SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006
|
|
- Heidi Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa
2 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET Käräjien asema ja tehtävät Käräjien organisaatio Organisaatiokaavio Käräjien kokous Hallitus Puheenjohtaja Lautakunnat Käräjien talous SAAMELAISKÄRÄJIEN VARSINAINEN TOIMINTA VUONNA Yleistä Keskeisimmät toimenpiteet eri aloilla Saamelaiskäräjien yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet Esteiden poistaminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tieltä Saamen kielten asema Henkinen kulttuuri Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema Sosiaali- ja terveydenhuolto Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat Saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin Suomen puheenjohtajuuskausi Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa Kansainvälinen toiminta Viestintä ja tiedottaminen Saamelaiset ja Euroopan unioni Lausunnot Esitykset/aloitteet Kannanotot, julkilausumat, muistiot ja muut Sidosryhmätoiminta Pysyväisluonteinen Kertaluonteinen Muuta
3 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET 1.1. Käräjien asema ja tehtävät Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla (974/95) asetettu saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, joka on aloittanut toimintansa vuoden 1996 alusta. Sen tarkoituksena on toteuttaa Suomen perustuslaissa (731/1999) saamelaisille turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittis-itsehallinnollinen elin, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Se ei ole osa Suomen valtionhallintoa. Saamelaiskäräjät on luonteeltaan edustuksellinen, sillä sen 21 jäsentä ja 4 varajäsentä valitaan saamelaisten kesken joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa toimielin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa, sillä se on kansanvaltaisesti valittu täysin saamelainen toimielin. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa Saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa Saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin sitä koskevassa laissa tai muualla lainsäädännössä säädetään. 3
4 1.2. Käräjien organisaatio Organisaatiokaavio Saamelaiskäräjien organisaatiota kuvaa seuraava kaavio: Saamelaiskäräjät Käräjien kokous 21 jäsentä Hallitus 7 jäsentä Sihteeristö Yleinen toimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Kielitoimisto Päätoiminen puheenjohtaja Elinkeino- ja oikeuslautakunta Koulutus- ja oppimaterilaalilautakunta Kulttuurilautakunta Saamen kielineuvosto Sosiaali- ja terveyslautakunta Käräjien kokous Saamelaiskäräjien antamista lausunnoista ja sen tekemistä esityksistä ja muista kannanotoista päättää pääsääntöisesti käräjien kokous. Valtioneuvosto määrää sen jäseniksi (21) ja varajäseniksi (4) ne 25 henkilöä, jotka saamelaisten kesken toimeenpannuissa vaaleissa ovat saaneet eniten ääniä kuitenkin niin, että saamelaisten kotiseutualueen jokaisesta kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) käräjien kokouksessa tulee olla vähintään kolme (3) jäsentä. Tätä laajennettua kuntakohtaista vähimmäisvaatimusta sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. 4
5 Syksyllä 2003 toimitetuissa vaaleissa saamelaiskäräjien jäseniksi toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Aikio Maria Sofia, käsityöntekijä Aikio Pekka, puheenjohtaja Fofonoff Pekka, kalastusmestari Guttorm Raimo Esa, autoilija Hirvasvuopio Osmo, poromies Jomppanen Jouni Ilmari, poromies/autoilija Katekeetta Antti, kunnallisneuvos Lumisalmi Erkki, kanttori Magga Petra, opettaja Magga Ristenrauna, projektipäällikkö Morottaja Matti, eläkeläinen Mäkitalo Minna, projektipäällikkö/kotiäiti Nuorgam Anne, kääntäjä Pekkala Pekka, eläkeläinen Pietikäinen Anu, perushoitaja/sosionomi Sara Oula, poromies Seurujärvi-Kari Irja, yliopiston lehtori Seurujärvi Väinö, poromies/autoilija Tapiola Nilla, opettaja Turunen Aarne, metsuri Valkeapää Nils-Henrik, lehtori Utsjoki Sodankylä Inari Utsjoki Sodankylä Inari Utsjoki Inari Sodankylä Enontekiö Inari Enontekiö Utsjoki Inari Inari Inari Helsinki Inari Utsjoki Inari Enontekiö Varajäsenet Hetta Inkermarja, saamenkäsityömestari Länsman Outi, lehtori Länsman Vieno, poroisäntä Näkkäläjärvi Klemetti, tutkija Sodankylä Inari Utsjoki Enontekiö 5
6 Saamelaiskäräjät kokoontui kertomusvuonna kolme (3) kertaa (28.2., sekä Inarissa). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 21 asiaa Hallitus Käräjien kokous asettaa Saamelaiskäräjien varsinaisista jäsenistä vaalikaudeksi kerrallaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä Saamelaiskäräjien kolme puheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii käräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata Saamelaiskäräjien poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Toimikaudeksi hallitukseen valittiin seuraavat Saamelaiskäräjien jäsenet: Varsinaiset jäsenet Pekka Aikio (pj) Anne Nuorgam (I vpj) Pekka Fofonoff (II vpj) Ristenrauna Magga Anu Pietikäinen Väinö Seurujärvi Nilla Tapiola Varajäsenet saakka Osmo Hirvasvuopio Maria Sofia Aikio Erkki Lumisalmi Minna Mäkitalo Pekka Pekkala Oula Sara Petra Magga Hallituksen varajäsenet poistettiin Saamelaiskäräjien työjärjestykseen tehdyn muutoksen jälkeen. Hallitus kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa (24.1., 15.2., 10.4., 29.5., 7.6. ja 7.9. Inarissa sekä Utsjoella). Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 92 asiaa. 6
7 Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan päätoimisen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa vaalikaudeksi kerrallaan. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa Saamelaiskäräjien poliittista toimintaa ja edustaa Saamelaiskäräjiä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Päätoimisena puheenjohtajana vaalikaudella toimii filosofian maisteri Pekka Aikio Sodankylän Vuotsosta, I varapuheenjohtajana kielenkääntäjä Anne Nuorgam Utsjoelta ja II varapuheenjohtajana kalastusmestari Pekka Fofonoff Inarista Lautakunnat Saamelaiskäräjillä on viisi (5) lautakuntaa; elinkeino- ja oikeus-, kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaali-, saamen kielen (saamen kielineuvosto) sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Näiden lisäksi vaalien valmistelua ja toimeenpanoa varten asetetaan vaalilautakunta. Käräjien kokous valitsee kuhunkin lautakuntaan vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Tästä poiketen kulttuurilautakunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla Saamelaiskäräjien jäseniä. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisina ja niiden tehtävänä on valmistella toimialaansa kuuluvia asioita. Kulttuuri-, koulutus- ja oppimateriaalisekä saamen kielen lautakunta käyttävät lisäksi käräjien työjärjestyksessä määrätyissä asioissa itsenäistä ratkaisuvaltaa. 7
8 Elinkeino- ja oikeuslautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Ristenrauna Magga (pj) Raimo Esa Guttorm (vpj) Aarne Turunen Veikko Feodoroff Vieno Länsman Varajäsenet Oula Näkkäläjärvi Antti Katekeetta Laila Aikio Erkki Lumisalmi Maria Sofia Aikio Lautakunnan sihteerinä on toiminut lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna yhden (1) kerran. Kokouksessa käsiteltiin yhteensä 9 asiaa. Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Nilla Tapiola (pj) Petra Magga (vpj) Seija Sivertsen Iisakki Mattus Inker-Anne Magga Varajäsenet Pigga Lauhamaa Marjaana Aikio Erkki Lumisalmi Heli Aikio Outi Länsman Lautakunnan sihteerinä on toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. Oppimateriaalia koskevien asioiden esittelijöinä ovat toimineet oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi ja oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna viisi (5) kertaa. Toimintavuoden aikana oppimateriaalihankkeita oli työn alla yhteensä 33. 8
