KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ
|
|
- Jarkko Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 100 vuotta maaseudun puolesta KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ Pekka Vuorinen Tulin Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajaksi nuorena kalatalousteknikkona vuonna Edeltäjiäni olivat olleet kalatalousneuvojat Heikki Häyrynen, Toivo Hakola ja Ilmari Vuorinen. Häyrynen aloitti vuonna 1912, Hakola 1924 ja Vuorinen Työtä maanviljelystäkin vanhemman ravinnonhankintatavan ja elinkeinon hyväksi on tehty pitkäjänteisesti, vaikka organisaatiomallit ovat välillä muuttuneet. Yksi hyvä pirkanmaalainen idea on Tampereen Kalamarkkinat, mallia on otettu muihinkin sisämaan kaupunkeihin. Kuva on Farmari-näyttelystä 2005, johon toimme täytetyn monnin. Se on pyydystetty 1864 Janakkalassa; pian laji kuoli sukupuuttoon, ilmeisesti ilmaston kylmenemisen vuoksi. Nykyään kalavesiä hoidetaan kestävästi. HISTORIAA KALATALOUSKESKUKSEN TOIMINNASTA Kalastus oli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden vuotuisrytmiin. Kalastus voimistui 1800-luvun lopusta järvialueilla. Kalan myyntitulot auttoivat osaltaan siirtymistä rahatalouteen. Isojaossa kylien vesialueet jätettiin lähes aina jakamatta eli vesialue jäi kylän tilojen yhteiseksi. Pääosa sisävesiemme omistuksesta on yhteistä yksityistä omaisuutta. Kiinteistöllä voi olla osuus yhteiseen alueeseen, kuten termi kuuluu. Osakaskiinteistöjen omistajat ovat siis alueen omistajia. Tuhansien hehtaarien vesialueet edustavat arvokkainta osaa näistä alueista. JÄRJESTÖJÄ ON KEHITETTÄVÄ Ensimmäiset kalastuskunnat perustettiin I maailmansodan aikoihin lähinnä ryöstökalastuksen estämiseksi. Läänin maaherrakin osaltaan kiirehti perustamistoimia. Kalastuskunnat perustettiin Pirkanmaalle pääasiassa 1950-luvulla. Ongelmaksi muodostui aikaa myöden kalavesien pirs- 193
2 ProAgria Pirkanmaa ry toutuminen. Kalastuskuntien yhteistyöorganisaatioiksi perustettiin lakisääteiset kalastusalueet. Päästiin suunnitelmalliseen kalavesien hoitotyöhön. Tätä työtä on edelleen kehitettävä. Yhdistämällä osakaskuntia (entinen kalastuskunta) saadaan toimiva perusorganisaatiotaso. Kalastusaluetoiminnan kannattavuutta voidaan parantaa yhdistämällä niitä taloudellisesti kannattaviksi yksiköiksi. KALA- JA RAPUISTUKKAITA KALAVESIIN Maanviljelysseura perusti vuonna 1915 Ylöjärven Siivikkalaan Myllypuron kalanviljelylaitoksen. Laitoksen rahoittajina ja osakkaina olivat vesistöjä kuormittavat teollisuuslaitokset. Laitos tuotti siian-, taimenen-, muikun- sekä kuhanpoikasia istutuksiin. Veden laadun heikennyttyä laitos siirrettiin Ruoveden Jäminkipohjaan. Siellä laitos on toiminnassa edelleen. Kuhan istutukset aloitettiin 1920-luvulla. Kuha kotiutettiin Längelmävedelle, Roineelle ja Vesijärveen luvulle saakka maakunnassamme oli pulaa kalaistukkaista. Kalastuskunnilta jäi käyttämättä kalavesien hoitoon tarkoitettuja varoja. Käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli tuottaa Kalatalouskeskuksen hallitus syksyllä Edestä vasemmalta myötäpäivään Matti Kauppila, Eeva Huitu, Eila Rönni, puheenjohtaja Hannu Wirola, Pekka Vuorinen, Tapio Ruohomäki ja Hannu Hakala. kalanpoikasia maakunnan tarpeisiin. Tämä tapahtui perustamalla kalankasvatuslammikoita Pirkanmaalle. Lammikkopinta-alaa oli kasvatuksessa enimmillään yli 100 ha. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan nykyisin siika- ja kuhaistukkaita. Kokemäenjoen vesistö oli Suomen jokirapupyynnin keskus 1900-luvun taitteessa. Pääosa jopa 20 miljoonaan rapuun nousseesta vuotuissaaliista meni vientiin. Rapurutto romahdutti rapukannan parissa vuosikymmenessä eikä tilanne ole sen jälkeen palautunut. Kalatalouskeskus käynnisti 1990-luvun alussa ruttoa paremmin kestävien täplärapujen istutukset. Työ on tuottanut hedelmää täplärapukannat ovat maakunnassamme 194
