Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013 De allmänna bibliotekens verksamhet 2013

Transkriptio

1 Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013 De allmänna bibliotekens verksamhet 2013 Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti Den regionala årsrapporten för biblioteksverksamheten inom Västra och Inre Finland Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Undervisnings- och kulturväsendet

2 4/2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland

3 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Yleisten kirjastojen toiminta 2013 : Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti De allmänna bibliotekens verksamhet 2013 : Den regionala årsrapporten för biblioteksverksamheten inom Västra och Inre Finland Marjariitta Viiri, Anneli Ketonen, Susanne Ahlroth ja Yanna Nyberg ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Vaasa 2014

4

5 KUVAILULEHTI Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 4/2014 Tekijät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Marjariitta Viiri, Anneli Ketonen, Susanne Ahlroth ja Yanna Nyberg Julkaisuaika Heinäkuu 2014 Toimeksiantaja(t) Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yleisten kirjastojen toiminta 2013 : Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Länsi- ja Sisä-Suomen alueen yleisten kirjastojen kehitystä vuodesta Vuonna 2013 kirjastotoiminnan aluehallintoviranomaisena toimi Pohjanmaan ELY-keskus. Vuoden 2014 alusta kirjastotoimen aluehallinto siirtyi Pohjanmaan ELY-keskuksesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Julkaisu ilmestyy tästä syystä ensimmäisen kerran aluehallintoviraston julkaisusarjassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Kirjastojen toimintaa peilataan yleisten kirjastojen laatusuositukseen. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko ja taloudellisuus, palvelutarjonta, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2013 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 33 Kieli suomi, ruotsi Hinta Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino

6 INFORMATIONSSIDA Publikationer från Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland 4/2014 Sammanställd av Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Marjariitta Viiri, Anneli Ketonen, Susanne Ahlroth och Yanna Nyberg Utgivningsdatum Juli 2014 Uppdragsgivare Undervisnings- och kulturministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikationens titel Text De allmänna bibliotekens verksamhet 2013 : Den regionala årsrapporten för biblioteksverksamheten inom Västra och Inre Finland Referat I den svenskspråkiga texten i årsrapporten beskrivs bibliotekens verksamhet i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna i området för Västra och Inre Finland. År 2013 fungerade Österbottens NTM-central som regionförvaltningsmyndighet för biblioteksväsendet. Från och med början av 2014 flyttade regionförvaltningen för biblioteksväsendet till Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Av den orsaken publiceras årsrapporten för första gången i regionförvaltningsverkets publikationsserie. Uppgifterna om anskaffning av nytt material, bestånd, användning av bibliotek, personalresurser och omkostnader är hämtade ur Statistikdatabasen för de allmänna biblioteken i Finland. Jämförelser görs med tidigare års statistik (2011 och 2012), med alla bibliotek i området och hela landet samt med alla svensk- och tvåspråkiga kommuner i landet. Uppgifterna relateras till Undervisnings- och kulturministeriets kvalitetsrekommendation för allmänna bibliotek. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Österbotten, svenskspråkiga kommuner, tvåspråkiga kommuner ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal 33 Språk finska, svenska Pris Utgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Tryckeri

7 Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013 Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti Kirjastoverkko ja sen muutokset Pieniä ja suuria kirjastoja Pieni kirjasto, pienet puitteet Iso kirjasto, laaja skaala Uusiutuvat kirjastokokoelmat? Uusi kirja jokaiselle alle 15-vuotiaalle? Palvelujen saavutettavuus ja käyttö Sopivat ja riittävät aukioloajat 15 Lainojen määrä mittarina 16 Kirjasto yhteisön tapahtumapaikkana Kirjastotoimen henkilöstötilanne Palvelujen ja toiminnan kehittäminen Palvelujen kustannukset vajaat 60 euroa / henkilö Biblioteksverksamheten i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna Nätverk av bibliotek 23 Bibliotekens bestånd 24 Användningen av bibliotek 26 Personal 28 Omkostnader Maakunnat ja kirjastokimpat... 31

8 Tässä julkaisussa on kuvattu Länsi- ja Sisä-Suomen alueen yleisten kirjastojen kehitystä vuodesta Vuonna 2013 kirjastotoiminnan aluehallintoviranomaisena toimi Pohjanmaan ELYkeskus. Vuoden 2014 alusta kirjastotoimen aluehallinto siirtyi Pohjanmaan ELY-keskuksesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Julkaisu ilmestyy tästä syystä ensimmäisen kerran aluehallintoviraston julkaisusarjassa. Länsi- ja Sisä-Suomen alue-hallintoviraston toimialuetta ovat Etelä- Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2013 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Kirjastojen toimintaa peilataan yleisten kirjastojen laatusuositukseen. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko ja taloudellisuus, palvelutarjonta, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. 1. Kirjastoverkko ja sen muutokset Alueen kirjastoverkko kattaa vielä melko hyvin koko alueen eikä siinä tapahtunut vuoden aikana suuria muutoksia. Muutosten taustalla oli kuntaliitos ja yhteisen kirjastolaitoksen perustaminen. Kirjastoautotoiminnan muutos tarkoittaa palvelun konkreettista lopettamista. Vuonna 2010 alueella oli vielä 45 autoa Pääkirjastoja Pääkirjastoja Lähikirjastoja Lähikirjastoja Kirjastoautoja Kirjastoautoja 42 Kuvio 1. Kirjastoverkon muutokset Vuoden 2013 aikana tehtiin kuitenkin useissa kunnissa päätöksiä palveluverkon tulevista supistamisista. Kirjastoverkosto on harvenemassa ainakin Akaassa, Jämsässä, Jyväskylässä, Laukaassa, Saarijärvellä ja Isossakyrössä. Autotoiminta on lakkaamassa Urjalasta, Punkalaitumelta ja Hankasalmelta. 8 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

