7VK61 Käyttöohje C53000-G1173-C159-2

Transkriptio

1 SIPROTEC Katkaisijan valvontarele 7VK61 V4.0 Johdanto Kuvaus 1 Toiminnat 2 Asennus ja käyttöönotto 3 Tekniset tiedot 4 Liite A Sanasto Käyttöohje

2 Vastuu mahdollisista virheistä Olemme tarkastaneet käyttöohjeen yhteensopivuuden kuvatun laitteen elektroniset ja ohjelmistolliset toiminnat huomioiden. Edellisestä huolimatta käyttöohjeessa voi esiintyä virheitä, joista aiheutuvista seurauksista emme vastaa. Tämän käyttöohjeen sisältö tarkastetaan säännöllisesti ja mahdolliset virheet pyritään korjaamaan seuraavissa versioissa. Olemme erittäin kiitollisia siitä, jos toimitatte meille parannusehdotuksenne huomioimastanne epäkohdasta. Oikeudet teknisiin muutoksiin, myös ilman erillisilmoitusta, pidätetään. Tekijänoikeus Copyright Siemens AG Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän dokumentin edelleenanto tai minkäänlainen kopiointi ei ole sallittua, ellei siitä ole erikseen kirjallisesti sovittu. Väärinkäytökset johtavat oikeudellisiin toimenpiteisiin. Kaikki oikeudet pidätetään, erikoisesti ne jotka koskevat patenttioikeuksia tai TM-määrityksiä. Käytetyt tavaramerkit SIPROTEC, SINAUT, SICAM ja DIGSI ovat SIEMENS AG:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut käyttöohjeessa käytetyt määritteet voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmannen osapuolen toimesta voi johtaa tavaramerkkien väärinkäyttöön. Käyttöohjeversio: VK61 Käyttöohje

3 Asennus ja käyttöönotto 3 Tämä kappale on tarkoitettu kokeneelle käyttöönottohenkilökunnalle. Henkilökunnan tulee olla perehtynyt suojaus- ja ohjausjärjestelmien käyttöönottotoimenpiteisiin, käyttöönotettavan sähköjärjestelmän toimintoihin ja tarvittaviin turvallisuusmääräyksiin ja -ohjeisiin. Tarvittaessa tulee pystyä myös tekemään vaadittuja muutoksia asennettuun järjestelmään. Ensiökoestuksia varten suojattava kohde (johto, muuntaja, jne.) tulee olla kytkettynä verkkoon. 3.1 Asennus- ja liitynnät Liityntöjen tarkastus Käyttöönotto Laitteen toimintakuntoon saattaminen 207 7VK61 Käyttöohje 159

4 3 Asennus ja käyttöönotto 3.1 Asennus- ja liitynnät Yleistä VAROITUS! Varoitus uhkasta, jos laitteen kuljetusta, varastointia, asennusta tai käyttöä ei ole suoritettu asianmukaisesti. Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Laitteen häiriötön ja turvallinen käyttö edellyttää että kuljetus, varastointi ja asennus on suoritettu asianmukaisesti ja tämän käyttöohjeen ohjeita ja varoituksia noudattaen. Erikoisesti tulee ottaa huomioon turvallisuusmääräykset suurjännitekojeistojen yhteydessä (esim. VDE, IEC, EN, DIN tai muut kansalliset ja kansainväliset normit) Konfiguroinitiedot Määrittelyn edellytys Asennuksessa ja liitynnöissä tulee seuraavien ehtojen täyttyä: Laitteen nimellisarvot tulee tarkastaa, kuten SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohjeessa on esitetty. Näitä arvoja tulee verrata käytetyn kojeiston tietoihin. Liityntävaihtoehdot Pääkaaviot on esitetty liitteessä A.2. Liityntäesimerkit virta- ja jännitemittauspiireille on esitetty liitteessä A.3. Tulee varmistua että asettelut P.System Data 1 valikossa, jotka on esitetty kappaleessa , on toteutettu asennettujen liityntävaihtoehtojen mukaisesti. Virrat Liitteessä A.3 on erilaisia virtamuuntajien liityntävaihtoehtoja, joista on valittu jokin käyttöön suojattavan kohteen vaatimusten mukaisesti. Normaalilla liityntätavalla asetellaan osoitteessa 220 I4 transformer = In prot. line, sekä lisäksi osoitteessa 221 I4/Iph CT = Jos käytetään erillistä maasulkuvirran mittamuuntajaa, asetellaan osoitteessa 220 I4 transformer = In prot. line. Kerroin 221 I4/Iph CT voi poiketa arvosta 1. Kertoimen asetteluohjeet on esitetty kappaleessa kohdassa "Virtamuuntajaliitynnät". Tulee huomioida että virtamuuntajien kaksivaiheinen liityntä on sallittu vain eristetyissä tai sammutetuissa verkoissa. Jännitteet Liityntäesimerkit virta- ja jännitemittauspiireille on esitetty liitteessä A.3. Normaaliliitynnällä neljättä jännitteenmittauspiiriä ei käytetä lainkaan. Tällöin tulee asetella osoitteessa 210 U4 transformer = Not connected. Osoitteessa 211 Uph / Udelta kertoimeksi asetellaan 1.73, jota käytetään sisäisesti mittaus- ja häiriöarvojen muunnoslaskentaan VK61 Käyttöohje

5 3.1 Asennus- ja liitynnät Jos neljänteen jännitteenmittauspiiriin on liitetty jännitemuuntajien avokolmiopiiri, asetellaan osoitteessa 210 U4 transformer = Udelta transf.. Osoitteessa 211 Uph / Udelta määritellään avokolmiopiirin muuntosuhde. Ohjeita toiminnan määrittelylle on esitetty kappaleessa kohdassa "Jännitemuuntajien liitynnät". Kaavioissa on esitetty myös esimerkki kuinka suojalle voidaan liittää avokolmiojännitepiiri kokoojakiskojen jännitemuuntajilta. Kuvassa on määritelty myös lisätietoja liityntöjen suorittamisesta. Tulee huomioida että virtamuuntajien kaksivaiheinen liityntä on sallittu vain eristetyissä tai sammutetuissa verkoissa. Esimerkkinä on esitetty myös kuinka suojalle voidaan liittää muita jännitteitä kokoojakiskolta, esimerkiksi jännitesuojausta tai tahdissaolon valvontaa varten. Jännitesuojaus toiminnassa asetellaan osoitteessa 210 U4 transformer = Ux transformer ja tahdissaolon valvonta toiminnassa U4 transformer = Usync transf.. Sovituskerroin osoitteessa 215 U-line / Usync poikkeaa arvosta 1 vain, jos johdon ja kokoojakiskon jännitemuuntajien muuntosuhteet poikkeavat toisistaan. Osoitteessa 211 Uph / Udelta kertoimeksi asetellaan 1.73, jota käytetään sisäisesti mittaus- ja häiriöarvojen muunnoslaskentaan. Jos kokoojakiskon ja lähdön jännitemuuntajien välillä on tehomuuntaja, tulee muuntajan aiheuttama vaihekulma- ja jännite-ero ottaa huomioon tahdissaolon valvontatoiminnassa (jos se otetaan käyttöön). Tässä tapauksessa korjaus suoritetaan osoitteissa 212 Usync connect., 214 ϕ Usync-Uline ja 215 U-line / Usync. Ohjeita toiminnan määrittelylle on esitetty kappaleessa kohdassa "Jännitemuuntajien liitynnät". Binääriset tulot ja lähdöt Signaalien välitys suojan ja ympäröivän sähköaseman kanssa suoritetaan binäärisin tuloin ja lähdöin. Suojan esiasettelut on esitetty liitteessä taulukossa A.4. Tulee myös tarkastaa että suojan etulevyssä olevat tekstit vastaavat toimintaan määriteltyjä tapahtumia. Parametriryhmien vaihto Jos parametriryhmien vaihto on toteutettu binäärisin tuloin, tulee seuraavat asiat ottaa huomioon: Neljää asetteluryhmää voidaan ohjata kahdella binäärisellä tulolla. Ensimmäiseen binääriseen tuloon tulee määritellä toiminta >Set Group Bit0 ja toiseen toiminta >Set Group Bit1. Jos toimintaa ei ole määritelty binääriselle tulolle, käsitellään sitä kuin se ei olisi ohjattuna. Kahta parametriryhmää voidaan ohjata myös yhden binäärisen sisääntulon avulla >Set Group Bit0, jolloin toista toimintaan määrittelemätöntä binääristä sisääntuloa >Set Group Bit1 käsitellään kuten se ei olisi ohjattuna. Ohjaussignaalin tulee olla jatkuvasti päällä, jotta valittu parametriryhmä olisi aktiivisena. Seuraavassa taulukossa on binääristen tulojen eri tilavaihtoehdot ja niitä vastaavat asetteluryhmät A... D. Binääristen tulojen kytkentäesimerkki on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuvan esimerkissä binääriset tulot on määritelty toimimaan työvirtaperiaatteella eli kun binäärisellä tulolla on jännite, on se aktivoituneena. Tällöin: Ei = ei ole aktivoituna Kyllä = on aktivoituna 7VK61 Käyttöohje 161