9 Kulttuurilautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Jouni Ilmari Jomppanen (pj) Nils-Henrik Valkeapää (vpj) Tiina Sanila Rauna Paadar-Leivo Maria Sofia Aikio Varajäsenet Aarne Turunen Inkermarja Hetta Tauno Haltta Raija Lehtola Outi Paadar Lautakunnan sihteerinä on toiminut vs. kulttuurisihteeri Marjukka Helander. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 48 asiaa. Saamen kielineuvostoon toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Matti Morottaja (pj) Irja Seurujärvi-Kari (vpj) Jouni Mosnikoff Vesa Guttorm Marjaana Aikio Varajäsenet Ilmari Mattus Kaarina Vuolab-Lohi Katri Fofonoff Berit-Ellen Juuso Klemetti Näkkäläjärvi Kielineuvoston sihteerinä on toiminut kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi. Neuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä (4) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 31 asiaa. Sosiaali- ja terveyslautakuntaan toimikaudeksi valittiin seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Anu Pietikäinen (pj) Minna Mäkitalo (vpj) Pekka Fofonoff Helena Guttorm Varajäsenet Kirsti Ranta Ristenrauna Magga Sergei Kp Fofonoff Mirja Laiti 9
10 Heikki Hirvasvuopio Veikko Guttorm Lautakunnan sihteerinä on toiminut sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän (7) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 44 asiaa Sihteeristö Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimitilat sijaitsevat Inarissa, kirkonkylän yläasteen entisen oppilasasuntolan tiloissa, jotka on vuokrattu Inarin kunnalta. Toimitilojen hyötypinta-ala on nyt yhteensä 489 m 2. Sen lisäksi sihteeristöllä on toimipisteet Utsjoella, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Sihteeristö jakaantuu yleiseen toimistoon, saamen kielen toimistoon sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon. Yleinen toimisto Yleisen toimiston tehtävänä on hoitaa saamelaiskäräjien talous-, henkilöstö- ja muuta yleishallintoa koskevat ja toimistojen toiminnan yhteensovittamiseen liittyvät asiat sekä asiat, joita ei ole määrätty muiden toimistojen hoidettaviksi. Yleisessä toimistossa on päätoiminen hallintopäällikön, lakimiessihteerin, kulttuurisihteerin, sosiaali- ja terveyssihteerin, taloussihteerin, hallintosihteerin ja toimistosihteerin virka. Hallintopäällikkönä toimii hallintotieteiden maisteri Juha Guttorm. Lakimiessihteerin virassa toimii oikeustieteen kandidaatti Heikki J. Hyvärinen, jonka toimipaikka sijaitsee Enontekiöllä. Kulttuurisihteerin virassa on filosofian maisteri Inker-Anni Sara (virkavapaalla ). Sosiaali- ja terveyssihteerin virassa toimii erikoissairaanhoitaja, filosofian ylioppilas Pia Ruotsala (virkavapaalla ). Taloussihteerin virassa toimii merkonomi Hilkka Kukkonen. Hallintosihteerin virassa 2.5. alkaen on toiminut Anneli Nuorgam. Toimistosihteerin virassa 2.5. alkaen on toiminut merkonomi Ritva Tammela. Käräjien toimitilojen siivojana toimii Anna-Liisa Juntunen. Yleisen toimiston yhteydessä toimii lisäksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö, jossa työskentelee päätoiminen suunnittelija. 10
11 Suunnittelijan virassa toimii yhteiskuntatieteiden kandidaatti Sari Guttorm (virkavapaalla , osittaisella hoitovapaalla ). Lisäksi yleisessä toimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat määräaikaiset työntekijät: kulttuurisihteerin viransijaisena merkonomi Marjukka Helander , esittelijänä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävissä yhteiskuntatieteiden kandidaatti Kati Eriksen , josta 20 % työajalla , esittelijänä oikeustieteen ylioppilas Nina West , selvitysmiehenä oikeustieteen ylioppilas Esko Aikio , suunnittelijana kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg , wwwsuunnittelijana tradenomi Kaisa Aatsinki , Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston avustajana Jenni Laiti , suunnittelijana yomerkonomi Minna Aikio , toimistosihteerinä merkonomi Sirpa Berg (toimipaikka Sodankylässä puheenjohtajan toimistossa), toimistosihteerinä merkonomi Ritva Tammela , Anneli Nuorgam toimistosihteerinä sekä hallintosihteerinä (virkavapaalla ), Ulla Isotalo toimistotyöntekijänä sekä suunnittelijana ja , toimistoharjoittelijana Hannele Sieppi , siivoojan sijaisena Minka Kauppinen ja Ulla Pajuranta 18.4., , sekä Enontekiön toimipaikan siivoojana on toiminut Elli Mäkinen Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisena työntekijänä on työskennellyt sosionomi Anu Pietikäinen suunnittelijan viransijaisena sekä suunnittelijana ja Saamen kielen toimisto Saamen kielilain (1086/03) toimeenpanoa varten saamelaiskäräjien alaisuudessa toimii erityinen saamen kielen toimisto (A 1727/95), jossa on neljä (4) vakinaista kielenkääntäjän virkaa. Kielitoimiston päätehtävänä on huolehtia saamen kielilain mukaisten käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille sekä avustaa niitä saamenkielentaitoisten tulkkien hankkimisessa. 11
12 Inarin kielitoimistossa I kielenkääntäjän virassa toimii humanististen tieteiden kandidaatti Irma Laiti. Utsjoen saamen kielen toimistossa toimii II kielenkääntäjän virassa humanististen tieteiden kandidaatti Helvi Nuorgam-Poutasuo ja III kielenkääntäjän virassa opettaja Veikko Holmberg. IV kielenkääntäjä humanististen tieteiden kandidaatti Anne Nuorgam (hoitovapaalla ). Lisäksi saamen kielen toimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat määräaikaiset työntekijät: Kirsti Guttorm IV kielenkääntäjän viransijaisena ja sen jälkeen kielityöntekijänä Kielityöntekijöinä Seija Järviluoma ja sekä Katri Fofonoff Filosofian lisensiaatti Klemetti Näkkäläjärvi suunnittelijana Saamen kielen toimiston yhteydessä toimii myös saamen kieliasiain sihteeri tehtävänään koordinoida pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä ja toimia saamen kielineuvoston sihteerinä. Kieliasiain sihteerin virkaa hoitaa filosofian maisteri Ellen-Maarit Näkkäläjärvi, jonka toimipaikka on Enontekiön Hetassa (virkavapaalla , ja ). Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tehtävänä on hoitaa saamelaisten koulutusta ja opetusta sekä saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista koskevat asiat. Toimistossa on päätoiminen koulutussihteerin, oppimateriaalisihteerin, oppimateriaalisuunnittelijan ja toimistosihteerin virka. Koulutussihteeri on hoitanut myös käräjien kokoustiedottamista ja vastannut käräjien internet-sivuston uudistamisesta. Koulutussihteerin virassa toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Aikio-Puoskari, jonka toimipaikka sijaitsee Sodankylässä. Oppimateriaalisihteerin virassa on luonnontieteiden kandidaatti Hannu Kangasniemi, oppimateriaalisuunnittelijan virassa on toiminut alkaen saamenkäsityön artesaani Anni Näkkäläjärvi ja toimistosihteerin virassa yo-merkonomi Anja Vest (osittaisella hoitovapaalla toimintavuoden). 12
13 Lisäksi määräaikaisina työntekijöinä ovat toimineet artesaani Anni Näkkäläjärvi oppimateriaalityöntekijänä sekä oppimateriaalisuunnittelijana , projektityöntekijänä opiskelija Maarit Vuolab , projektityöntekijänä opiskelija Piia Juuso , projektityöntekijänä luokanopettaja Minna Mäkitalo ja , projektityöntekijänä Maarit Magga , oppimateriaalityöntekijänä opiskelija Sammol Antti Lukkari ja , tradenomi Anne Susanna Magga toimistotyöntekijänä sekä toimistosihteerin sijaisena ja oa oppimateriaaliapulaisena lukiolainen Anni Maarit Guttorm Vaalilautakunnan toimisto Vaalilautakunnan toimistossa on määräaikaisesti työskennellyt oikeustieteen kandidaatti Siiri Jomppanen vaalilautakunnan sihteerinä , tradenomi Sinikka Mäkinen toimistosihteerinä sekä atk-asiantuntijana insinööri (AMK) Tuomas Jomppanen Projektihenkilöstö Alkuperäiskansojen elokuvakeskus -projektin projektipäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojektin projektipäällikkönä toimi tradenomi Marja-Riitta Lukkari (virkavapaalla ). Kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg toimi projektityöntekijänä Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projektin projektipäällikkönä toimi kauppatieteiden maisteri Liisa Holmberg ja projektityöntekijänä tradenomi Marja-Riitta Lukkari Saamelaismusiikin opetuksen suunnitteluprojektin projektipäällikkönä toimi filosofian ylioppilas Annukka Hirvasvuopio-Laiti sekä projektityöntekijänä musiikkipedagogi Anna Näkkäläjärvi (virkavapaalla ). 13