9 Alueen jokaisessa maakunnassa toimii maakuntakirjasto (Jyväskylä, Kokkola, Seinäjoki, Tampere ja Vaasa). Ne ovat alueensa kirjastojen kehitykselle tärkeitä vetureita mm. hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen takia. Ministeriöt ovat toimittaneet valtiovarainministeriölle ehdotuksensa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaisesti alueellinen kirjastotoiminta organisoidaan uudelleen kirjastolainsäädännön uudistamisen yhteydessä siten, että nykyisten (18) maakuntakirjaston määrää vähennetään olennaisesti. Keski-Suomeen syntyi ensimmäinen aluekirjasto, kun Wiitasaaren ja Pihtiputaan kirjaston yhdistyivät Wiitaunionin aluekirjastoksi. Muutoksia tapahtui myös kimppatoiminnassa. Keski-Suomessa aiemmin toimineet kaksi erillistä kirjastojen yhteistyöliittymää yhdistyivät Keski-kirjastoiksi. Useimmat kirjastot kuuluvat johonkin kirjastojen yhteistyöliittymään eli ns. kimppaan. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kimpat ovat maakunnanlaajuisia. Kimppakartat ovat alueittain luvussa Pieniä ja suuria kirjastoja Kirjastojen toiminta ja palvelutarjonta riippuu kunnan olosuhteista. Kuntien keskikoko on kasvanut ja keskimääräinen kuntakoko Suomessa on noin asukasta. Mediaanikoko on Länsi- ja Sisä-Suomen alueella keskikoko on hiukan yli ja mediaanikoko on alle noin asukasta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on: 20 pientä kuntaa (alle 3000 as.) asukkaita yhteensä kuntaaa, joissa asukkaita asukkaita kuntaa, joissa asukkaita asukkaita yhteensä suurta kuntaa (yli asukasta) asukkaita yhteensä Kuvio 2. Toimialueen kuntajaottelu 9

10 3. Pieni kirjasto, pienet puitteet Kirjastojen toimintaa kuvataan tässä luvussa kahden erilaisen kirjaston, pienen ja suuren vertailulla. Pienen kirjaston luvut on laskettu keskiarvoina alle asukkaan kuntien keskiarvoista. Suuren kirjaston luvuiksi on otettu keskiarvot yli asukkaan kunnista (8 kpl). Pienen kunnan kirjasto on vajaan 320 neliön suuruinen ja se palvelee asukasta. Pääkirjaston lisäksi kunnassa on yksi toinen kirjaston palvelupiste. Varsinaisia lähikirjastoja ei näin pienissä kunnissa ole. Kirjastoautoa ei myöskään ole. Kirjasto on avoinna tuntia vuodessa, 29 tuntia viikossa. Sen kokoelmissa on kaikkiaan kirjaa, äänitettä, nuottia tms. Valtaosa kokoelmista on kirjoja. Vuosittain asiakkaille hankitaan reilut erilaista teosta. Pientenkin kuntien kesken on erilaisuutta ja niiden mahdollisuudet hankkia uutta aineistoa ovat erilaiset. Vaihteluväli on teosta. Tuhatta asukasta kohden hankintoja on keskimäärin 536. Pääosa hankinnasta on kirjoja, mutta silti suuri osa vuodessa ilmestyvistä noin uutuustuotannosta jää hankkimatta. Lasten tarinoita, kertomuksia ja satuja ostetaan lähes yhtä paljon kuin aikuisten kauno-kirjallisuutta. Vieraskielistä kirjallisuutta ei yleensä juurikaan osteta tai ostetaan vain erikoistilauksesta. Hankintaraha riittää kirjojen ja lehtien lisäksi alle 100 äänitteen ja muutaman nuotin ostoon. Kirjastoon on tilattu 9 sanomalehteä ja 70 aikakauslehteä. Vuosittain poistetaan kpl erilaista aineistoa. Kirjasto toimii nollakasvun periaatteella. Lainoja kirjaston kokoelmista annetaan keskimäärin kappaletta vuodessa. Jokainen asukas siis lainaa 13,9 teosta vuodessa.rekisteröityneitä asiakkaita on 36 % väestöstä. Samalla kortilla saatetaan toki lainata useammalle henkilölle. Asiakaskäyntejä on vuoden aikana ja lisäksi verkkokäyntiä. Viime vuosina henkilöstö on panostanut erilaisten tapahtumien tuottamiseen. Vuoden aikana järjestetään viisi näyttelyä ja 18 erilaista tapahtumaa. Tapahtumiin osallistuu 420 henkilöä. Lisäksi etenkin koulujen tarpeisiin järjestetään opetusta kuusi kertaa vuodessa. Koulutuksiin osallistuu 100 henkilöä. Kirjaston vuotuiset kulut ovat euroa. Suurimmat kuluerät ovat henkilöstö ja tilat: 52 % menee henkilöstökuluihin, 17 % tilakustannuksiin. Aineiston hankintaan käytetään budjetista 16 %. Kirjastossa on kaksi palkattua kirjastotyöntekijää, johtaja ja virkailija. Johtajalla on korkeakoulututkinto. Iso kirjasto, laaja skaala Kaupunginkirjastolla on useita toimipisteitä. Kirjastoverkon muodostavat pääkirjasto, seitsemän lähikirjastoa, 1,5 autoa ja 11 muuta palvelupaikkaa. Autolla on pysäkkejä 100. Kaikkiaan kirjastolaitoksella on tiloja neliötä. Kaupungissa on asukkaita Kirjasto on avoinna kaikkiaan tuntia. Eri kirjastopisteiden yhteenlaskettu viikottainen aukioloaika on melkein 300 tuntia. 10 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

