KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ"

Transkriptio

1 100 vuotta maaseudun puolesta KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ Pekka Vuorinen Tulin Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajaksi nuorena kalatalousteknikkona vuonna Edeltäjiäni olivat olleet kalatalousneuvojat Heikki Häyrynen, Toivo Hakola ja Ilmari Vuorinen. Häyrynen aloitti vuonna 1912, Hakola 1924 ja Vuorinen Työtä maanviljelystäkin vanhemman ravinnonhankintatavan ja elinkeinon hyväksi on tehty pitkäjänteisesti, vaikka organisaatiomallit ovat välillä muuttuneet. Yksi hyvä pirkanmaalainen idea on Tampereen Kalamarkkinat, mallia on otettu muihinkin sisämaan kaupunkeihin. Kuva on Farmari-näyttelystä 2005, johon toimme täytetyn monnin. Se on pyydystetty 1864 Janakkalassa; pian laji kuoli sukupuuttoon, ilmeisesti ilmaston kylmenemisen vuoksi. Nykyään kalavesiä hoidetaan kestävästi. HISTORIAA KALATALOUSKESKUKSEN TOIMINNASTA Kalastus oli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden vuotuisrytmiin. Kalastus voimistui 1800-luvun lopusta järvialueilla. Kalan myyntitulot auttoivat osaltaan siirtymistä rahatalouteen. Isojaossa kylien vesialueet jätettiin lähes aina jakamatta eli vesialue jäi kylän tilojen yhteiseksi. Pääosa sisävesiemme omistuksesta on yhteistä yksityistä omaisuutta. Kiinteistöllä voi olla osuus yhteiseen alueeseen, kuten termi kuuluu. Osakaskiinteistöjen omistajat ovat siis alueen omistajia. Tuhansien hehtaarien vesialueet edustavat arvokkainta osaa näistä alueista. JÄRJESTÖJÄ ON KEHITETTÄVÄ Ensimmäiset kalastuskunnat perustettiin I maailmansodan aikoihin lähinnä ryöstökalastuksen estämiseksi. Läänin maaherrakin osaltaan kiirehti perustamistoimia. Kalastuskunnat perustettiin Pirkanmaalle pääasiassa 1950-luvulla. Ongelmaksi muodostui aikaa myöden kalavesien pirs- 193

2 ProAgria Pirkanmaa ry toutuminen. Kalastuskuntien yhteistyöorganisaatioiksi perustettiin lakisääteiset kalastusalueet. Päästiin suunnitelmalliseen kalavesien hoitotyöhön. Tätä työtä on edelleen kehitettävä. Yhdistämällä osakaskuntia (entinen kalastuskunta) saadaan toimiva perusorganisaatiotaso. Kalastusaluetoiminnan kannattavuutta voidaan parantaa yhdistämällä niitä taloudellisesti kannattaviksi yksiköiksi. KALA- JA RAPUISTUKKAITA KALAVESIIN Maanviljelysseura perusti vuonna 1915 Ylöjärven Siivikkalaan Myllypuron kalanviljelylaitoksen. Laitoksen rahoittajina ja osakkaina olivat vesistöjä kuormittavat teollisuuslaitokset. Laitos tuotti siian-, taimenen-, muikun- sekä kuhanpoikasia istutuksiin. Veden laadun heikennyttyä laitos siirrettiin Ruoveden Jäminkipohjaan. Siellä laitos on toiminnassa edelleen. Kuhan istutukset aloitettiin 1920-luvulla. Kuha kotiutettiin Längelmävedelle, Roineelle ja Vesijärveen luvulle saakka maakunnassamme oli pulaa kalaistukkaista. Kalastuskunnilta jäi käyttämättä kalavesien hoitoon tarkoitettuja varoja. Käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli tuottaa Kalatalouskeskuksen hallitus syksyllä Edestä vasemmalta myötäpäivään Matti Kauppila, Eeva Huitu, Eila Rönni, puheenjohtaja Hannu Wirola, Pekka Vuorinen, Tapio Ruohomäki ja Hannu Hakala. kalanpoikasia maakunnan tarpeisiin. Tämä tapahtui perustamalla kalankasvatuslammikoita Pirkanmaalle. Lammikkopinta-alaa oli kasvatuksessa enimmillään yli 100 ha. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan nykyisin siika- ja kuhaistukkaita. Kokemäenjoen vesistö oli Suomen jokirapupyynnin keskus 1900-luvun taitteessa. Pääosa jopa 20 miljoonaan rapuun nousseesta vuotuissaaliista meni vientiin. Rapurutto romahdutti rapukannan parissa vuosikymmenessä eikä tilanne ole sen jälkeen palautunut. Kalatalouskeskus käynnisti 1990-luvun alussa ruttoa paremmin kestävien täplärapujen istutukset. Työ on tuottanut hedelmää täplärapukannat ovat maakunnassamme 194

