Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013 Tilastotiedot Erikoissuunnittelija Marjaterttu Kursu Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 35/2014 Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland

2 Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Julkaisun tekijä: Marjaterttu Kursu ISSN (PDF) ISBN (PDF) Hämeenlinna 2014

3 KUVAILULEHTI Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 35/2014 Tekijät Marjaterttu Kursu Julkaisuaika lokakuu 2014 Toimeksiantaja(t) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013 Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2013 tilastotietojen avulla. Vuonna 2013 kirjastotoiminnan aluehallintoviranomaisena toimi Uudenmaan ELY-keskus. Vuoden 2014 alusta kirjastotoimen aluehallinto siirtyi Uudenmaan ELY-keskuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Julkaisu ilmestyy tästä syystä ensimmäisen kerran aluehallintoviraston julkaisusarjassa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2013 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 20 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Paino Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy 2014

4 INFORMATIONSSIDA Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland 35/2014 Sammanställd av Marjaterttu Kursu Utgivningsdatum oktober 2014 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet - Publikationens titel De allmänna biblioteken i Södra Finland 2013 Referat I denna publikation beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för År 2013 var det NTM-centralen i Nyland som fungerade som regionförvaltningsmyndighet för biblioteksverksamheten. Vid ingången av 2014 överfördes regionförvaltningen av biblioteksväsendet från NTM-centralen i Nyland till Regionförvaltningsverket i Södra Finland. Publikationen utkommer därför för första gången i regionförvaltningsverkets publikationsserie. Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne- Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Bibliotekens verksamhet jämförs med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskas beträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Separat granskas också biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen ISSN (tryckt) - ISBN (tryckt) - ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidoantal 20 Språk finska Pris - Utgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Tryckeri Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy 2014

5 Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristö ja kirjastopalvelujen saatavuus Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus Palvelujen käyttö Kokoelmat ja aineiston hankinta Kirjastotilat Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen kehittäminen...17

6 Kirjastotoimen valtion aluehallinnon tehtävät Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien osalta hoidettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa vuosina Vuonna 2014 tehtävät siirtyivät Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta Tietoja verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2012 tunnuslukuihin. Laatusuositusten ensisijainen tarkoitus ei ole vertailla kirjastoja keskenään, vaan toimia kehittämisen apuvälineenä ja antaa yksittäisille kunnille ja kirjastoille tavoitteita toimintansa kehittämiseen. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta 1. Toimintaympäristö ja kirjastopalvelujen saatavuus Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna Alueella toimi 62 pääkirjastoa ja vuonna 2012 niiden lukumäärä oli 65. Muutokseen olivat syynä Karjalohjan ja Nummi-Pusulan liittyminen Lohjaan sekä Suomenniemen liittyminen Mikkeliin. Sivukirjastojen määrä ei muuttunut, vuonna 2013 niitä oli 149. Lappeenrannassa lakkautettiin Vainikkalan sivukirjasto ja Raaseporissa Österbyn sivukirjasto. Karjalohjan ja Nummi-Pusulan pääkirjastoïsta tuli sivukirjastoja. Kirjastoautoja alueella oli 38. Ruokolahden kirjastoauto lopetti toimintansa vuonna Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla sadalla ja oli noin Aukiolotunteja oli , noin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä ei pääse mihinkään, että me olemme koulutusyhteiskunta, jonka ainoa mahdollisuus on synnyttää henkistä pääomaa. Jos kunnat tarjoavat kirjastopalveluja, jotka tukevat tällaista toimintaa, kirjastoista tulee vetovoimatekijöitä ja keskeisiä investointeja tulevaisuuteen. (Professori Kimmo Lapintie) 6 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

