Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Ylitarkastaja Anna Niemelä Erikoissuunnittelija Marjaterttu Kursu Opetus-ja kulttuuritoimen vastuualue 39/2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland

2 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus ja kulttuuritoimen vastuualue Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Anna Niemelä Marjaterttu Kursu ISSN (PDF) ISBN (PDF) Hämeenlinna Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

3 Tekijät: Anna Niemelä Marjaterttu Kursu Asiakirjan nimi: Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Julkaisuaika: Syyskuu 2015 Toimeksiantaja(t): Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä: - Tiivistelmä: Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2014 tilastotietojen avulla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2014 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Asiasanat: yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Kokonaissivumäärä 30 Julkaisija: Etelä-Suomen aluehallintovirasto ISSN (verkkojulkaisu) Kieli Suomi ISBN (verkkojulkaisu) Hinta - 3

4 Sammanställd av: Anna Niemelä Marjaterttu Kursu Publikationens titel: De allmänna biblioteken i Södra Finland 2014 Utgivningsdatum: September 2015 Uppdragsgivare: Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet - Referat: I denna publikation beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Bibliotekens verksamhet jämförs med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskasbeträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Separat granskas också biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas. Ämnesord: allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen Sidantal: 30 Utgivare: Regionförvaltningsverket i Södra Finland ISSN (webbpublikation) Språk: Suomi ISBN (webbpublikation) Pris: - 4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus Palvelujen käyttö Kokoelmat ja aineiston hankinta Kirjastotilat Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen kehittäminen...21 Kirjastokimpat maakunnittain...22 Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina

6 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Etelä- Karjalan yleisten kirjastojen toiminnasta vuodelta Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin. Tietoja verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2013 tunnuslukuihin. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta tilastot.kirjastot.fi 1. Toimintaympäristö ja kirjastopalvelujen saatavuus Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna Alueella toimi yhteensä 215 kirjastoa. Pääkirjastoja oli 62, mikä on saman verran kuin vuonna Sivukirjastojen määrä sen sijaan pieneni: niitä oli yhteensä 141, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 149. Sivukirjastoja lakkautettiin Kouvolassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Loviisassa, Orimattilassa ja Vantaalla yksi kussakin sekä Hausjärvellä kaksi. Kirjastoautoja alueella oli 37, mikä on yksi vähemmän kuin vuonna Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin kuudellakymmenellä ja oli vajaa Laitoskirjastoja toimi alueella 12. Aukiolotuntien määrä kasvoi viidellä tuhannella eli noin 1,2 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan aukiolotunteja oli Maakuntien välillä oli kuitenkin vaihtelua: aukiolotunnit lisääntyivät Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan kirjastoissa, kun taas Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kirjastot olivat auki jonkin verran aiempaa niukemmin. Aukiolotunneista 3,3 % oli itsepalveluaukioloa eli ns. omatoimikirjaston palvelua. Itsepalveluaukioloaikana kirjasto toimii omatoimiperiaatteella: kirjastossa voi asioida, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla. Omatoimikirjaston tarkoituksena on lisätä aukioloaikoja niin, että ne sopivat mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Koko maassa kirjastojen itsepalvelutuntien osuus oli 1,3 % kirjastojen kaikista aukiolotunneista. Kirjastojen itsepalveluaukiolo on uudehko ilmiö, jota tilastoitiin nyt ensi kertaa. Etelä-Suomen alueella itsepalvelutunteja oli Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeissä. Etelä-Suomen kirjastoverkko on kymmenessä vuodessa jonkin verran supistunut. Vuonna 2004 alueen kirjastojen määrä oli 233 ja kirjastoautojen 43. Eniten kirjastoverkkoa on karsittu Kymenlaaksossa ja Päijät- Hämeessä, joissa kirjastoja on yli 20 % vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Koko maassa kirjastojen määrä on vähentynyt 8,6 %. 6 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

