LAUSUNTO 1 (6) Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (6) Dnro 485/D.a.4/2007 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Viite: Lausuntopyyntönne / HE 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2008/ opetusministeriön hallinnonala VALTIONAVUSTUKSET SAAMELAISOPETUKSEN JA SAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMISEEN SEKÄ SAAMENKIELISEN KULTTUURIN JA SAAMELAISJÄRJESTÖJEN TUKEMISEEN VUODEN 2008 TALOUSARVIOSSA Hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2008 sisältyvät otsikossa mainittuihin tarkoituksiin seuraavat valtionavustukset: 1) Opetushallituksen toimintamenot ( ), euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen ja 2) Eräät avustukset ( ), euroa saamelaiskäräjille saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan, mistä euroa Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon. Saamelaisopetuksen ja saamenkielisen oppimateriaalin kehittäminen Saamelaiskäräjät on esittänyt opetusministeriölle (Dnro:404/D.a.2/ ), että saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitettaisiin vuoden 2008 talousarviossa yhteensä euroa. Oppimateriaalivarat ovat pysyneet samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien ja saamelaiskäräjät on esittänyt niihin tuntuvaa lisäystä jo vuosien ajan. Materiaalien valmistuskustannukset, tarpeet ja koulutuksen järjestäjien odotukset ovat kasvaneet. Saamelaiskäräjien mielestä oppimateriaalivarojen jäädyttäminen samalle tasolle ylläpitää saamen- ja suomenkielisen opetuksen välistä eriarvoisuutta, vaikeuttaa saamenkielisen opetuksen laajentamista perusopetuksen ylemmillä vuosiluokilla ja hidastaa kohtuuttomasti oppimateriaalin valmistamista muihin kuin perusopetuksen tarpeisiin. Edellä mainitun lisäksi saamelaiskäräjät on esittänyt ministeriölle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (mm. Dnro:509/D.a.4/ ja 610/D.a.2/ ) huolensa saamelaisopetuksen kokonaisuudesta. Opetuksen kokonaisvaltaiselta kehittämiseltä osana suomalaista koulua puuttuvat sekä koulutuspoliittiset linjaukset että kehittämis-, arviointi- ja muun tukitoiminnan edellyttämät varat. Saamelaiskäräjille osoitettavat opetuksen kehittämisvarat mahdollistaisivat saamelaisopetusta järjestävien kuntien toiminnan tukemisen ja loisivat pohjaa saamelaisille perustuslaissa turvatulle kulttuuri-itsehallinnolle opetushallinnossa. Kulttuuri-itsehallintosäännös on ollut voimassa vuodesta 1996 alkaen (SSK 973/95), mistä huolimatta sitä ei ole toteutettu saamelaisopetuksen hallinnossa. Saamelaiskäräjillä ei ole todellisia oman kansansa opetusta koskevia vaikutuseikä kehittämismahdollisuuksia. Saamelaiskäräjät on neuvotellut ( ) opetusministeriön kanssa saamelaisopetuksen kokonaistilanteesta, asemasta ja resursseista sekä saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Esitämme valiokunnalle, että se - kiirehtii opetusministeriötä saamelaisopetuksen kokonaistilannetta, asemaa, resursseja ja saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa opetushallinnossa selvittävän työryhmän asettamista; - nostaa saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen tulevana vuonna osoitettavan valtionavustuksen euroon (kts. liite 1); - lisää talousarvion kohtaan Opetushallituksen toimintamenot ( ) euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamelaisopetuksen kehittämistehtäviin (kts. liite 2) ja lisää Saarikoskentie 4 Tel (0) FI Inari-Anár Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (6) ao. selvitysosaan seuraavan tekstin (vrt. samalle momentille sisältyvä suomenruotsalaisen koulutuksen kehittämistä koskeva lausuma): Kehitetään saamelaisopetusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Lisätään saamen kielen opiskelun kiinnostavuutta, mahdollisuuksia ja sitä koskevaa tietoa, selvitetään voimassaolevan lainsäädännön tavoitteiden ja saamen kielen opetuksen saavutettavuuden suhde. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä kielenopetusstrategioiden kehittämisessä ja saamelaiskäräjien mahdollisuuksia opetusta tukevana ja kehittävänä resurssikeskuksena. Saamenkielisen kulttuurin ja saamelaisjärjestöjen toiminnan tukeminen Saamelaiskäräjät on esittänyt opetusministeriölle (Dnro:395/D.a.2/ ), että saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitettaisiin vuoden 2008 talousarviossa yhteensä euroa. Esitys perustuu laskelmaan, jonka mukaan osoitettaisiin varsinaiseen toimintaan (erittely liitteessä 3), josta Utsjoen kirkkotupayhdistykselle toiminta-avustuksena ja kansainväliseen saamelaiskulttuuriyhteistyöhön, jolla tarkoitetaan yhteispohjoismaisia saamelaisia taidejärjestöjä, Saamelaisneuvoston (Sámiráđđi) Suomen jaostoa ja sen kansallista jäsenjärjestöä ja euroa erityishankkeisiin, jotka liittyvät saamelaiskulttuurikeskushankkeen (Valtioneuvoston valtiontalouden kehyspäätös / ) sisällön kehittämiseen. Erityishankkeet, joilla on jo tähän mennessä ollut erittäin suuri merkitys saamelaisen kulttuurin elinvoimaisuudelle ja kulttuuri- ja taideharrastuksille, ovat saamelainen lastenkulttuurikeskus, alkuperäiskansojen elokuvakeskus ja saamelaismusiikkikeskus (kts. liite 4). Lopuksi Saamelaisyhteisön nykytilannetta voi kuvata kilpajuoksuna kielen- ja kulttuurinvaihdoksen ja revitalisaation välillä. Saamen kielen ja saamenkielinen opetus, saamelainen kulttuuri- ja järjestötoiminta sekä saamelainen taide ylläpitävät ja kehittävät saamelaista identiteettiä ja luovat edellytyksiä saamelaisten tulevaisuudelle ja säilymiselle omaleimaisena kansana. Samalla ne toteuttavat moniin Suomen ratifioimiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvää, alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä koskevaa oikeutta kulttuuriseen eloonjäämiseen (cultural survival). Opetus ja monet kulttuuri- ja taidekasvatukseen liittyvät toiminnot toteuttavat saamelaisille elintärkeää kielen ja kulttuurin uusille sukupolville siirtämistä (intergenerational transmission), joka ei kuitenkaan tämän päivän monikulttuurisessa yhteiskunnassa tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia erityistoimia, positiivista erityiskohtelua. Saamelaiskäräjät esittää, että valtioneuvosto käy saamelaiskäräjien kanssa kaikkia hallinnonaloja koskevat, koordinoidut neuvottelut saamelaiskäräjien käyttöön tulevista valtionavustuksista seuraavan vuoden talousarviossa. Nykyinen tilanne, jossa saamelaiskäräjien kannanottoa kysytään vasta budjetin eduskuntakäsittelyn aikana, on epätyydyttävä. Lisäksi eri ministeriöiden yhteistyö saamelaisten itsehallinnon edellyttämän valtion rahoituksen turvaamiseksi on hajanaista eikä toimi kunnolla. Pekka Aikio puheenjohtaja Marjukka Helander vs. kulttuurisihteeri Ulla Aikio-Puoskari koulutussihteeri Liitteet 4 kpl