6 3 Asennus ja käyttöönotto Taul. 3-1 Parametriryhmien vaihto >Set Group Bit 0 Binäärinen tulo >Set Group Bit 1 Aktiivinen ryhmä Ei Ei Ryhmä A Kyllä Ei Ryhmä B Ei Kyllä Ryhmä C Kyllä Kyllä Ryhmä D Kuva 3-1 Esimerkki binääristen tulojen ohjauksista Laukaisupiirin valvonta Tulee huomioida että toiminnassa käytetään kahta binääristä sisääntuloa tai yhtä binääristä sisääntuloa ja sarjaan kytkettyä sijaisvastusta R. Binäärisen tulon havahtumistason tulee olla selvästi alle puolet ohjausjännitteen nimellisarvosta. Kun laukaisupiirin valvonnassa käytetään kahta binääristä tuloa, on niiden oltava potentiaalivapaita. Tästä syystä, jos tarpeen, tulee galvaaninen erotus järjestää ulkoisin menetelmin. Käytettäessä toiminnassa yhtä binääristä sisääntuloa tulee sijaisvastus R kytkeä piiriin (katso seuraava kuva). Tämä vastus R liitetään toisen katkaisijan apukostettimen (Aux2) kanssa samaan piiriin, jolloin voidaan tunnistaa häiriö myös katkaisijan ollessa auki (Aux1) ja ohjausreleen ollessa palautuneena. Vastus tulee mitoittaa siten, että katkaisijan ollessa auki (jolloin Aux1 on auki ja Aux2 on kiinni) katkaisijan laukaisukela (TC) ei ole enää havahtuneena ja samanaikaisesti laukaisureleen ollessa auki binäärinen tulo (BI1) on havahtuneena VK61 Käyttöohje

7 3.1 Asennus- ja liitynnät Kuva 3-2 Laukaisupiirin valvonta yhdellä binäärisellä sisääntulolla esimerkki laukaisupiirille 1 Tällöin saadaan mitoitettua vastuksen ylempi raja-arvo R max ja alempi raja-arvo R min, joista valitaan optimaalinen arvo aritmeettisen keskiarvon avulla. Jotta minimijännitteellä binäärisen tulon aktivoituminen olisi taattu, saadaan arvo R max : Jotta katkaisijan kela yllämainitussa tilanteessa ei havahtuisi saadaan arvo R min : I BI (HIGH) U BImin U CTR R TC U TC (LOW) Vakiovirta aktivoituneella BI:llä (= 1.8 ma) Minimiohjausjännite binääriselle sisääntulolle BI (19 V esiasetteluna nimellisjännitteelle 24/48/60 V; 88 V esiasetteluna nimellisjännitteelle 110/125/220; 176 V esiasetteluna nimellisjännitteelle 220/250 V) Laukaisupiirin ohjausjännite Katkaisijan ohjausmagneetin ohminen vastus Katkaisijan laukaisukelan suurin jännite joka ei johda laukaisuun Jos laskennan tuloksena saadaan että R max < R min, tulee laskenta uusia seuraavalla alemmalla kytkentätasolla U BI min ja tämä taso tulee määritellä laitteella käyttöön asettelusiltojen avulla (katso kappale "Hardwaren sovitus"). Vastuksen tehontarve voidaan laskea kaavan avulla: 7VK61 Käyttöohje 163

8 3 Asennus ja käyttöönotto Esimerkki: I BI (HIGH) U BImin U CTR R TC U TC (LOW) 1.8 ma (SIPROTEC 4 7VK61 suojalta) 19 V tehdasasetuksena nimellisjännitteille 24/48/60 V (7VK61 suojalta); 88 V tehdasasetuksena nimellisjännitteille 110/125/220/250 V (7VK61 suojalta); 176 V tehdasasetuksena nimellisjännitteille 220/250 V (7VK61 suojalta); 110 V (järjestelmä / laukaisupiiri) 500 Ω (järjestelmä / laukaisupiiri) 2 V (järjestelmä / laukaisupiiri) Valitaan seuraava lähin vakioarvo 39 kω; tehoksi saadaan: Hardwaren sovitus Yleistä Suojan elektroniikkakorteille voidaan joutua tekemään asettelumuutoksia johtuen esimerkiksi binääristen tulojen havahtumistasojen muuttamisesta tai väyläkykyisten kommunikaatioväylien terminoinneista. Tämän kappaleen ohjeita tulee noudattaa, jos piirikorteille tehdään muutoksia. Apujännitteet Suojalla on eri jännitealueet käytettäville apujännitteille (katso tilaustiedot liitteessä A.1). Apujännitealueet 60/110/125 VDC ja 110/125/220/250 VDC, 115/230 VAC ovat keskenään vaihdettavissa asettelusilloin. Näiden asettelusiltojen sijainnit ja niitä vastaavat nimellisjännitealueet PCB-kortilla on esitetty kohdassa "Prosessorikortti C-CPU-2". Sulakkeen ja varmennuspariston sijainti ja nimellisarvot on myös esitetty. Toimitettaessa sillat on määritelty vastaamaan tyyppikilvessä ilmoitettua jännitealuetta. Yleensä aluetta ei tarvitse muuttaa. Itsevalvontakosketin Suojan itsevalvontakoskettimen toimintaperiaate on vaihdettavissa avautuvasta koskettimesta sulkeutuvaksi asettelusillalla (X40). Siltojen sijainnit ja niiden asetteluita vastaavat toimintatavat on esitetty kohdassa Prosessorikortti C-CPU VK61 Käyttöohje

9 3.1 Asennus- ja liitynnät Nimellisvirrat Laitteen virranmittauspiirit on määritelty joko 1 tai 5 A nimellisvirroille. Toimitettaessa sillat on määritelty vastaamaan tyyppikilven arvoja. Siltojen sijainnit ja niitä vastaavat nimellisvirrat on esitetty kohdassa "C-I/O-2 kortti" tai "C-I/O-11 kortti". Kaikki sillat tulee asetella vastaamaan samaa nimellisvirtaa. Jokaisella virranmittauspiirillä on oma siltansa (X61... X64), sekä yksi yhteinen silta X60. Ohje Jos muutoksia on suoritettu, ei saa unohtaa ilmoittaa siitä laitteelle osoitteen 206 CT SECONDARY avulla kohdassa "Kojeiston tiedot" (katso kappale ). Binääristen sisääntulojen ohjausjännite Toimitettaessa kaikki binääriset tulot on aseteltu siten, että ohjausjännite on määritelty vastaamaan laitteen apujännitettä. Jos nimellisarvot poikkeavat käytetystä apujännitteestä, voi olla tarpeen muuttaa binääristen tulojen havahtumistasoja. Jos binääristen tulojen havahtumistasoja halutaan muuttaa, suoritetaan se siltojen avulla. Binääristen tulojen asettelusiltojen sijainnit on esitetty kohdissa "Prosessorikortti C-CPU-2", "C-I/O-4 kortti" ja "C-I/O-11 kortti. Ohje Jos binäärisiä tuloja käytetään katkaisijan laukaisupiirin valvonnassa, tulee ottaa huomioon että kaksi binääristä tuloa (tai yksi binäärinen tulo ja sarjavastus) kytketään sarjaan. Toimintarajan tulee tällöin ehdottomasti olla alle puolet käytetystä ohjausjännitteestä. Koskettimien toimintatavat Tulo-/lähtökorteilla voi olla ohjausreleitä, joilla on vaihtokoskettimet. Tällöin niiden toimintatapa voidaan valita asettelusilloin. Kuinka toimintatavan vaihto suoritetaan, on esitetty kohdassa "Ohjainelementit elektroniikkakorteilla". Vaihdettavat liikennöintiväylät Kommunikaatiomodulit voidaan vaihtaa ainoastaan laitteilla, jotka on sijoitettu uppoasennuskoteloon. Mitkä väylät ovat vaihdettavissa ja kuinka vaihto suoritetaan, on esitetty seuraavan kappaleen kohdassa "Liikennöintimodulien vaihto". 7VK61 Käyttöohje 165