3 100 vuotta maaseudun puolesta hyvät pääreittivesillä. Ravustuksesta on tullut ammattikalastajille merkittävä ansionlisä. KALAMARKKINAT SYNTYIVÄT TAMPEREELLA Rannikkokaupungeissa pidetyt silakkamarkkinat ovat säilyttäneet asemansa kautta vuosikymmenten. Pirkanmaan kalatalouskeskuksessa heräsi kiinnostus samantyyppisen tapahtuman järjestämiseen. Suomen ensimmäiset kalamarkkinat pidettiin Tampereella vuonna 1991 Laukontorilla. Tapahtuman suunnittelussa tietoisesti valittiin nimeksi Kalamarkkinat. Silakkamarkkinoilla on oma historiansa eikä idean suora kopioiminen toimi. Kalamarkkinoilla tuodaan esille kaikenlaista kalaa, silakka on yksi laji muiden joukossa. Tapahtumasta on tullut tärkeä suoramyyntitapahtuma ammattikalastajille eri puolilta Suomea. Se järjestetään kaksi kertaa vuodessa; keväällä viikkoa ennen vappua, syksyllä Tampereen päivän yhteydessä. Markkinat saivat heti jakamattoman suosion. Keväällä ja syksyllä tapahtumassa on käynyt noin asiakasta eli vuodessa noin Tampereen kalamarkkinoista on otettu mallia eri puolille valtakuntaa. AMMATTIKALASTUS PYSYY PIRKANMAALLA Ammattikalastuksen kannattavuuden ehdot kiristyivät ja ammattikalastajien määrä vähentyi 1950-luvulta alkaen. Ammattikalastajat joutuivat erikoistumaan sekä tehostamaan pyyntiään. Kalatalouskeskus toi maakunnan kalastajille uusia kalastusmuotoja. Ammattikalastajille esiteltiin luvuilla uusia talvinuottasekä rysäpyynnin menetelmiä. Hankittiin pyyntikalustoa, jota kalastajat saivat vuokrata pyyntikaudeksi. Vuonna 2009 läpiviedyn ammattikalastuksen kehittämisprojektin tuloksia ovat olleet mm. kalastajien verkostoituminen, kalastajien suorittamat hygieniapassit sekä uusien kalastajien mukaantulo. Samalla on todettu täplärapujen tuoma ansionlisä. PIRKANMAAN KALATALOUS- KESKUS ON KALATALOUDEN ISÄNNÖINTITOIMISTO Olemme kehittäneet toimintaa asiakaslähtöiseksi isännöintitoimistoksi ja muistaen, että myös yleisneuvonnan tarve on kasvanut. Tiedotusta on parannettu perustamalla omat kotisivut, osoitteesta löytyvät kalatalouskeskuksen tarjoamat palvelut, osakaskuntien luvanmyyntipaikat, Kalapassin kalastusluvat, keskeistä tietoa ravustuksesta, Tampereen kalamarkkinoista ym. Kalatalouskeskuksen kotisivujen kokonaiskävijämäärä oli vuonna Useana vuonna olemme julkaisseet nelivärisen tabloidikokoisen Kalatalo.fi - lehden. Aamulehden liitteenä sitä on levitetty kpl ja lisäksi lehteä on jaettu kalamarkkinoilla. Aiheina ovat olleet mm. maakunnan ammattikalastus, osakaskuntien yhdistäminen, kalastuslain muutos ja kalastuslupajärjestelmä. Tampereen kalamarkkinoista on julkaistu kartta, ohjelma ja myyjäluettelo, sekä esitelty kalatalouden nettilinkkejä. Kalatalouskeskuksesta saa kalatalouden järjestöjen tarvitsemia palveluita mm. kalavesien suunnitteluun, kalastuksen valvontaan, kala- ja rapuistutuksiin ja kokouksen järjestämisestä aina osakaskunnan yhdistämispalveluihin sekä edunvalvontakysymyksiin. Jäsenistölle on postitettu Kalatalo uutiset kolme neljä kertaa vuodessa. Kalatalouskeskus on tehnyt uraa uurtavaa työtä maamme matkailukalastuksen kehittäjänä. Virkistyskalastajien kalastusmahdollisuuksia on parannettu luomalla kalastusalueiden kanssa yhtenäisiä lupa-alueita. Kalatalouskeskuksel- 195

