KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ"

Transkriptio

1 100 vuotta maaseudun puolesta KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ Pekka Vuorinen Tulin Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajaksi nuorena kalatalousteknikkona vuonna Edeltäjiäni olivat olleet kalatalousneuvojat Heikki Häyrynen, Toivo Hakola ja Ilmari Vuorinen. Häyrynen aloitti vuonna 1912, Hakola 1924 ja Vuorinen Työtä maanviljelystäkin vanhemman ravinnonhankintatavan ja elinkeinon hyväksi on tehty pitkäjänteisesti, vaikka organisaatiomallit ovat välillä muuttuneet. Yksi hyvä pirkanmaalainen idea on Tampereen Kalamarkkinat, mallia on otettu muihinkin sisämaan kaupunkeihin. Kuva on Farmari-näyttelystä 2005, johon toimme täytetyn monnin. Se on pyydystetty 1864 Janakkalassa; pian laji kuoli sukupuuttoon, ilmeisesti ilmaston kylmenemisen vuoksi. Nykyään kalavesiä hoidetaan kestävästi. HISTORIAA KALATALOUSKESKUKSEN TOIMINNASTA Kalastus oli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden vuotuisrytmiin. Kalastus voimistui 1800-luvun lopusta järvialueilla. Kalan myyntitulot auttoivat osaltaan siirtymistä rahatalouteen. Isojaossa kylien vesialueet jätettiin lähes aina jakamatta eli vesialue jäi kylän tilojen yhteiseksi. Pääosa sisävesiemme omistuksesta on yhteistä yksityistä omaisuutta. Kiinteistöllä voi olla osuus yhteiseen alueeseen, kuten termi kuuluu. Osakaskiinteistöjen omistajat ovat siis alueen omistajia. Tuhansien hehtaarien vesialueet edustavat arvokkainta osaa näistä alueista. JÄRJESTÖJÄ ON KEHITETTÄVÄ Ensimmäiset kalastuskunnat perustettiin I maailmansodan aikoihin lähinnä ryöstökalastuksen estämiseksi. Läänin maaherrakin osaltaan kiirehti perustamistoimia. Kalastuskunnat perustettiin Pirkanmaalle pääasiassa 1950-luvulla. Ongelmaksi muodostui aikaa myöden kalavesien pirs- 193

2 ProAgria Pirkanmaa ry toutuminen. Kalastuskuntien yhteistyöorganisaatioiksi perustettiin lakisääteiset kalastusalueet. Päästiin suunnitelmalliseen kalavesien hoitotyöhön. Tätä työtä on edelleen kehitettävä. Yhdistämällä osakaskuntia (entinen kalastuskunta) saadaan toimiva perusorganisaatiotaso. Kalastusaluetoiminnan kannattavuutta voidaan parantaa yhdistämällä niitä taloudellisesti kannattaviksi yksiköiksi. KALA- JA RAPUISTUKKAITA KALAVESIIN Maanviljelysseura perusti vuonna 1915 Ylöjärven Siivikkalaan Myllypuron kalanviljelylaitoksen. Laitoksen rahoittajina ja osakkaina olivat vesistöjä kuormittavat teollisuuslaitokset. Laitos tuotti siian-, taimenen-, muikun- sekä kuhanpoikasia istutuksiin. Veden laadun heikennyttyä laitos siirrettiin Ruoveden Jäminkipohjaan. Siellä laitos on toiminnassa edelleen. Kuhan istutukset aloitettiin 1920-luvulla. Kuha kotiutettiin Längelmävedelle, Roineelle ja Vesijärveen luvulle saakka maakunnassamme oli pulaa kalaistukkaista. Kalastuskunnilta jäi käyttämättä kalavesien hoitoon tarkoitettuja varoja. Käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli tuottaa Kalatalouskeskuksen hallitus syksyllä Edestä vasemmalta myötäpäivään Matti Kauppila, Eeva Huitu, Eila Rönni, puheenjohtaja Hannu Wirola, Pekka Vuorinen, Tapio Ruohomäki ja Hannu Hakala. kalanpoikasia maakunnan tarpeisiin. Tämä tapahtui perustamalla kalankasvatuslammikoita Pirkanmaalle. Lammikkopinta-alaa oli kasvatuksessa enimmillään yli 100 ha. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan nykyisin siika- ja kuhaistukkaita. Kokemäenjoen vesistö oli Suomen jokirapupyynnin keskus 1900-luvun taitteessa. Pääosa jopa 20 miljoonaan rapuun nousseesta vuotuissaaliista meni vientiin. Rapurutto romahdutti rapukannan parissa vuosikymmenessä eikä tilanne ole sen jälkeen palautunut. Kalatalouskeskus käynnisti 1990-luvun alussa ruttoa paremmin kestävien täplärapujen istutukset. Työ on tuottanut hedelmää täplärapukannat ovat maakunnassamme 194