7 2. Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus Yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa kirjaston rahoitukselle tavoitteeksi vähintään kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan perushinnan, joka vuonna 2013 oli 62,19 asukasta kohden. Toiminta-alueen kunnista runsas neljännes saavutti asetetun tavoitteen. Maakunnittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä 40 % kunnista pääsi tavoitteeseen. Heikoin tilanne oli Kanta-Hämeessä, yksikään kunta ei päässyt tavoitteeseen. Uudellamaalla neljäsosa kunnista saavutti tavoitteen, Kymenlaaksossa Kouvola ja Iitti. Kun tarkastellaan maakunnittain toimintamenoja asukasta kohden, missään ei saavutettu tavoitetasoa. Kunnittain koko Etelä-Suomen kuntien rahoituksessa vaihteluväli oli Nastolan 35,5 eurosta/asukas Kauniaisten 108,6 euroon/ asukas. Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa. Loviisassa, Padasjoella ja Sipoossa (108,6 79,8 /asukas). Vähiten taas Nastolassa, Mäntsälässä, Vantaalla, Orimattilassa ja Järvenpäässä (35,5 44,9 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (38,2 milj. ) ja vähiten Myrskylä (91,7 tuhatta ). Toimintakulut jakautuivat vuona 2013 menolajeittain seuraavasti. Taulukko 1. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v Henkilöstökulut milj. euroa Kirjastoaineistokulut milj. euroa Tilakustannukset milj. euroa Muut kulut milj. euroa 74,4 13,9 27,7 17,8 Kuva 1. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain osuus % 7

8 Kartta 1. Kunnittaiset kirjastojen kokonaismenot asukasta kohden 8 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

9 3. Palvelujen käyttö Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä on 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Lisäksi verkkopalveluasiointeja on laatusuosituksissa 10 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä, mutta lainaajien määrästä kylläkin. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi ennallaan vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 lainaajia oli 37,2 % väestöstä eli Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (38,7 %) ja vähiten Etelä-Karjalassa (31,9 %). Taulukko 2. Lainaajien osuus % asukkaista maakunnittain Lainaajia % asukkaista Maakunta v.2012 v Etelä-Karjala 33,8 31,9 Kanta-Häme 38,7 38,7 Kymenlaakso 34,9 33,7 Päijät-Häme 38,5 37,8 Uusimaa 38,1 37,9 Koko alue 37,7 37,2 Kirjastoissa käytiin vuonna 2013 hieman aiempaa vähemmän. Etelä-Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 22,1 miljoonaa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 2,6 %. Keskimäärin alueella käyntejä oli noin kymmenen asukasta kohden eli melkein laatusuositusten tavoitteen verran. Maakunnittain tarkasteltuna käyntejä per asukas oli eniten Uudellamaalla 10,4 kpl ja vähiten Etelä- Karjalassa 7,2 kpl per asukas. Taulukko 3. Fyysiset kirjastokäynnit maakunnittain Fyysiset käynnit Kokonaislainaus / asukasluku Maakunta v v Muutos lkm Muutos % v v Etelä-Karjala ,9 7,7 7,2 Kanta-Häme ,4 8,4 8,0 Kymenlaakso ,8 8,7 8,2 Päijät-Häme ,7 10,7 10,0 Uusimaa ,2 10,6 10,4 Koko alue ,6 10,1 9,8 Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut. Lainoja oli vuonna 2013 yhteensä 35,8 miljoonaa, joka on runsaan miljoona vähemmän kuin vuonna Keskimäärin lainoja tehtiin 15,8 per asukas vuodessa. Lainaaminen vaihtelee maakunnittain: eniten lainattiin Päijät-Hämeessä 19,2 ja vähiten Etelä-Karjalassa 12,2 lainaa per asukas. 9

10 Viimeisen vuoden aikana 80 prosenttia suomalaisista on lukenut ainakin yhden kirjan. Heistä yli kolmasosalla lukuvauhti on ollut ainakin kirja kuukaudessa ahkerimpien lukijoiden osuus on Suomessa Euroopan korkein. (Lukukeskus) Kuva Keravan kirjastosta Taulukko 4. Kokonaislainaus ja lainaus per asukas maakunnittain Kokonaislainaus Kokonaislainaus / asukasluku Maakunta lkm Muutosa % Etelä-Karjala ,4 13,7 12,2 Kanta-Häme ,2 17,5 16,9 Kymenlaakso ,0 17,1 16,8 Päijät-Häme ,5 19,7 19,2 Uusimaa ,6 16,1 15,5 Koko alue ,0 16,5 15,8 Vain viisi kuntaa alueella saavutti yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaisen tavoitteen 20 lainaa per asukas. 10 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