4 ProAgria Pirkanmaa ry la on keskitetty luvanmyyntijärjestelmä, Kalapassin kalastusluvat. Vuonna 2009 myytiin 2611 kalastuslupaa. Kalatalouskeskuksessa hoidettiin viranomaistehtäviä aina 1980-luvulle saakka, jolloin valtionhallinnolle perustettiin oman organisaatio, nykyinen ELY-keskuksen kalatalousryhmä. Edeltäjäni työskentelivät neuvontajärjestön ainoina ympärivuotisina kalataloustoimihenkilöinä, 1980-luvulla vakansseja saatiin lisää. Piirikonsulentti Juha Lehtonen palkattiin 1985 ja kalastusbiologi Eija Kirjavainen Vuonna 2010 Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toimihenkilöihin kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi suunnittelija FM Päivi Pyyvaara ja projektipäällikkö iktyonomi Ismo Kolari. Ote Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran 50-vuotishistoriikista: Runsasta mielenkiintoa kuuluu herättäneen Kalan käytön mainostuspäivät, jotka järjestettiin yhdessä Suomen Kalatalousyhdistyksen ja Tampereen Marttayhdistyksen kanssa lokakuun lopulla Osasto oli sijoitettu Tampereen Teatteritalon terassille ja oli näytteillä pääasiassa suolattua, maustettua, savustettua ja tuoretta meren ja Laatokan kalaa. N henkilön kerrotaan tutustuneen näyttelyyn. Tampereen kalamarkkinoilla 2008 esiteltiin yleisölle ravunsyönnin saloja. Kuvassa vasemmalta suunnittelija Päivi Pyyvaara, Pekka Vuorinen ja Hannu Wirola. 196

