LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a Dnro Opetusministeriö PL Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI 1. Saamelaisten yhdenvertaisuuden edistäminen 1.1. Yleistä Saamelaiskäräjät katsoo, että saamelaisten kielelliset- ja kulttuuriset oikeudet eivät vielä toteudu opetusministeriön hallinnonalalla Suomen perustuslaissa ( 17.3 ) tarkoitetulla tavalla. Oma kieli, oma kulttuuri ja omakielinen opetus ovat avainasemassa saamelaisten säilymiselle omaleimaisena, erillisenä kansanryhmänä. Saamen kieli on kulttuurin tärkeimpiä ylläpitäjiä ja se on myös eri puolilla maata ja useassa valtiossa asuvien saamelaisten yhdistävä tekijä. Mikäli saamen kielellä ja kulttuurilla ei ole koulutuksessa vahvaa asemaa, kielenvaihdoskehitys sulauttaa saamelaiset suomalaiseen kulttuuriin. Koululla, opetuksella on tärkeä merkitys saamelaisille perustuslaissa turvatun omaa kieltä ja kulttuuria koskevan oikeuden toteutumiselle käytännössä. Saamelaisten kielellisten- ja kulttuuristen oikeuksien turvaaminen tulisi toteuttaa opetusministeriön hallinnonalalla positiivisin erityistoimin. Saamelaiskäräjät esittää, että opetusministeriö varaa talousarviossaan riittävät resurssit saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien konkreettiselle toteuttamiselle ja yhdessä Saamelaiskäräjien ja muiden saamelaistahojen kanssa suunnittelee ja toteuttaa toimiaan omalla hallinnon alallaan saamelaisten yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi Yhdenvertaisuusperiaate ja alkuperäiskansa-asema Saamelaiskäräjät pitää opetusministeriön suunnitelman päälinjauksia etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi oikeina. Linjaukset noudattavat kansainvälisessä ihmisoikeussääntelyssä omaksuttua periaatetta, jonka mukaan alkuperäiskansan sekä kielellisten ja kulttuurivähemmistöjen myönteistä erityiskohtelua ei pidetä yhdenvertaisuusperiaatteen vastakohtana vaan sen toteutumisen edellytyksenä. Kuten ministeriön linjauksissa todetaan, yhdenvertaisuus ei merkitse sitä, että yksilöitä kohdellaan samalla tavalla kaikissa tilanteissa. Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota saamelaisten asemaan Suomen ainoana alkuperäiskansana, joka edellyttää mm. ministeriöiltä saamelaisille kansana kuuluvien yhteisöllisten, ei ainoastaan yksilöitä koskevien oikeuksien, huomioon ottamista muun muassa niiden säädöstenvalmistelu-, valtionavustus-, strategia- ja suunnittelutyössä. Saamelaiskäräjät viittaa Suomen perustuslakiin, jossa säädetään mm. saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta, saamelaisten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä saamelaisille kotiseutualueellaan kuuluvasta kulttuuri-itsehallinnosta, joka on voimassa olevista kollektiivisista alkuperäiskansaoikeuksista keskeisin. Tärkeimpänä alkuperäiskansaoikeutena saamelaiskäräjät pitää oikeutta kulttuuriseen eloonjäämiseen, joka on johtavana periaatteena