11 Kartta 2. Lainaus asukasta kohden kunnittain Verkkopalveluiden tilastointitapa on eri kunnissa erilainen. Tilastoinnin epäyhtenäisyyden taustalla vaikuttavat kuntien erilaiset palvelurakenteet sekä verkkovierailukäsitteen määrittelyyn liittyvät ongelmat. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että verkkoasioinnin määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2013 tilastoituja verkkokäyntejä tehtiin Etelä-Suomen kirjastoihin 24 miljoonaa, mikä oli kolme miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokäynneistä n. 21 miljoonaa tehtiin Uudellamaalla. Laatusuositusten tavoite 10 verkkokäynnistä per asukas vuodessa saavutettiin Etelä-Suomessa, mutta kunnittainen vaihtelu oli hyvin suurta. 11

12 4. Kokoelmat ja aineiston hankinta Kirjastojen kokoelmille laatusuositus asettaa seuraavat tavoitteet: uusia kirjoja hankitaan kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 -vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin tulisi pyrkiä 50 lehteen vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2013 Etelä-Suomessa 250 kpl tuhatta asukasta kohden. Tavoitteesta jäätiin aikaisempaa enemmän, kirjahankinta asukasta tuhatta asukasta kohden pieneni kuudella edellisestä vuodesta. Maakunnista paras tilanne oli Kanta-Hämeessä, jossa kirjoja hankittiin 297 kappaletta ja heikoin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 239 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Taulukko 5. Kirjahankinnat yhteensä 1000 asukasta kohden maakunittain Maakunta Kirjahankinnat Kirjahankinnat 1000 asukasta kohden Muutos lkm Muutos % Etelä-Karjala ,5 293,8 273,6 Kanta-Häme ,8 309,5 297,3 Kymenlaakso ,2 265,2 265,4 Päijät-Häme ,7 288,2 259,9 Uusimaa ,2 241,1 238,9 Koko alue ,7 255,8 249,5 Uudellemaalle hankittujen kirjojen osuus oli 66 % kaikista alueen kirjahankinnoista. Kartta 3. Kunnittaiset kirjojen hankintamäärät asukasta kohden 12 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

13 Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2013 Etelä-Suomessa 7,7 % kokoelmista eli lähes laatusuosituksen tavoitteen verran. Lisäystä poistoissa edellisestä vuodesta oli 0,2 %. Eniten poistoja tehtiin Etelä-Karjalassa 10,3 % ja vähiten Kanta-Hämeessä 5,4 %. Taulukko 6. Poistot kokoelmista maakunnittain Poistot % kokoelmista Maakunta Etelä-Karjala 5,4 10,3 Kanta-Häme 5,5 5,4 Kymenlaakso 8,5 6,9 Päijät-Häme 7,7 8,0 Uusimaa 8,1 8,0 Koko alue 7,5 7,7 Vuonna 2013 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,56 kpl alle 15 -vuotiasta kohden. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 0,59. Lehtitilauksia tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 4,8 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa n. 11 kappaletta, edellisenä vuonna 11,8. Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 15,9 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 9,7 lehteä tuhatta asukasta kohden. Toki kappalemäärissä Uusimaa oli ylivoimainen, sinne hankittiin lehtiä enemmän kuin muihin maakuntiin yhteensä. Taulukko 7. Lehdet yhteensä ja lehdet 1000 asukasta kohden maakunnittain Lehdet Lehdet 1000 asukasta kohden Maakunta Muutos lkm Muutos % Etelä-Karjala ,5 15,8 14,9 Kanta-Häme ,9 15,5 14,4 Kymenlaakso ,0 17,0 15,9 Päijät-Häme ,2 13,9 13,3 Uusimaa ,0 10,2 9,7 Koko alue ,8 11,8 11,2 13