5 100 vuotta maaseudun puolesta KALASTUSMATKAILUSTA ELINKEINOTOIMINTAA Ismo Kolari Aloitin vuonna 1989 Pirkanmaan kalatalouspiirin kalatalouskonsulenttina. Aiempi työkokemus oli kertynyt kalanviljelylaitoksilla eri puolella Suomea. Hoitelin monipuolisia kalatalousneuvojan tehtäviä vuoteen 1998 saakka. Kala- ja rapuistutukset, järjestö- ja yleisneuvonta ja erilaiset istutusten tuloksellisuusselvitykset ja tutkimukset olivat keskeisiä töitä luvun lopulta lähtien pääosa työajasta kului kalastusmatkailuhankkeiden parissa. Maakunnallisten Kuhamaa-hankkeiden ohella kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman laadinta ja kansallisen kalastusmatkailuportaalin toteuttaminen ovat olleet työuran merkkipaaluja. Nykyaikainen kalastusmatkailu kehittyi maassamme luvuilla. Kalatalousalan perinteisten elinkeinojen harjoittajien määrän laskiessa kalastusmatkailusta tuli alan kasvava osa-alue. Pirkanmaan kalatalouskeskus on ollut kalastusmatkailun uranuurtajia Suomessa. Pirkanmaalla on hyvät luontaiset edellytykset kalastusmatkailulle. Alueella on paljon vesistöjä, monipuoliset kalakannat, toimivat lupajärjestelmät, hyvät yhteydet ja runsaasti muuta matkailutarjontaa. Varsinainen kalastusmatkailuun liittyvä yritystoiminta oli kuitenkin vähäistä 1990-luvulle tultaessa, vaikka monet maaseudun majoitustiloja vuokraavat ja ravitsemuspalveluja tarjoavat yrittäjät saivat enemmän tai vähemmän säännöllistä tuloa kalastuksen harrastajilta. LÄHTÖLAUKAUS PIONEERIHANKKEILLA Kalatalouskeskus toteutti vuosina muutaman lyhytkestoisen pioneeriprojektin. Kalastusopaskurssi, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kala- ja matkailualan verkostoituminen kuuluivat hankkeiden ohjelmaan. Lisäksi yrittäjiä avustettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja tuotettiin opasmateriaalia. Kalastusbiologi Eija Kirjavainen ja projektipäällikkö Markku Savola toimivat vetäjinä ensimmäisissä hankkeissa. Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi maaseudun kehittämisvarat mahdollistivat laajemman hankerahoituksen. Vuonna 1998 käynnistyi Kalastusmatkailun kehittämishanke Pirkanmaalla, joka sai työnimekseen Kuhamaa. KUHAMAA-BRANDIA RAKENTAMAAN Kuhamaa koulutti ja avusti majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä palvelujen kehittämisessä, toteutti KalaMökki-kartoituksia ja julkaisi maakunnallisen kalastusmatkailuesitteen ja internetsivut. Sisäinen 197

6 ProAgria Pirkanmaa ry Lupaavien tulosten ansiosta hanketoiminta sai jatkoa luvun aikana toteutettiin vielä kaksi TE-keskuksen rahoittamaa laajempaa Kuhamaa-hanketta ja Zanderland-hanke kansallisin varoin. Viimeisin projekti, vuonna 2008 käynnistynyt Kansainvälisesti kalavesillä on meneillään tätä kirjoitettaessa. Kuhamaa toimi Pirkanmaan kalastusmatkailun markkinointinimikkeenä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Maakunnalle rakennettiin määrätietoisesti Kuhamaaeli Zanderland-brandia. Venäjällä maakuntaa tehtiin tunnetuksi nimellä Krai Cydaka (Kuhan maa). UUDEN LUOMISEN TUSKAA Saksalaisen Fisch & Fang -lehden tutustumisretken kohokohtia elokuussa 2009 olivat isojen kalojen väsyttelyt. Markus Heinen nelisivuisen jutun viimeisen kuvan teksti kuului: Kruunaava loppu: Ismo sai pienellä kumikalalla tämän viisikiloisen hauen vähän ennen auringonlaskua. Hektisimmät hetket koettiin kuitenkin Kyrösjärvellä, kun kalastusopas Kalle Paavolan jigiin nappasi pikkukuha. Kuhaan iski heti perään noin kymppikiloinen hauki. Schade totesi Markus, kun se meni menojaan teutaroituaan aikansa veneen vieressä. Hienot tunnelmat ja kesäinen järviluonto taltioituivat lehden liitteenä jaetulle DVD:lle. Kuva: Christian Hoch. markkinointi ja maakunnan toimijoiden herättely kalastusmatkailun mahdollisuuksien oivaltamiseksi kuuluivat alkuaikojen keskeisiin toimiin. Pirkanmaan kalavesiä ja yrityksiä tehtiin tunnetuksi kotimaisilla erä- ja matkamessuilla ja ERÄ-lehden toimittajavierailuilla. Kalastusmatkailutuotekansiot toimitettiin myyntiorganisaatioille ja yrityksille sihteeri- ja assistenttimessuilla. Yrittäjien, asiakkaiden ja myytävien tuotteiden vähäisyys, harrastelijamaisuus ja näkemyksen kapea-alaisuus olivat leimaa antavia piirteitä alkuaikoina. Ei oikein tiedetty, miten ja kenelle kalastusmatkailutuotteita pitäisi rakentaa ja markkinoida. Yrittäjien kalusto oli alkuvaiheessa melko puutteellista. Asiakkaille ei ollut välttämättä tarjolla edes kumisaappaita. Majoitusyrittäjien kiinnostus kalastusmatkailun kehittämiseen oli vaihtelevaa. Muutama yritys panosti tosissaan kalastusteemaan, iso joukko oli mukana 198