10 3 Asennus ja käyttöönotto Liikennöintiväylien väyläasettelut Väyläkelpoisissa liikennöintiväylissä RS485 ja PROFIBUS tulee väylän viimeisessä laitteessa suorittaa ns. terminointi (kytketään terminointivastus päälle). Tätä toimintaa varten C-CPU-2 prosessorikortilla olevissa RS485 tai PROFIBUS moduleissa on asettelusillat. C-CPU-2 kortilla olevien asettelusiltojen sijainnit ja niiden merkitykset on kuvattu kohdassa "Prosessorikortti C-CPU-2" ja asettelusillat liikennöintimoduleilla on esitetty kohdissa RS485-väylä ja PROFIBUS-väylä. Molempien siltojen tulee olla aina aseteltuna identtisesti. Terminointivastukset eivät ole päällekytkettyinä tehdasasetuksena. Varaosat Varaosina voidaan pitää RAM-muistin varmennuksessa käytettyä paristoa ja apujännitteen syöttöpiireissä olevaa sulaketta. Niiden sijainnit on kuvattu prosessorikorttia kuvaavassa kaaviossa. Sulakkeen nimellisarvot on painettu sulakkeen viereen piirikortille. Sulaketta vaihdettaessa tulee ottaa huomioon ohjeet, jotka on annettu SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohjeessa kappaleissa "Kunnossapito" ja Korjaustoimenpiteet Laitteen purkaminen Työskentely painopiirilevyjen kanssa Ohje Seuraavat vaiheet suoritetaan suojalle, joka ei ole käytössä. Huomio! Tulee huomioida jos muutetaan asettelusiltojen asetuksia jotka vaikuttavat laitteen nimellisarvoihin: Muutoksen jälkeen tilausnumero (MLFB) ja laitteen koteloon liimattu nimellisarvokyltti eivät enää pidä paikkaansa. Jos arvoja muutetaan, tulee vastaavat muutokset tehdä myös tyyppikilpeen. Tehtaalta on myös mahdollista saada itseliimautuvia tarroja joihin tarvittavat muutokset ovat tehtävissä. Piirikorteille suoritettavat toimenpiteet on kuvattu seuraavissa kappaleissa: Työskentelyalustan valmistelu: Sijoitetaan työskentelyalustalle suojamatto joka on tarkoitettu sähköstaattisesti herkkien komponenttien käsittelyyn (ESD). Lisäksi tarvitaan seuraavat työkalut: ruuvitaltta jonka leveys on mm, ristipäämeisseli koko 1, hylsyavain 4.5 mm hylsyllä. Irroitetaan korttipaikan A ja C DSUB-liittimen ruuvit molemmin puolin. Tätä toimenpidettä ei tarvitse suorittaa jos kotelo on tarkoitettu pinta-asennukseen VK61 Käyttöohje

11 3.1 Asennus- ja liitynnät Jos suojalla on myös lisäliikennöintiväylä "B" joka sijaitsee "A" ja "C" liikennöintimodulien yläpuolella, tulee myös sen kiinnitysruuvit irroittaa. Tätä toimenpidettä ei tarvitse suorittaa jos kotelo on tarkoitettu pinta-asennukseen. Irroitetaan kulmissa olevat suojakannet ja avataan niiden alla olevat etulevyn kiinnitysruuvit. Irroitetaan kotelon etulevy ja sijoitetaan se varovasti sivuun. Työskentely pistokeliittimien kanssa Huomio! Sähköstaattiset varaukset tulee ottaa huomioon: Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Pistokeliittimiä käsiteltäessä tulee varoa että kehon mahdollinen sähköstaattinen varaus ei purkaudu laitteen kautta vaurioittaen sen komponentteja. Pistokeliittimiä ei saa kytkeä tai irroittaa jännitteisinä! Korttien sijoitus kotelokoolle 1 / 3 on esitetty kuvassa 3-3 ja kotelokoolle 1 / 2 kuvassa 3-4. Irroitetaan etupaneelin ja prosessorikortin C-CPU-2 välinen lattakaapeli etupaneelin puoleisesta päästä. Lattakaapeli voidaan irroittaa liittimestä kääntämällä liittimen päissä olevat lukitusvivut auki. Poistetaan lattakaapeli prosessorikortin C-CPU-2 (No.1) ja tulo-/lähtökorttien I/O (tilatusta versiosta riippuen No No. 4) väliltä. Kortit vedetään ulos ja asetetaan suojamatolle joka on tarkoitettu sähköstaattisesti herkkien komponenttien käsittelyyn. Tulee huomioida että pinta-asennuskotelossa tarvitaan määrätty voima jotta C-CPU-2 kortti saadaan vedettyä ulos liittimistään. Sillat tarkastetaan ja mahdolllisesti muutetaan kuvien mukaisesti. Tarvittavat sillat asetetaan paikoilleen tai poistetaan. 7VK61 Käyttöohje 167

12 3 Asennus ja käyttöönotto Kuva 3-3 Suoja kuvattu edestä (kotelo 1 / 3 ) etulevy irroitettuna (esitystapa on yksinkertaistettu ja skaalattu pienemmäksi) Kuva 3-4 Suoja kuvattu edestä (kotelo 1 / 2 ) etulevy irroitettuna (esitystapa on yksinkertaistettu ja skaalattu pienemmäksi) 168 7VK61 Käyttöohje

13 3.1 Asennus- ja liitynnät Kytkentäelementit painopiirilevyillä Prosessorikortti C-CPU-2 Kuvassa on esitetty C-CPU-2 prosessorikortilla olevat elementit. Taulukossa 3-2 on esitetty nimellisapujännitealueiden määrittelyt, itsevalvontakoskettimen toimintatapa taulukossa 3-3 ja binääristen sisääntulojen BI1... BI5 taulukossa 3-4 sekä integroidun liikennöintiväylän RS232 / RS485 määrittelyt taulukoissa Sulakkeen (F1) ja muistipariston (G1) sijainnit on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 3-5 C-CPU-2 prosessorikortilla olevien asettelusiltojen sijainnit 7VK61 Käyttöohje 169

14 3 Asennus ja käyttöönotto Taul. 3-2 Nimellisjännitteiden asettelusillat apusähkönsyöttöyksiköllä C-CPU-2 prosessorikortilla Silta Nimellisjännite VDC VDC VDC, 115/230 VAC X51 ei käytössä X52 ei käytössä 1-2 ja X53 ei käytössä X55 ei käytössä ei käytössä 1-2 Ei muutettavissa Muutettavissa Taul. 3-3 C-CPU-2 prosessorikortilla olevien itsevalvontakoskettimien toimintatavan asettelusillat Silta Lepotila auki (sulkeutuva) Lepotila kiinni Esiasettelut X Taul. 3-4 Binääristen tulojen BI1... BI5 havahtumisjännitteiden asettelusillat C-CPU-2 prosessorikortilla Binäärinen tulo Silta 17 V havahtumistaso 1) 73 V havahtumistaso 2) 154 V havahtumistaso 3) BI1 X BI2 X BI3 X BI4 X BI5 X ) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 24 VDC VDC. 2) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 110 VDC VDC ja 115/230 VAC. 3) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 220 VDC VDC. Asettelusilloilla RS485 väylä voidaan muuttaa RS232 väyläksi ja päinvastoin. Asettelusillat X X110 tulee asetella samoihin asentoihin. Taul. 3-5 RS232/RS485 liikennöintiväylän asettelusillat C CPU-2 prosessorikortilla Silta RS232 RS485 X103 ja X X X Sillat on esiaseteltu tehtaalla tilatun version mukaisesti. RS232 liikennöintiväylällä voidaan asettelusillalla X111 aktivoida CTS-signaali, jolloin liikennöintiväylää voidaan käyttää modeemin kanssa VK61 Käyttöohje