3 100 vuotta maaseudun puolesta hyvät pääreittivesillä. Ravustuksesta on tullut ammattikalastajille merkittävä ansionlisä. KALAMARKKINAT SYNTYIVÄT TAMPEREELLA Rannikkokaupungeissa pidetyt silakkamarkkinat ovat säilyttäneet asemansa kautta vuosikymmenten. Pirkanmaan kalatalouskeskuksessa heräsi kiinnostus samantyyppisen tapahtuman järjestämiseen. Suomen ensimmäiset kalamarkkinat pidettiin Tampereella vuonna 1991 Laukontorilla. Tapahtuman suunnittelussa tietoisesti valittiin nimeksi Kalamarkkinat. Silakkamarkkinoilla on oma historiansa eikä idean suora kopioiminen toimi. Kalamarkkinoilla tuodaan esille kaikenlaista kalaa, silakka on yksi laji muiden joukossa. Tapahtumasta on tullut tärkeä suoramyyntitapahtuma ammattikalastajille eri puolilta Suomea. Se järjestetään kaksi kertaa vuodessa; keväällä viikkoa ennen vappua, syksyllä Tampereen päivän yhteydessä. Markkinat saivat heti jakamattoman suosion. Keväällä ja syksyllä tapahtumassa on käynyt noin asiakasta eli vuodessa noin Tampereen kalamarkkinoista on otettu mallia eri puolille valtakuntaa. AMMATTIKALASTUS PYSYY PIRKANMAALLA Ammattikalastuksen kannattavuuden ehdot kiristyivät ja ammattikalastajien määrä vähentyi 1950-luvulta alkaen. Ammattikalastajat joutuivat erikoistumaan sekä tehostamaan pyyntiään. Kalatalouskeskus toi maakunnan kalastajille uusia kalastusmuotoja. Ammattikalastajille esiteltiin luvuilla uusia talvinuottasekä rysäpyynnin menetelmiä. Hankittiin pyyntikalustoa, jota kalastajat saivat vuokrata pyyntikaudeksi. Vuonna 2009 läpiviedyn ammattikalastuksen kehittämisprojektin tuloksia ovat olleet mm. kalastajien verkostoituminen, kalastajien suorittamat hygieniapassit sekä uusien kalastajien mukaantulo. Samalla on todettu täplärapujen tuoma ansionlisä. PIRKANMAAN KALATALOUS- KESKUS ON KALATALOUDEN ISÄNNÖINTITOIMISTO Olemme kehittäneet toimintaa asiakaslähtöiseksi isännöintitoimistoksi ja muistaen, että myös yleisneuvonnan tarve on kasvanut. Tiedotusta on parannettu perustamalla omat kotisivut, osoitteesta löytyvät kalatalouskeskuksen tarjoamat palvelut, osakaskuntien luvanmyyntipaikat, Kalapassin kalastusluvat, keskeistä tietoa ravustuksesta, Tampereen kalamarkkinoista ym. Kalatalouskeskuksen kotisivujen kokonaiskävijämäärä oli vuonna Useana vuonna olemme julkaisseet nelivärisen tabloidikokoisen Kalatalo.fi - lehden. Aamulehden liitteenä sitä on levitetty kpl ja lisäksi lehteä on jaettu kalamarkkinoilla. Aiheina ovat olleet mm. maakunnan ammattikalastus, osakaskuntien yhdistäminen, kalastuslain muutos ja kalastuslupajärjestelmä. Tampereen kalamarkkinoista on julkaistu kartta, ohjelma ja myyjäluettelo, sekä esitelty kalatalouden nettilinkkejä. Kalatalouskeskuksesta saa kalatalouden järjestöjen tarvitsemia palveluita mm. kalavesien suunnitteluun, kalastuksen valvontaan, kala- ja rapuistutuksiin ja kokouksen järjestämisestä aina osakaskunnan yhdistämispalveluihin sekä edunvalvontakysymyksiin. Jäsenistölle on postitettu Kalatalo uutiset kolme neljä kertaa vuodessa. Kalatalouskeskus on tehnyt uraa uurtavaa työtä maamme matkailukalastuksen kehittäjänä. Virkistyskalastajien kalastusmahdollisuuksia on parannettu luomalla kalastusalueiden kanssa yhtenäisiä lupa-alueita. Kalatalouskeskuksel- 195