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (5) mm. YK:n yleiskokouksen hyväksymässä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa julistuksessa. 1 Suomen hallituksen edustajat olivat aktiivisesti edistämässä julistuksen hyväksymistä. Julistus ei ole oikeudellisesti velvoittava asiakirja, mutta sen moraalinen velvoittavuus on vahva. Perustuslaissa säädetyt alkuperäiskansaoikeudet merkitsevät valtion ja saamelaisten suhteen erilaista luonnetta verrattuna valtion ja muiden vähemmistöjen suhteeseen. Opetusministeriön tulisi johdonmukaisesti noudattaa yhdenvertaisuussuunnitelman positiivisen erityiskohtelun periaatetta ja toteuttaa saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia kaikessa toiminnassaan. Alkuperäiskansaaseman perustana kansainvälisessä oikeudessa pidetään näiden kansojen muita alistetumpaa asemaa, kolonisaatiohistoriaa ja pitkälle menneisyydessä ulottuvaa kotimaista syrjintää ja sulauttamispolitiikan kohteena olemista. Edellä olevan seurauksena saamelaisten kielen- ja kulttuurinvaihdos on edennyt laajalle ja kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat nykyisten kansainvälisten luokitusten mukaan uhanalaisia, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisia. 2 Tämä tarkoittaa sitä, etteivät saamenkielet ja niiden perustana olevat kulttuurimuodot välity uusille sukupolville ilman positiivisia erityistoimenpiteitä. Opetusministeriön hallinnonala on keskeisessä asemassa saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden turvaamisessa. Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle, että uuteen yhdenvertaisuussuunnitelmaan laaditaan erillinen saamelaisia alkuperäiskansana koskeva osio yhteistyössä saamelaisten itsehallintoa toteuttavan Saamelaiskäräjien kanssa Yhdenvertaisuus ja rakenteellinen syrjintä Saamelaiset ovat maassamme edelleen yhdenvertaisuuslain kieltämän syrjinnän kohteina, mutta syrjintä ei useinkaan ole välitöntä syrjintää eikä suoraa häirintää, vaan vaikeammin havaittavaa rakenteellista syrjintää. Lisäksi saamelaisiin kohdistuva rakenteellinen syrjintä voi olla valikoivaa, eli kohdistua vain osaan saamelaisväestöä. Rakeenteellisesta syrjinnästä voidaan mainita saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset. Saamelaiskäräjien koulutusraportissa (n:o 1/ marraskuu 2008) selvitetään saamelaisopetuksen tilannetta kotiseutualueen ulkopuolella. Raportin mukaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret jäävät luku- ja kirjoitustaidottamiksi omassa kielessään jos kieltä ei opeteta koulussa. Vaarana on, että saamelaisopetuksessa palataan kansakouluajan tilanteeseen, jolloin saamen kielellä ei ollut asemaa opetuksessa. Saamelaiskäräjien vuoden 2007 Saamelaiskäräjävaalien yhteydessä laaditun tilaston mukaan saamelaisia on 9350, joista Suomessa asuu Heistä yli puolet ( 54.9 %) asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja alle 10-vuotiaista lapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella tai muualla Suomessa. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen vaatii välittömästi erityisiä toimenpiteitä valtiovallalta. Saamelaiskäräjät on useissa kannanotoissaan pyytänyt opetusministeriöltä toimenpiteitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien perusopetusikäisten saamelaislasten oman kielen opetuksen turvaamiseksi. Ministeriön tähänastisissa linjauksissa kaikkien kielellisten vähemmistöjen (lukuunottamatta ruotsinkielisiä) omien kielten opetuksen järjestämisessä noudatetaan samoja toimin- 1 Saamelaiskäräjien koulutusraportti n:o 1/marraskuu 2008, Saamelaisopetus kotiseutualueen ulkopuolella 2 Mm. >endangered languages.