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (6) VALTION TALOUSARVIO 2008/ Saamenkielisen oppimateriaalin tuotantosuunnitelma 1 LIITE 1 summa ( ) Toimistokulut Oppimateriaalisuunnittelija Matkustuskustannukset Pohjoissaame Esikoulumateriaali Äidinkieli Äidinkieli Äidinkieli Oppilaan ohjaus Äidinkieli - kurssit Ympäristötieto Ympäristötieto Fysiikka-Kemia Fysiikka-Kemia Yhteiskuntatieto, lukio Historia 1 kurssi Biologia 1-2 kurssi Uskonto ja etiikka, kurssi Kirjallisuus Inarinsaame Esiopetus Äidinkieli Äidinkieli Ympäristöoppi Ympäristöoppi Kirjallisuus Koltansaame Uskonto Saame vieraana-lukio/ammat Ympäristöppi Kirjallisuus AV-materiaalit Virtuaalimateriaalit Pohjoismainen yhteistyö Materiaalituotanto yhteensä Suunnitelma on tarkistettu / oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi hannu.kangasniemi@samediggi. fi

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (6) VALTION TALOUSARVIO 2008/ Saamelaisopetuksen kehittämisvarojen käyttösuunnitelma LIITE 2 Saamelaiskäräjät esittää, että valtion talousarviossa osoitetaan saamelaiskäräjille valtionavustuksena euroa saamelaisopetuksen kehittämis- arviointi-, selvitys ja tiedotustehtäviin. Esitys perustuu seuraavaan laskelmaan: euroa yhden kehittämistehtäviin sijoitettavan henkilön palkkaus-ja toimintamenoihin; euroa saamelaisopetuksen yhtenäisen opetussuunnitelman kehittämisen edellyttämien työryhmien menoihin; euroa saamelaisopetuksen arviointihankkeen käynnistämiseen yhteistyössä Koulutuksen arviointineuvoston, Opetushallituksen, Oulun yliopiston ja/tai saamelaisen korkeakoulun kanssa (oppimistulokset, oppilaiden kielitaito, tila-, teema- ja järjestelmäarviointi) ja rajattujen selvitysten tekemiseen saamelaiskäräjien omana työnä 2 ; euroa oman kielen ja kaksikielisyyden merkitystä, kaksikielisyyteen kasvamista ja omaan kieleen liittyviä oikeuksia koulussa koskevan tiedotusmateriaalin (esitelehtiset vanhemmille ja koulujen rehtoreille, teemalehti, juliste, internetmateriaali) valmistamiseen ja jakamiseen kouluille ja saamelaisille vanhemmille; euroa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseksi kotiseutualueella ja muualla maassa (mukana asiantuntijaluento). 2 Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta on listannut asiakokonaisuuksia, jotka pitäisi pikaisesti selvittää ja julkaista omana Saamelaiskäräjien opetusselvitykset/ Sámedikki oahpahusčielggadeamit -julkaisusarjana. Julkaisut olisivat saamelaiskäräjien koulutuspoliittisia ja pedagogisia työvälineitä opetuksen kehittämisessä ja niiden avulla olisi mahdollista: selvittää rajattuja ongelmakokonaisuuksia, tiedottaa opetuksesta ja esim. kaksikielisyydestä, kartoittaa käytäntöjä, ennustaa tilanteita, antaa koulutuksen järjestäjille, oppikirjojen valmistajille ja pohjoismaisille toimijoille suosituksia jne. Selvitykset voisivat liittyä myös laajempaan saamelaisopetuksena arviointihankkeeseen ja tuottaa siinä tarvittavaa tietoa. Listattuja selvitystarpeita ovat mm: 1) Saamelaisopetus kotiseutualueen ulkopuolella (kartoitus ja tiedonhankinta/ selvitys valmistuu syksyllä 2007), 2) Saamenkielisille opiskelijoille varatut kiintiot yliopistoissa ja korkeakouluissa (kartoitus ja tiedotus), 3) Saamenkielisten luokan- ja aineenopettajien tarve ja koulutustilanne (kartoitus ja ennuste), 4) Saamen kieltä koskevat merkinnät perusopetuksen ja lukion todistuksissa (kartoitus, ohjeiden selkiyttäminen, suositukset), 5) Saamelaisopetusta antavien koulujen valtakuntien rajat ylittävä yhteistyö (kartoitus, mahdollisuudet, suositukset), 6) Saamelaisen kulttuurin opetussisällöt ja käytännöt koulutyössä (kartoitus, suositukset), 7) Kahden äidinkielen yhteensovittaminen tuntimäärät, lukemisen ja kirjoittamisen ajoitus (tutkimustieto, suositukset), 8) Yksi kieli kolme terminologiaa? (otanta saamenkielisistä oppikirjoista, muutamien aihealueiden kartoitus ja vertailu, suositukset) 9) Suomalaisten oppikirjojen saamelaiskuva (otanta, tulkinta, suositukset) 10) Kielensuoja ja revitalisaatio miten koulu voi turvata erilaisen kielitaustan omaavien oppilaiden oman kielen oppimisen ja kehittymisen? (tutkimustieto, suositukset), 11) Kielipesä ja kielikylpy (kokemukset, menetelmät, käsitteet, mahdollisuudet) jne.