7 100 vuotta maaseudun puolesta joissakin toimenpiteissä. Vuosittain noin parikymmentä majoitusyritystä osallistui hankkeiden toimenpiteisiin. KALASTUSOPPAAT SUUNNAN NÄYTTÄJINÄ Kalastusmatkailupalvelujen aktiivisimpina kehittäjinä olivat ohjelmapalveluja tarjoavat kalastusopasyritykset. Tyypillinen kalastusopasyritys on sivutoiminen yhden kahden henkilön pyörittämä yritys, jonka toiminta keskittyy avovesikaudelle. Kalastusoppaiden pääasiakaskunnaksi muodostuivat yritysasiakkaat ja ulkomaiset lomamatkailijat. Ulkomaalaisten osuus korostui myös yritysasiakkaissa moni oppaan veneeseen kapuava asiakas oli kansainvälistä kaupankäyntiä harjoittavan suomalaisen firman ulkomainen yhteistyökumppani tai työntekijä. Useita opasyrityksiä syntyi ja kuoli lukujen aikana. Riittävän asiakaskunnan löytäminen oli ongelmallista ja kaikki liikeideat eivät toimineet luvun loppupuolella maakunnassamme oli kymmenkunta toimivaa kalaopasyritystä. Kalastusmatkailuyritysten toiminta keskittyi maaseudun isoille järville. Yritysten osaaminen, aktiivisuus, verkostoitumiskyky ja sijainti olivat keskeisiä tekijöitä niiden menestyksen kannalta. VIENTITULOJA KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA Suomalaisissa vapaa-ajan matkailijoissa ei ollut nähtävissä suurta kasvupotentiaalia ja painopistettä alettiin siirtää ennen 2000-luvun puoliväliä ulkomaan markkinoiden suuntaan. Venäjällä on arvioitu olevan miljoonaa ja muualla Euroopassa 25 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Markkinointia tehtiin Venäjälle, Saksaan, Baltian maihin, Ukrainaan, Puolaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Iso-Britanniaan, Ranskaan, Italiaan, Hollantiin, Espanjaan ja Irlantiin. Tärkeimpiä ulkomaan toimenpiteitä olivat media- ja matkanjärjestäjävierailut ja -yhteistyö, kalastusmatkailuesitteiden ja internetsivujen kieliversiot, messuesiintymiset ja ilmoitukset matkailujulkaisuissa. Mediavierailujen tuloksena ulkomaisissa kalastus-, aikakaus- ja sanomalehdissä julkaistiin useita artikkeleita Pirkanmaasta. Muun muassa Venäjän ja Saksan merkittävimmät kalastuslehdet tekivät näyttäviä juttuja. Näkyvyyttä saatiin myös useilla ulkomaisilla TV-kanavilla. Koulutus ja neuvonta, yrittäjien mukanaolo messumatkoilla, kanssakäyminen myyjätahojen kanssa ja ulkomaalaisten kalastusmatkailuasiakkaiden kohtaaminen lisäsivät yrittäjien tietämystä kansainvälisistä markkinoista. Kielitaidon parantamiseksi järjestettiin täsmäkoulutusta ja laadittiin kalastusmatkailun palvelusanastoja. VENÄJÄ TÄRKEIN MARKKINA Venäjän toimenpiteet aloitettiin vuonna Venäjänkielistä markkinointimateriaalia tuotettiin runsaimmin ja sen jakelua hoidettiin erityisesti Pietarissa. Maakunnan kohteisiin järjestettiin tutustumismatkoja kymmenille matkanjärjestäjille ja median edustajille. Vuosina kalastusmatkailuhankkeissa toteutettiin kaikkiaan 13 ulkomaista messuesiintymistä, joista yhdeksän oli Pietarissa ja Moskovassa. Lisäksi tavattiin venäläisiä matkanjärjestäjiä workshopeissa. Kansainvälisen markkinoinnin tulokset alkoivat näkyä kunnolla muutaman vuoden kuluttua markkinoinnin aloittamisesta. Vuosikymmenen loppupuolella kalastavia asiakkaita alkoi saapua maakuntaan kiihtyvällä tahdilla monista eri maista. 199