4 ProAgria Pirkanmaa ry la on keskitetty luvanmyyntijärjestelmä, Kalapassin kalastusluvat. Vuonna 2009 myytiin 2611 kalastuslupaa. Kalatalouskeskuksessa hoidettiin viranomaistehtäviä aina 1980-luvulle saakka, jolloin valtionhallinnolle perustettiin oman organisaatio, nykyinen ELY-keskuksen kalatalousryhmä. Edeltäjäni työskentelivät neuvontajärjestön ainoina ympärivuotisina kalataloustoimihenkilöinä, 1980-luvulla vakansseja saatiin lisää. Piirikonsulentti Juha Lehtonen palkattiin 1985 ja kalastusbiologi Eija Kirjavainen Vuonna 2010 Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toimihenkilöihin kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi suunnittelija FM Päivi Pyyvaara ja projektipäällikkö iktyonomi Ismo Kolari. Ote Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran 50-vuotishistoriikista: Runsasta mielenkiintoa kuuluu herättäneen Kalan käytön mainostuspäivät, jotka järjestettiin yhdessä Suomen Kalatalousyhdistyksen ja Tampereen Marttayhdistyksen kanssa lokakuun lopulla Osasto oli sijoitettu Tampereen Teatteritalon terassille ja oli näytteillä pääasiassa suolattua, maustettua, savustettua ja tuoretta meren ja Laatokan kalaa. N henkilön kerrotaan tutustuneen näyttelyyn. Tampereen kalamarkkinoilla 2008 esiteltiin yleisölle ravunsyönnin saloja. Kuvassa vasemmalta suunnittelija Päivi Pyyvaara, Pekka Vuorinen ja Hannu Wirola. 196

5 100 vuotta maaseudun puolesta KALASTUSMATKAILUSTA ELINKEINOTOIMINTAA Ismo Kolari Aloitin vuonna 1989 Pirkanmaan kalatalouspiirin kalatalouskonsulenttina. Aiempi työkokemus oli kertynyt kalanviljelylaitoksilla eri puolella Suomea. Hoitelin monipuolisia kalatalousneuvojan tehtäviä vuoteen 1998 saakka. Kala- ja rapuistutukset, järjestö- ja yleisneuvonta ja erilaiset istutusten tuloksellisuusselvitykset ja tutkimukset olivat keskeisiä töitä luvun lopulta lähtien pääosa työajasta kului kalastusmatkailuhankkeiden parissa. Maakunnallisten Kuhamaa-hankkeiden ohella kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman laadinta ja kansallisen kalastusmatkailuportaalin toteuttaminen ovat olleet työuran merkkipaaluja. Nykyaikainen kalastusmatkailu kehittyi maassamme luvuilla. Kalatalousalan perinteisten elinkeinojen harjoittajien määrän laskiessa kalastusmatkailusta tuli alan kasvava osa-alue. Pirkanmaan kalatalouskeskus on ollut kalastusmatkailun uranuurtajia Suomessa. Pirkanmaalla on hyvät luontaiset edellytykset kalastusmatkailulle. Alueella on paljon vesistöjä, monipuoliset kalakannat, toimivat lupajärjestelmät, hyvät yhteydet ja runsaasti muuta matkailutarjontaa. Varsinainen kalastusmatkailuun liittyvä yritystoiminta oli kuitenkin vähäistä 1990-luvulle tultaessa, vaikka monet maaseudun majoitustiloja vuokraavat ja ravitsemuspalveluja tarjoavat yrittäjät saivat enemmän tai vähemmän säännöllistä tuloa kalastuksen harrastajilta. LÄHTÖLAUKAUS PIONEERIHANKKEILLA Kalatalouskeskus toteutti vuosina muutaman lyhytkestoisen pioneeriprojektin. Kalastusopaskurssi, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kala- ja matkailualan verkostoituminen kuuluivat hankkeiden ohjelmaan. Lisäksi yrittäjiä avustettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja tuotettiin opasmateriaalia. Kalastusbiologi Eija Kirjavainen ja projektipäällikkö Markku Savola toimivat vetäjinä ensimmäisissä hankkeissa. Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi maaseudun kehittämisvarat mahdollistivat laajemman hankerahoituksen. Vuonna 1998 käynnistyi Kalastusmatkailun kehittämishanke Pirkanmaalla, joka sai työnimekseen Kuhamaa. KUHAMAA-BRANDIA RAKENTAMAAN Kuhamaa koulutti ja avusti majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä palvelujen kehittämisessä, toteutti KalaMökki-kartoituksia ja julkaisi maakunnallisen kalastusmatkailuesitteen ja internetsivut. Sisäinen 197

6 ProAgria Pirkanmaa ry Lupaavien tulosten ansiosta hanketoiminta sai jatkoa luvun aikana toteutettiin vielä kaksi TE-keskuksen rahoittamaa laajempaa Kuhamaa-hanketta ja Zanderland-hanke kansallisin varoin. Viimeisin projekti, vuonna 2008 käynnistynyt Kansainvälisesti kalavesillä on meneillään tätä kirjoitettaessa. Kuhamaa toimi Pirkanmaan kalastusmatkailun markkinointinimikkeenä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Maakunnalle rakennettiin määrätietoisesti Kuhamaaeli Zanderland-brandia. Venäjällä maakuntaa tehtiin tunnetuksi nimellä Krai Cydaka (Kuhan maa). UUDEN LUOMISEN TUSKAA Saksalaisen Fisch & Fang -lehden tutustumisretken kohokohtia elokuussa 2009 olivat isojen kalojen väsyttelyt. Markus Heinen nelisivuisen jutun viimeisen kuvan teksti kuului: Kruunaava loppu: Ismo sai pienellä kumikalalla tämän viisikiloisen hauen vähän ennen auringonlaskua. Hektisimmät hetket koettiin kuitenkin Kyrösjärvellä, kun kalastusopas Kalle Paavolan jigiin nappasi pikkukuha. Kuhaan iski heti perään noin kymppikiloinen hauki. Schade totesi Markus, kun se meni menojaan teutaroituaan aikansa veneen vieressä. Hienot tunnelmat ja kesäinen järviluonto taltioituivat lehden liitteenä jaetulle DVD:lle. Kuva: Christian Hoch. markkinointi ja maakunnan toimijoiden herättely kalastusmatkailun mahdollisuuksien oivaltamiseksi kuuluivat alkuaikojen keskeisiin toimiin. Pirkanmaan kalavesiä ja yrityksiä tehtiin tunnetuksi kotimaisilla erä- ja matkamessuilla ja ERÄ-lehden toimittajavierailuilla. Kalastusmatkailutuotekansiot toimitettiin myyntiorganisaatioille ja yrityksille sihteeri- ja assistenttimessuilla. Yrittäjien, asiakkaiden ja myytävien tuotteiden vähäisyys, harrastelijamaisuus ja näkemyksen kapea-alaisuus olivat leimaa antavia piirteitä alkuaikoina. Ei oikein tiedetty, miten ja kenelle kalastusmatkailutuotteita pitäisi rakentaa ja markkinoida. Yrittäjien kalusto oli alkuvaiheessa melko puutteellista. Asiakkaille ei ollut välttämättä tarjolla edes kumisaappaita. Majoitusyrittäjien kiinnostus kalastusmatkailun kehittämiseen oli vaihtelevaa. Muutama yritys panosti tosissaan kalastusteemaan, iso joukko oli mukana 198

7 100 vuotta maaseudun puolesta joissakin toimenpiteissä. Vuosittain noin parikymmentä majoitusyritystä osallistui hankkeiden toimenpiteisiin. KALASTUSOPPAAT SUUNNAN NÄYTTÄJINÄ Kalastusmatkailupalvelujen aktiivisimpina kehittäjinä olivat ohjelmapalveluja tarjoavat kalastusopasyritykset. Tyypillinen kalastusopasyritys on sivutoiminen yhden kahden henkilön pyörittämä yritys, jonka toiminta keskittyy avovesikaudelle. Kalastusoppaiden pääasiakaskunnaksi muodostuivat yritysasiakkaat ja ulkomaiset lomamatkailijat. Ulkomaalaisten osuus korostui myös yritysasiakkaissa moni oppaan veneeseen kapuava asiakas oli kansainvälistä kaupankäyntiä harjoittavan suomalaisen firman ulkomainen yhteistyökumppani tai työntekijä. Useita opasyrityksiä syntyi ja kuoli lukujen aikana. Riittävän asiakaskunnan löytäminen oli ongelmallista ja kaikki liikeideat eivät toimineet luvun loppupuolella maakunnassamme oli kymmenkunta toimivaa kalaopasyritystä. Kalastusmatkailuyritysten toiminta keskittyi maaseudun isoille järville. Yritysten osaaminen, aktiivisuus, verkostoitumiskyky ja sijainti olivat keskeisiä tekijöitä niiden menestyksen kannalta. VIENTITULOJA KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA Suomalaisissa vapaa-ajan matkailijoissa ei ollut nähtävissä suurta kasvupotentiaalia ja painopistettä alettiin siirtää ennen 2000-luvun puoliväliä ulkomaan markkinoiden suuntaan. Venäjällä on arvioitu olevan miljoonaa ja muualla Euroopassa 25 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Markkinointia tehtiin Venäjälle, Saksaan, Baltian maihin, Ukrainaan, Puolaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Iso-Britanniaan, Ranskaan, Italiaan, Hollantiin, Espanjaan ja Irlantiin. Tärkeimpiä ulkomaan toimenpiteitä olivat media- ja matkanjärjestäjävierailut ja -yhteistyö, kalastusmatkailuesitteiden ja internetsivujen kieliversiot, messuesiintymiset ja ilmoitukset matkailujulkaisuissa. Mediavierailujen tuloksena ulkomaisissa kalastus-, aikakaus- ja sanomalehdissä julkaistiin useita artikkeleita Pirkanmaasta. Muun muassa Venäjän ja Saksan merkittävimmät kalastuslehdet tekivät näyttäviä juttuja. Näkyvyyttä saatiin myös useilla ulkomaisilla TV-kanavilla. Koulutus ja neuvonta, yrittäjien mukanaolo messumatkoilla, kanssakäyminen myyjätahojen kanssa ja ulkomaalaisten kalastusmatkailuasiakkaiden kohtaaminen lisäsivät yrittäjien tietämystä kansainvälisistä markkinoista. Kielitaidon parantamiseksi järjestettiin täsmäkoulutusta ja laadittiin kalastusmatkailun palvelusanastoja. VENÄJÄ TÄRKEIN MARKKINA Venäjän toimenpiteet aloitettiin vuonna Venäjänkielistä markkinointimateriaalia tuotettiin runsaimmin ja sen jakelua hoidettiin erityisesti Pietarissa. Maakunnan kohteisiin järjestettiin tutustumismatkoja kymmenille matkanjärjestäjille ja median edustajille. Vuosina kalastusmatkailuhankkeissa toteutettiin kaikkiaan 13 ulkomaista messuesiintymistä, joista yhdeksän oli Pietarissa ja Moskovassa. Lisäksi tavattiin venäläisiä matkanjärjestäjiä workshopeissa. Kansainvälisen markkinoinnin tulokset alkoivat näkyä kunnolla muutaman vuoden kuluttua markkinoinnin aloittamisesta. Vuosikymmenen loppupuolella kalastavia asiakkaita alkoi saapua maakuntaan kiihtyvällä tahdilla monista eri maista. 199