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (6) LIITE 3 VALTION TALOUSARVIO 2008/ saamelaisen kulttuurimäärärahan käyttösuunnitelma: Varsinainen kulttuurituki ( ) jaetaan projektisavustuksina ja työskentelyapurahoina esim. seuraaville aloille: kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri, käsityö, matka-avustukset, kulttuuritapahtumat, elokuva ja multimedia ja muu kulttuuritoiminta. Saamelaisyhdistysten toiminta ( ). Yhdistysten toiminta-avustuksiin käytetään noin kolmasosa nykyisestä määrärahasta. Saamelaisyhdistyksillä on erittäin tärkeä osuus saamen kielen ja kulttuurin säilymisen ja kehittymisen turvaamisessa. Suomessa toimii yli 20 saamelaisyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä n Saamelaisyhdistykset paikallistasoilla tekevät vuosittain arvokasta kulttuuritoimintaa. Saamelaistaiteilijoiden työskentelyapurahat ( ). Taiteilijoiden, kirjailijoiden, kulttuurityöntekijöiden, käsityöntekijöiden ym. työskentelymahdollisuuksien turvaaminen ei ole ollut riittävässä määrin mahdollista nykyisellä määrärahalla. Julkaisuavustukset ( ). Julkaisuavustusta myönnetään Suomen saamelaiskirjailijoiden kirjallisuuden julkaisemiseksi. Julkaisuavustusta on myönnetty myös inarinsaamen kieliselle Anarâš lehdelle, sekä elokuva- ja musiikkituotantoon. Varsinaiset päivittäin ilmestyvät saamenkieliset sanomalehdet puuttuvat Suomen saamelaisalueelta täysin. Saamelaiskäräjät esittää, että Suomen valtio antaisi suoraa lehdistötukea saamenkielisille lehdille kuten Norjan ja Ruotsin valtiot tekevät, jotta Suomen saamelaisilla olisi mahdollisuus lukea omakielistä päivittäin ilmestyvää sanomalehteä. Saamelaisen urheilu- ja liikuntatoiminnan tukeminen ( ). Saamelaisen liikuntakasvatuksen tukeminen saamelaisyhdistysten kautta mm. matka- ja osallistumiskuluihin saamelaisten sekä muiden alkuperäiskansojen järjestämiin liikuntatapahtumiin ja urheilukilpailuihin. Mahdollisuuksien luominen ja yhteistyön vahvistaminen saamelaisalueella toimijoiden kesken. Liikuntaharrastusten kasvattaminen esim. yhteispohjoismaisella kilpailutoiminnalla. Saamelaisnuorten taidekasvatus ( ). Lasten ja nuorten saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvan taidekasvatuksen toteuttaminen vuosittain saamelaiskouluille järjestettävän Saamelaisnuorten taidetapahtuman keinoin. Tapahtuma kuuluu osana Nuori kulttuuri tapahtumaan, jossa valtakunnallisten kilpailusarjojen lisäksi on aina jokin saamelaisen kulttuuriin liittyvä kilpailusarja esim. joiku tai kirjoituskilpailu saamen kielellä. Muut toimintamenot ( ) mm. nuorten toiminta, kulttuuripalkinto, 19. Saamelaiskonferenssi Rovaniemellä vuonna 2008 sekä kulttuurilautakunnan ja Saamelaiskäräjien omat kulttuuriprojektit.