14 Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen projektipäällikkönä toimi agrologi Elen Anne Sara (virkavapaalla sekä ). Saamelaisen lastenkulttuurikeskushankkeen toiminnanohjaajana toimi kasvatustieteiden maisteri Petra Biret Magga Lisäksi muissa projektiluontoisissa tehtävissä ovat työskennelleet projektityöntekijänä kasvatustieteiden maisteri Sari Valkonen sekä suunnittelijana taiteiden maisteri Amos Taylor Käräjien talous Saamelaiskäräjien toiminta rahoitetaan valtion budjettivaroin kuten siitä annetun lain 2 :ssä säädetään. Kertomusvuonna Saamelaiskäräjät sai valtion- ja muuta avustusta yhteensä ,69 euroa. Saamelaiskäräjät on päättänyt määrärahan käytöstä seuraavasti varsinaiseen toimintaan ,25 euroa, saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen ,00 euroa, saamelaisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan ,00 euroa, pohjoismaisille saamelaisille taidejärjestöille ,00 euroa, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ,00 euroa, saamelaisten kestävä kehitys-projekti 2.756,00 euroa, CD-sanakirja-projekti ,91 euroa, saamelaisten sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan ,00 euroa, pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön ,00 euroa, saamelaiskäräjien vaalien valmistelua varten ,00 euroa, saamelaisten kulttuurikeskuksen toiminta- ja laatu projektiin ,00 euroa, saamelaisnuorten taidetapahtumaan euroa, 14
15 Gulahalan-projekti avustus 9.865,16 euroa, Euroopan Parlamentti matka-avustus ,00 euroa, Saamelaisen lasten- ja nuorten elokuva- ja televisiotuotantostruktuurin kehittämiseen 6.000,00 euroa, Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen-projekti ,25 euroa, saamelainen musiikin opetuksen kehittäminen projekti ,62 euroa, saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke ,08 euroa, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaan ,83 euroa, saamelaiseen lastenkulttuurikeskus hankkeeseen ,00 euroa sekä alkuperäiskansojen elokuvakeskus hankkeeseen ,59 euroa. Saamelaiskäräjälain 3 a luvussa säädetään käräjien kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Käräjien tilintarkastajina toimikaudella toimivat HTM Irja Herkman (varalla KHT Jorma Heikkinen) oikeusministeriön valitsemana ja varanotaari Johan-Oula Juuso (varalla Annikki Portti) Saamelaiskäräjien valitsemana 15
16 2. SAAMELAISKÄRÄJIEN VARSINAINEN TOIMINTA VUONNA Yleistä Saamelaiskäräjien varsinainen toiminta käsittää esitysten, aloitteiden ja muiden kannanottojen tekemisen sekä lausuntojen antamisen eri viranomaisille. Lisäksi Saamelaiskäräjät valvoo saamelaisten oikeuksia ja etuja neuvottelemalla eri viranomaisten kanssa saamelaisia erityisesti koskevista asioista. Saamelaiskäräjät on myös edustettuna lukuisissa kansallisissa ja myös joissakin kansainvälisissä elimissä. Seuraavassa on selostettu kertomusvuoden tavoitteet ja arvioitu, miten tavoitteet on saavutettu, ja sen jälkeen on lueteltu kertomusvuonna annetut lausunnot ja tehdyt esitykset/aloitteet sekä kannanotot, muistiot ja sopimukset, jotka on liitetty täydellisinä toimintakertomuksen loppuun. Lisäksi on esitelty kertomusvuoden sidosryhmätoiminta Keskeisimmät toimenpiteet eri aloilla Saamelaiskäräjien yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet Saamelaiskäräjien kertomuksen mukaan Suomi on valtiosääntöoikeudellisella tasolla tunnustanut saamelaisten erillisen aseman alkuperäiskansana, mutta hallitus kohtelee saamelaisia lähinnä alueellisena kielivähemmistönä. Saamelaiskäräjät esitti, että hallitus yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa selvittäisi Saamelaiskäräjien yhteiskunnallista vaikuttamista koskevat asiat eduskunnan aikaisemman ponnen mukaisesti. Saamelaiskäräjillä valmistui saamelaisten itsehallintoa koskeva perusselvitys. Saamelaskäräjät neuvotteli saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä näissä kunnissa. Tämä saamelaisten itsehallintoa toteuttava järjestely perustuu siihen, että eduskunta osoittaa vuosittain määrärahan saamenkielisiin palveluihin 16
17 maksettavaksi alueen kunnille Saamelaiskäräjien kautta. Yhdyskuntasuunnittelussa Saamelaiskäräjät toi esille saamelaisten maankäyttöön liittyviä tarpeita. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lainsäädännöllisen uudistuksen yhteydessä saamelaisten perustuslakiin perustuva oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin jh näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella otettiin Saamelaiskäräjien toivomusten suuntaisesti hallituksen esitykseen ja perustuslakivaliokunnan esittämin lisäyksin myös lakiin. Erämaasuunniteluun Saamelaiskäräjät osallistui arvioimalla Metsähallituksen laatimia erämaasuunnitelmia. Saamelaiskäräjät hyväksyi yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmistellun Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, joka lähtee saamelaisten kotiseutualuetta asuttavasta kahdesta kansasta saamen alkuperäiskansasta ja valtaväestöstä joilla on erilainen kieli, kulttuuri ja elämäntapa ja näistä lähtökohdista erilaiset kestävän kehityksen kriteerit. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman linjauksia päätettiin ottaa huomioon päämisteri Matti Vanhasen johdolla hyväksytyn Kansallisen kestävän kehityksen strategian mukaisesti saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Strategian toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan strategian linjaukset ovat pohjana hallitus- ja politiikkaohjelmille neljännesvuosisata eteenpäin. Saamelaiskäräjien edustaja osallistui jäsenenä evankelis-luterilaisen kirkon korkeinta valtaa käyttävän kirkolliskokouksen toimintaan Esteiden poistaminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tieltä Saamelaiskäräjät osallistui oikeusministeriössä laaditun saamelaisten maankäyttöoikeutta koskevan hankkeen valmisteluun. Hanke sisältää luonnoksen laiksi maankäyttöoikeuden turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueella ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi, joka toteuttaisi saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten lähtökohdista. Samalla se poistaisi ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioinnin esteet puuttumatta kenenkään yksityisiin oikeuksiin. Pääministeri Matti Vanhasen kokoama epävirallinen ministerityöryhmä seurasi hanketta ja määritteli sen 17
18 linjaukset. Valmista esitysluonnosta ei kuitenkaan ennätetty lähettää lausunnolle niin, että esitys olisi voitu antaa eduskunnalle vaalikauden aikana. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja osallistui Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja näiden maiden saamelaiskäräjien presidenttien kokoukseen. Kokous päätti, että vuoden 2007 lopulla pidettävässä seuraavassa kokouksessa käsitellaan maiden kannat Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevaan luonnokseen Saamen kielten asema Saamen kielilaki (1086/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Saamelaiskäräjien tulee seurata lain soveltamista ja se voi antaa suosituksia sekä tehdä aloitteita kielilainsäädäntöön liittyen. Lain velvollisuuksien täyttäminen paranee, kun Saamelaiskäräjät perusti vuonna 2005 saamen kieliturvasihteerin viran. Viran tehtäviin kuuluu mm. valvoa ja seurata saamen kielilain toteutumista yhdessä saamen kielineuvoston kanssa. Virka täytettäneen vuoden 2007 puolella. Saamen kielilakiin liittyen Saamelaiskäräjät nimesi edustajansa Opetushallituksen työryhmään, jonka tehtävänä oli laatia esitys inarin- ja koltansaamen saamiseksi yleisten kielitutkintojen piiriin. Työryhmä luovutti esityksensä kesällä Saamelaiskäräjät on myös nimennyt saamen kielen asiantuntijan ns. yleisen kielilain mukaista kertomusta valmistelevaan kieliasiain neuvottelukuntaan. Kertomusvuoden keväällä saamen kielilakiesitettä toimitettiin laajalti saamen kielilain soveltamispiiriin kuuluville viranomaisille. Saamen kielten kehittämiseksi on tärkeää saada kattavasti tietoa kielten tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa. Myös kielipoliittisten linjausten tueksi on hyvä saada tietoa kielten todellisesta tilanteesta. Saamelaiskäräjät toteutti kertomusvuonna saamen kielen kokonaistilannetta koskevan perusselvityksen suunnittelun. Käytännössä työtä on ohjannut Saamen kielineuvosto. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi jo kesällä 2005, kun saamen kielineuvosto palkkasi työhön määräaikaisen suunnittelijan ajalle Saamen kielen perusselvitystä varten Saamelaiskäräjät sai rahoitusta oikeusministeriöltä euroa käytettäväksi vuosien aikana. 18