11 Seinäjoen Apilan sisäänkäynti (Kuva: Marjariitta Viiri) Kokoelmissa on teosta, joista kirjoja. Uutuushankintoja tehdään vuodessa kpl. Niistä valtaosa ( kpl) on kirjoja. Hankitusta kaunokirjallisuudesta lasten aineistojen osuus on hieman suurempi kuin aikuisten. Tuhatta asukasta kohden hankintojen määrä on 353 kpl. Sanomalehtiä kirjastoon on tilattu 100 kpl ja aikakauslehtiä vajaat 1000 kpl. Lehdet jakautuvat eri toimipisteisiin. Lainaajina on lähes 40 % kunnan asukkaista. Määrään vaikuttavat paikkakunnalle opiskelemaan tulleet. Lainoja kirjastossa on vuosittain 1,6 miljoonaa. Jokainen asukas lainaa 20,8 teosta vuodessa. Asiakaskäyntejä vuodessa on yli Lisäksi tulevat verkkokäynnit, joiden tarkkaa määrää ei kyetä luotettavasti tilastoimaan. Talviaikaan kirjastossa on lähes viikoittain vaihtuvia näyttelyjä (45 /v) ja erilaisia tapahtumia on vuodessa yli 250. Lisäksi opetustuokioita järjestetään yli 320. Kirjaston toimintakulut asukasta kohti ovat 63 euroa. Henkilöstökulujen osuus kirjaston budjetista on 55 %, aineiston hankinnan 11 %, tilakustannusten osuus 23 % ja muiden kulujen osuus 21 %. Kirjastossa on 67 työntekijää, joista vajaalla puolella on korkeakoulututkinto. 11

12 4. Uusiutuvat kirjastokokoelmat? Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastojen kokoelmissa on aineistoa yhteensä 10,4 miljoonaa. Kirjakokoelmista 71 % on aikuisille ja 29 % lapsille tarkoitettuja tarkoitettuja. 5,26 % 1,79 % 1,39 % 1,32 % 2,20 % 88,03 % Kirjoja Nuotit Musiikkiäänitteitä DVD, Blu-ray -levyt Muut äänitteet Muut Kuvio 3. Kirjastojen kokoelmiin sisältyvien aineistolajien osuudet Haapamäen kirjaston asiakkaita (Kuva: Marjariitta Viiri) 12 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

13 Kunnat käyttivät aineistonhankintaan vajaat 9,57 miljoonaa euroa (2012 9,63). Uusia kirjoja hankittiin vajaalla 6,2 miljoonalla eurolla. Hankinnat jakautuivat kohderyhmittäin ja kaunokirjojen ja tietokirjallisuuden kesken seuraavasti: aikuisille 63 % kaunokirjoja 31 % Kirjahankinnat kpl tietokirjoja 32 % lapsille 37 % lasten kaunokirjoja 32 % lasten tietokirjoja 5 % Kuvio 4. Kirjahankintojen jakautuminen Asiakkaiden kannalta on tärkeää kuinka paljon uutta aineistoa kirjastoon hankintaan. Uutuushankintojen määrää voidaankin suhteuttaa asukasmäärään. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan tuoreus ja ajankohtaisuus sekä kysyntään vastaaminen taataan varmimmin, jos tuhatta asukasta kohden hankitaan teosta vuosittain. Uutuuskirjojen hankintamäärät ovat olleet lievässä laskussa. Kuviossa on kirjojen hankintamäärän kehitys viideltä viime vuodelta. Nyt ollaan lähestymässä suosituksen alarajaa. Jos hankintamäärät laskevat pieniksi, asiakkaat voivat kyllästyä uutuuksien jonotukseen ja asiakastyytyväisyys laskee. Kirjastot ovat yhteistyöllään (mm. seutulainat ja kuljetukset) tehostaneet hankitun aineiston kiertoa. 13

14 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Keski-Suomen maakuntakirjastoalue Kokkolan maakuntakirjastoalue Pirkanmaan maakuntakirjastoalue Seinäjoen maakuntakirjastoalue Vaasan maakuntakirjastoalue Kuvio 5. Kirjastojen uutuushankintojen kehitys Kokoelman uusiutumisen kannalta on tärkeää, että poistojen ja uutuuksien osuus koko kokoelmasta on riittävän suuri. Uuden aineiston osuus (%-osuus kokoelmista) pieneni 23 kunnassa. Vain seitsemässä kunnassa se kasvoi. Keskimäärin kokoelmien uutuushankintojen osuus oli 4,50 % (2012 4,62 %). Vanhentuneena ja kuluneena poistettiin kokoelmista 5,53 %. poistettavaa % Peruskokoelma uutta % Ajantasaisimpina kokoelmat pysyvät, jos uutuuksien ja poistojen osuus kokoelmista on noin 8 %. Kuvio 6. Kokoelman uusiutuminen Uusi kirja jokaiselle alle 15-vuotiaalle? Vuosina 2014 ja 2015 lasten lukemisharrastusta kehitetään kansallisen Lukuinto-hankkeen avulla. Jotta lapset löytävät mieleistään luettavaa, kirjastoihin on hankittava riittävästi uutta lastenaineistoa. Kansainvälinen suositus on, että jokaista alle 15-vuotiasta kohden hankittaisiin vähintään yksi uusi kirja. Alle 15-vuotiaita Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli noin Uusia lastenkirjoja hankittiin eli 0,7 kirjaa lasta kohden. 14 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

15 Kirjaston kattava lehtivalikoima on tärkeä niille, jotka eivät voi lehtiä itselleen tilata tai ostaa. Kirjastojen lehtimäärän kehitys jatkoi lievää alamäkeä. Kirjastoihin tilattiin 400 lehteä (sanoma- ja aikakauslehtiä) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jos vähennys jaetaan tasaisesti, jokaisen kunnan lehtivalikoima supistui viidellä lehdellä. On kuitenkin huomattava, että paperilehtien sijaan monet kirjastot tarjoavat asiakkailleen nykyisin pääsyn elektronisiin lehtipalveluihin Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastojen lehtitilaukset Lehdet 2010 Lehdet 2011 Lehdet 2012 Lehdet 2013 Kuvio 7. Lehtitilausten määrän kehitys 5. Palvelujen saavutettavuus ja käyttö Sopivat ja riittävät aukioloajat Palvelujen saavutettavuuden ja käytön kannalta ovat asiakkaille sopivat aukioloajat oleelliset. Tietoa siitä, kuinka monta tuntia kirjastot keskimäärin ovat viikoittain auki, ei ole käytettävissä. Tilastotietokantaan aukioloajat tilastoituvat vuosittaisina aukiolotunteina. Aukiolotuntien määrä on lisääntynyt neljän viimeisen vuoden aikana reilummin vain Pirkanmaalla. Muissa maakunnissa ei oleellisia muutoksia ole tapahtunut. Keski-Suomen huvennutta aukioloaikaa selittää osittain vuonna 2013 tapahtunut järjestelmämuutos, jonka takia kaikki kirjastot olivat suljettuna. 15