15 3.1 Asennus- ja liitynnät Taul. 3-6 Asettelusilta CTS -signaalille (Clear To Send, liikenteen ohjaus) C-CPU-2 prosessorikortilla Silta /CTS RS232 väylältä /CTS /RTS:n aktivoimana X ) 1) Toimitettaessa Sillan 2-3 asettelu: Modeemiliityntä toteutaan yleensä tähtijakajalla tai valokuitumuuntimella. Täten RS232 standardin DIN mukaiset ohjaussignaalit eivät ole käytettävissä. Modeemisignaalit eivät ole tarpeen, sillä SIPROTEC 4 laitteita käytetään yleensä puoli-duplex moodissa. Liityntäkaapelin tilausnumero on 7XV Sillan 1-2 asettelu: Asettelu mahdollistaa modeemisignaalien käytön liitettäessä SIPROTEC 4 laite RS232-väylällä modeemiin. Suosittelemme, että liitynnässä käytetään standardi RS232-modeemikaapelia (lisäksi tarvitaan muunnin 9-napaisesta 25-napaiseksi). Ohje Jos DIGSI liitetään RS232 väylällä suoraan, tulee silta X111 olla 2-3 asennossa. Jos väylää ei ole terminoitu ulkoisella vastuksella, tulee viimeisellä laitteella RS485- väylä terminoida silloilla X103 ja X104. Taul. 3-7 RS485 terminointivastuksen asettelusilta C-CPU-2 prosessorikortilla Silta Terminointivastus kytkettynä Terminointivastus ei ole kytkettynä Esiasettelut X X Ohje: Molempien siltojen tulee olla samoin aseteltuna! Sillalla X90 ei ole toimintaa. Esiasettelu on 1-2. Terminointivastus voidaan liittää myös ulkoisesti (esim. riviliittimille). Tässä tapauksessa RS485 tai PROFIBUS liikennöintimoduleilla tai suoraan prosessorikortilla C-CPU-2 olevat terminointivastukset tulee olla kytkettynä pois päältä. Kuva 3-6 RS485 väylän ulkoinen terminointi 7VK61 Käyttöohje 171

16 3 Asennus ja käyttöönotto Tulo-/lähtökortti C-I/O-4 Tulo-/lähtökortin C-I/O-4 sijoittelu on esitetty seuraavassa kuvassa. Binääristen tulojen BI6... BI20 ohjausjännitteet tarkastetaan taulukon 3-4 määrittelyiden mukaisesti. Kuva 3-7 Aseteltavien siltojen sijainnit tulo-/lähtökortilla C-I/O VK61 Käyttöohje

17 3.1 Asennus- ja liitynnät Taul. 3-8 Siltojen asettelut tulojen BI6 ja BI20 ohjausjännitteille C-I/O-4 tulo- /lähtökortilla Binäärinen tulo Silta 17 V havahtumistaso 73 V havahtumistaso 154 V havahtumistaso BI6 X BI7 X BI8 X BI9 X BI10 X BI11 X BI12 X BI13 X BI14 X BI15 X BI16 X BI17 X BI18 X BI19 X BI20 X ) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 24 VDC VDC. 2) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 110 VDC VDC ja 115/230 VAC. 3) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 220 VDC VDC. Siltojen X71, X72 ja X73 avulla määritellään kortin C-I/O-4 väyläosoitteet ja niitä ei saa muuttaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty siltojen esiasettelut. Taul. 3-9 Silta X71 X72 X73 Asettelusillat tulo-/lähtökortin C-I/O-4 korttiosoitteille määrittelyä varten Asennuspaikka 1-2 (H) 2-3 (L) 1-2 (H) 7VK61 Käyttöohje 173

18 3 Asennus ja käyttöönotto C-I/O-2 kortti C-I/O-2 kortin komponenttien sijoittelu on esitetty kuvassa 3-8. Kuva 3-8 Aseteltavien siltojen sijainnit tulo-/lähtökortilla C-I/O-2 Taul Binäärisen ulostulon BO6 toimintatavan asettelusilta Silta Lepotila auki (sulkeutuva) Lepotila kiinni (avautuva) Esiasettelut X Toimintaan aseteltujen virtamuuntajapiirien nimellisvirrat voidaan tarkastaa C-I/O-2 kortilla olevilla asettelusilloilla. Kaikki asettelusillat tulee asetella vastaamaan samaa nimellisvirtaa eli yksittäisten vaihevirtapiirien asettelusillat (X61... X64) sekä yhteinen silta X60. Sillan X64 asennolla ei ole merkitystä. Siltojen X71, X72 ja X73 avulla määritellään kortin C-I/O-2 väyläosoitteet ja niitä ei saa muuttaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty siltojen esiasettelut VK61 Käyttöohje

19 3.1 Asennus- ja liitynnät Taul Silta X71 X72 X73 Asettelusillat tulo-/lähtökortin C-I/O-2 PCB osoitteiden määrittelyä varten Esiasettelut 1-2 (H) 1-2 (H) 2-3 (L) Tulo-/lähtökortti C-I/O-11 Kuva 3-9 Aseteltavien siltojen sijainnit tulo-/lähtökortilla C-I/O-11 7VK61 Käyttöohje 175

20 3 Asennus ja käyttöönotto Taul Siltojen asettelut tulojen BI6 ja BI7 havahtumisjännitteille C-I/O-11 tulo- /lähtökortilla Binäärinen tulo Silta 17 V havahtumistaso 73 V havahtumistaso 154 V havahtumistaso BI6 X21 L M H BI7 X22 L M H 1) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 24 VDC VDC. 2) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 110 VDC VDC ja 115/230 VAC. 3) Tehdasasetuksina suojilla, joiden apujännite on 220 VDC VDC. Toimintaan aseteltujen virtamuuntajapiirien nimellisvirrat voidaan tarkastaa C-I/O-11 kortilla olevilla asettelusilloilla. Kaikki asettelusillat X60... X63 tulee asetella vastaamaan samaa nimellisvirtaa eli yksittäisten vaihevirtapiirien asettelusillat (X61... X63) sekä yhteinen silta X60. X64 sillalla määritellään maasulkuvirran mittauspiirin I E nimellisvirta ja se voi poiketa vaihevirran mittauspiirien asetteluista. Silta X65 sijoitetaan asentoon "IE". Siltojen X71, X72 ja X73 avulla määritellään kortin C-I/O-11 väyläosoitteet ja niitä ei saa muuttaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty siltojen esiasettelut. Taul Silta X71 X72 X73 Asettelusillat tulo-/lähtökortin C-I/O-11 väyläosoitteen määrittelyä varten Esiasettelut 1-2 (H) 1-2 (H) 2-3 (L) 176 7VK61 Käyttöohje

21 3.1 Asennus- ja liitynnät Sarjaliikennemodulit Sarjaliikennemodulien vaihtaminen Liikennöintimodulit sijaitsevat C-CPU-2 kortilla (No. 1 kuvissa ). Kuva 3-10 C-CPU-2 prosessorikortti liikennöintiväylin 7VK61 Käyttöohje 177