19 Vuonna 2005 loppuneen koltansaamen sanakirjamateriaalin ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalilautakunnan rahoittaman inarinsaamen sanakirjaprojektimateriaalin saattaminen CD-rom sanakirjamuotoon aloitettiin syksyllä Projektia varten saatiin rahoitusta ( Drk) Nordplus sprog ohjelmasta. Vuoden 2006 loppuun mennessä saatiin materiaalista valmiiksi ensimmäinen testiversio. Kokeilu-CD:n loppuunsaattaminen jatkuu oppimateriaalilautakunnan rahoituksen turvin vuoden 2007 puolella. Saamen kielilautakunnan työssä ovat Suomen puolelta edustajina toimineet: Irja Seurujärvi-Kari, varajäsen Vesa Guttorm (pohjoissaame), Matti Morottaja, varajäsen Ilmari Mattus (inarinsaame) ja Jouni Moshnikoff, varajäsen Katri Fofanoff (koltansaame). Saamen kieliä ovat edustaneet FIBLUL:in hallituksessa kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi ja Erkki Lumisalmi. Yhteistyö Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) kanssa on jatkunut siten, että Kotuksen saamen kielen tutkija (Kaarina Vuolab-Lohi) on vakinaisena asiantuntijana kielineuvoston kokouksissa. Saamelaiskäräjien kieliasiainsihteeri on kutsuttu vakinaiseksi asiantuntijaksi Kotuksen saamen kielen lautakuntaan. Pohjoismainen saamen kielten terminologiayhteistyö on alkanut. Saamen kielilautakunta sai yhteiseen pohjoismaiseen terminologiaprojektiin rahoitusta Nordplus sprog -ohjelmasta. Projekti toteutettiin vuonna 2006 ja siihen on saatu jatkorahoitusta myös vuodelle Saamelaiskäräjät on nimennyt Suomen puolelta pohjoismaiseen terminologiatyöryhmään saamelaiskäräjien kieliasiainsihteerin ja Kotuksen saamen kielen tutkijan. Saamelaiskäräjät sai myös rahoitusta ( Dkr) Nordplus sprog ohjelmasta pohjoissaamenkielisen sosiaali- ja terveysalan sanaston kokoamista varten vuodelle
20 Henkinen kulttuuri Saamelaisen kulttuurin taloudellinen tukeminen Saamelaisten henkistä kulttuurielämää on tuettu jakamalla kulttuuriavustuksia nk. saamelaisesta kulttuurimäärärahasta ( e) saamenkielisen kulttuurin edistämiseksi ja saamelaisjärjestöjen toiminnan tukemiseksi sekä myöntämällä kulttuuriavustuksia kansainväliseen saamelaiskulttuuriyhteistyöhön ( e). Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta on myönnetty työskentelyapurahoja ja projektiavustuksia saamelaistaiteilijoille kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, käsityöhön, matka-avustuksiin, elokuvaan ja multimediaan sekä erilaisiin kulttuuriprojekteihin ja tapahtumiin (42,5 %). Kulttuurilautakunta myönsi kulttuuripalkinnon ansioituneelle saamelaiskulttuurin edistäjälle Domna Tyyne Fofonoffille. Edellä mainitusta määrärahasta on niin ikään tuettu saamelaisjärjestöjen toimintaa (31,7 %) ja julkaisutoimintaa (14,8 %). Lastenkulttuurin tuki on kanavoitunut pääasiassa Saamelainen lastenkulttuurikeskus-hankkeen toiminnan tukemisen kautta (11 %). Kulttuurilautakunta on pyrkinyt em. tuloskaudella kasvattamaan saamelaista kulttuurimäärärahaa vastaamaan vuosittain saapuvien hakemusten euromäärää, joka on ollut kaksinkertainen jaettavana olevaan kulttuurimäärärahaan nähden. Kulttuurilautakunta järjesti yhteispohjoismaisen kulttuuriseminaarin Inarissa Seminaarin tavoitteena oli vahvistaa kansallista sekä pohjoismaista yhteistyötä ja verkostoitumista kulttuurikentän rahoitusinstituutioiden edustajien sekä alueen kulttuuritoimijoiden kesken sekä luoda uusia yhteistyökanavia. Saamelainen lastenkulttuurikeskus Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkoi toimintaansa Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenenä. Opetusministeriö valitsi Lapin lastenkulttuuriverkoston valtakunnallisen Taikalamppu verkoston jäseneksi vuosiksi
21 Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminta perustui saamelaiskulttuuriin, perinteisiin taitoihin ja taiteen eri lajeihin. Hanke antoi saamelaisalueen kouluille mahdollisuuden osallistua saamelaisiin kulttuurikursseihin. Suurin osa kurssisisällöistä oli saamenkäsityöhön (duodji) kuuluvia kokonaisuuksia. Myös tarinankertojat, kirjailijat ja perinteisten elinkeinojen harjoittajat vierailivat kouluilla. Työpajojen ja kurssien suuntaaminen kouluille mahdollisti lasten ja nuorten saavutettavuuden laajemmasti. Myös päiväkodeille suunnatut teemapäivät lisäsivät luonnollisia kielen käytön tilanteita ja kehittivät päiväkotien saamelaiskulttuurillisia sisältöjä. Saamelainen lastenkulttuurikeskus hanke lisäsi toimialuettaan neljän uuden koulun osalta. Törmäsen, Peltovuoman, Kilpisjärven ja Karesuvannon koulut saivat mahdollisuuden osallistua luovaan ja kokemukselliseen opetukseen kulttuuripajojen kautta. Hanke aloitti yhteistyön Beaivvaš -saamelaisteatterin ja Saamelaisen ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa. Tapahtumien järjestämisessä vahvuutena on verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten organisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenien yhteistyö koettiin tärkeäksi osaksi kulttuurityötä. Kulttuurillinen vuorovaikutus muiden verkoston jäsenien kanssa vahvistaa toiminnan osa-alueita ja on konkreettisesti hyödyksi toiminnan suunnittelussa Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asema Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asemaa on pyritty parantamaan erilaisin esityksin, lausunnoin ja kannanotoin. Saamelaiskäräjät on kiinnittänyt huomiota mm. seuraaviin asioihin: 1) saamelaisopetus tavoittaa nykymuotoisena vain vajaat puolet maan saamelaisoppilaista, 2) saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ei ole toteutettu koulutuspolitiikan alueella, 3) lakisääteistä opetuksen arviointia ei ole toteutettu saamelaisopetuksen osalta, 4) lakisääteisen saamenkielisen opetuksen opetussuunnitelman laatimisessa on vaikeuksia yhtenäisten ohjeiden puuttuessa, 21
22 5) saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitetut varat ovat pysyneet samalla tasolla yli kymmenen vuotta samalla kun tarpeet ovat kasvaneet ja 6) saamelaiskäräjiltä puuttuvat todelliset vaikutusmahdollisuudet oman kansansa opetukseen. Saamelaiskäräjien tekemiin esityksiin mm. saamelaisopetuksen kokonaistilannetta selvittävän ja parannusehdotuksia valmistelevan työryhmän/komitean asettamiseksi ei ole saatu vastauksia opetusministeriöltä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että sen koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta tulisi rakentaa saamelaisopetuksesta valtakunnallisesti vastuuta kantava kehittämiskeskus, joka raportoisi ja neuvottelisi opetuksen tilanteesta ja tarpeista vuosittain opetusministeriön kanssa. Saamelaisopetuksen oppilasmäärä kääntyi pieneen nousuun syksyllä. Opetusta saamen kielellä tai saamen kielessä annettiin yhteensä 496 oppilaalle perusopetuksessa ja lukiossa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli yhteensä 52 oppilasta. Suurin lisäys tapahtui saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa annetaan toistaiseksi vain saamen kielen opetusta. Kotiseutualueen ulkopuolella oppilasmäärä on noussut edellisvuodesta 38 ja kotiseutualueella yhteensä 14 oppilaalla. Saamenkielistä opetusta annetaan vain saamelaisten kotiseutualueella Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien kouluissa, nyt yhteensä 138 oppilaalle. Saamelaiskäräjät on yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koordinoiman Saame virtuaalikoulu hankkeen kanssa pyrkinyt tavoittamaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia ja lapsilleen saamen kielen opetusta haluavia vanhempia. Yhteistyön tuloksena virtuaaliopetus käynnistettiin syksyllä ja sen piirissä oli yhteensä 13 oppilasta. Kaikille halukkaille ei pystytty järjestämään opetusta. Valtion talousarviossa osoitettiin saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten euron valtionavustus. Lisäksi yhteispohjoismaista pohjoissaamen verkkomateriaalia (Gulahalan) varten saatiin EU-rahoitusta. Toimintavuonna käytetyt varat olivat yhteensä edellisvuoden siirtomäärärahan, myyntitulojen ja EU-rahoitustuen kanssa noin euroa. Vuoden aikana valmistui yhteensä 11 pohjoissaamen, 4 inarinsaamen ja 4 koltansaamen uutta oppimateriaalia. 22