7 Kuva 1. Tapiolan kirjastopyörät poljetaan ulos kirjastotiloista kohtaamaan ihmisiä, tavoittamaan nekin ihmiset, jotka käyttävät kirjastoa vähemmän tai eivät ollenkaan. Kirjastopyörä kulkee rannoilla, yleisötapahtumissa, puistoissa ja toreilla vailla ennalta määrättyjä reittejä ja aikatauluja. Taulukko 1. Toimintayksiköt vv Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot

8 Kuvio 1. Toimintayksiköt vv Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus Etelä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät toimintakuluihin yhteensä 133 miljoonaa euroa, joka oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 56 prosenttia, kirjastoaineistokulujen osuus oli 10 prosenttia ja tilakustannusten osuus 22 prosenttia vuonna Henkilöstö- ja aineistokulujen osuudet kokonaiskustannuksista ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta samalla tasolla, tilakustannusten osuus on noussut parilla prosentilla. Maksullisten e-aineistojen kuluja tilastoitiin ensimmäistä kertaa kaikista aineistokuluista eriteltyinä. Ne olivat Etelä-Suomen kirjastoissa yhteensä vajaa euroa. Tämä oli 1,6 prosenttia kaikista aineistokuluista. Yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa kirjaston rahoitukselle tavoitteeksi vähintään kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan perushinnan, joka vuonna 2014 oli 63,12 asukasta kohden. Toiminta-alueen kunnista joka viides saavutti asetetun tavoitteen. Maakunnittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä 30 % kunnista pääsi tavoitteeseen, Uudellamaalla viidesosa. Kymenlaaksossa ja Kanta- Hämeessä tavoitteen saavutti molemmissa yksi kunta. Koko maan keskiarvo oli 58,13 per asukas. 8 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

9 Kuvio 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas vv *vuoden 2014 euron arvossa Taulukko 2. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttavien kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista Vuosi Kuntien osuus % 31,7 42, ,6 22,2 Kuvio 3. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttaneiden kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista 9

10 Kun tarkastellaan maakuntien keskimääräisiä toimintamenoja asukasta kohden, missään ei saavutettu tavoitetasoa. Kunnittain koko Etelä-Suomen kuntien rahoituksessa vaihteluväli oli Nastolan 37,75 eurosta/ asukas Kauniaisten 112,73 euroon/ asukas. Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa, Padasjoella, Loviisassa ja Luumäellä (112,73 80,23 /asukas). Vähiten taas Nastolassa, Orimattila, Mäntsälässä, Vantaalla ja Hollolassa (37,75 42,52 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (38,7 milj. ) ja vähiten Myrskylä (98,8 tuhatta ). Toimintakulut kunnittain on esitetty kartassa 1. Taulukko 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v Menolaji Kirjastoaineistokulut Henkilöstökulut Tilakustannukset Muut kulut Yhteensä euroa osuus % 55,9 10,1 21,8 12, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

11 Kuvio 4. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v Etelä-Suomessa 3. Palvelujen käyttö Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä on 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Lisäksi verkkopalveluasiointeja on laatusuosituksissa 10 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä. Lainaajien määriä sen sijaan tilastoidaan. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 lainaajia oli 36,9 % väestöstä eli Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (38,1 %) ja vähiten Kymenlaaksossa (33,2 %). Kirjastoissa käytiin vuonna 2014 hieman aiempaa vähemmän. Etelä-Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 21,8 miljoonaa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 1,6 %. Keskimäärin alueella käyntejä oli 9,6 asukasta kohden eli hiukan alle laatusuositusten tavoitteen ja hieman yli kansallisen keskiarvon (9,3). Alueen maakunnista kirjastossa käytiin ahkerimmin Uudellamaalla (10,1 käyntiä per asukas) ja vähiten Etelä- Karjalassa (7,1 kpl per asukas). Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut edellisvuodesta. Lainoja oli vuonna 2014 yhteensä 35,4 miljoonaa, joka on noin lainaa vähemmän kuin vuonna Keskimäärin lainoja tehtiin 15,5 per asukas vuodessa, mikä jää alle koko maan keskiarvon (16,8). 11

12 Lainausluvut vaihtelevat maakunnittain. Eniten lainattiin Päijät-Hämeessä, jossa asukaskohtaisia lainoja oli 18,1, ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa vastaava luku oli 13,7. Etelä-Karjalassa lainojen asukaskohtainen keskiarvo kuitenkin kasvoi edellisvuodesta 1,5 lainalla. Muiden maakuntien lainaluvuissa tapahtui pientä laskua. E-kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastoihin, ja e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöä tilastoitiin nyt ensimmäistä kertaa. Etelä-Suomen kirjastoissa oli tarjolla yhteensä e-kirjaa, joita käytettiin varsin aktiivisesti: käyttökertoja oli noin eli 6,8 kertaa per e-kirja. Koko maan keskiarvo oli 2,10 käyttökertaa e-kirjaa kohden. E-kirjojen osuus kokoelmista on vielä pieni; niitä on kirjastoissa vähemmän kuin esimerkiksi videoita. Sekä kokonaislainaus, asukaskohtaisten lainojen määrä että lainaajien osuus väestöstä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet kaikissa alueen maakunnissa. Sama kehitys näkyy fyysisten käyntien määrässä. Vuonna 2014 lainoja tehtiin 11 % vähemmän ja fyysisiä käyntejä 14 % vähemmän kuin vuonna Kansallisella tasolla vastaavat luvut ovat 17 % ja 24 %. Osa kirjastokäyntien vähentymisestä johtuu asioinnin siirtymisestä verkkoon. Verkkopalveluiden käytön luotettava tilastointi on kuitenkin haastavaa. Kuntien palvelurakenteet ja tilastointikäytännöt vaihtelevat ja muuttuvat; lisäksi verkkovierailun käsitteen määrittely on ongelmallista. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että verkkoasioinnin määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2014 tilastoituja verkkokäyntejä tehtiin Etelä- Suomen kirjastoihin 24,9 miljoonaa, mikä oli vajaa miljoona enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokäynneistä n. 21 miljoonaa tehtiin Uudellamaalla. Laatusuositusten tavoite 10 verkkokäynnistä per asukas vuodessa saavutettiin Etelä-Suomessa, mutta kunnittainen vaihtelu oli hyvin suurta. 12 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

13 Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain Alue Fyysiset käynnit/asukasluku Kokonaislainaus/asukasluku Etelä-Karjala 7,2 7,1 12,2 13,6 Kanta-Häme 8 7,9 16,9 16,3 Kymenlaakso 8,2 8 16,8 16,4 Päijät-Häme 10 9,7 19,2 18,1 Uusimaa 10,4 10,1 15,5 15,2 Pääkaupunkiseutu 11,1 10,9 14,9 14,6 Muu Uusimaa 8,7 8,5 16,8 16,5 Etelä-Suomi 9,8 9,6 15,8 15,5 Koko maa 9,5 9,3 17,2 16,8 Lainaus asukasta kohden kunnittain on esitetty kartassa 2. 13

14 Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv Kuva 2. Meiltä edullisimmat lainat heti aamusta! Nyt tuli puoli tuntia uutta aikaa. Mitä sinä aikana ehtisit tehdä? Kokeile käyntiä Tapiolan kirjastossa. Nouda lainasi. Me avaamme ovet jo klo 8.00! 14 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