14 5. Kirjastotilat Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 79,8 m2 vuonna jossa laskua oli 0,6 m2 edellisestä vuodesta. Eniten tilaa tuhatta asukasta kohden oli Kymenlaaksossa 119 m2 ja vähiten Uudellamaalla 70 m2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat m2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n m2. Kirjastotila on asiakkaan ensimmäinen askel kirjaston kokoelmaan. Jokainen reagoi tilaan tiedostamattaan ja luo mielikuvan kokonaisuudesta. (Opiskelija Maria Tuikka). Kuva Tammisaaren kirjastosta 14 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

15 6. Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrällinen tavoite on 0,8-1.0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutukselle asetetaan tavoitteeksi 6 täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2013 yhteensä henkilötyövuotta. Se on 29 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Kirjastoissa oli 0,87 htv per tuhat asukasta, joten laatusuositusten tavoite saavutettiin. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2013 Kanta-Hämeessä, jossa henkilökuntaa oli 0,92 htv per tuhat asukasta ja heikoin Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,81 htv per tuhat asukasta. Taulukko 8. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet asukasta kohden maakunnittain Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden Alue Muutos Etelä-Karjala ,81 0,81 Kanta-Häme ,89 0,92 Kymenlaakso ,91 0,85 Päijät-Häme ,86 0,81 Uusimaa ,86 0,87 Koko alue ,86 0,87 Vuonna 2013 täydennyskoulutukseen osallistuttiin kirjastoissa Etelä-Suomessa 3,3 päivää htv:tä kohden eli huomattavasti alle laatusuosituksen.. Paras tilanne oli Etelä-Karjalassa 5,6 päivää per htv ja heikoin Päijät- Hämeessä 2,6 päivää per htv. Taulukko 8. Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä maakunnittain Alue Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä/ henkilötyövuodet Etelä-Karjala 2,8 5,6 Kanta-Häme 3,2 2,9 Kymenlaakso 3,7 3,6 Päijät-Häme 2,7 2,6 Uusimaa 3,3 3,3 Koko alue 3,3 3,3 15

16 7. Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen lisääntynyt tapahtumatoiminta näkyy selvästi vuoden 2013 tilastoissa. Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin lähes erilaista tapahtumaa, joka on 22 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös tapahtumien kävijämäärä kasvoi 22 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui yli henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin yli näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta runsaalle henkilölle.. Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa tilastoitiin nyt kolmatta kertaa. Espoon kirjastoauto Välkky Finncon-tapahtumassa (kuva Matti Karjalainen) Taulukko 9. Tapahtumat ja käyttäjäkoulutus maakunnittain Maakunta Näyttelyt Tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Lukumäärä Osallistujia Lukumäärä Osallistujia Tapahtumien osallistujamäärä 1000 asukasta kohden Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä 1000 asukasta kohden Etelä-Karjala ,9 30,9 Kanta-Häme ,4 86,3 Kymenlaakso ,1 41,5 Päijät-Häme ,0 49,7 Uusimaa ,3 66,4 Koko alue ,7 62,4 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

17 8. Kirjastojen kehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto toimii myös maamme keskuskirjastona. Tästä erityisroolistaan johtuen se saa erityistä rahallista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saavat maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2102 Etelä-Suomen kirjastot jättivät 81 hakemusta hankerekisterin kautta ( fi) toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus sai OKM:ltä n keväällä 2013 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävimmistä hankkeista vastasivat suurelta osin maakuntakirjastot. Osa hankkeista siirrettiin suoraan ministeriön päätettäviksi valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina. Taulukko 10. Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamat kirjastojen kehittämishankkeet 2013 Maakunta Hakemus kpl Haettu Myönnetty kpl Myönnetty Etelä-Karjala Kanta-Häme* Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Koko alue *Ei sisällä Cycling for libraries 17

18 Tilastovertailu Etelä-Suomen avin toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina Perustuu tilastotietokannan tietoihin* Yksikkömuutos %-muutos Asukasluku ,8 Kuntien lukumäärä ,5 Kirjastot yhteensä kpl ,9 Pääkirjastot ,6 Sivukirjastot ,7 Laitoskirjastot ,0 Kirjastoautot ,6 Pysäkkejä ,7 Kirjastoveneet Pysäkkejä ,7 Muita palvelupaikkoja ,7 Aukiolotunteja ,5 Henkilötyövuodet yht ,5 Kirjaston palkkaamat ,7 - josta kirjastoammatilliset ,4 - josta korkeakoulutetut ,0 Muut ,0 Toimintakulut yht ,2 Henkilöstökulut ,3 Kirjastoaineistokulut ,4 - kirjojen hankintakulut ,5 - muut kirjastoaineistokulut ,2 Tilakustannukset ,0 Muut kulut ,0 Toimintakulut /asukas 58,98 59,02 0 0,1 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa ,0 Käynnit yht ,3 Fyysisiä käyntejä ,6 Fyysiset käynnit/asukasluku 10,1 9,8 0-3,4 Verkkokäynnit** ,7 Verkkokäynnit/asukasluku 9,6 10,8 1 12,8 Kokonaislainaus kpl ,0 Lainaajat ,4 18 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

19 Kirja-aineiston lainaus yht ,1 Kirjat ,0 -suomenkieliset ,2 - ruotsinkieliset ,8 - muunkieliset ,0 - aikuisten kirjat ,9 - lasten krjat ,7 - kaunokirjat ,0 - tietokirjat ,1 - kaunokirjat aikuiset ,1 - tietokirjat aikuiset ,6 - kaunokirjat lapset ,0 - tietokirjat lapset ,0 Nuotit ja partituurit ,9 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht ,7 Musiikkiäänitteet ,4 Muut äänitteet ,2 Videot ,4 CD-ROM -levyt ,1 DVD ja Blu-ray -levyt ,9 Muut aineistot*** ,9 Saadut kaukolainat ,3 Lähetetyt kaukolainat ,2 Kokonaislainaus/asukas 16,45 15,84-0,62-3,7 Hankinnat yht. kpl ,9 Kirja-aineisto yhteensä ,9 Kirjat ,7 -suomenkieliset ,2 - ruotsinkieliset ,3 - muunkieliset ,2 - aikuisten kirjat ,4 - lasten kirjat ,3 - kaunokirjat ,9 - tietokirjat ,4 - kaunokirjat aikuiset ,6 - tietokirjat aikuiset ,3 - kaunokirjat lapset ,4 - tietokirjat lapset ,8 19

20 Nuotit ja partituurit ,2 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht ,4 Musiikkiäänitteet ,9 Muut äänitteet ,3 Videot ,6 CD-ROM -levyt ,8 DVD ja Blu-ray -levyt ,3 Muut aineistot*** ,7 Poistot kpl ,9 Kokoelmat yht. kpl ,6 Kirja-aineisto yhteensä ,9 Kirjat ,0 -suomenkieliset ,1 - ruotsinkieliset ,2 - muunkieliset ,4 - aikuisten kirjat ,4 - lasten kirjat ,0 - kaunokirjat ,0 - tietokirjat ,2 - kaunokirjat aikuiset ,2 - tietokirjat aikuiset ,3 - kaunokirjat lapset ,7 - tietokirjat lapset ,5 Muut kuin kirja-aineistot yht ,9 Musiikkiäänitteet ,6 Muut äänitteet ,1 Videot ,9 CD-ROM -levyt ,6 DVD ja Blu-ray -levyt ,8 Muut aineistot*** ,6 Lehdet yht. vuosikertoja ,8 Sanomalehdet ,9 Aikakauslehdet ,0 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta **Verkkokäynti on kirjaston ulkopuoleleta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkosivustolle. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ***Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. 20 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2013

21

22 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna puh (PDF) ISSN (PDF)