23 Materiaalit ovat oppikirjoja, opettajan oppaita, oheislukemistoja, sanakirja (inarinsaame), DVD/video (inarinsaame) ja CD (pohjoissaame). Lisäksi pohjoismaisena yhteistyönä julkaistiin ensimmäinen pohjoissaamen verkkomateriaali vieraan kielen opetusta varten (Gulahalan). Saamelaisopetuksen asemaa Pohjoismaiden peruskouluissa käsittelevä koulutuspoliittinen raportti julkaistiin suomen, pohjoissaamen ja ruotsin kielillä kesäkuussa. Hankkeen rahoitti Norjan saamelaiskäräjien opetusosasto ja sen käsikirjoittajana toimi koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. Vuoden aikana järjestettiin yksi pohjoismainen saamelaisten kouluhallinnon viranomaisten yhteistyökokous Sosiaali- ja terveydenhuolto Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen tarkoitettu valtionavustus edistää saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteutumista saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjien pyrkimyksenä sosiaali- ja terveydenhuollossa on ollut, että saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarjotaan saamelaisten omalla kielellä, suunnitellaan ja tuotetaan saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutavat huomioon ottaen ja järjestetään saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä korvamerkityllä valtionavustuksella on ollut suuri merkitys saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaamisessa, erityisesti päivähoidossa, vanhustenhuollossa, sosiaali- ja perhetyössä. Talousarviovuonna painopistealueiksi valittiin varhaiskasvatus, saamelainen sosiaalityö ja vanhustenhuolto. Lautakunnan kokemusten perusteella saamenkieliset työntekijät ovat erityisen tärkeitä saamelaisten vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien kotona selviytymisessä, sosiaalisten kontaktien ja yhteisösuhteiden ylläpidossa. Kuntien näkemyksen mukaan määrärahalla on turvattu saamelaislasten subjektiivinen oikeus saamenkieliseen päivähoitoon. 23
24 Saamelaisen perinteen, arvojen ja kulttuurin tuntemus ja niiden todellinen huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on vielä vähäistä. Päättäjät ja virkamiehet eivät riittävästi tiedosta ja huomioi saamelaisväestön saamen kielestä ja erilaisesta kulttuurista johtuvia erityistarpeita. Saamenkielinen päivähoito toteutetaan edelleen pääosin suomalaisen kulttuurin pohjalta, saamenkielistä terveyskasvatusmateriaalia neuvolatoiminnan, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen käyttöön ei ole saatavilla, saamelaisten perinteisten elinkeinojen parissa työskentelevien sosiaaliturva on heikko ja saamelaisten asema sosiaali- ja terveydenhuollossa on vielä valtaväestöä heikompi. Palvelujen sisällöllinen kehittämisvastuu on pitkälti määrärahalla palkattujen työntekijöiden varassa. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi kertomusvuonna järjestettiin saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutuspäiviä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) on osa valtakunnallista sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa, joka toimii sosiaalialan osaamiskeskuksista annetun lain (1230/2001) ja asetuksen (1411/2001) pohjalta. POSKE:n valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Erityistehtävää toteuttaa POSKE:n saamelaisyksikkö Lapin yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Saamelaisyksikössä on työskennellyt yksi vakituinen suunnittelija ja ohjausryhmänä on toiminut Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta. Toimintavuoden keskeisenä tehtävänä on ollut saamelaisen varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalveluiden sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamenkieliselle väestölle. Saamelaisen varhaiskasvatuksen osalta suunniteltu Muohtačalmmit yhteistyöhanke kuntien ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa ei ole tullut toimintavuoden aikana rahoitetuksi. Saamelaisen sosiaalityön kehittämistä on toteutettu Enontekiön 24
25 kunnan toteuttamassa hankkeessa. Nopuksen (Nordiska utbildningsprogrammet för utveckling av social service) kanssa on valmisteltu vuonna 2007 toteutettavaa saamelaisen sosiaalityön kehittämistoimintaa. Saamelaisten palvelujen sisällölliseen kehittämistyöhön saamelaisyksikkö on osallistunut yhtenä osapuolena eri tahojen kanssa mm. alan henkilöstölle järjestävällä koulutuksella, seminaarien puheenvuoroilla, sekä ammattialan saamenkielisen materiaalin saatavuuden lisäämisellä. Järjestöyhteistyötä saamelaisyksikkö on toteuttanut SamiSoster ry:n hallinnossa, eri hankkeiden suunnittelemisessa ja toteuttamisessa sekä hankkeiden ohjausryhmissä. Valtioneuvoston asettaman valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellisessa johtoryhmässä Saamelaiskäräjillä on edustus. Johtoryhmän toimintaohjelmaan sisältyy saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuvien sosiaalipalvelujen kehittäminen ja saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön perustaminen. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa järjesti syksyllä saamelaisten palvelujen kehittämistä koskevan seminaarin Inarissa sekä piti samassa yhteydessä kokouksensa, jossa myönsi Saamelaiskäräjille rahoituksen Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikön suunnittelua varten. Hankesuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä saamelaisalueen kuntien kanssa siten, että Inarin kunta tulee toimimaan hallinnoijana kehittämisyksikölle. Sosiaalialan kehittämishankkeessa vastataan lähiajan kiireellisempiin kehittämistarpeisiin. Hyvinvointi 2015 ohjelma linjaa tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat Rakennerahasto-ohjelmien uusi kausi alkoi vuoden 2000 alussa ja kestää vuoden 2006 loppuun. Saamen kieltä ja kulttuuria edistäviä hankkeita rahoitetaan Pohjois- Suomen tavoite 1-ohjelmasta. Saamelaiskäräjillä on käynnissä viisi EU-rahoitteista hanketta. 25
26 Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searra Vuonna 2003 alkanut Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searra päättyi Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota erityisesti eri ryhmien yhteistyöhön, tiedottamiseen, riittävään dokumentointiin, innovatiiviseen ja luovaan toimintaan sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämiseen. Tiedottamista parannettiin kehittämällä saamelaiskulttuurikeskuksesta www-sivustoa ja painattamalla esite. Kulttuurikeskuksen sisällöstä ja toiminnoista neuvoteltiin tiiviisti eri sidosryhmien edustajien ja projektityöryhmän kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut tarkastella Saamelaiskulttuurikeskuksen ja Siidan laajennuksen etenemistä ja selvittää miten hankkeet tukevat toisiaan mahdollisimman monipuolisesti sekä tarkistaa, ettei toiminnoissa ole päällekkäisyyksiä. Saamelaiskäräjät ja Rovaniemen kaupunki tekivät yhteistyösopimuksen, jossa Saamelaiskäräjät sitoutui tukemaan Rovaniemeä kulttuuripääkaupunkihankkeessa ja Rovaniemi sitoutui tukemaan Saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä. Saamelaiskulttuurikeskusta tuotiin voimakkaasti esille Rovaniemi 2011 tapahtumissa Brysselissä, Helsingissä ja Tampereella sekä useaan otteeseen Rovaniemellä. Rovaniemi pääsi kahden ehdokkaan joukkoon kulttuuripääkaupunkikilvassa ja tämä toi valtavasti julkisuutta kummallekin hankkeelle. Saamelaiskulttuurikeskus oli esillä valtakunnallisessa mediassa mm. radion suorassa lähetyksessä sekä tv:n kulttuuriohjelmissa. Saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin myös Tampereen lyhytelokuvafestivaaleille Saamelaiset esittäytyvät tilaisuudessa. Kulttuurikeskustyöryhmä tutustui Ruotsin saamelaiskäräjiin ja heidän tulevaan parlamenttitaloon, joka on jo edennyt arkkitehtikilpailun jälkeiseen suunnitteluvaiheeseen. Saamelaiskäräjien hallitus asetti kokouksessaan saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä, arviointia ja seurantaa varten erityisen työryhmän, johon se kutsui edustajat oikeusministeriöstä, opetusministeriöstä, 26