16 Kuvio 8. Aukiolotuntien kehitys maakunnittain Lainojen määrä mittarina Kirjaston käyttöä mitataan yleisimmin tarkastelemalla mikä on lainausten määrä asukasta kohti. Viime vuosien hienoinen laskeva trendi jatkui, mutta suurta muutos ei ole ollut. Jokainen Länsi- ja Sisä- Suomen alueen asukas lainasi 18,6 lainaa, enimmäkseen kirjoja keskimäärin (14 kpl/v).. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa 0,0 lainaus / Asukasluku 2010 lainaus / Asukasluku 2011 lainaus / Asukasluku 2012 lainaus / Asukasluku 2013 Kuvio 9. Lainausten kehitys maakunnittain 16 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

17 Alueen asukkaat asioivat kirjastossa edelleen ahkerasti. Kirjastokäyntejä oli keskimäärin yhdeksän vuoden aikana. Kirjastopalvelujen rekisteröityjä käyttäjiä eli kirjastokortin haltijoita Länsi- ja Sisä-Suomessa oli Kirjasto yhteisön tapahtumapaikkana Kirjasto on varsinkin pienellä paikkakunnalla tärkeä kulttuuripalvelu sekä tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Vuoden mittaan alueen kirjastoissa järjestettiin: Näyttelyjä 1100 Tapahtumia 5100 osallistujia ,5 osallistujaa / 1000 asukasta Koulutuksia osallistujia ,5 osallistujaa / 1000 asukasta Kuvio 10. Tapahtumien määrät Taulukko 1. Tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneiden määrät tuhatta asukasta kohden maakunnittain Maakunta Tapahtumien osallistujamäärä/1000 as Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä/1000 as Etelä-Pohjanmaa 175,9 80,3 Keski- Pohjanmaa 157,5 43,4 Keski-Suomi 90,9 53,3 Pirkanmaa 113,7 76,7 Pohjanmaa 117,7 38,4 Tarkempia tietoja kirjastojen toiminnasta saa Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. 17

18 6. Kirjastotoimen henkilöstötilanne Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kuntien kirjastoissa työskenteli yhteensä noin tuhat henkilöä. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. korkeakoulutettuja 440 kaikkiaan kirjastoissa työskenteli 1080 henkilöä kirjaston palkkaamia heistä oli 988 muita kuten siviilipalvelumiehiä yms. oli 93 kirjastoammatillisen koulutuksen omaavia 864 (osalla myös korkeakoulutus) Kuvio 11. Kirjastojen henkilöstömäärä Pohjanmaan ELY-keskus teki 2013 keväällä selvityksen alueen kirjastohenkilöstön ikärakenteesta ja eläköitymisestä. Selvityksen mukaan yli puolet alueen kirjastohenkilöstöstä on yli 50- vuotiaita. Johtajista lähes joka kolmas on yli 60-vuotias. Joka viidennen kunnan kirjastotoimenjohtaja on jäämässä eläkkeelle vuosina Kaikkiaan noina vuosina alueen kirjastoista jää eläkkeelle lähes 180 henkilöä. Eniten johtajia eläköityy 2014 ja Selvitys Ikääntyvät kirjastot: Henkilöstöasiat olivat teemana myös vuoden peruspalveluarvioinnissa. Keskeiset johtopäätökset: Useimmissa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa kirjastonjohtaja on päätoiminen ja kirjastoasetuksen mukaan kelpoinen tehtäväänsä. Joka kymmenennessä kunnassa näin ei ole. Kirjastopalvelujen kehittämistyöhön tarvittavaa korkeakoulutettua henkilöstöä on joka toisessa kirjastossa liian vähän, vaikka tilanne Länsi- ja Sisä-Suomessa onkin valtakunnallisesti hyvä. Ammatillisen henkilöstön osuus on hyvällä tasolla. Joka toisessa kirjastossa henkilöstömäärä on laatusuosituksen mukainen ja mahdollistaa laadukkaiden palvelujen tuottamisen. Peruspalvelujen arviointiraportti vuodelta 2013 on luettavissa ja ladattavissa osoitteesta: 18 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

19 7. Palvelujen ja toiminnan kehittäminen Alueen kirjastot ovat kehittäneet toimintaansa valtionavustusten turvin erilaisissa hankkeissa. Vuoden 2013 aikana useimmat vuonna 2012 rahoituksen saaneista hankkeista olivat vielä käynnissä. Näihin hankkeisiin voi tutustua Kirjastot.fi -sivulla olevan Hankerekisterin avulla sekä hankerekisteriin tallennettujen toimintaraporttien avulla. Vuonna 2013 päättyneistä hankkeista suurin oli keskisuomalainen hanke, joka yhdisti maakunnan kimpat yhdeksi kokonaisuudeksi. Uutta hankerahoitusta kirjastot saivat Pohjanmaan ELY-keskuksesta keväällä Rahoitusta sai 67 hanketta, yhteensä euroa. Kaikki alueen kunnat ovat rahoituksen piirissä yhteishankkeiden kautta. Avustusta myönnettiin mm. tietoverkkopalvelujen kehittämiseen, käyttäjäystävällisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, kuntien kirjastojen yhteenliittymisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä lukemisen ja kirjallisuuden harrastuksen edistämiseen. Asiakkaiden kiittämien digitointitilojen varustamista tuettiin edelleen. Tiloissa asiakkaat voivat digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja, LP-levyjä ym. Tiloja on avattu hankerahoituksen turvin mm. Teuvalle, Kuortaneelle, Ilmajoelle, Uuteenkaarlepyyhyn ja Kruunupyyhyn. Seinäjoen kaupunginkirjasto sai euroa alueellisten lukukerhojen toimintaan. Tavoitteena on lisätä 1.-3.luokkalaisten lasten lukuharrastusta ja parantaa kirjastohenkilöstön valmiuksia palvella asiakkaita, joilla on lukivaikeuksia. Keski-Pohjanmaalla Kannuksen kaupunginkirjasto ja Toholammin kunnankirjasto panostavat media-kasvatukseen ja ajantasaiseen laitteistoon. Tavoitteena on saada lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset viettämään aikaa yhdessä kirjastossa. Avustusta hankkeille myönnettiin euroa. Kaustinen ja Toholampi järjestävät sanoitustyöpajoja ja erilaisia musiikkitapahtumia nuorten aktivoimiseksi kirjastonkäyttäjiksi. Pirkanmaalla Tampere sai rahoitusta maahanmuuttajien lukemaan innostamiseen. Tampere kokeilee myös hyllyihin sijoitettavien näyttöjen käyttöä esim. kirjojen ja kirjailijoiden esittelyyn. Keski- Suomessa viisi kuntaa Wiitaunionin aluekirjaston johdolla toteuttaa valtakunnallisen Lukuintoaohjelman pilottihankkeen. Monissa Pirkanmaan ja Keski-Suomen hankkeissa houkutellaan lukijoita järjestämällä kirjastoissa ja kirjaston yhteistyökumppaneiden tiloissa erityyppisiä tapahtumia. 19