22 3 Asennus ja käyttöönotto Tällöin tulee ottaa huomioon: Liikennöintimodulit voidaan vaihtaa ainoastaan suojilla, jotka on sijoitettu uppoasennuskoteloon tai jotka on varustettu erillisellä ohjauspaneelilla. Kaksoisriviliittimin varustetuissa pinta-asennuskoteloissa liikennöintiväylät voidaan vaihtaa vain tehtaalla. Suojaan voidaan liittää vain liikennöintimoduleja jotka olisivat tilattavissa alkuperäisessä kokoonpanossa vastaavalle suojareletyypille tehtaalta (katso kappale A.1 Liitteessä). Mahdollinen liikennöintiväylien terminointi on esitetty kappaleessa RS485 liikennöintiväylä. Taul Vaihdettavat liikennöintimodulit Väylä Asennuspaikka / liikennöintiväylä Järjestelmäväylä B Käytettävät modulit Vain liikennöintimodulit jotka olisi tilattavissa alkuperäisellä tilausnumerolla (katso kappale A.1 Liitteessä). Vaihtomodulien tilausnumerot on esitetty Liitteessä kappaleessa A.1 Lisätarvikkeet. RS232 liikennöintiväylä RS232 liikennöintiväylä voidaan muuttaa RS485 väyläksi ja päinvastoin (katso kuvat 3-11 ja 3-12). Kuvassa 3-10 on esitetty C-CPU-2 prosessorikortin komponenttien sijainnit. Seuraavassa kuvassa on esitetty RS232 väylän asettelusillat. Suojilla, jotka ovat pinta-asennuskotelossa, sijaitsee valokuituliityntämoduli samassa pinta-asennuskotelossa. Näitä valokuitumoduleja ohjataan RS232 väylällä prosessorikortilta. Tässä käyttötavassa asettelusillat X12 ja X13 RS232 modulilla on sijoitettu asentoon 2-3. Kuva 3-11 RS232 liikennöintiväylän asettelusiltojen sijainnit Terminointivastuksia ei tarvita RS232 väylälle. Vastukset on määritelty pois käytöstä. Sillalla X11 voidaan aktivoida CTS-signaali (Clear-to-Send), jota tarvitaan liikennöinnissä modeemin kanssa VK61 Käyttöohje

23 3.1 Asennus- ja liitynnät Taul Asettelusilta CTS-signaalille (Clear To Send, liikenteen ohjaus) liikennöintimodulilla Silta /CTS RS232 väylältä /CTS /RTS:n aktivoimana X ) 1) Esiasettelu Sillan 2-3 asettelu: Modeemiliityntä toteutaan yleensä tähtijakajalla tai valokuitumuuntimella. Täten RS232 standardin DIN mukaiset ohjaussignaalit eivät ole käytettävissä. Modeemisignaalit eivät ole tarpeen, sillä SIPROTEC 4 laitteita käytetään yleensä puoli-duplex moodissa. Liityntäkaapelin tilausnumero on 7XV Sillan 1-2 asettelu: Asettelu mahdollistaa modeemisignaalien käytön liitettäessä SIPROTEC 4 laite RS232-väylällä modeemiin. Suosittelemme, että liitynnässä käytetään standardi RS232-modeemikaapelia (lisäksi tarvitaan muunnin 9-napaisesta 25-napaiseksi). Ohje Jos DIGSI liitetään RS232 väylällä suoraan, tulee silta X11 olla 2-3 asennossa. RS485 liikennöintiväylä Seuraavassa kuvassa on esitetty RS485 väylän asettelusillat. RS485 väylä voidaan määritellä siltojen avulla RS232 väyläksi ja päinvastoin (katso kuva 3-11). Kuva 3-12 RS485 liikennöintiväylän terminointivastuksen ja asettelusiltojen asennot 7VK61 Käyttöohje 179

24 3 Asennus ja käyttöönotto Väylä PROFIBUS Kuva 3-13 Profibus FMS ja DP sekä DNP3.0 liikennöintiväylien terminointivastusten ja asettelusiltojen asennot RS485 terminointi Käytettäessä väylämuotoisia liikennöintiväyliä tulee väylä terminoida viimeisellä laitteella eli terminointivastus kytketään päälle. 7VK61 suojalla tämä tulee suorittaa jos käytössä on RS485 tai PROFIBUS liikennöintiväylä. Terminointivastus sijaitsee RS485 tai PROFIBUS liikennöintimodililla, joka on sijoitettu prosessorikorttiin C-CPU-2 (No.1 kuvissa 3-3 ja 3-4), tai se voi sijaita myös suoraan C-CPU-2 prosessorikortilla (katso kohta "Prosessorikortti C-CPU-2, taulukko 3-7). Kuvassa 3-10 on esitetty C-CPU-2 prosessorikortin komponenttien sijainnit. Kortti varustettuna RS485 liikennöintiväylällä on esitetty kuvassa 3-12 ja PROFIBUS liikennöintiväylällä varustettu kortti kuvassa Terminointivastusta aseteltaessa molemmat sillat tulee asetella vastaavasti. Toimitettaessa terminointivastukset on kytketty pois päältä. Terminointivastus voidaan liittää myös ulkoisesti (esim. riviliittimellä), katso kuva 3-6. Tässä tapauksessa RS485 tai PROFIBUS liikennöintimoduleilla tai suoraan prosessorikortilla C-CPU-2 olevat terminointivastukset tulee olla kytkettynä pois päältä. Kuva 3-14 RS485 väylän ulkoinen terminointi 180 7VK61 Käyttöohje

25 3.1 Asennus- ja liitynnät Laitteen kokoaminen Laite kootaan seuraavin työvaihein: Kortit sijoitetaan takaisin koteloon. Siltojen sijainnit on esitetty kuvissa 3-3 ja 3-4. Suojalla joka on sijoitettu pinta-asennuskoteloon, tulee C-CPU-2 kortti sijoittaa paikalleen käyttäen apuna metallikahvaa. Metallikahva helpottaa kortin paikoilleen asennusta. Asennetaan lattakaapeli takaisin paikoilleen sijoittaen se ensin I/O korteille ja tämän jälkeen C-CPU-2 prosessorikortille. Pistokeliittimet tulee sijoittaa paikoilleen varovasti jotta kosketinnastat eivät vääntyisi! Liiallista voimaa ei saa käyttää! Asennetaan ohjaupaneelin ja prosessorikortin välinen lattakaapeli paikoilleen sijoittaen se ensin C-CPU-2 kortin liittimeen ja tämän jälkeen etupaneeliin. Painetaan pistokeliitin paikoilleen siten että lukituskammet sijoittuvat lukittuun asentoon. Sijoitetaan ohjauspaneeli takaisin paikoilleen ja kiristetään ruuvit koteloon. Ruuvien suojakannet sijoitetaan takaisin paikoilleen. Kiinnitetään laitteen takalevyssä olevat sarjaliikenneväylämodulien ruuvit takaisin paikoilleen. Tätä toimenpidettä ei tarvitse suorittaa jos kotelo on tarkoitettu pintaasennukseen Asennus Uppoasennuskotelo Poistetaan etulevyn kulmissa olevat neljä suojakantta. Suoja voidaan liittää alustaan neljällä kiinnitysruuvilla. Laite sijoitetaan asennusaukkoon ja kiinnitetään neljällä ruuvilla. Koteloiden mitat on esitetty kappaleessa 4.9. Suojakannet asennetaan paikoilleen. Liitetään laitteen takaosassa olevaan maadoituspisteeseen aseman matalaohminen suoja- ja käyttömaadoitus. Liityntä tulee suorittaa vähintään yhdellä M4 ruuvilla. Poikkipinnan tulee vastata suurinta käytettyä johdinpoikkipintaa tai poikkipinnan tulee olla vähintään 2.5 mm 2. Toisiojohdotus tulee liittää kojeiston takaosassa oleville pistoke- tai ruuviliittimille kojeiston piirikaavioiden mukaisesti. Käytettäessä haarukkakaapelikenkiä tulee liittimen ruuvin olla kiristettynä siten, että ruuvin pää menee liittimen läpi ennen kaapelikengän kytkemistä. Käytettäessä rengaskaapelikenkiä tulee varmistua, että ruuvia kiristettäessä ruuvi menee rengaskaapelikengän läpi eikä jää kantamaan. Tiedot suurimmista sallituista johdinpoikkipinnoista, kiristysmomenteista, taivutussäteistä ja etäisyyksistä jotka laitteen asennuksessa tulee ottaa huomioon, on esitetty käyttöohjeessa SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohje (tilausnumero E50417-H1176-C151). Asennusohjeita on esitetty myös lyhytkäyttöohjeessa, joka toimitetaan suojan mukana. 7VK61 Käyttöohje 181