8 ProAgria Pirkanmaa ry VALKOLIHAISIA LAJEJA VAPAVÄLINEILLÄ Kalastusmatkailijat kalastavat pääasiassa vapavälineillä ja varsinkin ulkomaiset asiakkaat suosivat aktiivista heittokalastusta. Luontaisesti lisääntyvät valkolihaiset petokalat hauki, kuha ja ahven ovat tärkeimmät saalislajit. Majoitusyrittäjillä kalastusmatkailun päätuotteena on omatoiminen kalastusloma mökillä, opasyrityksillä muutaman tunnin ohjattu kalastusretki. Pirkanmaan kalastusmatkailun tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat talvikalastusmatkailun kehittäminen, majoituskohteiden venekaluston ja yrittäjien osaamisen parantaminen ja markkinoinnin jatkaminen. Molemminpuolinen yhteistyö naapureiden kanssa tiivistyi ja johti hyviin tuloksiin. Venäjän merkittävimmät kalastusmatkanjärjestäjät Geo ja Rostravel sekä kalastuslehti Rybolov Elite saapuivat kuhakalaan Sastamalan Rautavedelle kesäkuussa Seuraavana vuonna venäläisiltä tuli vastavuoroinen kutsu lehdistömatkalle Volgan suistoon monnia pyytämään. Volgalla emme kuitenkaan päässeet parhaille kalapaikoille, koska presidentti Putin oli tulossa kalaan samoille apajille. Kuva: Ismo Kolari. PITKÄJÄNTEISYYS TOI TULOSTA Pitkäjänteisyys hanketoiminnassa ja laaja verkostoituminen kalastus- ja matkailualan kanssa olivat avaintekijöitä kalastusmatkailun kehittymisessä. Yhteistyötä tehtiin maa- ja valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden (GoTampere, MEK), kalastusmatkailu- ja matkailuhankkeiden, incoming-toimistojen ja eri sidosryhmien kanssa. Kalastusalueet olivat vahvasti mukana tukemassa hankkeita. 200

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

PÄIVI VUORINEN p sihteeri, kirjanpito, tilintarkastus, isännöinti- ja sihteeripalvelut,

PÄIVI VUORINEN p sihteeri, kirjanpito, tilintarkastus, isännöinti- ja sihteeripalvelut, PEKKA VUORINEN toiminnanjohtaja p. 050-5929255 johtaminen, yleisneuvonta, Tampereen kalamarkkinat, kala- ja rapuvesien hoitotoimet, istutukset, järjestötoiminta PÄIVI PYYVAARA suunnittelija / kalastusbiologi

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Kalastuksen valvonta muuttui

Kalastuksen valvonta muuttui Kalastuksen valvonta muuttui 1.4.2012 Pyydysten merkintä Kalastuksen valvojien koulutus Alamittaiset laskettava välittömästi veteen Ym. Pirkanmaan kalatalouskeskus ry. tekee Pirkanmaalla valvontatehtäviä

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA

ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA 1 ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA RAUNO JAATINEN KESÄLAHDEN KALASTUS OY 2006 Kuva: Rauno Jaatinen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3. TULOKSET...