20 Pohjanmaan Fredrika-kirjastot saivat euron avustuksen kirjastoyhteistyön kehittämiseen. Taulukko 2. Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämät kehittämisavustukset Maakunta Hakemuksia Haettu avustus Myönnetty avustus Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kaikki yhteensä Vuoden 2013 lokakuussa kirjastot hakivat rahoitusta 91 uudelle hankkeelle. Uutta kehittämisvirtaa haettiin myös ulkomailta. ELY-keskuksen matka-avustus antoi 46 alueen kirjastotyöntekijälle osallistumismahdollisuuden kansainväliseen tapahtumaan. Vaikutteita haettiin Kiinasta (Guangzhou), Singaporesta, Ateenasta, Roomasta ja Uumajasta. Lisäksi kirjaston peruskorjausta tai uudisrakennusta suunnittelevat kirjastotoimenjohtajat matkasivat tutustumaan Tukholman uusiin kirjastoihin. Henkilöstön osaamista kehitettiin sekä maakuntakirjastojen että ELY-keskuksen järjestämän koulutuksen avulla. Täydennyskoulutuspäiviä yhtä työntekijää kohti oli 3,7. Moni tuore johtaja sai johtamisoppeja ELY-keskusten rahoittamassaturun ammattikorkeakoulun johtajakoulutusohjelmassa. Vastaava ruotsinkielinen koulutusohjelma käynnistyi Åbo Akademissa. Alueen kunnissa oli vireillä useita kirjastojen perustamishankkeita. Pohjanmaan ELY-keskus esitti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmaan yhteensä 15 hanketta. 20 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

21 Taulukko 3. Rahoitussuunnitelmaesitykset maakunnittain Etelä-Pohjanmaa Alavus Kirjastoauto 2014 Seinäjoki Kirjastoauto 2014 Kauhajoki Peruskorjaus 2015 Ilmajoki Uudisrakennus Keski-Suomi Laukaa/Leppävesi uudisrakennus Pirkanmaa Vesilahti uudisrakennus Parkano uudisrakennus Nokia peruskorjaus Valkeakoski peruskorjaus 2016 Lempäälä peruskorjaus Hämeenkyrö uud.rak./pk 2016 Sastamala/Kiikoinen uudisrakennus Pohjanmaa Korsnäs peruskorjaus Luoto uudisrakennus Rahoituspäätös tehtiin Lappajärven kirjastoautohankkeesta (hankkeesta luovuttiin kuitenkin loppuvuonna) ja Pedersören pääkirjaston peruskorjauksesta. Lisäksi kirjastotoimesta vastaavat tarkastajat ovat opastaneet tilasuunnittelussa ja hankesuunnitelmien teossa. Ylöjärven uusi kirjastoauto (Kuva: Anneli Ketonen) 21

22 8. Palvelujen kustannukset vajaat 60 euroa / henkilö Kirjastojen toimintakuluissa on suuria kuntien välisiä eroja. Kirjastotoiminnan kustannusten kasvu on ollut yleistä nousua vähäisempää. Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastopalvelujen tuottamiseen kunnat käyttivät 72,3 miljoonaa euroa. Kulut olivat keskimäärin 59,7 euroa per asukas. Monet kunnat käyttävät rahaa huomattavasti vähemmän. Kirjaston perushinta (valtionosuuden perustana oleva euromäärä) määrätään kirjastojen toteutuneiden kustannusten perusteella. Kirjastoaineiston osuus kirjastojen kokonaiskustannuksista pieneni, tilakustannusten osuus taas kasvoi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa 0 euroa / asukas 2010 euroa / asukas 2011 euroa / asukas 2012 euroa / asukas 2013 Kuvio 12. Kirjastojen toimintakulut/asukas Alueen kunnista lähes 60 prosenttia käytti kirjastotoimintaan asukasta kohti vahvistettua keskimääräistä asukaskohtaista euromäärää (62,19 euroa) vähemmän. 14 käytti asukasta kohti kirjastotoimintaan alle 50 euroa. Yli 40 prosenttia kunnista käytti asukasta kohti kirjastotoimintaan rahaa vähemmän kuin vuonna Lainan keskihinta oli 3,2 euroa. Kirjastotoimen rahoitus muodostuu kuntien omasta panostuksesta, valtionosuudesta ja lisäksi kunnat voivat hakea valtionavustuksia kirjastojen kehittämistoimintaan. Taloudellisuus ei ole kuitenkaan ainoa mittari, millä kirjastotoimintaa tulisi tarkastella. Tilastoista eivät näy kirjastopalvelujen hyödyt ja vaikutukset. Kirjastopalvelut tuotetaan alle prosentilla kuntien kokonaismenoista. Kirjastot turvaavat oikeuden tietoon ja tukevat oppimista. Kirjastopalvelujen käyttö ja lukeminen voimaannuttavat yksilöitä ja auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin. 22 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