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (5) nallisia ja rahoitusperiaatteita (Opetusministeriön asetus 392/2007 ja sitä ennen voimassa olleet päätökset). Alkuperäiskansan lasten oman kielen opetus samaistuu kaupunkien hallinnossa maahanmuuttajaryhmien omien kielten opetukseen. Tämä on yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteiden vastaista. Erilaisten ryhmien samanlainen kohtelu ei turvaa yhdenvertaisuutta. Lisäksi nykyinen käytäntö ylläpitää eriarvoisuutta saamelaisten keskuudessa. Saamelaisten asemaa maan alkuperäiskansana koskevaa perustuslain säännöstä ei ole rajattu alueellisesti. Saamelaisten rakenteelliseen syrjintään ovat kiinnittäneet huomiota mm. vähemmistövaltuutettu 3 ja työministeriö 4. Vähemmistövaltuutetun mukaan (s. 42) saamelaisten syrjintä on Suomessa rakenteellista ja sen vähentämiseksi tulisi vaikuttaa mm. saamelaisten kotiseutualueen hallintoon ja saamelaisten osallisuuteen päätöksenteossa. Työministeriön raportissa esitetään mm. saamelaisten kouluolojen seurantaa ja heidän elinolojensa nykyistä parempaa selvittämistä (s. 18 ja 27) osana syrjinnän vastaista työtä. Saamelaiskäräjät viittaa aiemmin ministeriölle tekemiinsä esityksiin asettaa pikaisesti työryhmä selvittämään saamelaisopetuksen tilannetta, asemaa, resursseja ja saamelaiskäräjien mahdollisuuksia toteuttaa perustuslaissa säädettyä itsehallintoa. Työryhmän tulisi valmistella ehdotukset saamelaisopetuksen kehittämiseksi ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi saamelaisväestön sisällä ja suhteessa muihin ryhmiin. 2. Saamelaisopetus, koulutuspolitiikka ja säädösten valmistelu Saamelaiskäräjät viittaa aiemmissa lausunnoissaan ja esityksissään opetusministeriölle esitettyihin saamelaisopetusta koskeviin epäkohtiin 5 : 1) kielen- ja kulttuurinvaihdoksen jatkumiseen, jossa koululla on merkittävä osuus; 2) ongelmiin opetuksen saavutettavuudessa (lainsäädäntö ja rahoitus); 3) opetuksen arvioinnin/ koulutuksen laadun arvioinnin puuttumiseen; 4) puutteisiin opetuksen perustekijöissä (opettaja- ja oppimateriaalipula); 5) opetuksen tavoitteellisen kehittämisen puuttumiseen ja 6) saamelaiset sivuuttavaan suomalaisen koulun opetussuunnitelmaan. Voimassa olevien opetussuunnitelman perusteiden oppimäärät ja kurssisuunnitelmat sivuuttavat kokonaan saamelaiset ja saamelaisyhteisön mm. osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, Suomen historiaa, maantiedettä, musiikkikulttuuria ja Suomessa puhuttuja äidinkieliä. Saamelaisten näkymättömyys koulun opetusta normittavissa asiakirjoissa vaikuttaa puolestaan oppimateriaalin valmistajien työhön ja ylläpitää edelleen esimodernin ajalta juontuvia stereotyyppisiä käsityksiä. Ajantasaisen ja kohdallisen tiedon puuttuminen opetussuunnitelmista pitää yllä rakenteellista syrjintää, vaikuttaa negatiivisesti saamelaislasten ja nuorten omaan identiteettiin, vaikeuttaa ryhmien yhdenvertaista rinnakkaiseloa, keskinäistä ymmärrystä ja saamelaisten aseman kehittämistä yhteiskunnassa. 3 Riikka Tella: Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen. Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 1. Vähem mistövaltuutettu. Helsinki Syrjinnän seuranta Suomessa. Työhallinnon julkaisu 374, Työministeriö Mm. Lausunnot opetusministeriölle (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ), (Opetusministeriön yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen), (Valtionavustukset saamelaisopetuksen ja saamenkielisen oppimateriaalin kehittämiseen vuoden 2009 talousarviossa), (Saamelaisopetuksen koulutuspoliittisen aseman ja opetustilanteen kehittäminen) ja (Saamelaisopetuksen asema ja resurssit suomalaisessa koulussa).