26 3 Asennus ja käyttöönotto Kuva 3-15 Esimerkki uppoasennuskotelosta (kotelon koko 1 / 3 ) Kuva 3-16 Esimerkki uppoasennuskotelosta (kotelon koko 1 / 2 ) 182 7VK61 Käyttöohje

27 3.1 Asennus- ja liitynnät Asennus 19 kehikkoon Suojan asennuksessa tulee käyttää kahta asennuskiskoa sijoitettaessa laite kaappiin tai kehikkoon. Asennuskiskojen tilausnumerot on esitetty kappaleessa A.1. Kiinnitetään kaksi asennuskiskoa kaappiin tai kehikkoon neljällä ruuvilla. Poistetaan etulevyn kulmissa olevat neljä suojakantta. Suoja voidaan liittää alustaan neljällä kiinnitysruuvilla. Laite kiinnitetään neljällä ruuvilla kulmarautoihin. Neljä suojakantta asennetaan paikoilleen. Kiristetään asennuskiskojen kahdeksan ruuvia kaapin tai kehikon tukirakenteisiin. Kiinnitetään suojan koteloon matalaohminen maadoitusnauha tai johdin sähköaseman maadoitusjärjestelmästä käyttäen M4 ruuvia. Poikkipinnan tulee vastata suurinta käytettyä johdinpoikkipintaa tai poikkipinnan tulee olla vähintään 2.5 mm 2. Liittimet sijaitsevat kotelon takaseinässä ja ne voivat olla tyypiltään joko pistoke- tai kaapelikenkäruuviliittimiä. Liitettäessä johtimia kaapelikengin tai puristusholkein suojan liitimille, tulee ennen johtimen sijoittamista kiristää liitin siten, että liittimen ruuvi läpäisee alemman liitinosan liitinrungossa. Käytettäessä rengaskaapelikenkiä tulee varmistua, että ruuvia kiristettäessä ruuvi menee rengaskaapelikengän läpi eikä jää kantamaan. Tiedot suurimmista sallituista johdinpoikkipinnoista, kiristysmomenteista, taivutussäteistä ja etäisyyksistä jotka laitteen asennuksessa tulee ottaa huomioon, on esitetty käyttöohjeessa SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohje (tilausnumero E50417-H1176-C151). Laitteen mukana toimitetaan asennuksen lyhytkäyttöohje. 7VK61 Käyttöohje 183

28 3 Asennus ja käyttöönotto Kuva 3-17 Esimerkki suojan asennuksesta kaappiin tai kehikkoon (kotelon koko 1 / 3 ) 184 7VK61 Käyttöohje

29 3.1 Asennus- ja liitynnät Kuva 3-18 Esimerkki suojan asennuksesta kaappiin tai kehikkoon (kotelon koko 1 / 2 ) Pinta-asennuskotelo Asennus suoritetaan seuraavasti: Laite kiinnitetään asennuslevyyn neljällä ruuvilla. Kotelon mitat on esitetty Tekniset tiedot kappaleessa 4.9. Liitetään suojan maadoitusruuviin asennuslevyn käyttömaadoitus. Poikkipinnan tulee vastata suurinta käytettyä johdinpoikkipintaa tai poikkipinnan tulee olla vähintään 2.5 mm 2. Liitetään laitteen sivussa olevaan maadoituspisteeseen aseman matalaohminen suoja- ja käyttömaadoitus (poikkipinta vähintään 2.5 mm 2 ). Liityntä tulee suorittaa vähintään yhdellä M4 ruuvilla. Liitetään johdotukset piirikaavioiden mukaisesti, sekä mahdolliset valokuidut tai sähköiset liikennöintiväylät. Tiedot suurimmista sallituista johdinpoikkipinnoista, kiristysmomenteista, taivutussäteistä ja etäisyyksistä jotka laitteen asennuksessa tulee ottaa huomioon, on esitetty käyttöohjeessa SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohje (tilausnumero E50417-H1176-C151). Asennusohjeita on esitetty myös lyhytkäyttöohjeessa, joka toimitetaan suojan mukana. 7VK61 Käyttöohje 185

30 3 Asennus ja käyttöönotto 3.2 Liityntöjen tarkastus Sarjaliikenneväylien tarkastus Seuraavissa taulukoissa on esitetty eri sarjaliikenneväylien ja ajantahdistusväylän Pin-järjestykset. Väylien sijainnit on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva napainen DSUB-naarasliitin Käyttöväylä Käytettäessä suositeltua liikennöintikaapelia (katso tilaustiedot Liitteestä A.1), on SIPROTEC 4 laitteen ja tietokoneen välinen kommunikaatioyhteys automaattisesti taattu. Huoltoväylä Liitynnät tulee tarkastaa, jos huoltoväylä (väylä C) on liitetty kiinteällä johdotuksella tai se on liitetty modeemiin. Järjestelmäväylä Jos suoja on varustettu järjestelmäsarjaliikenneväylällä ylemmän tason ohjausjärjestelmään liittämistä varten ja yhteys tulee käyttöön, tulee myös sen toiminta tarkastaa käyttöönoton yhteydessä. Lähetys- ja vastaanottokanavien liitynnät tulee tarkastaa visuaalisesti. Käytettäessä RS232 tai valokuituväylää tulee tiedonsiirtokaapeloinnin olla tähtimäinen. Tästä syystä laitteen lähettävä kanava tulee liittää vasta-asemalla vastaanottokanavaan ja päinvastoin. Tiedonsiirtokaapeleiden liitynnöissä käytetään normeja DIN ja ISO 2110: TxD = lähetys RxD = vastaanotto RTS = lähetyksen valmiustila CTS = lähetyksen vapautus GND = signaali-/käyttömaadoitus Kaapelin vaippa tulee maadoittaa johdon molemmista päistä. Olosuhteissa, joissa EMC-rasitus on voimakasta, voidaan käyttää johdinpareja joiden ympäröimä vaippa on myös maadoitettavissa VK61 Käyttöohje

31 3.2 Liityntöjen tarkastus Taul Eri liikennöintiväylien liittimien kytkennät Pin-No. Käyttösarjaliikenneväyl ä RS232 RS 485 PROFIBUS FMS Slave, RS 485 PROFIBUS DP Slave, RS 485 DNP3.0 RS485 1 Vaippa liitetään liittimen kuoreen 2 RxD RxD TxD TxD A/A' (RxD/TxD-N) B/B' (RxD/TxD-P) A CNTR-A (TTL) RTS (TTL taso) 5 MAA MAA C/C (MAA) C/C (MAA) MAA V (kuormitettavuus 100 ma) VCC1 7 RTS RTS - 1) CTS CTS B/B' (RxD/TxD-P) A/A' (RxD/TxD-N) B ) Pin 7 välittää RTS-signaalin RS232 tasolla vaikka väylää käytettäisiinkin RS485 tilassa. Tästä syystä pinniä 7 ei saa kytkeä! Terminointi RS485 portti on väyläkelpoinen puoli Duplex käyttöön signaalin A/A ja B/B sekä yhteisen potentiaalin C/C (GND) avulla. Tulee varmistua että terminointivastus on kytketty päälle vain liikennöintiväylän viimeisellä laitteella. Terminointivastuksen asettelusillat sijaitsevat RS485 (katso kuva 3-11) tai PROFIBUS RS485 (katso kuva 3-12) modulilla tai suoraan C-CPU-2 kortilla (katso kuva 3-5 ja taulukko 3-7). Terminointivastus voidaan liittää myös ulkoisesti, kuten kuvassa 3-6 on esitetty. Tässä tapauksessa modulin terminointivastus tulee määritellä pois käytöstä. Jos väylää jatketaan uusille laitteille, tulee varmistua että terminointivastus on laajennuksen jälkeen vain väylän viimeisellä laitteella päälle kytkettynä. Muita terminointivastuksia ei saa kytkeä käyttöön. Ajantahdistusväylä On mahdollista käyttää 5-V-, 12-V- tai 24-V-ajantahdistussignaaleja edellyttäen, että ne on kytketty oikein seuraavan taulukon mukaisesti. Taul Ajantahdistusväylän D-liittimen kytkentä Pin-No. Tunnus Signaali 1 P24_TSIG Tulo 24V 2 P5_TSIG Tulo 5 V 3 M_TSIG Paluujohdin 4-1) - 1) 5 VAIPPA Vaipan potentiaali P12_TSIG Tulo 12 V 8 P_TSYNC 1) Tulo 24 V 1) 9 VAIPPA Vaipan potentiaali 1) Määriteltynä, mutta ei käytössä 7VK61 Käyttöohje 187

32 3 Asennus ja käyttöönotto Valokuituväylä VAROITUS! Varoitus laser-säteistä! Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Laserlähettimeen ei saa katsoa suoraan! Valokuituväylä on täysin suojattu sähkömagneettisilta häiriöiltä ja muodostaa galvaanisen erotuksen eri järjestelmien välille. Lähetys- ja vastaanottoliittimet on esitetty symbolein. Valokuituväylässä signaalin lepotila on esiaseteltu valo pois. Jos lepotilan toimintaa muutetaan, on tarvittavat toimenpiteet mahdollista suorittaa DIGSI ohjelmistolla, josta on esitetty lisätietoja SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohjeessa. Muut liitynnät Muille liitynnöille riittää aluksi visuaalinen tarkastus. Sähköiset ja toiminnalliset kokeet suoritetaan käyttöönoton yhteydessä (katso seuraavat kappaleet) Liityntöjen tarkastus VAROITUS! Varoitus vaarallisista jännitteistä Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Tästä syystä työvaiheet saavat suorittaa vain henkilöt, jotka hallitsevat työssä vaaditut turvalliset työskentelymenetelmät ja turvallisuusmääräykset ja ovat oikeutettuja työskentelemään kohteessa. Huomio! Tulee olla varovainen jos laite on liitetty suoraan akustovaraajaan ilman että akustoja olisi kytketty. Jos seuraavassa kappaleessa olevaa ohjetta ei oteta huomioon, voi seurauksena olla liian korkeat jännitetasot ja laitteen vaurioituminen. Laitetta ei saa kytkeä suoraan akustovaraajaan ilman että siihen olisi liitetty akustoa. (Katso jännitteiden toimintarajat Teknisistä tiedoista, kappale 4.1). Ennen kuin laitteeseen kytketään ensimmäistä kertaa jännite, tulee se olla vähintään kaksi tuntia kojeistotilassa, jotta lämpötilaerot tasautuisivat ja tästä aiheutuva kosteus poistuisi. Tarkastetaan virtaliitinmodulien oikosulkusiltojen toiminta. Tämä voidaan suorittaa joko toisiokoestuslaitteen tai johdintarkastuksen avulla VK61 Käyttöohje

33 3.2 Liityntöjen tarkastus Liitynnät tarkastetaan seuraavasti: Apujännitteen ja jännitepiirien suoja-automaattien tulee olla auki-asennoissa. Tarkastetaan kaikki virta- ja jännitemuuntajien piirit kojeiston piirikaavioiden mukaisesti: Virtamuuntajien maadoitus oikein? Virtamuuntajien napaisuus yhtenäinen? Virtamuuntajien vaihejärjestys oikein? Jännitemuuntajien maadoitus oikein? Jännitemuuntajapiirien napaisuus yhtenevästi ja oikein? Jännitemuuntajien vaihejärjestys oikein? Virtapiirin I 4 napaisuus oikein (jos käytössä)? Jännitepiirin U 4 napaisuus oikein (jos käytössä, esim. avokolmio- tai kokoojakiskojännite)? Jos laitteen toisiokoestuksessa käytetään koestuskytkintä, tulee myös sen oikea toiminta tarkastaa. Koestuksessa tulee noudattaa erikoista huolellisuutta, jos koestuskytkin on virtapiireissä. Tällöin tulee varmistua että kun kytkin on koestus asennossa, tulee virtamuuntajapiirien olla oikosuljettuina. Suojarelekotelossa olevien liitinmodulien virtapiirien oikosulkutoiminta tulee koestaa. Tämä voidaan suorittaa ohmi-mittarilla tai muulla käyttöön soveltuvalla koestuslaitteella. Tulee varmistua että koestusta ei suoriteta väärin eli galvaaninen yhteys muodostuisi riviliittimien oikosulkusilloilla tai virtamuuntajien kautta. Poistetaan etulevy. Irroitetaan lattakaapeli tulo-/lähtömodulilta, jossa virranmittauspiirit sijaitsevat (edestä katsottuna oikeanpuolimmainen kortti, 1 / 3 kotelossa katso kuva 3-3 korttipaikassa 19, 1 / 2 kotelossa katso kuva 3-4 korttipaikka 33) ja korttia vedetään ulos sen verran, että yhteys liitinmoduliin katkeaa. Kotelon liitinmodulien puolelta koestetaan jokainen virtapiiripari. I/O-kortti työnnetään takaisin paikoilleen. Lattakaapeli asennetaan varovasti takaisin liittimeensä. Tulee olla varovainen että liitinnastat eivät väänny! Liiallista voimaa ei saa käyttää! Kotelon liitinmodulien puolelta koestetaan jokainen virtapiiripari. Sijoitetaan etulevy takaisin ja kiinnitetään ruuvein. Kytketään tasavirtamittari apujännitepiiriin alueelle 2,5 A... 5 A. Kytketään apujännitesuoja-automaatti kiinni, tarkastetaan jännitetaso ja jännitteen napaisuus suojan liittimiltä. Mitatun virran tulee vastata laitteen lepovirtatasoa. Kun apujännite kytketään hypähtää osoitin aluksi korkeammalle johtuen kondensaattoreiden varautumisesta. Avataan apujännitesuoja-automaatti. Kytketään jännitemuuntajapiirien suojakytkin kiinni. Tarkastetaan kiertokentän suunta laitteen liittimiltä. Avataan jännitemittauspiirien ja apujännitesyötön suoja-automaatit. Tarkastetaan katkaisijan laukaisupiirit. Tarkastetaan katkaisijan kiinniohjauspiirit. Tarkastetaan ohjaus- ja merkinantopiirit eri laitteiden välillä. 7VK61 Käyttöohje 189

34 3 Asennus ja käyttöönotto Tarkastetaan merkinantopiirit. Tarvittavat suojakytkimet ohjataan kiinni VK61 Käyttöohje

35 3.3 Käyttöönotto 3.3 Käyttöönotto VAROITUS! Varoitus vaarallisista jännitteistä toimittaessa sähköisten laitteiden kanssa. Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Tuotetta saa käsitellä vain koulutettu henkilöstö. Heidän tulee olla perehtyneinä tämän käyttöohjeen varoituksiin ja turvallisuusohjeisiin, sekä kaikkiin muihin turvallisuuteen liittyviin ohjeisiin ja kansallisiin määräyksiin sekä käytössä oleviin toimintatapoihin. Ennen muiden liityntöjen suoritusta laite tulee olla liitettynä sähköaseman maadoitusverkkoon. Vaarallisia jännitteitä voi esiintyä jännitemuuntaja-, mittaus- tai koestuspiireissä. Vaikka apujännite olisikin pois kytkettynä, voi laitteessa esiintyä yhä vaarallisia jännitteitä kondensaattoreihin varautuneina. Apujännitteen poiskytkemisen jälkeen tulee odottaa vähintään 10 s ennen kuin apujännite voidaan kytkeä takaisin. Tämä taukoaika mahdollistaa laitteen täydellisen uudelleen käynnistymisen ennen takaisin päälle kytkentää. Teknisissä tiedoissa ilmoitettuja raja-arvoja ei saa ylittää myöskään koestusten ja käyttöönoton aikana. Koestettaessa suojaa toisiokoestuslaitteilla, tulee varmistua että suojalle ei ole kytkettynä muita ulkoisia mittausjännitteitä ja että katkaisijan kiinni- ja aukiohjauspiirit ovat lukittuneina, muussa tapauksessa seurauksena voi olla odottamattomia toimintoja. VAARA! Vaarallisia jännitteitä syntyy jos käytössä olevan virtamuuntajan toisiopiiri avataan. Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Virtamuuntajien toisiopiirit täytyy oikosulkea, ennen kuin suojan virtapiirejä voidaan avata. Käyttöönoton yhteydessä tulee kytkinlaitteelle suorittaa ohjaustoimenpiteitä. Toimintakokeita suoritettaessa tulee varmistua että niistä ei aiheudu vaaraa. Näillä kokeilla ei suoriteta käyttöteknisiä tarkastuksia. 7VK61 Käyttöohje 191