27 valtio-varainministeriöstä, Lapin lääninhallituksesta, Lapin liitosta, Lapin TEkeskuksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Rovaniemen kaupungista, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja Inarin kunnasta. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö eivät nimenneet edustajaansa työryhmään. Lapin maakuntaohjelmassa kaudeksi ja siihen liittyvässä toteuttamissuunnitelmassa saamelaiskulttuurikeskushanke on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi sekä kulttuurisektorilla että Pohjois-Lapin seutukunnassa. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projekti Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen projekti alkoi Projektin tarkoituksena on suunnitella ja luoda hallinnollinen toimintamalli kulttuurikeskukselle. Kyse on keskuksen toiminnan organisoinnista eri käyttäjäosapuolten välillä. Lisäksi projektissa kehitetään käräjien yhteydessä toimivaa ja osaksi kulttuurikeskusta suunniteltua alkuperäiskansojen elokuvakeskusta. Projektin on määrä päättyä Saamelaiskäräjät sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) kävivät myös tarkasti läpi SAKK:n nykyiset opetustilat ja tilojen tarpeet. Tarpeiden kartoituksen jälkeen huomattiin, että toimintamallin luomisen edellytyksenä on tarkastaa toimikunnan mietinnön mukaista huonetilaohjelmaa vastaamaan tämän hetken tarpeita. Huonetilaohjelman tarkastaminen siirrettiin alkuvuoteen 2007, Syksyn 2006 aikana saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin useissa eri tapaamisissa. Tapaamisten tavoitteena oli vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja antaa heille oikeaa ja suoraa tietoa Saamelaiskulttuurikeskuksesta. Tapaamisissa Saamelaiskäräjät sai tarvittavia neuvoja ministeriöistä ja puoluetoimistoista siitä, miten hanketta tulee viedä eteenpäin, jotta se mainittaisiin hallitusohjelmassa ja hallituksen kehysbudjetissa. Lisäksi informoitiin Lapin läänin EU-viranomaisia jotta investointi voitaisiin rahoittaa osittain EU-ohjelmarahoista. 27
28 Alkuperäiskansojen elokuvakeskus oli mukana neuvottelemassa ja suunnittelemassa Ylen ja SAKK:n kanssa saamenkielisten lastenohjelmien toteuttamisesta Suomessa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen yhteistyö Ruotsin ja Norjan alueellisten elokuvakeskusten ja elokuvan tekijöiden kanssa jatkui vahvana. Lisäksi osallistuttiin mm. pohjoismaiselle Nordisk Panorama elokuvafestivaalille ja siihen liittyvään elokuvarahoitustapahtumaan Nordisk Forumiin. Lisäksi Arktista Vimmaa - organisaatio ja Taikalamppu - Lapin lastenkulttuuriverkosto järjestivät avoimen kulttuurifoorumin kulttuurin rahoituksesta ja vaikuttavuudesta sekä merkityksestä Arktikumissa Rovaniemellä. Utsjoen lukiolla järjestettiin syksyllä 2006 neljän päivän mittainen elokuvatyöpaja yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä YLE TV2 kanssa. Työpaja oli osa hollantilaisen The One Minutes Jr -verkoston toimintaa. Verkoston tehtävänä on tuottaa yhden minuutin mittaisia elokuvia, joissa nuoret Euroopan eri kolkilta pääsevät itse kuvaamaan tärkeinä pitämiään asioita. Utsjoen työpajan elokuvat on esitetty mm. TV2:n Superfarmissa sekä Skábmagovat - alkuperäiskansojen elokuvafestivaaleilla. Yksi näistä Utsjoella valmistuneista minuuttileffoista saavutti finaalipaikan The One Minutes Jr elokuvien kilpailussa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus hanke Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toiminta tukee saamen kieltä ja kulttuuria sekä antaa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oman äänen ja kuvan näkyä ja kuulua joka puolella maailmaa. Toisaalta elokuvakeskus vireyttää alueen elinkeinoelämää ja luo uusia työpaikkoja hyödyntäen laajentuvan media- ja elokuvateollisuuden antamia uudenlaisia mahdollisuuksia saamelaisalueella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Lapin lääninhallituksen rahoittama alkanut Alkuperäiskansojen elokuvakeskus -hanke päätyi Kokonaisbudjetiltaan vajaan euron hankkeen tarkoituksena oli kehittää saamelaiselokuvan koulutus-, markkinointi-, levitys- ja tuotantotoimintaa sekä toimia alkuperäiskansojen elokuva-arkistona ja tietopankkina. 28
29 alkaneessa ESR:n ja Lapin Lääninhallituksen rahoittamassa Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen -projektissa Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintamallin luominen mainitaan toisena tavoitteena (oma toimintakertomus). Opetusministeriö myönsi euroa saamelaislapset ja media -projektiin. Raha on käytettävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Projektin aikana toteutetaan mediatyöpajoja saamelaisalueen päiväkotien ja koulujen kanssa. Erityisesti huomiota kiinnitetään mediaväkivallan vastustamiseen ja saamelaisen kielen ja kulttuuri-identiteetin tukemiseen. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus-hanke keskittyi 2006 ulkomaalaisten ja kotimaisten rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden tapaamisiin. Projekti oli mukana suunnittelemassa Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO:n kanssa yhteistä AV-alan toimintaa Lappiin. Siihen toimintaan saatiin OPM:n alueellisia kehittämisrahaa elokuva-alan edistämiseen Lapissa. Projektin kuluessa kehitettiin Lapin media-alan kehittämisstrategia. Elokuvakeskus oli mukana YLE:n hallintoneuvoston asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli vuoden 2006 huhtikuun loppuun ratkaista saamen kielisen lastenohjelmien tuotanto ja levitys Suomessa. Työryhmä esitti hallintoneuvostolle yhteispohjoismaisen Mánaid TV:n tuotantoa yhdessä NRK:n ja SVT:n kanssa. Hallintoneuvosto teki päätöksen yhteispohjoismaisen lastenohjelman Mánaid TV:n aloittamisesta vuoden 2007 alussa. Alkuvuonna 2006 kehitettiin Skábmagovat -elokuvajuhlaa yhä enemmän saamelaislasten ja -nuorten tarpeisiin ja Skábmagovat -elokuvajuhlien lasten ja nuorten kävijämäärät ylittivät kaikki edellisten vuosien kävijämäärät. Vuonna 2006 Skábmagovilla kävi lasten ja nuortennäytöksissä yhteensä 1200 kävijää. Se on kolminkertainen määrä projektin aloitusvuoteen nähden. Vuonna 2004 lapsia ja nuoria kävi 408. Skábmagovilla 2006 järjestettiin Pohjoismaiset tuotannot - seminaari, joka keskittyi hyvin pitkälle saamelaislasten ja nuorten elokuvien vähäiseen määrään. 29
30 Elokuvakeskuksen toiminnassa keskityttiin vuoden 2006 aikana Lapin alueelliseen elokuva-alan kehittämiseen ja toisaalta saamelais- ja alkuperäiskansayhteistyöhön. Painopiste oli saamelaislasten ja -nuorten kielen ja kulttuurin tukemisessa. Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishanke Vuonna 2005 aloitetun Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishankkeen tarkoituksena oli suunnitella ja luoda edellytyksiä saamelaismusiikin opetuksen saamiseksi saamelaisalueelle, kartoittaa mahdollisia rahoituslähteitä sekä suunnitella opetussuunnitelmaa saamelaismusiikin opetukseen. Hanke liittyi Saamelaiskulttuurikeskushankkeeseen sen yhtenä osa-alueena. Projektin piti päättyä , mutta sitä jatkettiin saakka vuodelta 2005 käyttämättä jääneillä projektirahoilla. Vuonna 2006 projektin puitteissa järjestettiin projektisuunnitelman mukaisesti joikukursseja saamelaisalueella, tehtiin kouluvierailuja, joissa tavattiin opettajia saamelaismusiikin opetukseen liittyvien asioiden tiimoilta ja annettiin saamelaismusiikin opetusta oppilaille, järjestettiin opettajille sekä päiväkotityöntekijöille saamelaismusiikkikoulutusta sekä bändileiri nuorille. Järjestettiin Ijahis Idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarin kirkonkylällä toukokuussa 2006, vierailtiin saamelaismusiikkifestivaaleilla ja osallistuttiin yhteishankkeisiin esim. Juoigiid Searvin (yhteispohjoismainen Joikaajien Seura), Alkuperäiskansojen elokuvakeskushankkeen sekä Saamelainen lastenkulttuurikeskushankkeen kanssa. Saamelaisten musiikkiperinteiden opetuksen toimintaidea opetussuunnitelma valmistui elokuussa Opetussuunnitelmaa kehitettiin yhteistyössä mm. Juoigiid Searvin asiantuntijoiden kanssa. Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke on harvaan asutun saamelaisalueen kehitysmahdollisuuksia edistävä ja turvaava elinkeinotoiminnan koordinaatiohanke, jonka toteuttaminen edistää varsinaisten elinkeinotoimen kehittämishankkeiden käynnistämistä ja yhteensovittamista. Koordinaatiohankkeessa kartoitetaan saamelaisalueen elinkeinotoiminnan tila, eli 30
SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005
SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla
LisätiedotSÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT 5.4.2016. Saamelaiskäräjien kokous 15.4.2016 sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016
5.4.2016 Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016 Aika 15. päivänä huhtikuuta 2016 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari. Läsnä/ poissa Sanila-Aikio Tiina puheenjohtaja Paltto Heikki
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
Lisätiedotma hallintopäällikkö
Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (16) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 4/2014 Aika ma 22. päivänä joulukuuta klo 9 Paikka Solju, Sajos, Inari Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Sanila-Aikio Tiina
LisätiedotÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje
Sämitige čuákkim sijđo 1 (16) SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi vu 22. peeivi juovlâmáánu tme 9 Saje Solju, Sajos, Aanaar Mieldi/ Näkkäläjärvi Klemetti saavâjođetteijee meddâl Sanila-Aikio Tiina I värisaavâjođetteijee
LisätiedotSÁMEDIGGI ESITYSLISTA 1/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT 11.2.2016. Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 1 (30) SAAMELAISKÄRÄJIEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 1/2016
11.2.2016 Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 1 (30) SAAMELAISKÄRÄJIEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 1/2016 Aika ti 23. päivänä helmikuuta 2016 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari. Läsnä/ poissa Kyrö Kari kokouksen
LisätiedotHallitus 13.11.2015 sivu 1 (11) pöytäkirjanpitäjä
6.11.2015 Hallitus sivu 1 (11) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 15/2015 Aika pe 13.pnä marraskuuta 2015 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari L P Läsnä/ Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja poissa Heikki Paltto
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Viite: Lausuntopyyntönne 15.10.2007/ HE 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2008/ opetusministeriön
LisätiedotSaamelaiskäräjien kokous 25.6.2015 sivu 1 (26)
Saamelaiskäräjien kokous 25.6.2015 sivu 1 (26) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 3/2015 Aika to 25. päivänä kesäkuuta 2015 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari. Läsnä/ poissa Sanila-Aikio Tiina puheenjohtaja Paltto
LisätiedotHallitus sivu 1 () pöytäkirjanpitäjä
Hallitus sivu 1 () SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 7/2013 Aika ma 3. pnä kesäkuuta 2013 alkaen klo 8.30 Paikka Sajos, kokoustila Sisti (3. kerros), Inari L P Läsnä/ Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 29.5.2006 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET...3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät...3 1.2. Käräjien organisaatio...4
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TYÖJÄRJESTYS. 1. luku. Soveltamisala. Saamelaiskäräjien vaaleista säädetään erikseen saamelaiskäräjälaissa. 2.
Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 28.2.2006. Muutokset on hyväksytty 21.6.2006, 10.3.2009, 11.3.2010, 19.6.2013, 18.12.2013 ja 21.12.2015. SAAMELAISKÄRÄJIEN TYÖJÄRJESTYS 1. luku Soveltamisala 1
LisätiedotInarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21.
SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto,
LisätiedotRovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotHallitus 23.1.2013 sivu 1 (24) hallintopäällikkö
Hallitus sivu 1 (24) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 Aika ke 23. päivänä tammikuuta 2013 alkaen klo 9.00 Paikka Sajos, kokoustila Silbanásti, Inari Läsnä/ Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja
LisätiedotSÁMEDIGGI ESITYSLISTA 5/2008 SAAMELAISKÄRÄJÄT. Hallitus (15) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 5/2008. Aika ke klo 14.
Hallitus 16.04.2008 1 (15) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 5/2008 Aika ke 16.04.2008 klo 14.00- Paikka Saamelaiskäräjien sihteeristö, Inari Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Seurujärvi-Kari
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotSAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT
KUTSU 1 (5) 24.4.2012 Dnro:250/D.a.6/2012 SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT Saamelaiskäräjien hallinnoima SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne hankkeen tavoitteena
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotSaamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,
LisätiedotHeidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015
Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin
LisätiedotHallitus 4.12.2015 sivu 1 (21) pöytäkirjanpitäjä
27.11.2015 Hallitus sivu 1 (21) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 16/2015 Aika pe 4.pnä joulukuuta 2015 klo 9.30 Paikka Solju, Sajos, Inari L P Läsnä/ Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja poissa Heikki
LisätiedotPOSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2012 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 5.4.2012 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotPaikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotSairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon
LisätiedotLausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset
Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169
LisätiedotKoulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut
Saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke Sämmilij/ sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemhaahâ Sámiid / sámegielagiid sosiálabalvalusaid ovddidanossodat Säämi / sää mǩiõlsa
LisätiedotSÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT
1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotLaillisuus ja Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
7/2017 106 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokousaika 03.10.2017 klo 16:00-18:49 Kokouspaikka Kunnantalo, kokoushuone 111 Saapuvilla olleet jäsenet Oikarinen Eira puheenjohtaja Pekkala Aslak I varapuheenjohtaja
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotSAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis
SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista Laura Kotavuopio Birit Tornensis Giellagas-instituutin opetuksen kehittämisyksikkö (OKTR) 2006 Sisällysluettelo
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET...3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät...3 1.2. Käräjien organisaatio...4 1.2.1. Organisaatiokaavio...4 1.2.2.
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TYÖJÄRJESTYS. 1. luku. Soveltamisala. Saamelaiskäräjien vaaleista säädetään erikseen saamelaiskäräjälaissa. 2.
Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 28.2.2006. Muutokset on hyväksytty 21.6.2006, 10.3.2009, 11.3.2010, 19.6.2013, 18.12.2013, 30.10.2014. SAAMELAISKÄRÄJIEN TYÖJÄRJESTYS 1. luku Soveltamisala 1 Tätä
LisätiedotPOSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2
LisätiedotLaillisuus ja Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
2/2017 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokousaika 28.02.2017 klo 15:00-17:22 Kokouspaikka Kunnantalo, kokoushuone 111 Saapuvilla olleet jäsenet Väänänen Veikko puheenjohtaja Jomppanen Jouni I. I varapuheenjohtaja
LisätiedotPöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)
LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen
LisätiedotSaamelaiskäräjien kokous sivu 1 (17)
Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (17) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 1/2014 Aika Paikka ke 19. päivänä helmikuuta 2014 klo 10 (Suomen aika). Nolia, Umeå, Ruotsi Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa
LisätiedotPakilan seurakuntaneuvosto
Palosuontie 1 00660 Helsinki (09) 2340 5500 pakila.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pakila Pakilan seurakuntaneuvosto kokous 1/ 2013 aika tiistaina klo 18.30 paikka Hyvän Paimenen kirkko, Paimensali,
LisätiedotPOHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio
POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 18.2.2016 klo 9.00 10.25 Paikka Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotKUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013
JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,
LisätiedotUtsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja
Utsjoen kunta Esityslista 1/2017 1 Aika klo 12:00 Paikka Sivistystoimisto Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja 3 opetuksen tilanteeseen 2 Nuorgamin kielipesän
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lisätiedott5ft SÄMEDIGOI SAAMELAISKÄRÄJÄT pe 8. päivänä maaliskuuta 2013 alkaen klo puhelinkokous Paikka puheenjohtaja 1 varapuh. joht.
