimi asian ympärille Tuntuma: aika vähän Liikkuva koulu -ajatusmaailmaa työhyvinvoinnin teemoissa Tähän tarvittaisiin ideoita!

3 Pöytä 3: Kerhotoiminta (Jaakko Saarinen ja Jouni Kallio) Haasteet: Tilavarausten riittämättömyys Kuljetusoppilaat: alakoululaisten koulupäivää ei voi venyttää, koska autojen pitää saada kuljetettua pienet oppilaat pois ennen kun yläkoululaiset pääsevät koulusta. Yläkoulun päättyminen eri aikoihin - oppilas ei jää odottamaan koululle kerhoa Easysport lentis ei toiminut - ei innokkaita pelaajia 1. -luokkalaisilla keskittymisvaikeuksia toiminnallisten taitotuntien jälkeen Ratkaisuja Pitkällä välkällä vetämässä kerho-ohjaajia joille maksetaan erikseen (vaikka olisivat opettajia) Jyväskylässä kerhojen välinen sählyturnaus, jossa >100 lasta. Antaa tavoitteen myös kerholaisille. Jyväskylässä II-asteella liikuntatuutoreita Lieksassa opettajat kerhojen(?) vetäjinä hyppytunneillaan. Jos opettajan kanssa sovitaan, voi hyppytunteja tehdä tarkoituksella sopivaan aikaan. Rahaa kentälle eikä rakenteisiin, ohjaajiksi opettajia eikä osaamattomia lökäpöksyjä Lukion liikunnanohjaajakurssi, jossa vedetään peruskoululaisille välkkäliikuntaa tai kerhoja

4 Pöytä 4: Oppilaiden osallisuus (Katja Rajala) Tulokset kuvaavat todellisuutta Nykytilan arvioinnin tulokset oppilaiden osallisuuden osalta kuvaa hyvin koulujen arkea. Oppilaita voisi ottaa enemmän mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Uusi OPS haastaa kouluja kehittämään oppilaiden osallisuutta. Monessa koulussa edessä on iso muutos. Oppilaiden osallisuus on reitti omaehtoiseen liikkumiseen: tunti liikuntaa päivässä ei täyty ohjatulla toiminnalla. Opettajat ovat vielä toistaiseksi suunnitelleet suuren osan toiminnoista. On paljon eroja koulujen välillä. Joissakin kouluissa koko toimintakulttuuri perustuu lasten ja nuorten osallisuuteen. Osallisuuden teema rajoittuu yleisesti teemapäiviin: on helpompi toteuttaa yksittäinen tapahtuma kuin säännöllistä toimintaa. Liikunta on aine, jossa on helpon hyödyntää oppilaiden osallisuutta. On tärkeää kuunnella oppilaita Mitä enemmän oppilaat vaikuttavat toimintaan ja sen suunnitteluun, sitä aktiivisemmin he osallistuvat siihen. Oppilaat pitävät tärkeänä sitä, että heidän mielipiteitään kysytään. Jokaiseen oppilailta tulevaan ideaan ei voi tarttua, vaikka oppilaita kuunnellaankin. Resurssit (mm. aika, tila jne.) tulevat vastaan. Kuka oppilaista saa äänensä kuuluviin, kun suunnitellaan liikunnan lisäämistä koulupäivään? On hyvin todennäköistä, että kuulluksi tulevat oppilaat, jotka ovat muutenkin aktiivisia ja liikunnasta kiinnostuneita ja mahdollisesti harrastavat sitä vapaa-ajallaan. Miten saadaan kaikkien oppilaiden ääni kuuluviin? Viimeistään lukiossa liikkumisen lisäämisen ehto on oppilaiden osallisuus.