3 100 vuotta maaseudun puolesta hyvät pääreittivesillä. Ravustuksesta on tullut ammattikalastajille merkittävä ansionlisä. KALAMARKKINAT SYNTYIVÄT TAMPEREELLA Rannikkokaupungeissa pidetyt silakkamarkkinat ovat säilyttäneet asemansa kautta vuosikymmenten. Pirkanmaan kalatalouskeskuksessa heräsi kiinnostus samantyyppisen tapahtuman järjestämiseen. Suomen ensimmäiset kalamarkkinat pidettiin Tampereella vuonna 1991 Laukontorilla. Tapahtuman suunnittelussa tietoisesti valittiin nimeksi Kalamarkkinat. Silakkamarkkinoilla on oma historiansa eikä idean suora kopioiminen toimi. Kalamarkkinoilla tuodaan esille kaikenlaista kalaa, silakka on yksi laji muiden joukossa. Tapahtumasta on tullut tärkeä suoramyyntitapahtuma ammattikalastajille eri puolilta Suomea. Se järjestetään kaksi kertaa vuodessa; keväällä viikkoa ennen vappua, syksyllä Tampereen päivän yhteydessä. Markkinat saivat heti jakamattoman suosion. Keväällä ja syksyllä tapahtumassa on käynyt noin asiakasta eli vuodessa noin Tampereen kalamarkkinoista on otettu mallia eri puolille valtakuntaa. AMMATTIKALASTUS PYSYY PIRKANMAALLA Ammattikalastuksen kannattavuuden ehdot kiristyivät ja ammattikalastajien määrä vähentyi 1950-luvulta alkaen. Ammattikalastajat joutuivat erikoistumaan sekä tehostamaan pyyntiään. Kalatalouskeskus toi maakunnan kalastajille uusia kalastusmuotoja. Ammattikalastajille esiteltiin luvuilla uusia talvinuottasekä rysäpyynnin menetelmiä. Hankittiin pyyntikalustoa, jota kalastajat saivat vuokrata pyyntikaudeksi. Vuonna 2009 läpiviedyn ammattikalastuksen kehittämisprojektin tuloksia ovat olleet mm. kalastajien verkostoituminen, kalastajien suorittamat hygieniapassit sekä uusien kalastajien mukaantulo. Samalla on todettu täplärapujen tuoma ansionlisä. PIRKANMAAN KALATALOUS- KESKUS ON KALATALOUDEN ISÄNNÖINTITOIMISTO Olemme kehittäneet toimintaa asiakaslähtöiseksi isännöintitoimistoksi ja muistaen, että myös yleisneuvonnan tarve on kasvanut. Tiedotusta on parannettu perustamalla omat kotisivut, osoitteesta löytyvät kalatalouskeskuksen tarjoamat palvelut, osakaskuntien luvanmyyntipaikat, Kalapassin kalastusluvat, keskeistä tietoa ravustuksesta, Tampereen kalamarkkinoista ym. Kalatalouskeskuksen kotisivujen kokonaiskävijämäärä oli vuonna Useana vuonna olemme julkaisseet nelivärisen tabloidikokoisen Kalatalo.fi - lehden. Aamulehden liitteenä sitä on levitetty kpl ja lisäksi lehteä on jaettu kalamarkkinoilla. Aiheina ovat olleet mm. maakunnan ammattikalastus, osakaskuntien yhdistäminen, kalastuslain muutos ja kalastuslupajärjestelmä. Tampereen kalamarkkinoista on julkaistu kartta, ohjelma ja myyjäluettelo, sekä esitelty kalatalouden nettilinkkejä. Kalatalouskeskuksesta saa kalatalouden järjestöjen tarvitsemia palveluita mm. kalavesien suunnitteluun, kalastuksen valvontaan, kala- ja rapuistutuksiin ja kokouksen järjestämisestä aina osakaskunnan yhdistämispalveluihin sekä edunvalvontakysymyksiin. Jäsenistölle on postitettu Kalatalo uutiset kolme neljä kertaa vuodessa. Kalatalouskeskus on tehnyt uraa uurtavaa työtä maamme matkailukalastuksen kehittäjänä. Virkistyskalastajien kalastusmahdollisuuksia on parannettu luomalla kalastusalueiden kanssa yhtenäisiä lupa-alueita. Kalatalouskeskuksel- 195
4 ProAgria Pirkanmaa ry la on keskitetty luvanmyyntijärjestelmä, Kalapassin kalastusluvat. Vuonna 2009 myytiin 2611 kalastuslupaa. Kalatalouskeskuksessa hoidettiin viranomaistehtäviä aina 1980-luvulle saakka, jolloin valtionhallinnolle perustettiin oman organisaatio, nykyinen ELY-keskuksen kalatalousryhmä. Edeltäjäni työskentelivät neuvontajärjestön ainoina ympärivuotisina kalataloustoimihenkilöinä, 1980-luvulla vakansseja saatiin lisää. Piirikonsulentti Juha Lehtonen palkattiin 1985 ja kalastusbiologi Eija Kirjavainen Vuonna 2010 Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toimihenkilöihin kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi suunnittelija FM Päivi Pyyvaara ja projektipäällikkö iktyonomi Ismo Kolari. Ote Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran 50-vuotishistoriikista: Runsasta mielenkiintoa kuuluu herättäneen Kalan käytön mainostuspäivät, jotka järjestettiin yhdessä Suomen Kalatalousyhdistyksen ja Tampereen Marttayhdistyksen kanssa lokakuun lopulla Osasto oli sijoitettu Tampereen Teatteritalon terassille ja oli näytteillä pääasiassa suolattua, maustettua, savustettua ja tuoretta meren ja Laatokan kalaa. N henkilön kerrotaan tutustuneen näyttelyyn. Tampereen kalamarkkinoilla 2008 esiteltiin yleisölle ravunsyönnin saloja. Kuvassa vasemmalta suunnittelija Päivi Pyyvaara, Pekka Vuorinen ja Hannu Wirola. 196
5 100 vuotta maaseudun puolesta KALASTUSMATKAILUSTA ELINKEINOTOIMINTAA Ismo Kolari Aloitin vuonna 1989 Pirkanmaan kalatalouspiirin kalatalouskonsulenttina. Aiempi työkokemus oli kertynyt kalanviljelylaitoksilla eri puolella Suomea. Hoitelin monipuolisia kalatalousneuvojan tehtäviä vuoteen 1998 saakka. Kala- ja rapuistutukset, järjestö- ja yleisneuvonta ja erilaiset istutusten tuloksellisuusselvitykset ja tutkimukset olivat keskeisiä töitä luvun lopulta lähtien pääosa työajasta kului kalastusmatkailuhankkeiden parissa. Maakunnallisten Kuhamaa-hankkeiden ohella kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman laadinta ja kansallisen kalastusmatkailuportaalin toteuttaminen ovat olleet työuran merkkipaaluja. Nykyaikainen kalastusmatkailu kehittyi maassamme luvuilla. Kalatalousalan perinteisten elinkeinojen harjoittajien määrän laskiessa kalastusmatkailusta tuli alan kasvava osa-alue. Pirkanmaan kalatalouskeskus on ollut kalastusmatkailun uranuurtajia Suomessa. Pirkanmaalla on hyvät luontaiset edellytykset kalastusmatkailulle. Alueella on paljon vesistöjä, monipuoliset kalakannat, toimivat lupajärjestelmät, hyvät yhteydet ja runsaasti muuta matkailutarjontaa. Varsinainen kalastusmatkailuun liittyvä yritystoiminta oli kuitenkin vähäistä 1990-luvulle tultaessa, vaikka monet maaseudun majoitustiloja vuokraavat ja ravitsemuspalveluja tarjoavat yrittäjät saivat enemmän tai vähemmän säännöllistä tuloa kalastuksen harrastajilta. LÄHTÖLAUKAUS PIONEERIHANKKEILLA Kalatalouskeskus toteutti vuosina muutaman lyhytkestoisen pioneeriprojektin. Kalastusopaskurssi, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kala- ja matkailualan verkostoituminen kuuluivat hankkeiden ohjelmaan. Lisäksi yrittäjiä avustettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja tuotettiin opasmateriaalia. Kalastusbiologi Eija Kirjavainen ja projektipäällikkö Markku Savola toimivat vetäjinä ensimmäisissä hankkeissa. Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi maaseudun kehittämisvarat mahdollistivat laajemman hankerahoituksen. Vuonna 1998 käynnistyi Kalastusmatkailun kehittämishanke Pirkanmaalla, joka sai työnimekseen Kuhamaa. KUHAMAA-BRANDIA RAKENTAMAAN Kuhamaa koulutti ja avusti majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä palvelujen kehittämisessä, toteutti KalaMökki-kartoituksia ja julkaisi maakunnallisen kalastusmatkailuesitteen ja internetsivut. Sisäinen 197
6 ProAgria Pirkanmaa ry Lupaavien tulosten ansiosta hanketoiminta sai jatkoa luvun aikana toteutettiin vielä kaksi TE-keskuksen rahoittamaa laajempaa Kuhamaa-hanketta ja Zanderland-hanke kansallisin varoin. Viimeisin projekti, vuonna 2008 käynnistynyt Kansainvälisesti kalavesillä on meneillään tätä kirjoitettaessa. Kuhamaa toimi Pirkanmaan kalastusmatkailun markkinointinimikkeenä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Maakunnalle rakennettiin määrätietoisesti Kuhamaaeli Zanderland-brandia. Venäjällä maakuntaa tehtiin tunnetuksi nimellä Krai Cydaka (Kuhan maa). UUDEN LUOMISEN TUSKAA Saksalaisen Fisch & Fang -lehden tutustumisretken kohokohtia elokuussa 2009 olivat isojen kalojen väsyttelyt. Markus Heinen nelisivuisen jutun viimeisen kuvan teksti kuului: Kruunaava loppu: Ismo sai pienellä kumikalalla tämän viisikiloisen hauen vähän ennen auringonlaskua. Hektisimmät hetket koettiin kuitenkin Kyrösjärvellä, kun kalastusopas Kalle Paavolan jigiin nappasi pikkukuha. Kuhaan iski heti perään noin kymppikiloinen hauki. Schade totesi Markus, kun se meni menojaan teutaroituaan aikansa veneen vieressä. Hienot tunnelmat ja kesäinen järviluonto taltioituivat lehden liitteenä jaetulle DVD:lle. Kuva: Christian Hoch. markkinointi ja maakunnan toimijoiden herättely kalastusmatkailun mahdollisuuksien oivaltamiseksi kuuluivat alkuaikojen keskeisiin toimiin. Pirkanmaan kalavesiä ja yrityksiä tehtiin tunnetuksi kotimaisilla erä- ja matkamessuilla ja ERÄ-lehden toimittajavierailuilla. Kalastusmatkailutuotekansiot toimitettiin myyntiorganisaatioille ja yrityksille sihteeri- ja assistenttimessuilla. Yrittäjien, asiakkaiden ja myytävien tuotteiden vähäisyys, harrastelijamaisuus ja näkemyksen kapea-alaisuus olivat leimaa antavia piirteitä alkuaikoina. Ei oikein tiedetty, miten ja kenelle kalastusmatkailutuotteita pitäisi rakentaa ja markkinoida. Yrittäjien kalusto oli alkuvaiheessa melko puutteellista. Asiakkaille ei ollut välttämättä tarjolla edes kumisaappaita. Majoitusyrittäjien kiinnostus kalastusmatkailun kehittämiseen oli vaihtelevaa. Muutama yritys panosti tosissaan kalastusteemaan, iso joukko oli mukana 198
7 100 vuotta maaseudun puolesta joissakin toimenpiteissä. Vuosittain noin parikymmentä majoitusyritystä osallistui hankkeiden toimenpiteisiin. KALASTUSOPPAAT SUUNNAN NÄYTTÄJINÄ Kalastusmatkailupalvelujen aktiivisimpina kehittäjinä olivat ohjelmapalveluja tarjoavat kalastusopasyritykset. Tyypillinen kalastusopasyritys on sivutoiminen yhden kahden henkilön pyörittämä yritys, jonka toiminta keskittyy avovesikaudelle. Kalastusoppaiden pääasiakaskunnaksi muodostuivat yritysasiakkaat ja ulkomaiset lomamatkailijat. Ulkomaalaisten osuus korostui myös yritysasiakkaissa moni oppaan veneeseen kapuava asiakas oli kansainvälistä kaupankäyntiä harjoittavan suomalaisen firman ulkomainen yhteistyökumppani tai työntekijä. Useita opasyrityksiä syntyi ja kuoli lukujen aikana. Riittävän asiakaskunnan löytäminen oli ongelmallista ja kaikki liikeideat eivät toimineet luvun loppupuolella maakunnassamme oli kymmenkunta toimivaa kalaopasyritystä. Kalastusmatkailuyritysten toiminta keskittyi maaseudun isoille järville. Yritysten osaaminen, aktiivisuus, verkostoitumiskyky ja sijainti olivat keskeisiä tekijöitä niiden menestyksen kannalta. VIENTITULOJA KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA Suomalaisissa vapaa-ajan matkailijoissa ei ollut nähtävissä suurta kasvupotentiaalia ja painopistettä alettiin siirtää ennen 2000-luvun puoliväliä ulkomaan markkinoiden suuntaan. Venäjällä on arvioitu olevan miljoonaa ja muualla Euroopassa 25 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Markkinointia tehtiin Venäjälle, Saksaan, Baltian maihin, Ukrainaan, Puolaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Iso-Britanniaan, Ranskaan, Italiaan, Hollantiin, Espanjaan ja Irlantiin. Tärkeimpiä ulkomaan toimenpiteitä olivat media- ja matkanjärjestäjävierailut ja -yhteistyö, kalastusmatkailuesitteiden ja internetsivujen kieliversiot, messuesiintymiset ja ilmoitukset matkailujulkaisuissa. Mediavierailujen tuloksena ulkomaisissa kalastus-, aikakaus- ja sanomalehdissä julkaistiin useita artikkeleita Pirkanmaasta. Muun muassa Venäjän ja Saksan merkittävimmät kalastuslehdet tekivät näyttäviä juttuja. Näkyvyyttä saatiin myös useilla ulkomaisilla TV-kanavilla. Koulutus ja neuvonta, yrittäjien mukanaolo messumatkoilla, kanssakäyminen myyjätahojen kanssa ja ulkomaalaisten kalastusmatkailuasiakkaiden kohtaaminen lisäsivät yrittäjien tietämystä kansainvälisistä markkinoista. Kielitaidon parantamiseksi järjestettiin täsmäkoulutusta ja laadittiin kalastusmatkailun palvelusanastoja. VENÄJÄ TÄRKEIN MARKKINA Venäjän toimenpiteet aloitettiin vuonna Venäjänkielistä markkinointimateriaalia tuotettiin runsaimmin ja sen jakelua hoidettiin erityisesti Pietarissa. Maakunnan kohteisiin järjestettiin tutustumismatkoja kymmenille matkanjärjestäjille ja median edustajille. Vuosina kalastusmatkailuhankkeissa toteutettiin kaikkiaan 13 ulkomaista messuesiintymistä, joista yhdeksän oli Pietarissa ja Moskovassa. Lisäksi tavattiin venäläisiä matkanjärjestäjiä workshopeissa. Kansainvälisen markkinoinnin tulokset alkoivat näkyä kunnolla muutaman vuoden kuluttua markkinoinnin aloittamisesta. Vuosikymmenen loppupuolella kalastavia asiakkaita alkoi saapua maakuntaan kiihtyvällä tahdilla monista eri maista. 199
8 ProAgria Pirkanmaa ry VALKOLIHAISIA LAJEJA VAPAVÄLINEILLÄ Kalastusmatkailijat kalastavat pääasiassa vapavälineillä ja varsinkin ulkomaiset asiakkaat suosivat aktiivista heittokalastusta. Luontaisesti lisääntyvät valkolihaiset petokalat hauki, kuha ja ahven ovat tärkeimmät saalislajit. Majoitusyrittäjillä kalastusmatkailun päätuotteena on omatoiminen kalastusloma mökillä, opasyrityksillä muutaman tunnin ohjattu kalastusretki. Pirkanmaan kalastusmatkailun tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat talvikalastusmatkailun kehittäminen, majoituskohteiden venekaluston ja yrittäjien osaamisen parantaminen ja markkinoinnin jatkaminen. Molemminpuolinen yhteistyö naapureiden kanssa tiivistyi ja johti hyviin tuloksiin. Venäjän merkittävimmät kalastusmatkanjärjestäjät Geo ja Rostravel sekä kalastuslehti Rybolov Elite saapuivat kuhakalaan Sastamalan Rautavedelle kesäkuussa Seuraavana vuonna venäläisiltä tuli vastavuoroinen kutsu lehdistömatkalle Volgan suistoon monnia pyytämään. Volgalla emme kuitenkaan päässeet parhaille kalapaikoille, koska presidentti Putin oli tulossa kalaan samoille apajille. Kuva: Ismo Kolari. PITKÄJÄNTEISYYS TOI TULOSTA Pitkäjänteisyys hanketoiminnassa ja laaja verkostoituminen kalastus- ja matkailualan kanssa olivat avaintekijöitä kalastusmatkailun kehittymisessä. Yhteistyötä tehtiin maa- ja valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden (GoTampere, MEK), kalastusmatkailu- ja matkailuhankkeiden, incoming-toimistojen ja eri sidosryhmien kanssa. Kalastusalueet olivat vahvasti mukana tukemassa hankkeita. 200
Kalastuksen historiaa
Kalastuksen historiaa Esihistoriallisessa Suomessa kalastus oli pääelinkeino. Eräkauden jälkeen kalastuksesta tuli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden
LisätiedotVenäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat
Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,
LisätiedotVenäjän laadukkain kalastuslehti Rybolov Elite Vilppulassa 15.6.2005
Kalastusmatkailun kehittäminen Suomessa / Case Tampere Region Projektipäällikkö Ismo Kolari, Kansainvälisesti kalavesillä ProAgria Pirkanmaa, ismo.kolari@proagria.fi Murmansk, 14.-15.10.2008 Venäjän laadukkain
LisätiedotPirkanmaan kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2011
Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2011 1. Kertomusvuonna toiminnassa paljon keskustelua on herättänyt mm. ProAgrioiden (Pirkanmaa, Häme, Etelä-Karjala, Uusimaa, Kymi) yhdistäminen
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle
Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotKalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallinen toimenpideohjelma : tulokset ja vaikuttavuus
Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallinen toimenpideohjelma 2008 2013: tulokset ja vaikuttavuus Kalatalouspäällikkö, FT Jorma Tiitinen Etelä-Savon ELY-keskus Toimenpideohjelma ja sen toteutus Työryhmämietintö
LisätiedotKalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla (Kuhamaa) 9.11.1998-31.5.2000. Loppuraportti
Kalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla (Kuhamaa) 9.11.1998-31.5.2000 Loppuraportti Pirkanmaan kalatalouskeskus 2000 KUHAMAA Kalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla Pirkanmaan maaseutukeskus
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotPÄIVI VUORINEN p sihteeri, kirjanpito, tilintarkastus, isännöinti- ja sihteeripalvelut,
PEKKA VUORINEN toiminnanjohtaja p. 050-5929255 johtaminen, yleisneuvonta, Tampereen kalamarkkinat, kala- ja rapuvesien hoitotoimet, istutukset, järjestötoiminta PÄIVI PYYVAARA suunnittelija / kalastusbiologi
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotOma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotHannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1
Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotOSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN
OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN HYÖDYT MM. KUNNOSTUKSISSA JA KALAKANTOJEN HOIDOSSA Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Projektipäällikkö Jouni Kivinen, Metsähallitus 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
Lisätiedotwww.kalapassi.fi 20.11.2014 Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen 13.11.2014
KALAPASSI Ensimmäiset luvat myyntiin v 1991 Pirkanmaan kaikki keskeiset vesialueet Kalapassin verkkokauppa www.kalapassi.fi: Pirkanmaan kalastusalueiden vieheluvat; Tampereen kaupungin kalastus- ja ravustusluvat;
LisätiedotVapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia 2 / VAPAA-AJAN KALATALOUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA TAHTOTILA JA TAVOITTEET Lähivuosina vapaa-ajankalastus on suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus,
LisätiedotToiminnanjohtajan kokemukset kalatalousalueen ensimmäisistä kuukausista
Toiminnanjohtajan kokemukset kalatalousalueen ensimmäisistä kuukausista Toiminnanjohtaja Päivi Pyyvaara, Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue Pirkanmaan kalatalouskeskus ry Toimialue Muodostui Vammalan
LisätiedotVASTUULLINEN VESIENOMISTUS
VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2005
Toimintakertomus vuodelta 2005 1. Yleistä Usean vuoden omistajakorvaukset ovat olleet valitusten takia jakamatta. Tilanne heikensi asiakkaittemme ostokykyä. Loppuvuonna rahavarat purkautuvat ja järjestöt
LisätiedotVesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
LisätiedotKalastusmatkailun merkitys Suomessa
Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKalastuksen valvonta muuttui
Kalastuksen valvonta muuttui 1.4.2012 Pyydysten merkintä Kalastuksen valvojille tutkinto Raportointi entistä tärkeämpää Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry:n valvontatyökalu Ennen tehtiin näin: Kartta missä
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotENNEN KALASTUSOPASKILTAA
Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta
Lisätiedot1. Hallinto ja kokoukset
1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen
LisätiedotTARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,
LisätiedotETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY
ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotHANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä
HANKEHAKEMUS Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä Hakija ry Puutarhakatu 19 A 20500 Turku ry on alueellinen kalatalouden edistämisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1951. Tuolloin yhdistyksen
LisätiedotKUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA
KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotAjankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Ajankohtaista kalataloudesta Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 24.4.2018 Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Esityksen sisältö Kalatalouden yleistilanne Kalatalousalueet ja osakaskunnat Käyttö-
LisätiedotTARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001
1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa
LisätiedotKalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit
Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Antti Lappalainen ja Tapio Keskinen Tampere 10.11.2017 Kalatalouden ympäristöohjelma Taustaa Kalastuslain uudistus: Tarkoituksena on mm. antaa työvälineet kalastuksen
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla
LisätiedotPuulan kalastusalueen toimintakertomus 2013
Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotSisällysluettelo Toiminta-ajatus... 2 Yleiset toimintaedellytykset... 2
Toimintasuunnitelma 2019 2019 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus... 2 Yleiset toimintaedellytykset... 2 A OSA : Maa- ja Metsätalousministeriön asettamat tulostavoitteet vuodelle 2019.... 4 1. Kalatalousalueiden
LisätiedotERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA
1 ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA RAUNO JAATINEN KESÄLAHDEN KALASTUS OY 2006 Kuva: Rauno Jaatinen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3. TULOKSET...
LisätiedotKalastuksen valvonta muuttui
Kalastuksen valvonta muuttui 1.4.2012 Pyydysten merkintä Kalastuksen valvojien koulutus Alamittaiset laskettava välittömästi veteen Ym. Pirkanmaan kalatalouskeskus ry. tekee Pirkanmaalla valvontatehtäviä
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotKatsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto
Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI. ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus
ZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus ZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotMerikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura
Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto
Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotEtelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi
Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi Missio & visio Missio Johtaa ja toteuttaa maakunnan matkailumarkkinointia yhteismarkkinoinnin perusperiaatteiden mukaisesti (kotimaa ja kv) Visio Suomen suosituin
LisätiedotKANSAINVÄLISESTI KALAVESILLÄ
Hanke kalastusmatkailun Pirkanmaan kärkituotteen eurooppalaistamiseksi KANSAINVÄLISESTI KALAVESILLÄ 2008-2012 Kansi: Valkolihaiset kalalajit ovat keskeisimmät saalislajit Suomen ja Pirkanmaan kalastusmatkailussa.
LisätiedotKalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Kalastusmatkailu Riesa vai resurssi Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 10.11.2016 Rovaniemi Onko se riesa? Fil.lis Jorma Tiitisen maantieteen
LisätiedotKalatalouden rahoituksen käyttö:
Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous
LisätiedotKALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon
KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,
LisätiedotNäsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista
Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille
LisätiedotKalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana
Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana isännöitsijä Toivo Korhonen Koitereen ja Koitajoen kalastusalueet Ilomantsi, Pohjois-Karjala gsm 0400 858 929 toivo.korhonen@vara.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotKUHAMAA (2000-2003) LOPPURAPORTTI. Pirkanmaan Maaseutukeskus ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus
KUHAMAA (2000-2003) LOPPURAPORTTI Pirkanmaan Maaseutukeskus ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT.... 3 2. TAUSTAA...... 4 3. PROJEKTIN HENKILÖSTÖ JA HALLINNOINTI...
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotMiksi yhteinen vesialue?
Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset
LisätiedotSuur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020
Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotPOHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA
POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA VIITASAARI 2015 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 16. huhtikuuta. Äänivaltaisia
LisätiedotOsakaskuntien rooli kunnostuksissa
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Suomen ympäristökeskus 26.1.2012 Osakaskuntien rooli kunnostuksissa Juha Keto Päijät Hämeen Kalatalouskeskus ry keto.juha@gmail.com Mikä on yhteinen
LisätiedotKalastuslain kokonaisuudistus
Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään
LisätiedotRauta- ja Liekoveden sekä osin Vaunujoen vesialueiden osakaskuntien kokouksiin
KOKOUSKUTSU Rauta- ja Liekoveden sekä osin Vaunujoen vesialueiden osakaskuntien kokouksiin torstaina 11.5.2017 Kauppalan talo, valtuustosali (Puistokatu 10,Sastamala) Kokouksissa päätetään Rautaveden Sastamalan
LisätiedotKalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön tulosohjaama toiminta
LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2019-2020 Yleistä Vuosi 2019 on Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen 69. toimintavuosi. Sen toiminta-alue on vuoden alusta laajentunut kattamaan
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotKaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa
Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotRapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti
Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden
LisätiedotProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila
ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotPro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014
Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotTIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA TAVOITTEENA YHTENÄISET VESIALUEET, TOIMIVAT OSAKASKUNNAT
LisätiedotEteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön
Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen
LisätiedotAmmattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009
Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä
LisätiedotItä-Puulan - Korpijärven osakaskunta
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
Lisätiedot5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--
* MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus
Lisätiedot