SÄMEDIGOI TTalHtiic PÖYTÄKIRJA 4/20 13 sivu 1 (6 SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 4/2013 Aika Paikka pe 8. päivänä maaliskuuta 2013 alkaen klo 10.00 10.55. puhelinkokous L P Läsnä/ pozsa Klemetti Näl&äläj
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000
SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen
LisätiedotLapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624
1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
LisätiedotSaamelaiskulttuurikeskus/huonetilaohjelma/kustannuslaskenta 24.2.2005
Saamelaiskulttuurikeskus/huonetilaohjelma/kustannuslaskenta 24.2.2005 Nyk.tilan. Nyk.tilan. 2010 2010 Yht. henkilöä henk. yht. henkilöä henk.yht m 2 /henk. hym2 hym2 Yleinen toimisto Puheenjohtaja 1 1
LisätiedotSAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA
LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA
LisätiedotLapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010
Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotHallitus sivu 1 (6)
8.5.2018 Hallitus 8.5.2018 sivu 1 (6) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 6/2018 Aika 08. pnä toukokuuta 2018 klo 20.00-23.00 Paikka Skype L P Läsnä/ Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja X poissa Heikki Paltto
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015
Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2000
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2000 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET 1.1. Käräjien asema ja tehtävät 1.2. Käräjien organisaatio 1.2.1 Organisaatiokaavio 1.2.2 Käräjien kokous
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017
ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa
LisätiedotLOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1. Otsikko Sivu
LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2008 1 Työväenopiston johtokunta 22.04.2008 AIKA 22.04.2008 klo 18:00-18:50 PAIKKA Opistotalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 12 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 13
LisätiedotPöytäkirja 16.10.2012
LAPIN LIITTO Pöytäkirja 16.10.2012 Järjestöneuvottelukunnan 1. kokous Aika: 16.10.2012 klo 14.00 16.00 Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen ry Nina Peronius
LisätiedotYhteisen kirkkovaltuuston vaali Inarin seurakunta, Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä Vaalin tulos vertailulukujärjestyksessä
Yhteisen kirkkovaltuuston vaali Vaalin tulos vertailulukujärjestyksessä Ehd.no Nimi Lista Äänet Vertailuluku Tulos 19 Kuhmonen, Laila ANNELI Lähellä sinua 53 181 Jäsen 21 Jomppanen, Jouni Ilmari Lähellä
LisätiedotUtsjoen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1 1 Keskusvaalilautakunta KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA
Viranomainen Nro Sivu Utsjoen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1 1 KOKOUSAIKA klo 16.00-16.40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvirasto, kunnanhallituksen
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotSelvitys: Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana hankkeesta
1 Pl 71 99871 INARI 30.1.2006 Viite: Lapin lääninhallituksen päätös L.245A LLH-2004-00846/OP-642 Selvitys: Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana hankkeesta 1. Hankkeen taustaa
LisätiedotAct 974/1995 on the Sami Parliament:
Act 974/1995 on the Sami Parliament: Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995 Laki saamelaiskäräjistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain
Lisätiedot25.-26.3.2015. Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki 25.3. 18.30 26.3. 10.00. tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raportt Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015
Arttu Poikela, 2014 25.-26.3.2015 Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst uccjuvnjäälmi škoovlâst Muusik Musiikk sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest uccjokknjääʹlm škooulâst Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas ohcejotnjálmmi
LisätiedotLÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO
1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo
LisätiedotKunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone
Utsjoen kunta Esityslista 2/2018 1 Elinvoimalautakunta Aika 08.05.2018 klo 14:00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkovaltuusto 2/2009 27.5.2009
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 27.5.2009 klo 17-19.52 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Stoor Timo jäsen, pj x Sinikumpu Airi jäsen, vpj x Alaoja Raimo jäsen x
LisätiedotAjankohtaista - 14 päivän jälkeen
Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen
LisätiedotKUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14
Hallituksen kokous 1 (5) Aika 26.4.2014 klo 9.20 16.38 Paikka Jyväskylän Kuurojen yhdistys, Jyväskylä Läsnä Jaana Keski-Levijoki puheenjohtaja Jaana Aaltonen Elina Blundin Cecilia Hanhikoski Johan Hedrén
LisätiedotHallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:
Kunnanhallitus 75 24.02.2015 Kunnanhallitus 100 09.03.2015 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 618/0/06/060/2014 Khall 24.02.2015 75 Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Eduskuntavaalit toimitetaan
LisätiedotUtsjoen kunta Esityslista 8/2017 1
Utsjoen kunta Esityslista 8/2017 1 Sivistyslautakunta Aika 05.12.2017 klo 09:00 Paikka Valtuustosali Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 166 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 167 Pöytäkirjan tarkastajien
Lisätiedot9.45. lakimiessihteeri
tark. Sun Jomppanen saamen kieliturvasihteeri/ x Aika ke 26. pnä kesäkuuta 2013 klo 9.00 pci Tiina Sanila-Aikio 1 varapuh. joht. x k Paikka puhelinkokous 9.45 Hallitus sivu 1 (8) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN
LisätiedotSELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008
Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
Lisätiedot1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa.
OAHPAHUS SÄMEGIELAS JA SÄMEGILLII SUOMA SKUVLLAIN 0-03 Oktiibuot Rievdädus Yhteensä Muutos vs. 0-0 4 7 7 9 (+) (+3) (-) 0 (+) (-4) (+) (+5) SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sämedikki
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Lapin toimintayksikkö 2.6.2008 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika
LisätiedotTSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014
TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens
LisätiedotKirkolliskokousvaalit 2016
I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012 _ KOKOUSAIKA Torstai 15.3.2012 klo 10.00 12.30 _ KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi _ OSALLISTUJAT
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
Lisätiedot1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET Käräjien asema ja tehtävät
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 2 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET... 3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät... 3 1.2. Käräjien organisaatio... 4 1.2.1. Organisaatiokaavio...
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010 Lapin toimintayksikkö 3.6.2010 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika
LisätiedotUtsjoen kunta Esityslista 10/ Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone
Utsjoen kunta Esityslista 10/2018 1 Kunnanhallitus Aika 14.12.2018 klo 12:00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 159 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Lisätiedotmaanantai klo 11 12, kokous jatkuu Sosiaalityön kehittämisyksikkö -seminaarissa klo 12 Läsnä Arola Heli Kemi-Tornion AMK
LAPIN TOIMINTAYKSIKKÖ/ PÖYTÄKIRJA 2/2008 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 9.6.2008 LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Paikka maanantai 9.6.2008 klo 11 12,
LisätiedotLAUKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24.3.2011 N:o 3/2011 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.3.2011 Sivu 32
KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.3.2011 Sivu 32 Kokousaika Tiistai 29.3.2011 kello 16.30 18.29 Kokouspaikka Laukaan seurakuntatalo Päätöksen tekijät/läsnä Henkilökohtaiset varajäsenet Hytönen Pauliina Kallio
LisätiedotPääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Hyväksytty Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa 24.5.2004 2 SISÄLLYS 1. SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINNAN PERUSTEET...3 1.1. Käräjien asema ja tehtävät...3
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut
LisätiedotHallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
LisätiedotNRO 1/ Tarkastuslautakunnan kouluttautuminen ja käyttöön tilattava materiaali
Tarkastuslautakunta ASIALISTA NRO 1/2010 Kokousaika 16.2.2009 klo 9 14.30 Kokouspaikka Utsjoen kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Asialista ja asian pykälä: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotPÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN
Lisätiedot