5 Yhteistyö oppilaskunnan kanssa Liikkuvamman koulupäivän toteutuksessa huomioi osallisuuden yhden ulottuvuuden. Yläkoulussa oppilaskunnan hallitus on hyvä väylä aloittaa liikkuvamman koulupäivän suunnittelu yhteistyössä oppilaiden kanssa. Opettajan taakka voi keventyä, kun oppilaat toimivat liikkuvamman koulupäivän suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina. Oppilaiden oman osaamisen monipuolinen hyödyntäminen erilaiset oppilaat huomioon Oppilaiden oman osaamisen hyödyntäminen voi olla keino lisätä osallisuutta. Jos esimerkiksi joku harrastaa tanssia tai jotain muuta lajia, hän voi toimia ohjaajana ja olla mukana suunnittelemassa välituntitoimintaa. Tarjotaanko lapsille ja nuorille vain liikkujan tai liikuttajan rooleja? Liikkuvamman koulupäivän puitteissa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta vahvistavat myös muut roolit (esimerkiksi tiedottaja, mainosten tekeminen jne.). Yläkoulun haasteet Yläkoulussa haasteena on käytännön organisointi, kun yritetään saada oppilaita mukaan suunnitteluun (myös muita oppilaita kuin oppilaskunnan hallituksessa olevat). Kuka ohjaa toimintaa? Luokanvalvojan tunteja on harvoin. Tilanne on toinen alakoulussa, jossa lapset ovat pääsääntöisesti oman luokanopettajansa kanssa suurimman osan koulupäivästä. Yläkouluista on kokemuksia, että oppilaat osallistuvat innolla erilaisten toimintojen suunnitteluun, mutta into laantuu, kun olisi aika toteuttaa suunnitelmat käytännössä. Tähän kaivataan opettajan tsemppausta. Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea osallisuuteen Kun kulttuuria lasten osallisuudesta ei ole, tarvitaan alussa paljon aikuisten ohjausta. Esimerkiksi välkkärikoulutukseen saadaan yleensä hyvin oppilaita, mutta miten muut lapset tai nuoret lähtevät välkkäreiden ohjaamaan toimintaan mukaan? Myös tähän tarvitaan motivointia ja ohjausta. Erot aikuisten ja oppilaiden maailmassa osallisuuden hidasteena Aikuinen voi suunnitella asiat liian monimutkaisesti ja pitkällä kaavalla: oppilaiden toiminta on nopeatempoista ja asiat halutaan toteuttaa heti. Onko tämä jonkinlainen este sille, että lapset ja nuoret ottaisivat enemmän osaa Liikkuvamman koulupäivän suunnitteluun ja toteutukseen? Aikuisten luoma aika ja tila suunnittelulle ei välttämättä ole lasten näkökulmasta kiinnostava. Poimitaanko oppilailta vain sellaisia ideoita, joita aikuiset haluavat kuulla?

6 Pienin askelin kohti osallisuuden kehittämistä Yritetäänkö oppilaiden osallisuuden kehittämisessä liikaa? Koulun arjessa ei tarvitse olla isoja tai laajoja asioita, joissa oppilaiden osallisuus toteutuu. Asioihin vaikuttamisen tunne voi syntyä pienistäkin valinnoista. Ideoita oppilaiden osallisuuden toteuttamisesta Eräässä koulussa lapset ovat aktiivisesti suunnittelemassa iltapäivätoimintaa. Lapset on jaettu eri toimikuntiin ja käytännössä he suunnittelevat itse koko toiminnan. Eräässä koulussa on yhdistetty välkkärikoulutus koulun kerhotoimintaan, eli yksi kerhotunti on käytetty välkkäreiden koulutukseen. Lapset ovat ideoineet paljon hyvässä ohjauksessa. Malli on koettu toimivaksi. Ylivieskassa harrastetaan mäkihyppyä yhdessä koulussa välituntisin. Oppilaat ovat itse rakentaneet mäen ja pitävät siitä huolta. Tämä on esimerkki siitä, että hullultakin kuulostava (siis aikuisten korvissa) idea voi olla toteuttamiskelpoinen ja toimiva.

7 Pöytä 5: Yhteistyö oppilaiden liikkumisen edistämiseksi (Pauli Miettinen ja Annaleena Aira) Yleistä yhteistyöstä Aluehallintoviraston kannan mukaan yhteistyötä kannattaa miettiä jo toiminnan suunnitteluvaiheessa (vrt. avustushakemukset). Hyväksi koettu keino yhteistyön laajentamiseen on kunnan Liikkuva koulu -ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajat niistä tahoista, joiden kanssa yhteistyötä halutaan vahvistaa (esim. kouluterveydenhuolto, kunnan tekninen toimi). Yhteistyössä haastavaa on ajan ja vastuuhenkilön löytyminen. Yhteistyön tekeminen on osa koulun toimintakulttuuria; monet koulut ovat tottuneet toimimaan yksin. Tärkeää on yhteisten tavoitteiden löytäminen ja tasapuolinen työnjako. Henkilöillä on yhteistyön tekemisessä merkittävä rooli. Yhteistyö huoltajien kanssa Monessa koulussa yhteistyö huoltajien kanssa koetaan hankalaksi etenkin yläkoulussa (pois lukien 7. luokan alku). Koetaan, että vanhemmat haluavat vetäytyä. Monia vanhempia on vaikea edes tavoittaa, jolloin tavoitteet vanhempien osallistumisesta eivät saisi olla liian korkealla. Usein vanhempainyhdistykset ovat aktiivisia, mutta harvojen harteilla. Vanhemmilla on usein hyviä linkkejä moniin yhteistyökumppaneihin, joita koulun kannattaisi hyödyntää. Jossain koulussa tämä oli otettu toisena toimintavuonna Liikkuva koulu -toiminnan kehittämisen teemaksi. Kokemuksia kouluissa on esim. koulun pihamaalausten toteuttamisesta huoltajien kanssa, yhteisistä koko perheen liikuntatapahtumista ja toiminnallisista vanhempainilloista. Lauantaikoulupäivä voidaan järjestää yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat suunnistaa koulun pihalla oppilaiden tekemällä radalla, järjestää teemapäivää yhdessä koulun väen kanssa tai toimia avustajina. Oulussa oli kokemuksia jopa koko perheen perinneleikkipäivästä, josta yläkoulun oppilaatkin olivat tykänneet.

8 Kokemuksia on myös vanhempien suunnittelemasta ja järjestämästä perheliikuntakerhosta, johon vanhemmat osallistuvat yhdessä luokkalaisen kanssa. Koulu antaa tilat ja välineet kerhon käyttöön ja muistaa kerhoa esim. kevätjuhlassa. Yhteistyötä huoltajien kanssa toivotaan koulumatkaliikunnan edistämisessä. Koulumatkat ovat vanhempien vastuulla, ja monissa kouluissa on kokemuksia, että vanhemmat kuljettavat lapsia ja nuoria autolla kouluun todella lyhyitäkin matkoja. Joissain kouluissa kokemuksia huoltajien vetämästä Kävelevästä tai pyöräilevästä koulubussista. Pidettiin tärkeänä, että vanhemmat saisivat koulussa uusia positiivisia kokemuksia toiminnallisuudesta ja liikkumisen tavoista. Tällä voitaisiin vaikuttaa mahdollisiin aiempiin (esim. omien kouluaikojen aikaisiin) asenteisiin. Huoltajat eivät useinkaan ole kovin tietoisia Liikkuvasta koulusta. Kun viestitään huoltajille Liikkuvasta koulusta, sanoituksella on koettu olevan paljon merkitystä: esim. puhutaanko liikunnasta vai hyvinvoinnista. Samoin tiedottamisen ajankohta kannattaa huomioida: esim. koulumatkojen kulkemisesta pyöräteiden sulettua. (*Liikkuvan koulun sivuilla on Liikkuvan koulun aiheista valmiita materiaaleja ja diaesityksiä esim. vanhempainiltoihin.) Pidettiin tärkeänä, että Liikkuva koulu -toimintakulttuuri siirtyisi alakoulusta yläkouluun, myös vanhempien osallistumisen kannalta. Tämän suhteen pidettiin tärkeänä, että muutettaisiin koulun arkisia käytäntöjä, ei niinkään kokeiluja tai muuta ohimenevää. Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa Kouluissa uskotaan, että 5. ja 8. luokan laajat terveystarkastukset ja niihin liittyvä Move! - fyysisen toimintakyvyn mittausjärjestelmä voivat lisätä yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Kouluterveydenhuoltajien osaamista etenkin vähän liikkuvien oppilaiden ja liikkumattomuuden terveysriskien suhteen kannattaisi hyödyntää enemmän. Terveydenhoitajayhteistyöhön vaikuttaa paljon terveydenhoitajan aktiivisuus ja tavoitettavuus. Koulujen verkostoituminen Työpajan osallistujien mielestä koulujen väliseen verkostoitumiseen kannattaa panostaa. Koulujen verkostoitumista on lisännyt, kun kunta on järjestänyt esimerkiksi koulutustilaisuuksia tai muita tapaamisia kaikille kouluille (4-5 krt/v). Koulujen välinen hyvien käytäntöjen jakaminen on koettu mielekkääksi. Joissakin kunnissa on yhdistetty kerhotoimintaa siten, että eri kerhot toimivat eri kouluilla, ja niihin osallistuvat kaikki oppilaat koulurajoista riippumatta. Joissakin kunnissa kaikki koulut hyödyntävät vaikkapa yhden koulun frisbeegolfrataa tai parkour-rataa varaamalla radalle vuoron etukäteen. Kiinnitettiin huomiota myös yksityiskoulujen ja normaalikoulujen asemaan koulujen välisessä verkostoitumisessa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on rajannut, että helsinkiläiset lapset opiskelevat myös yksityiskouluissa ja siten kaikki kaupungin Liikkuva koulu -tarjonta on myös yksityiskoulujen hyödynnettävissä. Yksityiskoulut ja normaalikoulut kannattaa kutsua mukaan myös koulujen yhteispalavereihin.

9 Yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kanssa Osallistujien mukaan yhteistyö eri hallintokuntien välillä kannattaa luoda hallinnon tasolla, jolloin se valuu koulujen hyödyksi. Varsinkin isommissa kaupungeissa on koettu mielekkääksi, että esimerkiksi seurayhteistyö koordinoidaan kunnan kautta sen sijaan, että kaikki seurat ottavat yhteyttä suoraan kouluihin. Keskustelua käytiin siitä, pitäisikö yhteistyön tapahtua seuran, koulun vai kunnan aloitteesta. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa Yläkouluissa kulloinenkin huippujuttu saadaan helposti oppilaiden saavutettavaksi seurojen avulla. Seurat järjestävät kouluilla lajikokeiluja ja teemapäiviä (ja saavat itse lisää jäseniä, jolloin toiminta hyödyttää molempia). Koulun sisäinen yhteistyö henkilökunnan kanssa Osa toimintakulttuuria Tärkeää Liikkuva koulu -toiminnan näkökulman laajentaminen.