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Kalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kalastusmatkailu. Riesa vai resurssi. Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusmatkailu Riesa vai resurssi Toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 10.11.2016 Rovaniemi Onko se riesa? Fil.lis Jorma Tiitisen maantieteen

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013

POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS-KARJALAN VAPAA-AJANKALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalatalousyksikkö

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely Tampereen kalastuslakipäivät 7. 8.12. 2015 Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Viestintäryhmä Viestintä on keskeinen osa uuden kalastuslain

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010 SAMI KURENNIEMI POHJOIS KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 2 1. ALUKSI Pohjois-Karjalassa aloitettiin hankemuotoinen kalastuksen valvonta vuonna 2008.

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

Koputtamalla kaikki palvelut yhden oven takaa

Koputtamalla kaikki palvelut yhden oven takaa Koputtamalla kaikki palvelut yhden oven takaa Kylmämaa Tours on Ylläksellä ja Lappeassa kuljetus-, ohjelma- ja DMC (Destination management Company)-palveluja tarjoava perheyritys. Olemme palvelleet niin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net

KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Toteutuneet toimenpiteet ja tulokset 2015. 23.2.2016 Kaakko 135 / Hyvän tuulen rannikko

Toteutuneet toimenpiteet ja tulokset 2015. 23.2.2016 Kaakko 135 / Hyvän tuulen rannikko Toteutuneet toimenpiteet ja tulokset 2015 1 Majoitustilastot 2015 tammi joulukuu Yöpymiset 2014/1-12 2015/1-12 muutos% Yhteensä 191 247 169 716-11,3 % Suomi 122 321 120 728-1,3 % Ulkomaat 68 926 48 988-28,9

Lisätiedot

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen PÄÄTÖS HÄME Pvm 26.9.2013 Dnro 1500/2171/2013 Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen ASIA Maa- ja metsätalousministeriö on kirjeellään dnro 1720/323/2013, 12.9.2013 ilmoittanut, että Hämeen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta 1/6 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v. 2015 30. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta Kalastusalue käsittää Saimaan vesistön osa-alueen Joroisten, Varkauden,

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi 30.1.2012 Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Jäsentely Taustaa Lain tarkoitus Kalastusoikeudet Kalastuslaissa säädettävät tehtävät Kaupallisen

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

49R J. Etelä-Karjalan liitto. Lausunto 171/11.00.00/2013 4.2.2014. Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo @ mmm.fi

49R J. Etelä-Karjalan liitto. Lausunto 171/11.00.00/2013 4.2.2014. Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo @ mmm.fi Etelä-Karjalan liitto Lausunto 171/11.00.00/2013 4.2.2014 Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo @ mmm.fi Lausunto hallituksen esityksestä uudeksi kalastuslaiksi Lausuntopyyntö 4.12.2013 MMMO22:00/2008

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry 8. Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry Vesikasvillisuuden niitot 2010-2013 Kustannukset yhteensä 127 000 euroa, Rahoittajana Joensuun seudun leader ry ja Keski-Karjalan

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Sisältö Ehdotus kalatalousaluejaoksi Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat?

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien kalastusaluepäivä 15.12.2016 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Lapin ELY-keskus Esityksen sisältö

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

VELKUAN KALASTUSALUE (2008)

VELKUAN KALASTUSALUE (2008) 1 13.4.2010 Jhannes Pelknen / kalastusalue-ilta Velkuan Vaihelassa: VELKUAN KALASTUSALUE 1989 2002 (2008) UUDISTUNUT KALASTUSLAKI 1983 VELVOITTI PERUSTAMAAN ALUEET - EDISTÄMINEN, TAVOITTEET - JAKAMINEN,

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot