Turun kaupungin kirjastopalvelut VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Turun kaupungin kirjastopalvelut 20 VUOSIKERTOMUS 15 Vapaa-aikatoimiala

2 2015 vietettiin valtakunnallista Kirjan vuotta Verkkokirjasto uudistui... 3 Nätbiblioteket förnyades... 4 Yhteistyö on voimaa... 6 Celian palvelut Turun kaupunginkirjastossa... 6 Kirjaston toimintavuosi

3 Verkkokirjasto uudistui Turun kaupunginkirjaston toiminnan painopisteinä olivat vuonna 2015 lukutaidon edistäminen, kansalaistaitojen vahvistaminen sekä omatoimisen aktiivisuuden edistäminen. K irjaston menot olivat vuonna ,48 miljoonaa euroa ja tulot 1,0 miljoonaa euroa. Nettomenot per asukas olivat 57,00 euroa ja nettomenot per käynti 5,41 euroa. Kirjastossa oli 147,7 henkilötyövuotta eli 3,9 htv vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilötyövuosia ilman ulkopuolista rahoitusta oli 143,5. Kirjasto onnistui vuonna 2015 säilyttämään palvelutasonsa sekä vetovoimansa kansalaisten yhteisenä tilana ja lukuharrastuksen keskuksena. Kirjastokäynnit nousivat melkein kahteen miljoonaan ( ). Lainausluvuista selvimmin nousivat lasten tietokirjat (15,9 prosenttia) ja lasten kaunokirjallisuus (10,1 prosenttia). Kuntaliiton kyselyssä asukkaiden tyytyväisyys kirjastopalveluihin oli 4,38 asteikolla 1 5. Kirjastoa oli vuonna 2015 käyttänyt 77 prosenttia kaikista vuotiaista. Lainaajien osuus Turun väestöstä nousi 38 prosenttiin ja lainausten määrä nousi yli kolmeen miljoonaan. Kirjastossa järjestettiin tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä kävijää. Näyttelyitä järjestettiin kaikkiaan 88, joista 55 pääkirjastossa ja 33 lähikirjastoissa. Omatoimisuuspalveluilla on lisätty kansalaisten mahdollisuuksia itsenäiseen kirjastonkäyttöön, mikä lisäsi lainausmääriä prosenttia omatoimikirjastoa kohden. Kirjastopalveluissa painotettiin erityisesti tietoyhteiskunnan perustaitoja, kuten monilukutaitoa, kohdentamalla henkilöstöresursseja mediaopastuspalveluihin. Kohderyhmäprojektina jatkui Kirjastosta juuret elämään, jossa on tuettu vankien yhteiskuntaan sopeutumista kirjaston keinoin. Kirjaston alue- ja kohderyhmäosaaminen sai vahvistusta viideltä kulttuurikoordinaattorilta. Koordinaattorit vastaavat lasten, työikäisten, ikäihmisten ja ruotsinkielisten kulttuuripalveluista sekä maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyöstä. Järjestökumppaneiden kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti vammais-, seniorija maahanmuuttajatyössä, mikä vahvisti kirjaston käyttöä ja kansalaisyhteiskunnan perustaitoja näiden kohderyhmien keskuudessa. Kansalaisten liikuntaharrastuksen ja kulttuurimatkailun edistämiseksi kirjasto aloitti kesällä polkupyörien lainaamisen: kesäaikaan lainattavana on yksi sähköavusteinen pyörä ja seitsemän tavallista. Turun kaupunginkirjasto oli toimintavuonna aktiivisesti mukana kansallisen AART DE HEER. KUVA: NINA HUURREVAARA Finna-palvelun käyttöönotossa sekä kehittämisessä. Finna-verkkokirjaston kehittäminen sai keväällä 2015 jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lokakuussa 2015 Finna otettiin käyttöön pääasiallisena verkkokirjastona koko Vaski-alueella. Lokakuun ja joulukuun välisenä aikana Vaski-Finnassa avattiin sessiota, mikä vastaa käyntiä. Turun osuus tästä määrästä oli noin puolet. Varsinais-Suomen maakuntakirjastotoiminta painottui uusien yhteistoimintamuotojen käynnistämiseen koko maakunnan alueella. Maakunnallinen lasten- ja nuortenpalvelujen työryhmä järjesti vuoden aikana opintomatkan ruotsinkielisen alueen Blanka-kirjastoihin. Lisäksi Varsinais-Suomen maakuntakirjasto käynnisti vuoden lopulla aluehallintoviraston rahoittaman hankkeen, Varsinais-Suomen medialähetit, jossa 3