8 ProAgria Pirkanmaa ry VALKOLIHAISIA LAJEJA VAPAVÄLINEILLÄ Kalastusmatkailijat kalastavat pääasiassa vapavälineillä ja varsinkin ulkomaiset asiakkaat suosivat aktiivista heittokalastusta. Luontaisesti lisääntyvät valkolihaiset petokalat hauki, kuha ja ahven ovat tärkeimmät saalislajit. Majoitusyrittäjillä kalastusmatkailun päätuotteena on omatoiminen kalastusloma mökillä, opasyrityksillä muutaman tunnin ohjattu kalastusretki. Pirkanmaan kalastusmatkailun tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat talvikalastusmatkailun kehittäminen, majoituskohteiden venekaluston ja yrittäjien osaamisen parantaminen ja markkinoinnin jatkaminen. Molemminpuolinen yhteistyö naapureiden kanssa tiivistyi ja johti hyviin tuloksiin. Venäjän merkittävimmät kalastusmatkanjärjestäjät Geo ja Rostravel sekä kalastuslehti Rybolov Elite saapuivat kuhakalaan Sastamalan Rautavedelle kesäkuussa Seuraavana vuonna venäläisiltä tuli vastavuoroinen kutsu lehdistömatkalle Volgan suistoon monnia pyytämään. Volgalla emme kuitenkaan päässeet parhaille kalapaikoille, koska presidentti Putin oli tulossa kalaan samoille apajille. Kuva: Ismo Kolari. PITKÄJÄNTEISYYS TOI TULOSTA Pitkäjänteisyys hanketoiminnassa ja laaja verkostoituminen kalastus- ja matkailualan kanssa olivat avaintekijöitä kalastusmatkailun kehittymisessä. Yhteistyötä tehtiin maa- ja valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden (GoTampere, MEK), kalastusmatkailu- ja matkailuhankkeiden, incoming-toimistojen ja eri sidosryhmien kanssa. Kalastusalueet olivat vahvasti mukana tukemassa hankkeita. 200

Kalastuksen historiaa

Kalastuksen historiaa Kalastuksen historiaa Esihistoriallisessa Suomessa kalastus oli pääelinkeino. Eräkauden jälkeen kalastuksesta tuli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Venäjän laadukkain kalastuslehti Rybolov Elite Vilppulassa 15.6.2005

Venäjän laadukkain kalastuslehti Rybolov Elite Vilppulassa 15.6.2005 Kalastusmatkailun kehittäminen Suomessa / Case Tampere Region Projektipäällikkö Ismo Kolari, Kansainvälisesti kalavesillä ProAgria Pirkanmaa, ismo.kolari@proagria.fi Murmansk, 14.-15.10.2008 Venäjän laadukkain

Lisätiedot

Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2011

Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2011 Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuodelta 2011 1. Kertomusvuonna toiminnassa paljon keskustelua on herättänyt mm. ProAgrioiden (Pirkanmaa, Häme, Etelä-Karjala, Uusimaa, Kymi) yhdistäminen

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla (Kuhamaa) 9.11.1998-31.5.2000. Loppuraportti

Kalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla (Kuhamaa) 9.11.1998-31.5.2000. Loppuraportti Kalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla (Kuhamaa) 9.11.1998-31.5.2000 Loppuraportti Pirkanmaan kalatalouskeskus 2000 KUHAMAA Kalastusmatkailun kehittämisprojekti Pirkanmaalla Pirkanmaan maaseutukeskus

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

www.kalapassi.fi 20.11.2014 Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen 13.11.2014

www.kalapassi.fi 20.11.2014 Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen 13.11.2014 KALAPASSI Ensimmäiset luvat myyntiin v 1991 Pirkanmaan kaikki keskeiset vesialueet Kalapassin verkkokauppa www.kalapassi.fi: Pirkanmaan kalastusalueiden vieheluvat; Tampereen kaupungin kalastus- ja ravustusluvat;