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (5) Saamelaisopetus on edellisen yhdenvertaisuussuunnitelman voimassaolon aikana ( ) jäänyt vaille huomiota ministeriön valmistelemissa koulutuspoliittisissa linja-asiakirjoissa, kuten koulutuspoliittisissa selonteoissa ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Saamelaiskäräjät katsoo, että ministeriön tulisi uudessa yhdenvertaisuussuunnitelmassa ja sitä seuraavassa toiminnassaan kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: 1. Saamelaisten todellinen kuuleminen säädösvalmistelun, talousarvion valmistelun, koulutuspoliittisten linja-asiakirjojen ja koulutusta koskevien uudistusten valmistelun varhaisessa vaiheessa. Tätä on korostanut Eduskunnan perustuslakivaliokunta viimeksi lausunnossaan hallituksen esityksestä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta (PeVL 21/2007 vp). Nykyinen tilanne, jossa saamelaiskäräjiltä pyydetään lausuntoa valmiisiin asiakirjoihin tai jo Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä oleviin toiminnallisiin tai rahoituskysymyksiin, on epätyydyttävä, eikä mahdollista tasavertaista neuvottelua eikä todellista kuulemista. Saamelaisyhteisön toimintaedellytykset eivät ole edistyneet, koska talousarviomäärärahat ovat pysyneet samalla tasolla koko saamelaiskäräjien toiminnan ajan eli viimeiset kymmenen vuotta. 2. Opetusministeriön tulisi kiinnittää huomiota saamelaisopetuksen huomioimiseen myös opetushallituksen toimialaan kuuluvissa asioissa, kuten opetussuunnitelmauudistuksissa ja koulutuksen arviointiin liittyvissä asioissa. Saamen kielen ja saamenkielinen opetus ovat vaarassa unohtua valtakunnallisesti suurissa uudistuksissa. 3. Muut toimenpiteet etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi 3.1 Ministeriön ulkoinen toiminta Säädösvalmistelu Opetusministeriön tehtäviin kuuluu valmistella toimialansa lait ja asetukset hallituksen ja eduskunnan päätöksentekoa varten. Säädösten valmistelun osalta viitataan edellä lausunnon kohtaan Valtionavustukset Mahdollisuuksista hakea opetusministeriön myöntämiä avustuksia tiedotettaisiin eri saamen kielillä käyttäen saamelaiskanavia esim. Saamelaisradiota, Norjassa ilmestyvää saamenkielistä sanomalehti Ávviria, saamelaiskäräjien verkkosivuja ja saamelaisten kotiseutualueella ilmestyviä suomenkielisiä sanomalehtiä. Opetusministeriön asettamiin valtionavustuksia valmisteleviin toimielimiin kuten Valtion kirjallisuustoimikuntaan, kuvataidetoimikuntaan, kirjallisuustoimikuntaan, elokuvataidetoimikuntaan ja valokuvataidetoimikuntaan valittaisiin saamelaisia henkilöitä pysyviksi asiantuntijoiksi Strategia- ja suunnittelutyöt Opetusministeriön ja ministeriössä työskentelevien virkamiesten toimintaa ohjaavat mm. eräät suunnitteluasiakirjat.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (5) Opetusministeriön tulisi saamelaisia koskevien asioiden valmistelussa ja suunnittelussa pyytää Saamelaiskäräjien lausuntoa jo niin aikaisessa vaiheessa, että Saamelaiskäräjien näkemyksillä olisi todellista vaikutusmahdollisuutta asioihin Asiakaspalvelu Opetusministeriön henkilöstölle järjestetään koulutusta saamelaisista alkuperäiskansana, saamelaisten oikeuksista, saamelaiskulttuurista sekä saamelaisten historiasta ja kielioloista Ulkoinen viestintä Opetusministeriö lisäisi saamen kielet verkkosivustonsa kielivalikoimaan. Etusivu-verkkolehteen laadittaisiin saamenkielistä materiaalia, siten kuten ruotsinkielinen materiaali on verkkolehdessä esillä. Verkkolehdessä julkaistaisiin saamelaisaiheisia artikkeleja esim. saamelaisprojekteista, jotka on toteutettu saamelaisesta kulttuurimäärärahasta myönnettävien kulttuuriavustusten turvin. Edellä mainituilla artikkeleilla levitettäisiin saamelaisia koskevaa tietoa ja näin edistettäisiin yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja syrjimättömyyttä. 3.2 Ministeriön sisäinen toiminta Henkilöstön osaamisen lisääminen Opetusministeriön virkamiehille järjestettäisiin koulutusta saamelaiskulttuurien ja saamen kielten tuntemuksessa, mikä lisäisi yhdenvertaisen viestinnän toteutumista suhteessa saamelaisiin asiakkaisiin. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Siiri Jomppanen Kieliturvasihteeri ( Lausunnosta päätti puheenjohtaja Näkkäläjärvi ) Liitteet: - Saamelaiskäräjien koulutusraportti n:o 1/marraskuu 2008, Saamelaisopetus kotiseutualueen ulkopuolella