4 KIRJASTOPALVELUJOHTAJA koulutetaan 21 mediataitojen opastajaa maakuntaan. Maakunnan kirjastohenkilökunnalle tarjottiin 21 koulutustilaisuutta, joihin osallistui kaikkiaan 626 henkilöä. Turun maakuntakirjastoalueen kirjastojen määrä pieneni vuoden alussa yhdellä 27:ään, kun Tarvasjoen kunta liitettiin Liedon kuntaan. Syksyllä 2015 alettiin valmistella Salon liittymistä Vaski-kirjastokimppaan. Liittyminen astui voimaan marraskuussa ja tapahtui käytännössä joulukuussa tietokantojen yhdistymisen myötä. Salo mukaan luettuna Vaski-yhteistyöhön kuuluu nyt 18 kuntaa, joissa asuu 86 prosenttia koko maakunnan väestöstä ( asukasta). Laajennetun Vaskin kokoelma sisältää yli kaksi miljoonaa nidettä. Yhteiset laina-ajat, käyttösäännöt ja toimintakäytännöt (Finna) ovat käytössä koko Vaski-alueella. Vaski-ryhmittymän ulkopuolella olivat vuoden lopussa vielä Somero, Loistokirjastot (Loimaan alue) ja Blanka-kirjastot (Parainen ja Kemiönsaari). Vuosi 2015 oli valtakunnallinen Kirjan vuosi. Tämän kunniaksi Turun kaupunginkirjastossa julistettiin 8. helmikuuta turkulaisille yleinen ja yhtäläinen lukurauha. Marraskuussa ilmestyi kaupunginkirjaston vanhaa kirjakokoelmaa käsittelevä kirja Kirjoista kokoelmaksi. Kirja valmistui yhteistyönä Turun yliopiston tutkijaryhmän kanssa ja sai tukea Suomen kirjastosäätiöltä. Kirjaston vuosi päättyi menestyksekkäästi valtakunnallisten kirjastopäivien yhteydessä järjestettyyn juhlalliseen palkintotilaisuuteen, jossa kirjastolle myönnettiin Celia-palkinto ansiokkaasta työstä lukuesteisten hyväksi. Aart de Heer Kirjastopalvelujohtaja ARTIKKELIKOKELMAN KIRJOISTA KOKOELMAKSI TOIMITTIVAT KAISA HYPÉN, LEILA KOIVUNEN JA JANNE TUNTURI. Nätbiblioteket förnyades T yngdpunkterna för Åbo stadsbiblioteks verksamhet år 2015 var främjandet av läskunnigheten, stärkandet av medborgarfärdigheterna samt främjandet av medborgarnas egen aktivitet. Bibliotekets utgifter år 2015 uppgick till 11,48 milj. euro och inkomster till 1,0 milj. euro. Nettoutgifter per invånare var 57,00 euro och nettoutgifter per biblioteksbesök 5,41 euro. Biblioteket hade 147,7 årsverken d.v.s. 3,9 mindre än året innan. Årsverkena utan extern finansiering var 143,5 till antalet. Under året lyckades biblioteket bibehålla sin höga servicenivå och dragningskraft som medborgarnas gemensamma rum och centrum för läsintresse. Antalet biblioteksbesök uppgick till nästan två miljoner ( ). Mest ökade utlåningen av faktaböcker för barn (15,9 procent) och skönlitteratur för barn (10,1 procent). Kommuninvånarna var nöjda med biblioteksservicen som fick resultatet 4,38 på en skala 1-5 i Kommunförbundets enkät. År 2015 hade 77 procent av alla åringar använt biblioteket. Andelen låntagare bland åbobor uppgick till 38 procent och antalet lån till över tre 4

5 DIREKTOR FÖR BIBLIOTEKSSERVICE miljoner. I biblioteket arrangerades 1275 evenemang med sammanlagt deltagare. Antalet utställningar var 88 av vilka 55 i huvudbiblioteket och 33 i närbiblioteken. Genom att införa självbetjäning har biblioteket ökat medborgarnas möjligheter till självständigt biblioteksbruk, vilket resulterade i en ökning av antalet lån med procent per meröppet bibliotek. Inom bibliotekstjänster betonades särskilt informationssamhällets basfärdigheter, såsom multilitteracitet, genom att inrikta personalresurser på mediehandledning. Målgruppsprojektet Kirjastosta juuret elämään, som går ut på att med de medel biblioteket har att erbjuda stödja fångars samhällsanpassning. Bibliotekets kunnande inom regional och målgruppsverksamhet fick förstärkning av fem kulturkoordinatorer. Koordinatorerna ansvarar för kulturtjänster för barn, personer i arbetsför ålder, äldre och svenskspråkiga, samt för invandrar- och mångkulturarbete. I samarbetet med organisationer låg tyngdpunkten på handikapps-, senioroch invandrararbete, vilket resulterade i en ökad biblioteksanvändning samt en förstärkning av medborgarsamhällets basfärdigheter inom dessa folkgrupper. biblioteket i hela Vaskiområdet. Mellan oktober och december öppnades sessioner i Vaski-Finna, vilket motsvarar besök. Åbos andel av dessa var ca. hälften. I landskapsbiblioteksverksamheten betonades igångsättning av nya samarbetsformer i hela landskapet. Landskapets arbetsgrupp för barn- och ungdomstjänster ordnade under årets lopp en studieresa till de svensktalande områdenas Blankabibliotek. I slutet av året startade Egentliga Finlands landskapsbibliotek dessutom projektet Varsinais-Suomen medialähetit. Inom ramarna för projektet utbildas 21 handledare i mediekunskap i landskapet. För bibliotekspersonalen i landskapet ordnades 21 fortbildningstillfällen som fick sammanlagt 626 deltagare. Antalet kommunbibliotek inom Åbo landskapsbiblioteks verksamhetsområde minskades med ett till 27 då kommunen Tarvasjoki anslöts till Lundo kommun. På hösten 2015 inleddes förberedelser för Salos anslutning till biblioteksklustret Vaski. Anslutningen trädde i kraft i november och förverkligades i praktiken i december när biblioteksdatabaserna förenades. Med Salo inberäknat omfattar Vaskisamarbetet nu 18 kommuner med ett befolkningsunderlag på 86 procent av landskapets invånare ( invånare). Det utvidgade Vaski har ett biblioteksbestånd omfattande mer än två miljoner volymer. Gemensamma lånetider, användarregler och en gemensam verksamhetspraxis (Finna) gäller i hela Vaskiområdet. I slutet av året stod Somero, Loistobiblioteken (Loimaaområdet) samt Blankabiblioteken (Pargas och Kimitoön) fortfarande utanför klustret. År 2015 firades boken med ett nationellt jubileumsår, Bokens år. Jubileumsåret till ära utlyste man på Åbo stadsbibliotek den 8 februari en allmän och lika läsfrid för stadsborna. I november utkom boken Kirjoista kokoelmaksi, som handlar om stadsbibliotekets gamla boksamling. Boken tillkom som ett samarbete med en forskargrupp från Åbo universitet och fick stöd av Finlands Biblioteksstiftelse. Året avslutades framgångsrikt då Åbo stadsbibliotek i samband med de nationella biblioteksdagarna belönades med det första Celia-priset för ett förtjänstfullt arbete för personer med läshinder. Aart de Heer Direktör för biblioteksservice För att främja motionsintresset och kulturturismen hos medborgarna började biblioteket på våren 2015 låna ut cyklar. Under verksamhetsåret deltog Åbo stadsbibliotek aktivt i ibruktagandet och utvecklandet av den nationella söktjänsten Finna. Utvecklandet av nätbiblioteket Finna fick år 2015 fortsatt finansiering av undervisnings- och kulturministeriet. I oktober introducerades Vaski-Finna som det huvudsakliga nät- FOTO: ANTTI KORPINEN 5