23 9. Biblioteksverksamheten i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna 2013 I landskapet Österbotten inom Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland finns 14 svenskeller tvåspråkiga kommuner. Tre av kommunerna är enspråkigt svenska, i tre av de tvåspråkiga kommunerna är majoritetsspråket finska och i de resterande 8 kommunerna svenska. Vid utgången av år 2013 bodde i dessa kommuner sammanlagt invånare, vilket utgjorde 18 procent av invånarna i området för västra och inre Finland. Storleken på kommunerna varierade från Kaskös invånare till Vasas Det utmärkande för området är det stora antalet små kommuner, endast fem kommuner hade flera än invånare. Hälften av kommunerna hade invånare eller färre. Invånarantalet i de små kommunerna minskade under året, medan det ökade i de stora. Med undantag för Larsmo och Nykarleby, var det endast kommunerna med över invånare som ökade sitt invånarantal. Biblioteken för årligen in sin verksamhetsstatistik i Statistikdatabasen för de allmänna biblioteken i Finland. Uppgifterna för denna verksamhetsberättelse är hämtade ur databasen. De statistiska uppgifterna om anskaffning av nytt material, bestånd, användning av bibliotek, personalresurser och omkostnader jämförs med tidigare års statistik (2011 och 2012). Jämförelser görs dels med alla bibliotek i området och hela landet, dels med alla svenska och tvåspråkiga kommuner i landet. Uppgifterna relateras till Undervisnings- och kulturministeriets kvalitetsrekommendation för allmänna bibliotek. Nätverk av bibliotek I de 14 kommunerna fanns sammanlagt 59 bibliotek, vilket var ett mera än föregående år. Antalet bokbussar (8) var det samma. Utslaget på antalet invånare i området betyder det att varje bibliotek betjänar i medeltal invånare. Motsvarande tal för alla kommuner i området för västra och inre Finland är invånare per bibliotek och för hela landet invånare per bibliotek. I de svenskoch tvåspråkiga kommunerna i Österbotten betjänar man alltså i relativt många enheter. Biblioteken var i medeltal lite större till ytan (117 m2 effektiv yta per invånare) än övriga bibliotek i västra och inre Finland (102 m2) och i hela landet (93 m2). Kvalitetsrekommendationen anger 100 m2 effektiv yta per invånare som ett fungerande mått. Kommuner med lågt invånarantal behöver i allmänhet en större yta för ett varierat tjänsteutbud. Tre av kommunerna i området, Larsmo, Nykarleby och Malax, hade mindre bibliotek än rekommenderat. Ett nybygge för Nykarleby stadsbibliotek finns upptaget i Undervisnings- och kulturministeriets finansieringsplan för bibliotekens anläggningsprojekt I samma plan ingår också en ombyggnad av Korsnäs kommunbibliotek. 23

24 På området finns två av landets fyra tvåspråkiga landskapsbibliotek, Karleby och Vasa. Deras uppgift är att utveckla bibliotekstjänsterna och främja samarbetet mellan biblioteken på området, arrangera fortbildning för personalen samt genomföra regionala och riksomfattande utvecklingsprojekt. Under året föreslog Undervisnings- och kulturministeriet en kraftig minskning av landets totalt 18 landskapsbibliotek som en åtgärd för att minska kommunernas uppgifter och förpliktelser. Den regionala biblioteksverksamheten kommer att omorganiseras i samband med en revidering av bibliotekslagstiftningen. På ett område med många små kommuner och bibliotek och landets minoritetsspråk som det dominerande språket har den regionala biblioteksverksamheten och bibliotekens nätverk stor betydelse för hur verksamheten utvecklas. Största delen av biblioteken i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna ingår i samma biblioteksnätverk, Fredrika. Det är bara de båda landskapsbiblioteken och Kaskö stadsbibliotek som hör till andra nätverk. En del av Fredrikas utvecklingsarbete finansierades med ett statligt projektbidrag via Närings-, trafik- och miljöcentralen. Också enskilda bibliotek ansökte och fick projektbidrag under året, bland andra Kronoby och Nykarleby bibliotek för digitalisering, Larsmo för en bokkarneval, Kristinestad för mediefostran och Vörå för en handikappvänligare bokbuss. Bibliotekens bestånd I de svensk- och tvåspråkiga kommunerna fanns ett mediebestånd på sammanlagt 2,2 miljoner, vilket är 21 procent av det totala beståndet i området för västra och inre Finland. Största delen (91 procent) av beståndet utgjordes av böcker. Mediebeståndet i biblioteken i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna var 13 volymer per invånare och såtillvida långt över medeltalet (8,6) för alla bibliotek i området och hela landet (7). Också antalet böcker per invånare var betydligt högre (12) än i alla bibliotek i området (8) och hela landet (6). Kostnaderna för medieanskaffningarna minskade något i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna och var sammanlagt 1,8 miljoner euro. Åtstramningen av kommunernas ekonomi märks i anskaffningen av nytt material under de tre senaste åren i Österbotten. 24 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

25 Medieanskaffningar per invånare Svensk- och tvåspråkiga kommuner inom området för RFV i Västra och Inre Finland Alla kommuner inom området Hela landet Enspråkig svensk kommun (hela landet) Tvåspråkig kommun med finsk majoritet (hela landet) 0 Anskaffningar / invånare 2011 Anskaffningar / invånare 2012 Anskaffningar / invånare 2013 Tvåspråkig kommun med svensk majoritet (hela landet) Diagram 13. Medianskaffningar I förhållande till invånarantalet anskaffades i medeltal 460 volymer per invånare, vilket var en minskning från föregående års 527 volymer. Antalet varierade dock stort mellan kommunerna i det svensk- och tvåspråkiga området, från dryga 200 till nästan 800 volymer. Antalet nyanskaffningar var fortfarande stort och översteg medeltalet för alla bibliotek i västra och inre Finland (387) och hela landet (351). Enligt kvalitetsrekommendationen borde biblioteken för att behålla ett aktuell och fräscht utbud och svara på efterfrågan göra nyförvärv per invånare årligen. Mediebeståndet ökade under året med volymer. En orsak till ökningen var att mängden utgallringar var mindre än anskaffningar. Enligt kvalitetsrekommendationen borde de årliga nyförvärven och utgallringarna vara minst 8 % av beståndet. I ett bestånd med balanserad åldersstruktur kan förnyelse ske om förvärven och utgallringarna är lika stora. I ett bestånd med gammal åldersstruktur måste gallringarna vara flera än förvärven. Andelen nyanskaffningar inom det svensk- och tvåspråkiga området var i medeltal 3,9 % och utgallringarna 4,4 %. Båda talen var lägre än medeltalen för alla bibliotek i västra och inre Finland och hela landet. Det rådde en stor variation både i anskaffningarnas och utgallringarnas andel av mediebeståndet i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna i området. Endast ett kommunbibliotek hade gallrat enligt rekommendationen, medan det fanns bibliotek som inte ens nådde upp till 2 % utgallringar och 1 % nyanskaffningar. Ett förnyat och uppdaterat bestånd säkerställs med hjälp av tillräckligt stora förvärv och regelbundna och tillräckligt omfattande utgallringar. Talen tyder på att bestånden inte förnyas tillräckligt i de svenskoch tvåspråkiga kommunerna i området. 25

26 Användningen av bibliotek Totalutlåningen av medier var 3,6 miljoner i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna och utgjorde 16 procent av utlåningen i området för västra och inre Finland. Totalutlåningen per invånare var 14,9 mot 18,6 i alla bibliotek i området och 17,2 i hela landet. Den nationella kvalitetsrekommendationen är 20 lån per invånare och år. Utlåningen visar en svagt nedåtgående trend för de tre senaste åren, men trenden är förhållandevis mindre eller ligger på samma nivå i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna i området. 25 Totalutlåning per invånare Svensk- och tvåspråkiga kommuner inom området för RFV i Västra och Inre Finland Alla kommuner inom området 15 Hela landet 10 Enspråkig svensk kommun (hela landet) 5 Tvåspråkig kommun med finska som majoritetsspråk (hela landet) 0 Totalutlåning / Invånare 2011 Totalutlåning / Invånare 2012 Totalutlåning / Invånare 2013 Tvåspråkig kommun med svenska som majoritetsspråk (hela landet) Diagram 14. Totalutlåning Utlåningen av böcker i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna visade däremot en motsatt trend, den steg med 2 procent. Det var framför allt utlåningen av barnböcker som ökade, med totalt 4 procent. 76 procent av totalutlåningen bestod av böcker, mot 88 procent av anskaffningarna och 91 procent av beståndet, vilket alltså betyder att biblioteken hade större bestånd och köpte mera böcker än andra medier i förhållande till utlåningen. De traditionella böckerna har fortfarande en stark position i bibliotekens utbud. 26 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

27 På det svensk- och tvåspråkiga området var 47 procent av böckerna som lånades svenska och 50 procent finska. I förhållande till utlåningen köpte biblioteken däremot en större andel svenska böcker (51 procent) än finska (44 procent). I motsats till övriga bibliotek i området och hela landet var i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna en liten större andel av utlåningen barnböcker (50,4 procent). Däremot utgjorde anskaffningen av barnböcker bara 39,1 procent. Efterfrågan och utbud var alltså inte i balans och biblioteken borde under de kommande åren ansätta en större andel av nyförvärven på barnlitteraturen. 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Utlåning och anskaffning av litteratur för barn respektive vuxna i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna inom området för RFV i Västra och Inre Finland 49,6 % 50,4 % Utlåning: Litteratur för vuxna 2013 Utlåning: Litteratur för barn ,9 % Anskaffningar: Litteratur för vuxna ,1 % Anskaffningar: Litteratur för barn 2013 Diagram 15. Utlåning och anskaffningar av litteratur 2013 Sammanlagt invånare i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna på området hade bibliotekskort. Andelen låntagare (37 procent) motsvarade andelen i det övriga området och hela landet (38 procent). Varje invånare besökte biblioteket i medeltal 8 gånger under året, vilket var en gång mindre än föregående år och på det övriga området (9) och två gånger mindre än i hela landet (10). Kvalitetsrekommendationen anger som mått för ett bra bibliotek att minst hälften av invånarna är aktiva låntagare och att biblioteket har 10 besök per invånare och år. Bibliotekens öppettimmar ökade i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna, medan de minskade på det övriga området och i hela landet. Antalet besök i biblioteket per öppettimme minskade dock från 21 till 19 men varierade stort från 7 i de lugnaste biblioteken till 53 i de livligaste. 27

28 Personal I biblioteken i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna arbetade 211 personer, vilket utgör 20 procent av alla årsverk inom området för västra och inre Finland. Årsverk avlönade av biblioteket var 190 stycken. Antalet högskoleutbildade hade ökat något från föregående år och var nu 86. Föremål för regionförvaltningens basserviceutvärdering 2013 var utvecklingen av personalresursernas omfattning och kvalitet. I utvärderingen redogörs för ledarskapet, personalresurserna och behörigheten samt kompetensen inom biblioteksväsendet. Enligt utvärderingen kommer fram till 2017 nästan 800 av hela landets biblioteksfackligt anställda uppnå pensionsåldern, av dem arbetar 200 i svensk- och tvåspråkiga kommuner. Behovet av språkkunnig personal kommer alltså att vara stor. 45 procent av personalen på biblioteken i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna i Österbotten var födda på 1950-talet eller tidigare, mot 38 i Nyland och 40 i Egentliga Finland. Den höga medelåldern ställer krav på rekryteringen. Största delen av dem som närmar sig pensionsåldern är högskoleutbildad personal. Behörigheten bland biblioteksdirektörerna var något bättre i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna i landet jämfört med hela landet i genomsnitt. Men sett till de olika yrkesgrupperna i de svensk- och tvåspråkiga landskapen hade biblioteksdirektörerna i Österbotten den högsta medelåldern, hela 65 procent var födda på 1950-talet eller tidigare. Också de biblioteksfackliga utan högskoleutbildning hade den högsta medelåldern i Österbotten. I basserviceutvärderingen konstateras dessutom att: - största delen av kommunerna hade tillräckligt med personal, men andelen högskoleutbildad personal var fortfarande för låg enligt de krav som biblioteksförordningen ställer, - antalet årsverk per invånare hade minskat, men inte totala mängden personal - små svenskspråkiga kommuner uppnådde inte kvalitetsmålen vad gäller antalet årsverk, - antalet fortbildningsdagar var fortfarande långt från kvalitetsmålen, - flera än hälften av de svensk- och tvåspråkiga kommunerna nådde inte landets medeltal för fortbildningsdagar per år, - utbildningsplanering saknades i de flesta kommuner. Utvärderingen som helhet kan laddas ner på adressen För att stöda ledarskapet och upphjälpa rekryteringen har svenska enheten vid Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland i samarbete med Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novia startat en ledarskapsutbildning för bibliotekspersonal. Utbildningen pågår och omfattar 20 studiepoäng. Ett tiotal bibliotekarier och biblioteksdirektörer från Österbotten deltar i utbildningen. 28 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

29 Omkostnader Omkostnaderna per invånare för bibliotek minskade i de tvåspråkiga kommunerna inom området. Tillsammans med kommunerna med svenska som majoritetsspråk i hela landet visar de den brantast nedåtgående kurvan Omkostnader per invånare Svensk- och tvåspråkiga kommuner inom området för RFV i Västra och Inre Finland Alla kommuner i området Hela landet Enspråkig svensk kommun (hela landet) Euro / invånare 2011 Euro / invånare 2012 Euro / invånare 2013 Tvåspråkig kommun med finska som majoritetsspråk (hela landet) Tvåspråkig kommun med svenska som majoritetsspråk (hela landet) Diagram 16. Omakostnader I medeltal uppgick omkostnaderna för biblioteken i de svensk- och tvåspråkiga kommunerna inom området till 63 euro per invånare. Om man bortser från Kaskö med de högsta omkostnaderna, blir medeltalet 60 euro per invånare, vilket är på samma nivå som för alla bibliotek i området och hela landet. Det rådde emellertid stora skillnader mellan kommunerna och i hälften av biblioteken var omkostnaderna under medeltalet för hela landet. Största delen av omkostnaderna bestod av personalkostnader, därefter kostnader för lokaler och medieanskaffningar. Lokalkostnaderna hade ökat under året, medan kostnaderna för personal och medieanskaffningar hade minskat. Mera än 40 procent av kommunerna använde mindre pengar på biblioteksväsendet än föregående år, vilket också gällde för alla kommuner i området. Omkostnader per lån var i medeltal 4,4 euro, vilket var omkring 1 euro mera än för alla kommuner i området och hela landet. 29

30 Bibliotekens betydelse för kommuninvånarnas välmående och deras utbildningsmässiga, sociala och ekonomiska inverkan kan inte räknas enbart i omkostnader. Noteras bör också att bibliotekens verksamhet produceras i genomsnitt med mindre än en procent av kommunernas budget. Biblioteksväsendet finansieras förutom av kommunerna även med statsandelar. Därtill kan biblioteken ansöka om statsunderstöd för anläggnings- och utvecklingsprojekt. 30 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

31 10. Maakunnat ja kirjastokimpat Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla kuntia on 18. Asukkaita maakunnassa on Pääkirjastoja 18, sivukirjastoja 19 ja kirjastoautoja 13. Kirjastokimppoja on viisi: Lakia, Krannit, Oiva, Seitti ja YTYkirjastot. Kokonaislainaus 18,4 / as. Fyysiset käynnit: 8,78/asukas Aineistohankinnat: 452,7/1000 as. Kokoelmien uusiutuminen: Hankinnat/kokoelmat 4,39 % Henkilötyövuosien määrä: 0,78 htv/1000 as. Toimintakulut: 58,91 /as Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla kuntia on 8. Asukkaita on Pääkirjastoja 8, sivukirjastoja 5 ja yksi kirjastoauto (Kokkola). Kirjastokimppoja on kaksi: Anders-kirjastokimppaan kuuluvat Halsuan, Himangan (Kalajoki), Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven ja Toholammin kirjastot. Veteli ja Perho tekevät kirjastoyhteistyötä Etelä-Pohjanmaan kirjastojen kanssa. Kokonaislainaus: 17,13/asukas Fyysiset käynnit: 10,44 asukas Aineistohankinnat: 417,96/1000 as. Henkilötyövuosien määrä: 0,93 htv/1000 as. Toimintakulut: 64,07 /asukas 31

32 Keski-Suomi 23 kuntaa asukasta Pääkirjastoja 23 sivukirjastoja 35 laitoksissa toimivia kirjastoja 2 kirjastoautoja 10 kirjastokimppa Keski-kirjastot, johon myös Joutsa ja Konnevesi ovat päättäneet liittyä kokonaislainaus: 18,04 / asukas kirjastoautojen osuus lainauksesta: 7,9 % fyysiset käynnit: 8,50 / asukas aineistohankinnat: 356,55 / 1000 as. henkilötyövuosien määrä:0,75 / 1000 as. toimintakulut: 59,91 / asukas Pirkanmaa 22 kuntaa asukkaita on pääkirjastoja on 22 sivu/lähikirjastoja 43 laitoksissa toimivia kirjastoja 5 kirjastoautoja 10 Kaikki maakunnan kirjastot kuuluvat PIKI-kimppaan. kokonaislainaus: 19,75 / asukas kirjastoautojen osuus lainauksesta 7,92 % fyysiset käynnit: 9,46 / asukas aineistohankinnat: 359,88 / 1000 as. henkilötyövuosien määrä: 0,82 / 1000 as. toimintakulut: 58,01 / asukas 32 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

33 Pohjanmaa Kuntia maakunnassa on 15, jotka kuuluvat neljään seutukuntaan. Asukkaita maakunnassa on noin Maakunnan asukkaista noin 51 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Pääkirjastoja on 15, sivukirjastoja 37 ja kirjastoautoja kahdeksan. Pohjanmaalla on useita kirjastokimppoja: Fredrika, Lakia ja Krannit. Kokonaislainaus: 16,8/asukas Fyysiset käynnit: 8,49/asukas Uusia hankintoja: 428,7/1000 as. Kokoelmien uusiutuminen: Hankinnat/kokoelmat: 4,09 % Henkilötyövuodet: 0,87 htv/1000 as. Toimintakulut: 60,91 /asukas 33