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (6) VALTION TALOUSARVIO 2008/ Saamelaiskäräjien rahoittamat erityishankkeet LIITE 4 Saamelainen lastenkulttuurikeskus ( ) Saamelaiskäräjät käynnisti vuonna 2004 saamelaisen lastenkulttuurikeskus hankkeen, johon se on saanut valtionavustusta opetusministeriöltä. Hanke toteutettiin vuoden 2005 loppuun käynnistyshankkeena. Lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on ollut lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan sekä kehittää saamelaista lastenkulttuuria paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Pyrkimyksenä on päästä valtakunnallisen Taikalamppu verkoston jäseneksi. Lapissa valmisteltiin yhteishakemusta valtakunnallisen Taikalamppu lastenkulttuuriverkoston jäseneksi vuosiksi Saamelaiskäräjien saamelainen lastenkulttuurikeskus on osa laajempaa Lapin lastenkulttuurikeskusverkostoa ja siten sen toiminta ja rahoitus sisältyy mainittuun yhteishakemukseen. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen budjetti on ollut ja tulee olemaan vuositasolla ( ) noin euroa. Saamelaiskäräjät on arvioinut, että tästä summasta se voisi saada Lapin lastenkulttuurikeskusverkoston yhteishakemuksen kautta noin euroa. Kuntien rahoitusosuudeksi jäisi yhteensä euroa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus ( ) Alkuperäiskansojen elokuvakeskus on toiminut Saamelaiskäräjien alaisuudessa vuodesta 2004 asti Lapin lääninhallituksen ja EU-rahoituksen sekä Opetusministeriön rahoituksen voimin. Elokuvakeskuksen työkenttänä on kehittää saamelaiselokuvan koulutus-, markkinointi-, levitys- ja tuotantotoimintaa sekä toimia alkuperäiskansojen elokuva-arkistona ja tietopankkina. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toiminnan lähtökohdat ovat sekä kulttuurilliset että elinkeinolliset. Elokuvakeskus tarvitsee vuonna 2008 toimintarahaa euroa, jolla palkataan päätoiminen elokuvasihteeri. Kuntien rahoitusosuudeksi jäisi yhteensä euroa. Elokuvasihteerin keskeisenä tehtävänä on ollut hakea lisärahoitusta pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä saamelais- ja muista alkuperäiskansarahastoista elokuvakeskuksen toiminnan laajentamiseksi. Saamelaismusiikkikeskus ( ) Saamelaismusiikkikeskus on toiminta-idealtaan koko saamelaisalueella toimiva keskusyksikkö, joka tuottaisi musiikillisia saamelaisia kulttuuripalveluita. Saamelaismusiikkikeskusta ollaan suunnittelemassa Saamelaiskäräjien hallinnoimassa ja Lapin lääninhallituksen EU-varoin rahoittamassa ESR-projektissa Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishanke ( ). Hanke kartoitti mm. eri oppilaitosmuotoja saamelaismusiikin opetuksen järjestämiseksi ja Saamelaismusiikkikeskus todettiin eri vaihtoehdoista toimivimmaksi. Saamelaismus iikkikeskuksen toiminta pyritään käynnistämään vuonna Nk. saamelaismusiikin osaamisyksikkö toimisi Inarista käsin suunnitellun Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteydessä, tuottaen palveluita koko saamelaisalueelle. Suunnitellun Saamelaismusiikkikeskuksen tärkeimpiä tehtäviä on saamelaismusiikin opetuksen organisoiminen saamelaisalueen peruskouluihin. Saamelainen perinteinen musiikki on tärkeä osa saamelaista kulttuuria. Se sisältää runsaasti kulttuurillisia koodeja ja on ainutlaatuinen ja yksi vanhimpia yhtäjaksoisesti säilyneitä vokaalimusiikin lajeja koko maailmassa. Koska musiikkiperinne ei enää välttämättä siirry suullisena perinteenä perheissä sukupolvelta toiselle, tarvitaan uudenlaisia keinoja perinteen säilyttämiseksi. Saamelaista musiikkia ei myöskään toistaiseksi opeteta missään pysyvänä opetuksena. Saamelaismusiikkikeskuksen toivotaan olevan ratkaisu organisoidun perinnemusiikin opetuksen saamiseksi saamelaisalueelle.