15 4. Kokoelmat ja aineiston hankinta Kirjastojen kokoelmille laatusuositus asettaa seuraavat tavoitteet: uusia kirjoja hankitaan kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 -vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin tulisi pyrkiä 50 lehteen vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2014 Etelä-Suomessa 238 kpl tuhatta asukasta kohden. Tavoitteesta jäätiin aikaisempaa enemmän, sillä edellisenä vuonna vastaava luku oli 250. Maakunnista eniten hankintoja tehtiin Etelä-Karjalassa, jossa kirjoja hankittiin 290 kappaletta ja niukimmin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 224 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2014 Etelä-Suomessa 8,1 % kokoelmista eli laatusuosituksen tavoitteen verran. Lisäystä poistoissa edellisestä vuodesta oli 0,4 %. Eniten poistoja tehtiin Kymenlaaksossa 11,2 % ja vähiten Etelä-Karjalassa 4,9 %. Vuonna 2014 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,6 kpl alle 15 -vuotiasta kohden, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Maakunnista lähimmäs laatusuositusta ylsi Etelä-Karjala 0,71 lastenkirjalla per alle 15-vuotias asukas. Lehtitilauksia tehtiin vuonna 2014 kaikkiaan kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 3,7 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa vajaa 11 kappaletta, mikä on suurin piirtein saman verran kuin vuonna Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 15,2 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 9,3 lehteä tuhatta asukasta kohden. Taulukko 5. Hankinnat/1 000 asukasta vv Alue Hankinnat/1 000 asukasta Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Etelä-Suomi Koko maa

16 Kuvio 6. Hankinnat/1 000 asukasta vv Kirjastotilat Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 79,5 m2 vuonna Laskua oli 0,4 m2 edellisestä vuodesta. Eniten tilaa tuhatta asukasta kohden oli Kymenlaaksossa 119 m2 ja vähiten Uudellamaalla 70 m2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat m2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n m2. 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

17 Kuva 3. Kirjasto Omenassa kävi vuonna 2014 lähes kävijää. 6. Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrällinen tavoite on 0,8-1,0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutukselle asetetaan tavoitteeksi 6 täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2014 yhteensä henkilötyövuotta, mikä on 67 htv:tä vähemmän kuin vuonna Tuhatta asukasta kohti henkilötyövuosia oli 0,83, joten laatusuositusten tavoite saavutettiin. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2014 Kanta-Hämeessä, jossa henkilökuntaa oli 0,9 htv per tuhat asukasta ja heikoin Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,73 htv per tuhat asukasta. Vuonna 2014 Etelä-Suomen kirjastoissa osallistuttiin täydennyskoulutukseen 3,1 päivää htv:tä kohden eli selvästi alle laatusuosituksen. Eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Päijät-Hämeessä, jossa koulutuspäiviä oli 3,6 henkilötyövuotta kohden, ja vähiten Kanta-Hämeessä, jossa vastaava luku oli 2,7 päivää per htv. Täydennyskoulusta alettiin tilastoida vuonna Tilastointikauden aikana laatusuosituksen mukainen kuuden päivän tavoite ei ole täyttynyt Etelä-Suomen alueella kertaakaan. Täydennyskoulutuspäivien määrä on paria poikkeusta lukuun ottamatta jäänyt kaikissa maakunnissa alle neljän. Koko maassa kuuteen päivään on ylletty Lapissa yhtenä ja Keski-Suomessa yhtenä vuonna. 17

18 Taulukko 6. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain Alue Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet/ asukasta Muutos lkm Etelä-Karjala ,81 0,81 Kanta-Häme ,92 0,90 Kymenlaakso ,85 0,83 Päijät-Häme ,81 0,73 Taulukko 7. Täydennyskoulutuspäivät/henkilötyövuodet maakunnittain ja koko maan keskiarvo Uusimaa ,87 0,84 Pääkaupunkiseutu ,92 0,87 Muu Uusimaa 384,3 379,2-5 0,78 0,77 Etelä-Suomi ,87 0,83 Koko maa ,87 0,85 Alue Täydennyskoulutuspäivät/Henkilötyövuodet Etelä-Karjala 2,2 2,2 2,6 2,4 2,8 5,6 2,9 Kanta-Häme 3,0 2,2 2,5 3,0 3,2 2,9 2,7 Kymenlaakso 3,6 4,8 3,9 3,2 3,7 3,6 3,3 Päijät-Häme 2,5 2,7 2,2 1,8 2,7 2,6 3,6 Uusimaa 3,2 3,1 2,9 4,4 3,3 3,3 3,0 Pääkaupunkiseutu 3,5 3,4 2,9 5,0 3,5 3,4 2,8 Muu Uusimaa 2,4 2,4 2,8 3,0 2,8 2,9 3,4 Koko maa 3,1 3,1 3,3 3,8 3,5 3,7 3,3 7. Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen tapahtumatoiminta oli vuonna 2014 entistäkin aktiivisempaa. Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin lähes erilaista tapahtumaa, joka on 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien, kuten kirjailijailtojen, lukupiirien, konserttien, luentojen ja nukketeatteriesitysten kävijämäärä kasvoi 8 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui yli henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin yli näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta runsaalle henkilölle. Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa tilastoitiin nyt kolmatta kertaa. 18 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

19 Minecraft-pelitapahtuma Tapiolan kirjastossa Tietokoneen käytön vertaiskoulutusta Hämeenlinnan kirjastossa 19

20 Kuvio 7. Tapahtumat vuosina Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

21 8. Kirjastojen kehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto toimii myös maamme keskuskirjastona. Tästä erityisroolistaan johtuen se saa erityistä rahallista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saavat maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2104 Etelä-Suomen kirjastot jättivät 95 hakemusta hankerekisterin kautta ( fi) toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai OKM:ltä n keväällä 2015 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävimmistä hankkeista vastasivat suurelta osin maakuntakirjastot. Osa hankkeista siirrettiin suoraan ministeriön päätettäviksi valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin 32 henkilölle yhteensä euroa. Taulukko 8. Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamat kehittämishankkeet Alue Hakemukset (kpl) Haettu summa Myönnetty avustus (kpl) Myönnetty avustus Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Yhteensä

22 Kirjastokimpat maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kuntia 9 Väestö Pääkirjastoja 9 Sivukirjastoja 16 Kirjastoautoja 1 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 13,7 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 3,1 Fyysiset käynnit/asukas 7,1 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 351,6 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,71 Toimintakulut euroa/asukas 54,6 Kirjastokimpat: Heili 22 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

23 Kanta-Häme Kanta-Häme Kuntia 11 Väestö Pääkirjastoja 11 Sivukirjastoja 8 Kirjastoautoja 8 Kirjastokimppoja 3 Kokonaislainaus/asukas 16,3 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 11,0 Fyysiset käynnit/asukas 7,9 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 325 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,77 Toimintakulut euroa/asukas 55,9 Kirjastokimpat: Vanamo, Louna, Ratamo 23

24 Kymenlaakso Kymenlaakso Kuntia 7 Väestö Pääkirjastoja 7 Sivukirjastoja 14 Kirjastoautoja 5 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 16,4 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9,4 Fyysiset käynnit/asukas 8 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 327,5 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,75 Toimintakulut euroa/asukas 60,0 Kirjastokimpat: Kyyti 24 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

25 Päijät-Häme Päijät-Häme Kuntia 11 Väestö Pääkirjastoja 10 Sivukirjastoja 9 Kirjastoautoja 6 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 18,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 10,9 Fyysiset käynnit/asukas 9,7 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 309 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,69 Toimintakulut euroa/asukas 54,3 Kirjastokimpat: Lastu 25

26 Uusimaa Uusimaa Kuntia 26 Väestö Pääkirjastoja 25 Sivukirjastoja 94 Kirjastoautoja 17 Kirjastokimppoja 7 Kokonaislainaus/asukas 15,2 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 4,6 Fyysiset käynnit/asukas 10,1 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 269,1 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,73 Toimintakulut euroa/asukas 59,35 Kirjastokimpat: HelMet, Ratamo, Kirkes, Porsse, ekirjastot-ebibliotek, Lukki, Lukas 26 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

27 Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina Perustuu tilastotietokannan tietoihin* Yksikkömuutos %-muutos Asukasluku ,80 Kuntien lukumäärä ,00 Kirjastot yhteensä kpl ,02 Pääkirjastot ,00 Sivukirjastot ,37 Laitoskirjastot ,69 Kirjastoautot ,63 Pysäkkejä ,31 Muita palvelupaikkoja ,64 Aukiolotunteja ,17 - aukiolotunnit: itsepalvelu Henkilötyövuodet yht ,42 Kirjaston palkkaamat ,94 - josta kirjastoammatilliset ,57 - josta korkeakoulutetut ,65 Muut ,89 Toimintakulut yht ,67 Henkilöstökulut ,12 Kirjastoaineistokulut ,18 - kirjojen hankintakulut ,21 - muut kirjastoaineistokulut ,67 Tilakustannukset ,29 Muut kulut ,77 Toimintakulut /asukas 59,25 58, ,47 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa ,14 Käynnit yht ,27 Fyysisiä käyntejä ,63 Fyysiset käynnit/asukasluku 9,8 9,56-0,24-2,45 Verkkokäynnit** ,00 Verkkokäynnit/asukasluku 10,79 10,92 0,13 1,18 27

28 Kokonaislainaus kpl ,07 Lainaajat ,01 Kirja-aineiston lainaus yht ,71 Kirjat ,75 -suomenkieliset ,46 - ruotsinkieliset ,03 - muunkieliset ,60 - aikuisten kirjat ,52 - lasten kirjat ,65 - kaunokirjat ,67 - tietokirjat ,91 - kaunokirjat aikuiset ,40 - tietokirjat aikuiset ,42 - kaunokirjat lapset ,46 - tietokirjat lapset ,14 Nuotit ja partituurit ,49 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht ,26 Musiikkiäänitteet ,40 Muut äänitteet ,71 Videot ,78 CD-ROM -levyt ,23 DVD ja Blu-ray -levyt ,10 Muu aineisto*** ,32 Saadut kaukolainat ,23 Lähetetyt kaukolainat ,98 Kokonaislainaus/asukas 15,84 15,54 0-1,89 Hankinnat yht. kpl ,91 Kirja-aineisto yhteensä ,83 Kirjat ,95 -suomenkieliset ,85 - ruotsinkieliset ,74 - muunkieliset ,52 - aikuisten kirjat ,15 - lasten kirjat ,59 - kaunokirjat ,34 - tietokirjat ,11 28 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

29 - kaunokirjat aikuiset ,35 - tietokirjat aikuiset ,67 - kaunokirjat lapset ,02 - tietokirjat lapset ,83 Nuotit ja partituurit ,17 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht ,31 Musiikkiäänitteet ,91 Muut äänitteet ,62 Videot ,79 CD-ROM -levyt ,05 DVD ja Blu-ray -levyt ,02 Muu aineisto*** ,68 Poistot kpl ,44 Kokoelmat yht. kpl ,38 Kirja-aineisto yhteensä ,86 Kirjat ,88 -suomenkieliset ,86 - ruotsinkieliset ,58 - muunkieliset ,48 - aikuisten kirjat ,73 - lasten kirjat ,97 - kaunokirjat ,63 - tietokirjat ,55 - kaunokirjat aikuiset ,44 - tietokirjat aikuiset ,76 - kaunokirjat lapset ,68 - tietokirjat lapset ,74 Muut kuin kirja-aineisto yht ,93 Musiikkiäänitteet ,40 Muut äänitteet ,09 Videot ,00 CD-ROM -levyt ,52 DVD ja Blu-ray -levyt ,37 Muu aineisto*** ,94 29

30 Lehdet yht. vuosikertoja ,74 Sanomalehdet ,42 Aikakauslehdet ,39 E-aineistot E-kirjakokoelma E-kirjojen hankinnat E-kirjojen käyttökerrat E-musiikin kirjautumiset E-musiikin käyttökerrat E-lehtien käyttökerrat E-tietokantojen käyttökerrat E-kuvatallenteiden käyttökerrat *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta **Verkkokäynti on kirjaston ulkopuolelta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkosivustolle. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ***Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. 30 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

31 31

32 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna puh ISSN xxxx-xxxx (painettu) ISBN xxxx-xxxx (painettu) ISSN xxxx-xxxx (verkkojulkaisu) ISBN xxxx-xxxx (verkkojulkaisu)