6 HAKEUTUVAT PALVELUT Yhteistyö on voimaa VARSINAIS-SUOMEN maakuntakirjastona Turun kaupunginkirjaston tehtävä on edistää alueellista tasa-arvoa ja kirjastojen välistä yhteistyötä. kun Salon kirjasto liittyi mukaan. Salon liittymisen jälkeen 86 % maakunnan asukkaista voi hyödyntää Vaski-kirjastojen palveluja. Maakunnassamme on 27 kuntaa, joista 18 kuuluu Vaski-yhteistyön piiriin. Vaski-yhteistyössä kaikki alueen asukkaat ovat tasavertaisessa asemassa, käyttivätpä he mitä tahansa alueensa kirjastoista: kokoelmat ovat yhteisessä käytössä, yksi kirjastokortti käy kaikkiin alueen kirjastoihin, ja toimintakäytännöt ovat kaikille yhteiset. Marraskuussa Vaski-yhteisö kasvoi, Turun kaupunginkirjasto ja muut Vaski-kirjastot ottivat vuoden lopulla käyttöönsä uuden, entistä monipuolisemman ja käyttäjäystävällisemmän verkkokirjaston osoitteessa www. vaskikirjastot.fi. Verkkokirjasto on osa kansallista museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteistä käyttöliittymää, Finnaa. Verkkokirjastossa aineiston selailu, lainojen uusiminen ja varaukset onnistuvat entistä helpommin. TURUN KIRJAMESSUILLE OSALLISTUTTIIN TÄNÄKIN VUONNA MAAKUNNAN YHTEISELLÄ OSASTOLLA. KUVA: NINA HUURREVAARA Celian palvelut Turun kaupunginkirjastossa CELIAN ÄÄNIKIRJAT ovat nyt lukemisesteisten asiakkaiden käytössä entistä paremmin, koska tunnukset Celian verkkopalveluun voi saada kirjaston jokaisesta asiakaspalvelupisteestä. Turun kaupunginkirjasto osallistui Kirjasto kaikille -yhteistyöprojektiin, jossa kehitettiin toimintaa Celian ja yleisten kirjastojen kesken. Celian palvelut on tarkoitettu kaikille, joille painetun tekstin lukeminen on vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi hankalaa. Kirjastossa on pidetty tietoiskuja Celian palveluista ja tehty yhteistyötä turkulaisten yhdistysten ja mm. vanhusten palveluiden kanssa. Celian verkkopalvelut ovat saavuttaneet jo yli 200 asiakasta Turussa, verkossa lainattuja äänikirjoja oli 2015 yli Lisäksi toimintakeskuksissa ja vanhusten palvelutaloissa on kokeiltu yhteistyössä uudenlaisia lukupiirejä Celian äänikirjojen pohjalta. 6 Celia palkitsi Turun kaupunginkirjaston marraskuussa Celia-palkinnolla, joka myönnetään yleiselle kirjastolle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt kirjastopalveluiden saavutettavuutta. ULLA-MAIJA MAUNU, TARJA RAJALA JA AART DE HEER VASTAANOTTIVAT CELIA-PALKINNON MARRASKUUSSA KIRJASTOPÄIVILLÄ. KUVA: DANA RAUTELIN

7 VASKI 7

8 8 TOIMINTAVUOSI 2015

9 9

10 Kirjasto TURUN KAUPUNGINKIRJASTO