Hakemukseen sisältyy pyyntö saada johtaa alueelta muodostuvat vedet toisen maalla olevaan ojaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakemukseen sisältyy pyyntö saada johtaa alueelta muodostuvat vedet toisen maalla olevaan ojaan."

Transkriptio

1 Itä-Suomi Päätös Nro 34/2013/1 Dnro ISAVI/128/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Hakosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Mikkeli Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella sekä , ja täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristölupaa Hakosuon 39,8 hehtaarin suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Mikkelin kaupungissa. Hakemukseen sisältyy pyyntö saada johtaa alueelta muodostuvat vedet toisen maalla olevaan ojaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Turvetuotantoon ja siihen liittyvään ojitukseen yli 10 hehtaarin suuruisella tuotantoalueella on oltava ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan perusteella. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotannon ympäristölupaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla. Vesien johtamista toisen ojaan koskeva pyyntö liittyy ympäristölupa-asiaan ja käsitellään sen yhteydessä ympäristönsuojelulain 48 :n nojalla. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat luvat ja sopimukset Alueen sijainti Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hankealue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta Pieksämäelle vievän maantien ja Loukeinen -järven välissä. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (32) Kaavoitustilanne Hankealueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä hankealueella. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus Hankkeen suunniteltu tuotantoala on 39,8 hehtaaria, johon sisältyy 2,6 hehtaaria tuotettavia auma-alueita. Turvetuotantoalueen kunnostaminen kestää 2 5 vuotta Tuotantovaihe kestää keskimäärin vuotta päättyen noin Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja päisteputkipidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta. Tuotanto tapahtuu mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä tai haku-menetelmää käyttäen. Tuotantopäiviä on vuosittain vuorokautta tuotantokaudella toukokuu-syyskuu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturvetta, mikä toimitetaan pääasiallisesti Mikkelissä sijaitsevaan ESE Oy:n Mikkelin voimalaitokseen. Ympäristöturvetta toimitetaan lähiseudun pienasiakkaiden käyttöön. Jyrsinpolttoturpeen määrä vastaa noin 145 ajosuoritetta lämmityskaudella Tuotannon päättyessä alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen, jolloin alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Alueen jatkokäyttömuotoina voivat olla esimerkiksi metsätalous tai viljely. Kuivatusvesien käsittely Hakosuo on tällä hetkellä osa Lylyjoen valuma-aluetta (04.164). Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan turvetuotantoon otettavan alueen kuivatusvedet siirretään kulkemaan uutta reittiä (laskuoja Roitonlampi Papinjoki Hietajärvi Sahinjoki Kyyvesi) pitkin Kyyveden lähialueelle (14.932). Laskuojana Roitonlampeen toimii olemassa oleva metsäoja, jonka virtaussuuntaa muutetaan syventämällä sitä pintavalutuskentän alapuolelta

3 3 (32) noin 600 metrin matkalta. Ennen laskuojaan johtamista alueen kuivatusvedet käsitellään sarkaojien lietetaskuilla, sarkaojapidättimin, laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä. Kuivatusvesien käsittelyyn käytettävä pintavalutuskenttä ilmenee hakemukseen liitetystä täydennyksestä. Pintavalutuskentän koko on 2,4 hehtaaria ja sen valuma-alue on noin 43 hehtaaria. Kentän pinta-ala on näin ollen 5,6 prosenttia sen valuma-alueesta. Kuivatusvedet johdetaan kentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alue on metsäojitettua suoaluetta, minkä kasvillisuus on sararämemuuttumaa. Alueen maatuneen pintakerroksen paksuus on enintään 0,3 metriä ja tämän alla on rahkasammal- ja saraturvetta, joille tyypillinen maatuneisuusaste on keskimääräinen (H 5 ). Koko turvekerroksen paksuus vaihtelee metristä kahteen metriin. Ennen pintavalutuskentän käyttöönottoa alueella suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut tarvittavat toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Päästöt vesistöön Hakosuon vesistövaikutusten arviointi perustuu siihen, että koko hankealue on metsäojitettua aluetta ja tuotantoalue aumoineen on yhteensä 39,8 ha. Hankealueen turvetuotannon kuormitus sekä nykyisen metsäojitusalan kuormitus on arvioitu perustuen Pöyry Environment Oy:n laatimaan selvitykseen Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Hakosuon nykyisen metsäojitetun alan nettokuormitus on noin 1,4 kg/v fosforia, 17 kg/v typpeä ja 200 kg/v kiintoainetta. Vuosittainen nettokuormitus on kuntoonpanovaiheessa noin 8,4 13 kg/v fosforia, kg/v typpeä ja kg/v kiintoainetta. Tuotantovaiheessa vuosikuormituksen arvioidaan laskevan noin tasolle 6,4 kg/v fosforia, 280 kg/v typpeä ja 500 kg/v kiintoainetta. Hakosuon kuntoonpanovaiheessa aiheutuvien bruttopäästöjen vaikutus veden kokonaisfosforipitoisuuteen Roitonlammen laskujoen luusuassa on arvioitu olevan ensimmäisenä vuotena 2,5 μg/l ja toisena tuotantovuotena 1,7 μg/l, kokonaistyppipitoisuuteen 91 μg/l ja 61 μg/l ja kiintoainepitoisuuteen 0,22 mg/l ja 015 mg/l. Tuotantovaiheessa pitoisuusvaikutuksen arvioidaan olevan 1,3 μg/l, typen osalta 45 μg/l ja kiintoaineen osalta 0,11 mg/l. Sahinjoen laskussa Ala-Sitroon vastaavat arvot olisivat kuntoonpanovaiheen ensimmäisenä ja toisena tuotantovuotena fosforin osalta 1,7 μg/l ja 1,1 μg/l, typen osalta 62 μg/l ja 41 μg/l sekä kiintoaineen osalta 0,15 mg/l ja 0,10 mg/l. Tuotantovaiheessa arvot olisivat: fosfori 0,9 μg/l, typpi, 31 μg/l ja kiintoaine 0,08 mg/l. Hakosuon tuotantoalueen yhteisvaikutukset alapuoliseen vesistöön on arvioitu myös yhdessä Roitonlampeen käsitellyt kuivatusvetensä laskevan Lintusuon tuotantoalueen ja Papinjokeen kuivatusvetensä laskevan Kovalansuon tuotantoalueen kuormitusten kanssa.

4 4 (32) Turvetuotantoalueiden yhteen laskettu vaikutus aineiden pitoisuuksiin Sahinjoen laskussa Ala-Sitroon on esitetty seuraavasti: Brutto Netto Tuotantoalue Virtaama m 3 /s Kiintoaine mg/ Kok.P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/ Kok.P µg/l Kok. N µg/l Hakosuo 0,38 0,08 0, ,042 0,54 23 Kovalansuo 0,38 0,19 1,7 36 0,16 1,6 29 Lintusuo 0,38 0,14 2,9 37 0,1 2,5 27 Yhteensä 0,40 5, ,31 4,7 80 Vesistöön haja-asutuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta kohdistuva hajakuormitus vaikuttaa vesistössä samansuuntaisesti kuin turvetuotannon kuormitus. Tämän vuoksi turvetuotannon vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä. Arvioitujen pitoisuusvaikutusten perusteella ja purkuvesistön nykyinen veden laatu huomioon ottaen turvetuotantoalueiden kuivatusvesien ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia alapuolisen vesistön veden laadussa tai virkistyskäyttömahdollisuuksissa. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 μm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Pölyhaittaa voidaan vähentää myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Hakosuon varastoaumat sijoittuvat vähintään 600 metrin etäisyydelle lähimmästä vakituisesti asutusta rakennuksesta ja 300 metrin etäisyydelle lähimmästä vapaa-ajan asunnosta. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä, mikä vastaa liikennemelua. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marras-huhtikuun välisenä aikana, jolloin kuljetusmäärät ovat hakijan arvion mukaan noin 145 ajosuoritetta. Ympäristöturvetta toimitetaan asiakkaalle ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä toiminnassa olevan Kovalansuon turvetyömaan kautta kantatielle 72, mistä edelleen Mikkeliin.

5 5 (32) Polttoaineet ja jätteet Polttoöljy varastoidaan niin, ettei se pääse leviämään vesistöön tai pohja-veteen vahinkotapauksissa. Hakijan arvion mukaan yhden tuotantokauden aikana kuluu polttoöljyä noin litraa. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Voiteluöljyjä käytetään noin 125 litraa ja muita voiteluaineita noin 30 kiloa tuotantokaudessa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Kuivatusvesien pumppaukseen käytetään sähkömoottorilla varustettua pumppua. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan vuodessa 120 litraa jäteöljyä, 20 kiloa kiinteää öljyjätettä, 10 kiloa akkuja, kolme kuutiometriä sekajätettä, kiloa aumamuovia ja 90 kiloa rautaromua. Jätteet säilytetään asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Tuotannossa syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään hakemukseen liitetyn jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen Hakija on esittänyt, että tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen vaatimustason. Tuotanto on suunniteltu ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunnitellulta tuotantoalueelta on tehty kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Hakosuo on kokonaan ojitettua aluetta, minkä alkuperäiset suoluontotyypit ovat muuttuneet pääosin puustoisiksi muuttumiksi ja turvekankaiksi. Hakosuolla on jäänteenä sen mesotrofisuudesta kieliviä lajeja. Suon alkuperäisestä ravinteisuudesta johtuen sen puusto on kasvanut nopeasti ja suon valtapuuna on hieskoivu. Suon varpukasvillisuus ja vallitseva nykyinen sammalisto on happaman turpeen lajistoa. Alueelta ei ole löydetty rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä huomionarvoisia luontotyyppejä. Hakosuon puustoisuuden ja näkymien sulkeutuneisuuden vuoksi alueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Suon marjastollinen arvo on arvioitu heikoksi. Hakosuon linnustollinen arvo on selvitetty kahdella kartoituskäynnillä touko-kesäkuussa Linnustosta 60 prosenttia oli peippoja, pajulintuja ja metsäkirvisiä. Uhanalaisia lajeja ei tavattu. EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeista havaittiin teeri ja palokärki. Teeri kuuluu myös Suomen erityisvastuulajeihin, samoin kuin alueella havaittu valkoviklo.

6 6 (32) Asutus ja maankäyttö Hankealueen itäpuolella noin 2,5 kilometrin päässä kulkee kantatie 72. Noin 0,5 kilometrin päässä hankealueen länsipuolella Vankisuolla sijaitsee Kovalansuon turvetuotantoalue ja noin 2,5 kilometrin päässä hankealueen lounaispuolella Lintusuon turvetuotantoalue. Hankealueen pohjois- ja luoteispuolella noin metrin etäisyydellä on kolme peltoaluetta. Muutoin lähiympäristö on pääasiassa metsäojitettua suomaastoa. Lähin vesistö on noin 700 metrin päässä hankealueen itäpuolella sijaitseva Loukeinen -järvi. Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei kulje virkistysreittejä. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee 420 metriä hankealueen luoteispuolella. Tuotantoalueen ja kiinteistön väliin jäävä alue on suurelta osin hakijan omistuksessa olevaa aluetta. Pöly- ja meluhaittojen estämiseksi hakija säilyttää väliin jäävän puuston suojapuustona, jolloin tuotannosta ei arvioida aiheutuvan haittaa kyseiselle tilalle. Myös 280 metriä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan lähimmän vapaa-ajan asunnon ja tuotantoalueen väliin jää metsäinen alue, joka estää pöly- ja meluhaittoja kyseisellä tilalla. Hankealueen lounaispuolella 220 metrin päässä ja länsipuolella 250 metrin päässä on tyhjillään olevat asuinrakennukset. Myös näiden kiinteistöjen ja tuotantoalueen väliin jää hakijan hallussa oleva metsäinen alue, jonka hakija säilyttää suojapuustona melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Näin ollen hakija katsoo, että Hakosuon tuotannosta ei aiheudu pöly- ja meluhaittoja lähikiinteistöille. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, vaan ympäristössä sijaitsevat taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista. Alle 500 metrin säteellä hankealueesta sijaitseville asutuille kahdelle kiinteistölle on lähetetty kaivokysely. Vastauksen mukaan luomuviljelyä harjoittavan ja kanoja pitävän tilan porakaivossa vesi on riittänyt. Sen sijaan tilan kahdessa rengaskaivosta vesi loppuu lähes vuosittain ja veden laatu niissä on välttävä. Toisen tilan betonisessa rengaskaivossa vesi on saadun vastauksen mukaan riittänyt ajoittaisessa käytössä. Pölyn kulkeutuminen Loukeinen -järvelle satunnaisesti tuotantotoiminnan seurauksena on mahdollista. Järven ja tuotantoalueen välinen puusto kuitenkin estää pölyn kulkeutumista järvelle. Suojelualueet ja luontoarvot Hankealueella, sen läheisyydessä tai kuivatusvesien purkureitin varrella ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Osa Kyyvedestä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO060049), Naturaalueeseen (Kyyvesi FI ) tai yksityisten mailla oleviin suojelualueisiin. Hankealueella tai alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei karttatarkastelun perusteella ole vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisia alle 1 ha:n lampia tai järviä, eikä vesilain 1 luvun 17 a :n mukaisia luonnontilaisia uomia tai lähteitä. Noin 2 2,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, lounais- ja luoteispuolella sijaitsee muutamia lampia. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia maisemansuojelu- tai kulttuuriperintökohteita eikä muinaisjäännöksiä.

7 7 (32) Pohjavesialueet Lähin pohjavesialue on Syrjäharjun II luokan pohjavesialue ( ) noin 5,5 kilometriä hankealueesta länteen. Lähin suojelualue on hankealueen itäpuolella oleva arvokas moreenimuodostuma Loukeinen -järven ja Lisko -järven välissä. Vesistötiedot Hankealue sijoittuu tällä hetkellä Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan alueeseen kuuluvan Syysjärven / Lylyjoen valuma-alueeseen (4.164). Hakosuon alueen kuivatusvesien johtamisreitti muutetaan syventämällä ja muuttamalla olemassa olevan kuivatusojan virtaussuuntaa ja johtamalla kuivatusvedet Kymijoen vesistöalueen Mäntyharjun reittiin kuuluvan Kyyveden lähialueelle (14.932), minkä pinta-ala on 603,25 km 2 ja järvisyys 24,30 prosenttia. Valuma-alue (46,09 km 2 ) pienentyy suunnitellun pintavalutuskentän valuma-alueen verran 43 hehtaarilla eli 0,9 prosentilla ja valuma-alue kasvaa 0,07 prosenttia. Kuivatusvesien johtamisreitin veden laatua on seurattu Roitonlammella ja sen laskujoessa, Papinjoessa, Hietajärvellä, Sahinjoessa sekä Kyyveden Ala-Sitrolla seuraavan kartan osoittamista paikoista:

8 8 (32) Ympäristöhallinnon Hertta -palvelusta yleisesti saatavissa olevien vedenlaatutietojen perusteella on aluehallintovirastossa laskettu pinnan läheisen vesikerroksen vedenlaadun keskiarvopitoisuudet. Hietajärven osalta on laskettu vastaavat tunnusluvut myös pohjan läheisestä vesikerroksesta ja luvuilta kahdelta tarkkailukerralta saatavissa olevien tietojen perusteella: Paikka Happi, Klorofylli-a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Happamuus, Väriluku Kyllästysaste Pitoisuus ph % mg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l Roitonlampi ,6 19, ,3 450 Roitonlampi laskuj ,5 5,0 47, ,1 5,5 360 Papinjoki ,7 6, , Hietajärvi eteläpää 207, pinnan läheinen 52,8 5,2 35, ,4 6,1 284,2 pohjan läheinen 0,0 0, , Sahinjoki ,5 9, ,14 276,7 Ala-Sitro ,8 7,0 27, ,6 6,7 227,5 Lukuarvot ovat kaikkien havaintojen keskiarvoja vuosilta (pinnan läheinen vesikerros) ja (pohjan läheinen vesikerros, 2 havaintokertaa) Roitonlammelta on tuoreimmat tulokset vuoden 2009 kesäkuulta ja elokuulta. Lammen vesi oli varsin hapanta (ph 5,0 ja 5,3). Kiintoainepitoisuus oli kesäkuussa 12 mg/l ja elokuussa 5 mg/l. Fosforipitoisuus oli kesäkuussa 43 µg/l ja elokuussa 64 µg/l. Roitonlammen laskujoen (Papinjoen yläosa) vesi on ollut hapanta (ph 5,0 5,3), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Elokuussa 2009 havaittu klorofyllipitoisuus 33 µg/l kuvasti rehevyyttä. Myös vuosina mitatut fosforipitoisuudet ( µg/l; keskiarvo 70 μg/l) kuvastavat rehevyyttä. Papinjokeen tulee Roitonlammen lisäksi vesiä pohjoispuolisesta Haisevinlammesta ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet ovat kevään 2011 tuloksia lukuun ottamatta olleet selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Vuosien fosforipitoisuuksien keskiarvo 142 µg/l kuvastaa erittäin rehevää vesistöä. Kevään 2011 tuloksia lukuun ottamatta liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 207 oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Myös vuoden 2010 keväällä happitilanne oli heikko. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus ovat olleet selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet ovat varsin alhaisia kesäaikaan. Vuosien fosforipitoisuuksien keskiarvo 41 µg/l kuvastaa rehevää vesistöä. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 on keväisin ollut selvää hapenvajausta. Ala-Sitron veden laatu on ollut hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuudet ovat kevättä 2011 lukuun ottamatta olleet hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet (neljän näytteen keskiarvo 27 µg/l) ovat olleet hyvin korkeita, mikä kuvastaa jär-

9 9 (32) ven rehevyyttä. Vuosien fosforipitoisuuksien keskiarvo Ala-Sitrossa on 30 µg/l. Vesienhoitosuunnitelma Kuivatusvesien purkureitti kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kokonaisarvio Kyyveden ekologisesta tilasta on pääosin hyvä. Kyyveden lähimmän osan, Koiraselän kemiallinen tila on hyvä ja asiantuntija-arvion mukaan tila on erinomainen. Varsinainen ekologisen tilan luokittelu puuttuu, mutta tavoitetilaksi on Koiraselällä asetettu erinomainen tila, joka on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Hanke ei hakijan mukaan vaaranna Kyyveden tilatavoitteiden saavuttamista. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Laskennallisten ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuusvaikutusten perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei normaalitilanteessa arvioida olevan merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan virkistyshaittaa. Hakijan tietojen mukaan Hakosuon alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten toiminta ei aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Kalasto ja kalastus Hakija on täydentänyt hakemustaan lähialueella sijaitsevien Pyöreäsuon ja Lintusuon turvetuotantoalueiden vuosien kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksilla. Kuten Hakosuo, niin myös Lintusuo laskee kuivatusvetensä Roitonlampeen. Roitonlammen jälkeiseen Papinjokeen tulevat lisäksi Kovalansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Edellä sanottujen soiden kuivatusvedet päätyvät Papinjokea pitkin Hietajärveen ja edelleen Sahinjokea pitkin Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron eteläpuoliseen Ylä-Sitroon laskevat myös noin 106 hehtaarin suuruisen Pyöreäsuon kuivatusvedet. Vuonna 2007 tehtiin sähkökoekalastus Papinjoella sekä verkkokoekalastukset Hietajärvessä, Kyyveden Ala- ja Ylä-Sitrossa ja Mustikkaselällä. Papinjoelta saatiin saaliiksi vain yksi ahven. Verkkokoekalastuksessa Hietajärven ja Ala-Sitron saalis jäi vähäiseksi. Hietajärvestä saatiin ahvenia, kiiskiä ja särkiä; Ala-Sitrosta lisäksi yksi pieni kuha ja lahna. Kyyveden Mustikkaselältä saatiin kaikkia em. kalalajeja runsaampana saaliina. Kalataloustiedusteluun vastanneiden arvion mukaan Papinjoella ja Roitonlammella kalasti tai ravusti muutama ja Hietajärvellä reilut kymmenen sekä Ala-Sitrolla, Ylä-Sitrolla ja Kyyveden Mustikkaselällä parikymmentä ruokakuntaa. Hietajärvellä tärkeimmät pyyntivälineet olivat katiska ja heittouistin; Ala-Sitrolla kalastettiin lisäksi verkoilla. Hietajärvellä saatiin runsaimmin haukia ja ahvenia, Ala-Sitrolla kuhaa ja haukia ja Mustikkaselältä kuhaa, lahnaa ja haukea. Kokonaissaaliista Mustikkaselän osuus oli yli puolet. Kyselyyn vastanneet arvioivat turvetuotannon haitanneen kalastusta ja alentaneen vesistön virkistyskäyttöarvoa erityisesti Hietajärvessä veden värin tummentumisen, pyydysten likaantumisen, vesikasvillisuuden lisääntymisen ja vesistön mataloitumisen vuoksi.

10 10 (32) Hakija on arvioinut turvetuotannon kuormituksen vaikutuksen kalastoon ja kalastukseen jäävän vähäiseksi, sillä lähimmillä vesialueilla Roitonlammella, Papinjoella ja Hietajärvelle ei nykyisellään ole kalataloudellista arvoa. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä vaikutustarkkailuilla. Hakija on liittänyt hakemukseensa näitä koskevan erillisen esityksen. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla, jonka kautta johdetaan kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan jatkuvatoimisin laittein sulan maan aikana (toukokuusyyskuu). Kevättulvan aikaan otetaan keskimäärin yksi näyte/viikko, yhteensä 2 3 näytettä. Touko-syyskuussa näyte otetaan joka toinen viikko ja loka-huhtikuussa yksi näyte kuukaudessa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l), ph, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Touko-syyskuussa määritetään kerran kuukaudessa lisäksi ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori sekä rauta. Vesistötarkkailun hakija on esittänyt yhdistettäväksi Lintusuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailuun, jossa näytteenottopisteet sijaitsevat Roitonlammen laskuojassa, Papinjoessa, Hietajärven eteläpäässä sekä Kyyveden Ala-Sitrossa. Tarkkailupisteiltä otetaan yksi näyte kevättalvella, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteistä määritetään: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l), ph, väriluku, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori, rauta sekä a-klorofylli. Hakija ei ole esittänyt kalatalous- tai pohjavesitarkkailua eikä pölyä ja melua koskevaa tarkkailua. Mahdollisen kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi hakija on esittänyt 130 euron suuruista kalatalousmaksua.

11 11 (32) Veden johtaminen toisen maalla olevaan ojaan ja tätä koskeva käyttöoikeuspyyntö Hakijan on tehnyt laskuoja-alueen käyttöoikeussopimuksen kiinteistön Nimetön ( ) osalta. Sopimus koskee ojan suurentamista ja alueen käyttöä vesien johtamiseen yksityistien yläpuolisella osuudella. Muiden ojaosuuksien osalta hakija on pyytänyt oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan. Pyynnön kohteena ovat seuraavat ojaosuudet: Kiinteistö Nimetön Kontti Kuusela Roitto Ojan pituus 130 m 200 m 745 m 850 m Kuivatusvesien johtaminen ojaan ei edellytä ojan kuntoonpanoa eikä toimenpiteestä aiheudu vahinkoa tai haittaa kiinteistöille tai niiden käytölle. Oikeuden myöntämiseen riittää tavanomainen ojan kunnossapitovelvoite. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Aluehallintovirasto on toimittanut hakijalle täydennyspyynnöt sekä yleisen kuulemisajan jälkeen vastinepyynnön yhteydessä ja vielä ja Hakija on toimittanut ja tarkemmat selvitykset laskuojista ja niihin haettavista käyttöoikeuksista. Lisäksi pintavalutuskentän paikkaa on muutettu alkuperäisestä hakemuksesta. Samalla suunniteltu tuotantoala on pienentynyt noin kahdella hehtaarilla. Lisäksi hakija on toimittanut laaditun linnustoselvityksen sekä tiedot kalastosta ja kalastuksesta. Hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tietoja pintavalutuksen toimivuuden varmistamiseksi. Tietoja on pyydetty seuraavasti: - Laskelma veden pumppaustehon ja veden varastointitilavuuden riittävyydestä ylivirtaamaolosuhteissa niin, että kuivatusvedet tulevat kaikissa vesioloissa johdetuiksi pintavalutuskentälle kuten on esitetty, eikä synny tarvetta juoksuttaa kuivatusvesiä nykyiseen purkuvesistöön. - Kuvaus pintavalutuskentän rakenteista, joilla varmistetaan, että kaikki johdettavat kuivatusvedet ohjautuvat haettuun purkusuuntaan. - Kuvaus, miten järjestetään pintavalutuskentällä kuivatusvesien jakaminen ja käsitellyn veden keräily niin, ettei synny oikovirtauksia ja, että veden viipymä pintavalutuskentällä on riittävä. - Hakijan kannanotto siihen, vastaako haettu pintavalutuskenttä mitoitukseltaan hyvin toimivan pintavalutuskentän mitoitusta - esimerkkinä turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, ympäristöopas, 2008) esitetyt mitoitusarvot. - Hakijan perusteltu arvio esitetyllä vesienkäsittelyjärjestelmällä saavutettavasta puhdistustehosta.

12 12 (32) Hakijalle on viimeksi lähetetyssä kirjeessä annettu määräaika edellä selostettujen täydennysten tekemiseen mennessä ja samalla ilmoitettu, että asia voidaan ratkaista ilman pyydettyjä asiakirjoja. Hakija ei ole määräaikaan mennessä antanut pyydettyjä selvityksiä. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa ja Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi- Savo -nimisessä sanomalehdessä Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Mikkelin kaupungilta ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausuntonaan, että hakemuksessa esitetty (ympärivuotinen pintavalutus) puhdistustekniikka on periaatteessa BAT-tekniikkaa. Hakemuksen mukaan esitetty pintavalutus tapahtuisi kohdassa, jossa on sekä metsäojitettua aluetta että ainakin osittain luonnontilaiseksi katsottavaa suoalaa. Metsäojitetun kentän puhdistusteho ei ole osoittautunut luonnontilaisen veroiseksi. Osittain humuskuorma on suurempi, osittain fosforipäästöissä ei tapahdu merkittävää muutosta. Kiintoaineen reduktio on molemmilla kenttätyypeillä kohtalaisen tehokasta. Vesistövaikutukset Tuotantoalueen varsinaiset vesistövaikutukset kohdistuvat Roitonlampeen ja Papinjokeen sekä Hietajärveen. Välilliset vaikutukset voivat lisäksi ulottua Kyyvedelle Ala- Sitroon. Kaikki pintavalutuksesta lähtevän veden sisältämä aines on lisäkuormitusta, koska kyseinen vesi ei luonnostaan siihen suuntaan virtaa. Turvetuotannon tyypillinen kuormitus on kasvuravinteiden lisääntymistä, erityisesti typen sekä fosforin, sekä happea kuluttavan kuormituksen lisääntymistä, joka muodostuu kiintoaineesta ja liuenneesta humuksesta. Roitonlampeen tulee kuormitusta Vapo Oy:n Lintusuosta ja alueen metsäojituksesta. Lammen vesi on ruskeaa ja kohtalaisen ravinteikasta. Noin 40 hehtaarin alalta tuleva lisäys ei oleellisesti muuta lammen vedenlaatua, vaan se pysynee edelleen ruskeana ja ravinteisena. Papinjoki on Roitonlammen laskupuro. Siihen tulee lisävesiä ympäröivältä, metsäojitetulta suo- ja metsäalueelta. Haisevinlampi laskee puroon, samoin Kovalansuon turvetuotantoalueen vedet purkavat siihen. Papinjoen virtaama vaihtelee voimakkaasti. Lumien sulamisen samoin kuin pidempiaikaisten sateiden aikaan uoman virtaama on huomattava. Kuivina kesäjaksoina virtausta on hyvin niukalti ja ajoittain vesi on lähes hävinnyt uomasta. Puron vedenlaatu on pitkälti samanlaista kuin Roitonlammesta ja Haisevin-

13 13 (32) lammesta lähtevän veden, ruskeaa ja ravinteikasta. Aiottu kuivatusvesien johtaminen ei oleellisesti muuta vedenlaatua. Hietajärven vedenlaatuun vaikuttaa Papinjoesta tuleva kuormitus. Järvi on Papinjoen purkukohdalta etelään johtavan salmen kohdalle asti mataloitunut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Silmämääräisesti tarkasteltuna täyttävä aines on humuksista alkuperää. Hietajärven etäosa on syvempää vesialuetta. Siellä sijaitsee myös velvoitetarkkailupiste. Analyysien mukaan järven vesi on hyvin ruskeaa ja ravinteisuus on runsasta. Pohjan läheisessä vesikerroksessa on talvisin hapen vajausta. Ala-Sitron vedenlaatuun saattaa ajoittain vaikuttaa Hietajärvestä lähtevä humuskuormitus. Se ilmenee veden tummumisena ja talviaikaisena pohjan läheisten vesikerrosten hapen kulumisena. ELY-keskus ei ole pitänyt tätä merkittävänä, koska tuotantoalueelta purkaantuva vesi käy kahden vesistön kautta. Hankkeen oikeudelliset edellytykset Etelä-Savon maakuntakaavan turveosiossa on käsitelty mahdollisia uusia turpeennostoalueita. Kyyveden lähivaluma-alueelle on kaavan laatimisen aikaan esitetty 200 hehtaarin suuruista lisäalaa. Alueelta on poistunut noin 80 hehtaarin suuruinen nostoala ja valitusportaissa on lisäksi Aveasuon lupa sekä Kalkkiköyhän lupa. Aiottu noin 43 hehtaarin nostoala sopisi pinta-alallisesti 200 hehtaarin pinta-alaan, koska Aveasuo ja Kalkkiköyhä ovat yhteensä likimäärin hehtaaria. Ympäristönsuojelulain kriteerien perusteella on luvan myöntäminen käsityksemme mukaan mahdollista, koska kuormituksen lisäys ei erityisen selvästi heikennä sinänsä jo kohtalaisen ruskeavetisiä vesistöjä. Ala-Sitroa ylemmillä vesistöillä ei ole vesienhoitosuunnitelmien mukaista laatuluokitusta niiden pienen koon takia, joten vertailua sillä perusteella ei voi suorittaa. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, olisi lupaehtoihin otettava kohta, jossa velvoitetaan tekemään puhdistustulosten tarkastelu tiettyjen reduktiotulosten suhteen ja määräämään tarvittaessa hakija tekemään aluehallintovirastoon hakemus puhdistusmenetelmien kehittämisestä. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla. Kuormitustarkkailua tulee tarkentaa ehdotetusta kahden vuoden tarkkailujaksosta lupakautta kohti. Suomen ympäristökeskus on vuonna 2012 julkaissut raportin Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Etelä-Savon ELY-keskus on aluehallintoviraston pyynnöstä toimittanut edellä mainitun ohjeen mukaisesti tekemänsä seuraavan asiantuntijaarvion purkuvesistön jokien ja järvien tilasta: Joet Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Happamuus EU-Luokitus - muuttujien laskennallinen vedenlaatuhavainnot koko vuodelta µg/l µg/l ph luokitus Roitonlammen laskujoki ,2 Tyydyttävä Roitonlammen laskujoen jokityyppi: ei virallista tyyppiä, sovellettu pienten turvemaiden jokityyppiä Papinjoki ,2 Välttävä

14 14 (32) Papinjoen jokityyppi: ei virallista tyyppiä, sovellettu pienten turvemaiden jokityyppiä Järvet Kokonaisfosfori Kokonaistyppi a-klorofylli EU-Luokitus - muuttujien laskennallinen vedenlaatuhavainnot kesäsyyskuulta luokitus µg/l µg/l µg/l Hietajärvi 53, Tyydyttävä (tyydyttävä-välttävä) Hietajärven järvityyppi: ei virallista tyyppiä, sovellettu järvityyppiä matala humusjärvi (Mrh) Ala-Sitro (osa Koiraselkää) 29, ,7 Tyydyttävä Koiraselkä (oma pintavesimuodostuma, osa Kyyvettä) 21, ,8 Hyvä (hyvä-tyydyttävä) Ala-Sitron ja Koiraselän järvityypit: Runsashumuksinen (Rh) 2) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen mielestä hakemus on kalastoa ja kalastusta koskevien tietojen perusteella siinä määrin puutteellinen, ettei lupahakemusta tule ennen näiden tietojen täydennystä ratkaista. Hakosuon kuivatusvesien vaikutusalueella on tehty melko hyvä kalatalousselvitys vuosien tarkkailututkimuksista. Näitä ei ole hakemuksessa referoitu. Samalle reitille, Roitonlammesta alkaen, lasketaan myös Lintusuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Kovalansuon kuivatusvedet lasketaan Papinjoessa samalle reitille. Etelästä johdetaan Pyöreäsuon kuivatusvedet Kyyveden Ylä-Sitron kautta Ala-Sitroon, jossa ne yhtyvät Hietajärven kautta tulevien tuotantoalueiden kuivatusvesiin. Hakosuon turvetuotantoalue sijaitsee alueella, joka on voimakkaasti maa- ja metsätalouden hajakuormittamaa. Hakosuon purkuvesistön vedenlaatu on tummaa, humus-, ravinne- ja rautapitoista. Papinjoen vedenlaatu on yleensä ollut muita reitin vesiä hieman heikompaa. Veden laatu paranee jonkin verran vesistössä alaspäin mentäessä. Purkuvesistön ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta Kyyveden ekologinen tila on pääosin hyvä. Koiraselän kemiallinen tila on hyvä ja asiantuntija-arvion mukaan Koiraselän ekologisen tilan tavoitteeksi on asetettu erinomainen tila, joka asiantuntijoiden mukaan lienee jo saavutettu. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on vesistöjen vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vastaavasti, jos vesistö on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa, luokitus ei saa laskea. Turvetuotannon lisääminen alueella, jolla jo on satoja hehtaareita tuotantopinta-alaa, vaarantaa ekologisen tilan säilymistä nykyisellä tasolla. 3) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueella ei ole huomauttamista lupahakemukseen. Arvioiduilla rekkaliikenteen määrillä turvetuotannon laajentumisesta aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset jäävät marginaalisiksi. 4) Mikkelin kaupunki esittää, että Hakosuon hankealue on kokonaan ojitettua suota, jonka alkuperäinen suoluonto on kasvillisuudeltaan selvästi muuttunut ja jonka alkuperäisiä suotyyppejä on vaikea enää nykyisessä tilanteessa tunnistaa. Tältä osin turvetuotannon ohjaaminen Hakosuon tapaisille ojitetuille suoalueille, joille ei tiettävästi kohdistu merkittävää virkistyskäyttöpainetta, on suo- ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön kansallisen strategiaehdotuksen ja myös muiden turvetuotantoa käsittelevien asiakirjojen ja kannanottojen linjauksien mukaista toimintaa.

15 15 (32) Kuivatusvesien johtaminen Roitonlammen suuntaan on vesiensuojelun kannalta parempi vaihtoehto kuin kuivatusvesien johtaminen Loukeiseen. Roitonlampi on matala kosteikkomainen vesistö, jonka vesirunko pysynee ravinteita pidättävänä myös lisääntyvän kuormituksen myötä. Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan tuotantoalueelta koottavat kuivatusvedet johdetaan Roitonlammen suuntaan, mutta eristysojat kunnostetaan ja eristysojiin valuvat vedet johdetaan Loukeinen -järven suuntaan. Hankkeen vesistövaikutuksia tulee arvioida ottaen huomioon myös Loukeinen-järveen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Ottotoiminnasta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista eikä haittaa vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäytölle. 5) Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että hankkeen vesistövaikutuksia tulee arvioida ottaen huomioon myös Loukeinen -järveen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti tältä osin hankesuunnitelman vesistövaikutustarkastelua tulee täydentää. Hankkeella ei esitettyjen vaikutusten perusteella ole ennalta arvioiden sellaisia luonnonsuojelulaissa, vesilaissa tai ympäristönsuojelulaissa kiellettyä vaikutusta, joita ei voida lupamääräyksilläkään estää. Ennen lupaharkintaa, hakemusta tulee täydentää alla kuvattujen tarkastelujen osalta. Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen varaa itselleen oikeuden lausua hankkeesta täydennysten jälkeen uudelleen ennen luparatkaisua: 1. Kuivatusvesien käsittelyyn suunnitellun pintavalutuskentän alue on vanhaa ojitettua suonlaitarämettä ja osa ojista on edelleen uomamaisia. Tällaisella alueilla on olemassa ylivaluman aikaisissa tilanteissa oikovirtauksen riski, mikä voi johtaa kuivatusvesien puutteelliseen käsittelyyn. Suunnitelmaa tulee täydentää tarkemmalla pintavalutuskentän ominaisuuksien kuvauksella ja selostuksella, millaisiin vaihtoehtoisiin / täydentäviin toimenpiteisiin ryhdytään, jos pintavalutusalue osoittautuu käsittelyyn soveltumattomaksi. 2. Tuotantoaluetta ympäröiviin eristysojiin koottavat vedet (valuma-alue luokkaa 2,2 km 2 ) on tiettävästi tarkoitus johtaa edelleen Loukeinen järveen ja ilmeisesti ympärysojaa on tarkoitus osin perata ja osin kaivaa uutta ojaa sen toiminnan varmistamiseksi. Eristysojaston muutos tulee ratkaista osana turvetuotannon ympäristölupaa, joten sen vaikutuksia tulee tarkastella osana hankkeen vaikutusarviointia. Hankesuunnitelmassa tulee arvioida, mikä on ympärysojastolla koottavan veden kuormitusvaikutus (muutoksen kuormitusvaikutus nykytilanteeseen nähden) purkuvesistön tilaan. Lähtötilanteen osalta arvion tulee perustua mittaukseen. Mikäli vaikutus osoittautuu merkittäväksi, tulee hakijan esittää suunnitelma vaikutusten vähentämiseksi. Kuivatusvesien johtaminen Roitonlammen suuntaan on vesiensuojelun kannalta parempi vaihtoehto kuin kuivatusvesien johtaminen Loukeiseen. Roitonlampi on matala kosteikkomainen vesistö, jonka vesirunko pysynee ravinteita pidättävänä myös lisääntyvän kuormituksen myötä. Maastomerkkien perusteella nykyinen mataluus on ilmeisesti seurausta aikoinaan kuivatusojitusten yhteydessä tehdystä järven laskusta. Roitonlammesta eteenpäin johtuvan kuormitusosuuden merkitys alapuolisille virkistyskäytön piirissä oleville vesistöille on suhteellisen vähäinen. Huomiota kiinnitetään kuitenkin pintavalutukseen valitun paikan soveltuvuuteen ja alueen aikaisemmasta ojituksesta seuraaviin valunnan hallintaongelmiin.

16 Muistutukset ja mielipiteet 16 (32) Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan tuotantoalueelta koottavat kuivatusvedet johdetaan Roitonlammen suuntaan, mutta eristysojat kunnostetaan ja eristysojiin valuvat vedet johdetaan Loukeinen järven suuntaan. Valuma-alueelta kulkeutuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen osalta Hakosuon alue on pääosin ennallistunut, koska ojat ovat umpeutuneet tai hyvää vauhtia umpeutumassa, mikä tulee ottaa huomioon mahdollisen turvetuotannon vesistövaikutuksia arvioitaessa. Oletettavasti vesistövaikutukset eivät kohdistu ainoastaan turvetuotantoalueen purkuvesistönä olevaan Roitonlampeen ja siitä edelleen Hietajärveen ja Kyyveden Ala-Sitroon, vaan myös turvetuotantoalueen itäpuolella olevaan Loukeiseen, jonne johdetaan turvetuotantoalueen eristysojien kautta virtaavat turvetuotantoaluetta ympäröivän valuma-alueen vedet. Mikäli Hakosuon pääosin umpeutuneet ympärysojat avataan ja ohjataan Loukeiseen, tulee Loukeiseen kohdistumaan huomattavasti nykyistä suurempi kuormitus lähinnä kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden osalta. Tuotantoa varten kuivatettava ala muodostaa Loukeisen luoteispäähän johtavan ojan valuma-alueesta noin 20 %:n osuuden. Ympäristöpalvelujen suunnittelualueelle tekemän käynnin perusteella tällä hetkellä ainakin Hakosuon lounaisja luoteislaidan ojitus on iältään vuotta vanhaa; ojat ovat vesiensuojelullisessa mielessä pitkälti umpeenkasvaneita ja normaalissa valuntatilanteessa virtaus etenee maatumattoman rahkasammalen seassa. Tällä hetkellä ojat pidättävät ennalta arvioiden hyvin niihin valuma-alueelta johdettavaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Tältä osin eristysojien auki kaivaminen vastaa kuormitusvaikutukseltaan ojittamattomaan turvemaahan tehtävää uudisojitusta. Hankehakemuksessa ei ole arvioitu näitä hankkeen vaikutuksia eikä vaikutuksia Loukeinen järveen. Hankkeeseen ryhtyvän tulee olla selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Mikäli eristysojan kunnostusta vastaava ojitus tehtäisiin tavanomaisena yksityismaiden kuivatusojituksena, ratkaistaisiin ojitus vesilain 5. luvun 6 :ssä tarkoitetulla ojitusilmoituksella ja hankkeen vesiensuojelullinen ohjaus tehtäisiin suunnittelun ohjauksena ja ilmoituksesta annettavana lausuntona. Koska eristysojan kaivaminen / kunnostaminen ja siitä aiheutuva kuormitusosuus tosiasiallisesti ratkaistaan osana Hakosuon ympäristölupapäätöstä, tulee myös arvio tämän ojitusosuuden kuormitusvaikutuksesta sisällyttää lupahakemuksen arviointiin. Lähtötilanne tulisi ensisijaisesti arvioida pitoisuuksien osalta nykyisestä ympärysojasta otettavalla näytteellä. Mikäli eristysojan kunnostuksesta aiheutuva kuormituslisä osoittautuu merkittäväksi, tulee lupahakemuksessa esittää suunnitelma haittojen ehkäisystä. Lähtökohtana tulee olla, että mahdolliset eristysojat rakennetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen siten, että Loukeinen järvelle ei aiheudu lisäkuormitusta. 1) XX(Haapaselkä ja Välimaa ) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Vaatimuksensa tueksi muistuttajat esittävät yhdeksänkohtaisen listan. Pääperustelunaan muistuttajat toteavat, että ympäristöhaittoja ei ole arvioitu asianmukaisesti. Tuotannon aloittaminen aiheuttaa tilalle kohtuuttomia pöly- ja meluhaittoja, jotka hakemuksessa on arvioitu virheellisesti. Lisäksi hakemuksessa on jätetty kokonaan mainitsematta ja siten arvioimatta ympäristölupahakemuksen mukaiseen tuotantoon liittyvät palovaaratekijät ja tilaa halkovan raskaan liikenteen aiheuttamat haitat ja vaaratilanteet.

17 1. Hakosuon turvetuotantoa koskeva aiempi hakemus on hylätty (Itä-Suomen ympäristölupavirasto ; nro 117/07/02; Vaasan hallinto-oikeus nro 08/0761/3). Nykyisessä ympäristölupahakemuksessa esille tuotu turvetuotannon määrä ja siihen liittyvät ympäristöhaitat ovat samat kuin edellisessä, hylätyssä hakemuksessa. 2. Kuivatusvesien ohjaaminen Loukeinen järven sijasta Kyyveteen ei poista turvetuotantohankkeen ympäristöhaittoja vaan ohjaa ne jo nyt muiden tuotantoalueiden valumavesien kuorimittamaan Kyyveteen. Ympäristöhaittojen kohdentumisen muutos toiseen järveen ei poista hankkeen ympäristöhaittoja. 3. Ympäristölupahakemuksessa esitetty pintavalutuskenttä on toistuvasti osoittautunut eri tuotantoalueilla riittämättömäksi ratkaisuksi, joten ympäristölupahakemuksessa esitettyjä kuormitusmääriä ei saavuteta. Siten hakemus ei perustu tosiasiallisiin kuormitustietoihin. 4. Alueen luontotyyppiselvityksen menetelmäkuvaus puuttuu, sama koskee linnustoselvitystä, jonka vuoksi selvitys on perustavaa laatua olevien tietojen osalta puutteellinen. Se, että alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita suojelukohteita ei tarkoita sitä, että turvetuotannosta ja erityisesti sen aiheuttamista ympäristön kuormituksesta sekä melu- ja pölyhaitoista ei olisi haittaa alueen talous- ja virkistyskäytölle. 17 (32) 5. Ympäristölupahakemuksessa esitetty turvetuotantoalue rajoittuu muistuttajien edellä mainittuihin tiloihin Haapaselkä ja Välimaa, eikä kapeimmillaan alle sadan metrin levyinen, vv ensiharvennettu metsälö estä turvetuotantoon liittyviä pölyja meluhaittoja. 6. Tilakokonaisuus ei ole tavanomainen kesäasunto, vaan yhteensä 21 hehtaarin kokoinen metsätila, mitä käytetään Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Rakennukset on toteutettu ympärivuotisen asumisen mahdollistavalla tavalla. Siten tilakokonaisuuteen viittaaminen kesäasuntona on perusteetonta ja hämärtää sen tosiasian, että turvetuotantoalueen ulottaminen tilan rajaan ja turvetuotannon liikennöinnin linjaaminen kulkemaan tilakokonaisuuden poikki sen keskeltä aiheuttavat kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa ja tekevät tilan maaja metsätalouskäytön sekä virkistyskäytön mahdottomaksi. 7. Hakemus on kokonaan jättänyt käsittelemättä turvetuotantoon liittyvän palovaaran, joista varoitetaan mm. hakemuksessa mainitulla Vankisuon turvetuotantoalueella. Siten hakemus tulisi evätä jo siihen liittyvän, esitetyn tuotantoalueen etelä-lounaispuolella sijaitsevaan tilakokonaisuuteen ja erityisesti sen tuotantoalueisiin rajoittuvalla kiinteällä maalla sijaitsevien tilan metsäisiin osiin kohdistuvan palovaaran vuoksi. Palotilanteessa esitetty kapeimmillaan vajaan sadan metrin levyinen suoja-alue on täysin riittämätön. 8. Hakosuolle esitetyn turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen vakavimpana puutteena muistuttajat pitävät sitä, että hakemuksessa ei ole lainkaan arvioitu turvetuotannon edellyttämien liikennejärjestelyjen aiheuttamaa haittaa. Ao. hanketta koskevan kuulutuksen liitteenä olevasta karttapiirroksesta käy kuitenkin selvästi esille, että Vapo Oy esittää turverekkojen ja tuotantoalueen muun raskaan liikenteen käyttämän tieyhteyden rakentamista tilamme ja lähimmän asutun tilan alueiden keskeltä. Karttapiirroksesta esille tuleva, mutta hakemuksessa kokonaan mainitsematta ja arvioimatta jäänyt ja kiinteistömme avoimen peltoaukean läpi kulkeva tieyhteys aiheut-

18 taa kohtuuttoman haitan ja kiinteistön halki kulkevan ja raskaan liikenteen säännöllisesti käyttämän tie aiheuttaa lisäksi jatkuvan vaaratilanteen. 9. Lisäksi muistuttajat toteavat, että kuulutuksen liitteenä olevassa kartassa VAPO:n tarra peittää keskeiset hakemuksen tarkoittamaa tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevien, käytössä olevien tilojen keskeiset karttatiedot. 2) XX (Kivikumpu ), XX (Raaminsuisto ), XX (Koivuniemi ) sekä XX (Saunaniemi ) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. 18 (32) Hietajärven tila on huomattavasti huonontunut viimeisen 10 vuoden aikana ja syynä tähän on Vapo Oy:n sinne aikaisemmin laskema turvetuotannon kuivatusvesi. Hietajärvi on nimensä mukaisesti ollut hiekkapohjainen kirkas järvi, mutta nyt pohjassa on noin 1,5 2 metriä ruskeaa humuslietettä ja veden väri järvessä on ruskea. Järven huono kunto tulee hyvin esille, kun sinne laskee katiskan tai verkon yhdeksi yöksi. Ylös nostettaessa ne ovat aivan humuslietteen likaamia. Samoin uimisen jälkeen iho on limainen ja ihokarvoihin on tarttunut ruskeaa lietettä. Hietajärvessä vesikasvit mm. järvikuusi on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Veden laadun huonontuminen on havaittavissa myös Ala-Sitrossa, jonka aiemmin kirkas vesi on muuttunut ruskeaksi. On lisäksi otettava huomioon, että veden järven kunnon huonontuminen laskee kiinteistön arvoa. Muistuttajat ovat keskustelleet kesällä 2012 ELY -keskuksen edustajan kanssa mahdollisuuksista järven tilan parantamiseksi ja veden pinnan mahdollisesta nostosta ja hän lupasi järjestää ja kutsua koolle keskustelutilaisuuden aiheesta kesällä Hietajärvi on pieni ja matala järvi eikä kestä turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Muistuttajat vastustavat ehdottomasti kuivatusvesien johtamista Hietajärveen ja vaativat Vapo Oy:n puhdistavan aikaisemmin kuivatusvesien mukana sinne kerääntyneen moskan pois. 3) XX (Rantalehto ) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ja käyttöoikeuden myöntämistä laskuojien syventämiseen. Kiinteistö sijaitsee Hietajärven rannalla. Hankkeelle ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Vapon lupahakemus on siis aikaisemmin hylätty ja hylkäys vahvistettu Vaasan hovioikeudessa. Nyt sitten haetaan ilmeisestikin toista reittiä päästövesille. Tämänkin uuden reitin varrella asuu/elää paljon paikkakuntalaisia ja kesämökkeilijöitä, joiden vesistö alueita ollaan jälleen pilaamassa entisestään. Nämä uuden, toivotun päästöreitin varrella olevat vesistöt lienevät itse asiassa pienempiä ja herkemmin pilaantuvia, kuin aikaisempi suunniteltu päästöreitti, jonka lupahakemus hylättiin. Aikaisemmin liittyen Hietajärven lisäkuormitukseen vuonna (ISY-2006-Y- 141) Vapo sai ympäristöluvan jatkaa ko. pienehköjen vesialueiden pilaamista ja nyt sitten edelleen jatketaan tätä luonnon vesistöjen tuhoamista, joka aiheuttaa kohtuutonta haittaa myös asutukselle ja virkistykselle.

19 19 (32) Muistuttajat ovat huolestuneita näiden vesialueiden (Roitonlampi, Papinjoki, Hietajärvi, Sahinjoki ja Kyyveden Ala-Sitro) jatkuvasta päästökuormituksesta, mitä nyt ollaan lisäämässä. Viime vuosina esimerkiksi Hietajärven (Roitonlampi lienee jo pilattu) kalasto on tyystin häviämässä. Kalojen häviäminen saattaa johtua mm. happikadosta, joka johtunee liiallisesta turvehumuksesta. Vesi on kummallisen limaista ja vahvasti turvehumuspitoista, joten uiminenkaan siinä ei juuri kiinnosta. Järven vettä ei voi käyttää talousvetenä, niin kuin moni muukin mökkiläinen alueella on todennut. Asukkaita ja mökkiläisiä on kuitenkin useita kymmeniä. Virkistyskäyttö sekä kalastaminen jopa taloudellisessa mielessä on aikaisemmista turvetuotannon (jota on harrastettu välinpitämättömästi ja ilmeisesti vanhentunein tekniikoin vuosikausia) aiheuttamista haitoista dramaattisesti kärsinyt. Kuulutuksessa mainittu arvioitu vuosikuormitus on kuitenkin lisäkuormitus jo pilattuun, rehevöitymässä olevaan matalaan vesistöön, jolloin ko. vesistön toipuminenkaan ei ole mahdollista. Joku(kuka?) on arvioinut tämän ko. kuulutuksessa vesistöön aiheutuneen vuosinettokuormitukset: 6,4 kg fosforia, 280 kg typpeä ja 500 kg kiintoainetta. Sisältääkö tuo kiintoaines ns. turveaineksen/humuksen, joka aiheuttanee seuranaisvaikutuksella ehkä suurimmat/näkyvimmät ongelmat (happikato) tällä hetkellä? Aikaisemmassa Vapon hakemassa ja hyväksytyssä ympäristölupahakemuksessa (v ) arvioitiin tuotantovaiheessa olevat vuosibruttomäärät päästöihin olevan suuruusluokkaa: 36 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Nämä kun yhdistää, tulee: 42,4 kg fosforia/v, kg typpeä/v ja kg/v kiintoainetta. Tässä on vain kaksi turvetuotantoaluetta ja arviot ovat vain arvioita. Niitä ei ilmeisesti voida todistaa mittauksin tai näytteiden avulla. Turvetuotantoalueisiin ei ole päässyt tutustumaan, eikä voida sanoa myöskään käytetäänkö tuotannossa uusia tekniikoita ja seurataanko/mitataanko/valvotaanko ko. pitoisuuksia säännöllisesti. Miten esimerkiksi runsassateinen kesä (tulvat, rankkasateet) tahi muu luonnon ympäristöhäiriö vaikuttaa koko prosessiin, ainakin hetkellisesti päästöt lisääntynevät moninkertaisesti. Näistä seikoista ja omista konkreettisista havainnoista johtuen on hyvin epävarmaa, miten purkuvesistön tulee käymään lähitulevaisuudessa ja voisiko tulevat sukupolvet kyetä uimaan Hietajärvessä. Kalastaminen on jo nykyään melko epätoivoista Hietajärvessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyen alueella pesii paljon lintuja kuten Joutsen pariskunta ja muita lintuja. Kalojen häviäminen tietenkin heikentää lintujen ja muiden eläinten sekä ihmisten elinolosuhteita. Turve voidaan rinnastaa fossiilisiin, uusiutumattomiin energianlähteisiin ja Suomessa sitä suositaan keinotekoisesti mm. veropolitiikalla. Tämä on käsittämättömän lyhytnäköistä ja vanhanaikaista energiapolitiikkaa. Turve on kivihiiltäkin saastuttavampi vaihtoehto esimerkiksi kasvihuonekaasujen kannalta. Mikäli Suomi valtiona halunnee päästä sovittuihin päästövähennyksiin, niin olisi tehtävä jotain nopeasti asian eteen. Hakija voisi olla edistyksellinen ja ympäristöä ajetteleva konserni ja siirtyä mahdollisimman nopeasti uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden edistykselliseen käyttöön, sekä lopettaa turvetuotanto kokonaan nopeammassa aikataulussa. Tällaisten pienehköjen soiden ja vesistöjen pilaaminen lienee edelleen markkinataloudellisesti liian kannattavaa. Onko mahdollista, että ympäristöluvista vastaavat tahot ottaisivat tiukemman kannan näihin asioihin, jotta edistyksellinen ja ympäristöä suojeleva politiikka saisi enemmän jalansijaa yhteiskunnassamme? Eikö ympäristönsuojelulait ota kantaa juuri tällaisiin seikkoihin, jossa turvetuotanto kokonaisvaltaisesti aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä kohtuutonta rasitusta asutukselle ja virkistykselle?

20 20 (32) 4) Vehmaskylän 14 osakaskunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä ja perustelee mielipidettään seuraavasti: 1. Viitaten aikaisemmin Itä-Suomen ympäristölupavirastolle antamaamme lausuntoon (päätös 117/07/2 Dnro ISY Y-138) sekä Vaasan hallintooikeudelle tekemäämme vastineeseen ilmoitamme, että asiakohdassa mainitussa asiassa kuivatusvesireitin muutoksesta huolimatta ei ole tullut ilmi sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa em.itä-suomen ympäristölupaviraston sekä Vaasan hallinto-oikeuden ( nro 08/0761/3, dnro 00060/08/5115) asiassa tekemiä päätöksiä. Vaikka alueen laskuojia on muutettu, tuotantoalueen lähimmästä järvestä (700m), Loukeisesta tulee valumia Lylyjärveen ja sitä kautta Hanhijärveen. 2. Mikkelin Vesi- ja ympäristöpiiri on jo ratkaisussaan katsonut hankkeen olevan Loukeisen ja Lylyjärven tilaa selkeästi vaarantava. Molempien järvien tilan kannalta kriittisimpiä tekijöitä ovat happamuus, ravinne- ja orgaanisen aineen kuormitus ja tätä kautta järvien happitilanne, sekä levähaitat ja runsas vesisammalkasvusto. Lylyjärvi laskee Lylyjokea pitkin Hanhijärveen, joten Lylyjärven mahdollinen lisäpilaantuminen vaikuttaa välittömästi myös Hanhijärven tilaan. 3. Ympäristölautakunta käsittelemässään kokouksessaan totesi että Lyly ja Loukeinen kuuluvat Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä maatalouden vesiensuojelun painopistealueisiin. Hanke onkin toteutunut ja Lylyjärven kunnostus- ja vesisuojelusuunnitelma onkin selvästikin parantanut Hanhijärven vedenlaatua vuosien varrella. Hakosuohankkeella pilattaisiin vuosikymmenten työ veden laadun parantamiseksi. 4. Hanhijärvi kuuluu Mikkelin kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma piiriin ( Harri Liikanen 2002 ), jossa mm. todetaan että Hanhijärven Lylynlahden valuma-alueen pienvesissä on havaittu ongelmia jo 1980-luvulta lähtien ( Hakosuon ojitus ). Rehevöitymisen seurauksena alueella on esiintynyt kalakuolemia ja vesien virkistyskäyttö on laskenut. Hanhijärven pohjoisosa on mataloitunut ja kasvanut umpeen kiihtyvällä vauhdilla. Suunnitelmaan on koottu tiedot valuma-alueen lähtötilanteesta niin veden laadun kuin virkistyskäytön osalta. Hoitosuunnitelman ansiosta paunettipyynnit ja verkkokalastuksia on aloitettu. Vesikasvien niittoa on toteutettu Hanhijärvellä useina vuosina niin kalastus-alueen kuin Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimesta. Kalastuskunnat ja yksityiset henkilöt ovat edelleen panostaneet vesialueen tilan parantamiseen saaden mm. rapukannan elpymään ja lisääntymään. Kuhanpoikasia istutetaan yhdessä Vehmaskylä 6 kanssa vuosittain n eurolla. Hakosuo hankkeella vuosikymmenten työ ja rahat menisi täysin hukkaan. 5. Tyydyttäväksi luokiteltu, erittäin tumma vesi toimii suuren joukon ainoana talous- ja virkistysaluevetenä. Hanhijärvellä on yli 150 vapaa-ajan/vakituista asuntoa joten järven vedenlaadun tila kiinnostaa satoja huolestuneita veronmaksajia ja näiden joukosta löytyy myös arvostettuja kulttuurivaikuttajia. Järvi on tavattoman herkkä mataluutensa takia pienillekin pintaveden aiheuttamille vaurioille. Keväisin valumavedet aiheuttavat jo nyt paljon allergikoille pahoja oireita. Uimisesta jää iholle limainen pinta mutta se on parantunut näiden hoitotoimenpiteiden ansiosta. Osakaskunnan mielestä Hakosuon turvetuotantoalue vaikuttaisi negatiivisesti myös alueemme elinkeinoelämään ja aiheuttaisi arvonalennusta kiinteistöille. 6. Vehmaskylä 14 osakaskunta totesi kokouksessaan, että jos päätös on myönteinen Hakosuohankkeelle, tullaan valitustie käymään läpi loppuun asti. 5) XX (Välimaa ) vaatii, että jos Hakosuon kuivatusvesiä aletaan johtamaan Hietajärven kautta on Papinjoen suulle järjestettävä puolueeton vedenlaadun kontrolli alkaen ennen vesien laskun aloittamista, jotta vaikutuksiin voidaan ajoissa puuttua.

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja

Lisätiedot

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula

Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 18/2014/1 Dnro LSSAVI/108/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2014 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula Vapo

Lisätiedot

Amerikannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki

Amerikannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 180/2011/1 Dnro LSSAVI/515/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Amerikannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii 1 PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 26/2011/1 Dnro ISAVI/175/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2011 ASIA HAKIJA Vuotsinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Joroinen Vapo Oy PL 22 40101

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 1/2011/1 Dnro ISAVI/20/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi

Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 200/2012/1 Dnro LSSAVI/157/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2010/3 Dnro ESAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Uudelleen kuuluttaminen 7.2.2014 Dnro PSAVI/93/04.08/2012 Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta Ympäristöluvan hakija

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi

Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 190/2012/1 Dnro LSSAVI/65/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Aimix osk Patamanperäntie

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 84/10/1 Dnro ISAVI/39/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO

LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO M. Patrikainen, E. Karvinen, I. Tommila 2014 SISÄLTÖ HAKEMUS... 4 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT,

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012 ASIA HAKIJA Patasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL

Lisätiedot

2 (27) Toiminta. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta.

2 (27) Toiminta. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta. Etelä-Suomi Päätös Nro 211/2015/2 Dnro ESAVI/9061/2014 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2015 ASIA Summansuon turvetuotannon ympäristölupa, Hamina HAKIJA PJ-Turve Oy Palosentie 382 46710 SIPPOLA HAKEMUS

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Matosuon lisäalueen lohkojen 10 11 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa,

Matosuon lisäalueen lohkojen 10 11 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 219/2012/1 Dnro LSSAVI/95/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS JAKOPÄÄTÖS Matosuon lisäalueen lohkojen 10 11 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa,

Lisätiedot

Hankealueeseen kuuluvia osa-alueita ovat Kurjenlamminsuo, Heinäsuo, Linjasuo, Palokankaansuo, Pekolanaukee ja Nestorinaukee.

Hankealueeseen kuuluvia osa-alueita ovat Kurjenlamminsuo, Heinäsuo, Linjasuo, Palokankaansuo, Pekolanaukee ja Nestorinaukee. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 61/2012/1 Dnro ISAVI/16/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2012 ASIA Pekolanaukeen turvetuotantoalueen ympäristölupa, Mikkeli ja Juva HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 102/10/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2010

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 102/10/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 102/10/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2010 ASIA HAKIJA Pikarinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja Vähä-Karsikkolampea koskeva selvitys, Siikalatva

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Pyöreäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mikkeli

Pyöreäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mikkeli Itä-Suomi Päätös Nro 90/2014/1 Dnro ISAVI/2483/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2014 ASIA HAKIJA HAKEMUS Pyöreäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mikkeli Vapo

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna Itä-Suomi Päätös Nro 40/2012/2 Dnro ISAVI/31/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2012 ASIA HAKIJA Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen,

Lisätiedot

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Lisätiedot

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011.

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Dnro ISAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 ASIA HAKIJA Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA HAKIJA Koivulannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, toiminnanaloittamislupa ja vesien johtaminen toisen maalla

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Vapo Oy on 23.11.2011 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isonevan 51,4 ha suuruisen uuden alueen turvetuotantoon

Vapo Oy on 23.11.2011 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isonevan 51,4 ha suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 98/2014/1 Dnro LSSAVI/198/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2014 ASIA Isonevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Virrat HAKIJA Vapo Oy PL 22 40520 Jyväskylä HAKEMUS

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2013 ASIA Jokineva-Kiikkurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Pyhäjärvi LUVAN HAKIJA Konepalvelu Honkala

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2

Lisätiedot