36 3 Asennus ja käyttöönotto VAROITUS! Vaaratilanteet jotka voivat syntyä väärin suoritetuista ensiökokeista. Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Ensiökoestukset saa suorittaa ainoastaan tehtävään koulutettu henkilökunta, joka on perehdytetty suojausjärjestelmien käyttöönottoon, kytkinkojeiston käyttöön ja turvallisuusohjeisiin ja -määräyksiin (kytkennät, maadoitus, jne.) Testitila / Tiedonsiirron esto Määrittely käyttöön ja pois käytöstä Jos laite on kytketty ulkoiseen ohjausjärjestelmään, voidaan tiedonsiirtoon vaikuttaa käytössä olevan protokollan ominaisuuksien mukaisesti (katso taulukko "Protokollista riippuvat toiminnat" Liitteessä A.5). Testikäytössä Test mode välittää SIPROTEC 4 laite merkinannot ohjausjärjestelmään varustettuna ylimääräisellä testibitillä, jonka avulla koestusinformaatio voidaan erottaa verkon todellisista häiriötiedoista. Lisäksi päälle voidaan kytkeä tiedonsiirron esto, jolloin koestustilanteessa ei merkinantoja välitetä järjestelmäväylään. SIPROTEC 4 Järjestelmäkäyttöohjeessa (tilausnumero E50417-H1176-C151) on kuvattu kuinka testaustila ja tiedonsiirron esto määritellään käyttöön ja pois käytöstä. Käytettäessä DIGSI ohjelmistoa tulee huomioida että ohjelmisto täytyy olla Online tilassa jotta testitoiminnat olisivat käytettävissä Ajantahdistus Jos ajantahdistuksessa käytetään ulkoista lähdettä tulee koko järjestelmä tarkastaa (antennit, vastaanottimet) (katso kappale 4 kohta "Ajantahdistus"). Oikea toiminta (IRIG B, DCF77) voidaan todeta siten, että noin kolmen minuutin kuluttua ajantahdistusjärjestelmän päälle kytkennän jälkeen laite ilmaisee sisäisen kellon olevan tahdistettuna synchronized aktivoimalla Alarm Clock merkinannon. Taul Kellonaika No. Tilateksti Tila 1 Tahdistettu 2 SZ 3 ST 4 ST SZ 5 UG ST 6 UG Merkitys: UG ST SZ Tahdistamaton Aika sopimaton Aikavirhe Kesäaika 192 7VK61 Käyttöohje

37 3.3 Käyttöönotto Järjestelmäväylän tarkastus Yleistä Jos laitteella on järjestelmäväylä ja laite on liitetty sen avulla ulkoiseen ohjausjärjestelmään, voidaan DIGSI ohjelmistolla koestaa väylään siirrettävät merkinannot. Toimintaa ei saa käyttää kojeiston ollessa käytössä. VAARA! Lähettämällä tai vastaanottamalla merkinantoja järjestelmäväylän kautta koestustoimintaa käyttäen, on kyseessä SIPROTEC laitteen ja ohjausjärjestelmän välinen todellinen tiedonvaihto. Aktivoimalla määrätyt toiminnat voivat katkaisijat tai erottimet ohjautua! Jos turvallisuusohjeita ei noudateta, voi seurauksena olla kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtava työtapaturma tai merkittävät materiaaliset vahingot. Kytkinlaitteet kuten katkaisijat ja erottimet, voidaan koestaa täten vain käyttöönoton yhteydessä. Toimintoja ei saa koestaa missään olosuhteissa testaustoiminnalla kojeiston ollessa käytössä lähettämällä tai vastaanottamalla signaaleja järjestelmäväylän kautta. Ohje Kun hardware-testaustoiminta päätetään, suorittaa laite uudelleen käynnistyksen. Tällöin kaikki merkinantomuistit tyhjenevät. Merkinantomuistit tulee tarvittaessa lukea DIGSI ohjelmistolla ennen testausta. Väyläkoestus suoritetaan DIGSI ohjelmistolla Online-tilassa: Kaksoisklikataan Online hakemistoa, jolloin näyttöön tulevat laitteen käyttötoiminnat. Klikataan Test toimintaa näytön oikeanpuoleisessa ikkunassa. Kaksoisklikataan Generate indications toimintaa, jolloin näyttöön aukeaa dialogiikkuna Generate indications (katso seuraava kuva). Dialogi-ikkunan rakenne Merkinannot Indication sarakkeessa on esitetty kaikki merkinannot, jotka on määritelty matriisissa järjestelmäväylään meneviksi. Setpoint sarakkeessa voidaan määritellä merkinannon tila joka halutaan lähettää eteenpäin. Riippuen merkinannon tyypistä valittavissa on eri tilavaihtoehtoja (esim. message ON / message ). Klikkaamalla hiirellä kenttää aukeaa alasvetovalikko, josta haluttu arvo voidaan valita. 7VK61 Käyttöohje 193

38 3 Asennus ja käyttöönotto Kuva 3-20 Järjestelmäväylän testausikkuna: Merkinantojen aktivointi esimerkki Tilan muuttaminen Klikkaamalla hiirellä haluttua kenttää Action sarakkeessa kysyy ohjelma salasanaa No. 6 (hardware-testitila). Salasanan syöttämisen jälkeen voidaan merkinantoja välittää eteenpäin. Merkinanto lähetetään painamalla Send painiketta halutun merkinannon riviltä. Haluttu merkinanto on aktivoitu ja se voidaan lukea SIPROTEC 4 laitteen käyttöpäiväkirjasta ja ulkoisesta ohjausjäjestelmästä. Testitila on aktiivisena niin kauan aikaa kuin testaustoiminnan ikkuna on avattuna. Merkinantosuunnan koestus Kaikki informaatiot jotka lähetetään järjestelmäväylää pitkin ulkoiseen ohjausjärjestelmään, ovat koestettavissa valitsemalla Setpoint sarakkeesta merkinannon molemmat suunnat. Ennen koestuksen suoritusta tulee tarkastaa että ohjaustoimenpiteet voidaan suorittaa vaarattomasti (katso myös edellä oleva VAARA! kappale) Painetaan lähetyspainiketta halutulle informaatiolle ja tarkastetaan että se on siirtynyt ulkoiseen ohjausjärjestelmään ja saanut aikaan halutun toiminnan. Informaatiot jotka on tuotu suojalle binääristen tulojen kautta (ensimmäinen merkki > ) ilmaistaan vastaavasti ulkoisessa ohjausjärjestelmässä. Binääristen tulojen toiminnat koestetaan erikseen. Testaustilan päättäminen Testaustoiminta päätetään painamalla Close painiketta. Ikkunan sulkeutuessa laite ei ole välittömästi käytettävissä, koska se suorittaa uudelleen käynnistyksen. Ohjaussuunnan koestaminen Tiedot ohjaussuunnassa tulee lähettää kaukokäytöltä. Tällöin tarkastetaan että laite reagoi ohjaukseen oikein VK61 Käyttöohje