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2005

Toimintakertomus vuodelta 2005 Toimintakertomus vuodelta 2005 1. Yleistä Usean vuoden omistajakorvaukset ovat olleet valitusten takia jakamatta. Tilanne heikensi asiakkaittemme ostokykyä. Loppuvuonna rahavarat purkautuvat ja järjestöt

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

1. Hallinto ja kokoukset

1. Hallinto ja kokoukset 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA

ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA 1 ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA RAUNO JAATINEN KESÄLAHDEN KALASTUS OY 2006 Kuva: Rauno Jaatinen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3. TULOKSET...

Lisätiedot

ZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI. ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus

ZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI. ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus ZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus ZANDERLAND 1.4.2006-31.12.2007 LOPPURAPORTTI Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa ry:n Pirkanmaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISESTI KALAVESILLÄ

KANSAINVÄLISESTI KALAVESILLÄ Hanke kalastusmatkailun Pirkanmaan kärkituotteen eurooppalaistamiseksi KANSAINVÄLISESTI KALAVESILLÄ 2008-2012 Kansi: Valkolihaiset kalalajit ovat keskeisimmät saalislajit Suomen ja Pirkanmaan kalastusmatkailussa.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

KUHAMAA (2000-2003) LOPPURAPORTTI. Pirkanmaan Maaseutukeskus ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus

KUHAMAA (2000-2003) LOPPURAPORTTI. Pirkanmaan Maaseutukeskus ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus KUHAMAA (2000-2003) LOPPURAPORTTI Pirkanmaan Maaseutukeskus ry:n Pirkanmaan kalatalouskeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT.... 3 2. TAUSTAA...... 4 3. PROJEKTIN HENKILÖSTÖ JA HALLINNOINTI...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana

Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana isännöitsijä Toivo Korhonen Koitereen ja Koitajoen kalastusalueet Ilomantsi, Pohjois-Karjala gsm 0400 858 929 toivo.korhonen@vara.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2014 TOIMINNASTA VIITASAARI 2015 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 16. huhtikuuta. Äänivaltaisia

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalatalousyksikkö

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Suonteen Kalastusalue

Suonteen Kalastusalue Toimintakertomus vuoden 2013 toiminnasta Suonteen kalastusalueen hallitus Puheenjohtaja Jukka Manninen Karhulantie 47 52550 Hirvensalmi Varapuheenjohtaja Markku Riipinen Pitkäniementie 171 19650 Joutsa

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kalastusmatkailun lainalaisuudet

Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailun lainalaisuudet Kalastusmatkailuyrittäjyyden mahdollisuudet infotilaisuus Porosalmi 10.4.2014 Jorma Tiitinen Kalatalouspäällikkö, FT Etelä-Savon ELY-keskus, Jorma Tiitinen 10.4.2014 Kalastusmatkailun

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.

Lisätiedot

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta 1/6 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v. 2015 30. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta Kalastusalue käsittää Saimaan vesistön osa-alueen Joroisten, Varkauden,

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Kansikuva: Ruomin osakaskunnan miehet perinteisellä muikkunuotanvedolla Kivijärvellä ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS

Lisätiedot

Kalastusalueen virallisena ilmoitustauluna toimi Äänekosken kaupungintalon ilmoitustaulu.

Kalastusalueen virallisena ilmoitustauluna toimi Äänekosken kaupungintalon ilmoitustaulu. 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin 15. huhtikuuta Suolahdessa, Hotelli Keiteleessä. Varsinaisia kokousedustajia oli paikalla neljätoista (14 hlöä) ja muita osallistujia neljä (4 hlöä).

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 SAMI KURENNIEMI POHJOIS KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 2 1. ALUKSI Pohjois-Karjalassa aloitettiin hankemuotoinen kalastuksen valvonta vuonna 2008.

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2013 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Kansikuva: Hoitokalastussaalista Pien Saimaan Mankaselällä marraskuussa 2013. Etelä Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot