Bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyys
|
|
- Tuula Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Bulimian tunnistaminen ja somaattiset komplikaatiot Anna Keski-Rahkonen ja Aila Rissanen Bulimian eli ahmimishäiriön tunnistaminen on haaste käytännön lääkärille, koska oireilu pyritään usein salaamaan. Bulimian diagnostiikassa on hyödyllistä kiinnittää huomiota yleisimpiin bulimiaan liittyviin somaattisiin komplikaatioihin, mm. ruoansulatuskanavan oireisiin, kuukautishäiriöihin, hammaseroosioon, luiden haurastumiseen ja EKG-muutoksiin, sekä bulimian yhteydessä esiintyviin muihin mielenterveysongelmiin. Kirjoittajien oman selvityksen mukaan osalla suomalaisia bulimiapotilaita esiintyy lieviä elektrolyyttihäiriöitä, maksa-arvojen muutoksia sekä lievää trombosytoosia. Mikään laboratoriotutkimus ei kuitenkaan spesifisesti tunnista bulimiaa. Bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyys nuorten naisten keskuudessa on monien tutkimusten mukaan noin 1 %. Keskeisin riski-ikä on vuotta. Epätyypillistä tai osittaista ahmimishäiriötä sairastanee jopa % naisista. Miehillä bulimia on varsin harvinainen (van Hoeken ym. 1998). Suomessa bulimian esiintyvyyttä on tutkittu ainoastaan vuotiailla nuorilla, ja tässä joukossa bulimiaa todettiin 1.8 %:lla tytöistä ja 0.3 %:lla pojista (Kaltiala-Heino ym. 1999). Bulimia lienee merkittävästi alidiagnosoitu, koska se koetaan itse aiheutetuksi ja häpeälliseksi sairaudeksi ja koska siihen liittyy vahva taipumus parantua itsestään. Suomessa kliinisessä käytössä oleva ICD-10-järjestelmä (Psykiatrian luokituskäsikirja 1998) sisältää diagnoosit ahmimishäiriö ja epätyypillinen ahmimishäiriö. Näiden diagnostiset kriteerit on esitelty taulukossa 1. Merkittävä osa erikoissairaanhoidossa hoidettavista bulimiapotilaista ei täytä ahmimishäiriön kriteerejä oireilun taajuuden suhteen, vaikka he ajatuksiltaan ja asenteiltaan ovat selvästi»aitoja» buliimikkoja. Bulimian hoitoa on kuvattu tarkemmin toisaalla (Suokas ja Rissanen 1999, Practice Guideline for the Treatment of Patients With Eating Disorders 2000). Taulukko 1. Ahmimishäiriön diagnostiset kriteerit ICD-10:n mukaan (Psykiatrian luokituskäsikirja 1998). Ahmimishäiriö (F50.2) A. Toistuvia ylensyömisjaksoja, jolloin potilas nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa, vähintään kahdesti viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan. B. Syöminen hallitsee ajattelua pakonomaisesti. C. Syömisen lihottavien vaikutusten vastustaminen jollakin tai joillakin seuraavista tavoista: itse aikaan saatu oksentelu, ulostuslääkkeiden väärinkäyttö, ajoittainen syömättömyys, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäyttö. Ahmimishäiriöstä kärsivä diabetespotilas saattaa jättää insuliinin ottamatta. D. Potilas ajattelee olevansa liian lihava ja pelkää lihomista. Tämä johtaa usein alipainoisuuteen. Epätyypillinen ahmimishäiriö (F50.3) Häiriötä, jotka vastaavat joiltakin piirteiltään ahmimishäiriötä, mutta joiden kliininen kokonaiskuva ei täytä tämän diagnoosin kriteerejä. Yleisimmin kyseessä on normaalipainoinen tai jopa ylipainoinen henkilö, jolla on tyypillisiä ylensyömisen jaksoja, joita seuraa oksentelu tai ulostuslääkkeitten käyttö. On myös tavallista, että osa oireista esiintyy depressiivisten oireitten yhteydessä. Bulimiapotilaan elämä on noidankehä, joka muodostuu painon tarkkailusta ja ahminnasta. Ahmintaruoat ovat usein epäterveelliseksi koettuja. Ahmintaan liittyy häpeää, salailua tai itseinhoa. Ahmittuaan potilas yrittää normaalistaa Duodecim 2000; 116:
2 tilanteen kiristämällä ruokavaliotaan tai turvautumalla erilaisiin kompensaatiokeinoihin, joista tavallisimmat on lueteltu taulukossa 1. On erityisen tärkeää huomata, että kaikki bulimiapotilaat eivät oksentele; ahmintoja voi yrittää korvata myös paastoamalla ja liikkumalla runsaasti. Psykiatrisessa DSM-IV-tautiluokituksessa (Diagnostic and statistic manual of mental disorders 1994) bulimia jaetaankin vatsantyhjennystyyppiin (purging) ja paasto-liikuntapainotteiseen tyyppiin (non-purging). Muuna kompensaationa potilaat voivat käyttää epäasianmukaisesti lääkkeitä (mm. laksatiivit, diureetit, orlistaatti, kilpirauhashormoni, oksetussiirappi), laihdutusvalmisteita ja luontaistuotteita. Eräät potilaat turvautuvat laihtuakseen ruoan pureskeluun ja pois sylkemiseen, märehtimiseen, liialliseen saunomiseen tai pitkitettyyn imetykseen. Toisinaan bulimiapotilaat turvautuvat plastiikkakirurgisiin leikkauksiin saavuttaakseen vartaloihanteensa. Myös osa anoreksiapotilaista ahmii ja oksentaa. Lihavan ahmimishäiriö (binge eating disorder, BED) poikkeaa bulimiasta siten, että ahmintoja ei kompensoida. Tämä johtaa ylipainoisuuteen ja yleensä metabolisen oireyhtymän tyyppisiin liitännäissairauksiin. Hyvä anamneesi johtaa oikeille jäljille Bulimiapotilaat ovat aluksi yleensä fyysisesti terveitä, mutta käytetyt laihdutus- ja tyhjennyskeinot voivat vähitellen aiheuttaa somaattisia ongelmia. Bulimian diagnosointi on haasteellista: jopa puolet syömishäiriötapauksista jää tunnistamatta perusterveydenhuollossa (Whitehouse ym. 1992). Monet bulimiapotilaat hakeutuvat lääkärille epämääräisten vatsavaivojen, gynekologisten vaivojen tai psyykkisten ongelmien vuoksi (Ogg ym. 1997) mutta jättävät syömishäiriön mainitsematta. Häpeä oireesta ja pelko vähättelevästä tai tuomitsevasta suhtautumisesta aiheuttaa salailua. Usean vuoden diagnostinen viive on tavallinen. Paras tapa diagnosoida bulimia onkin saada potilas itse kertomaan oireestaan. Aloittamalla laihduttamista, ruokatottumuksia, viime päivien ruokavaliota ja painon vaihteluita koskevilla kysymyksillä voi hienovaraisesti päästä lähestymään tätä arkaa aihetta. Taulukossa 2 on esitetty ehdotus tällaisiksi kysymyksiksi. Ne on erityisen tärkeä esittää, kun potilas valittaa epämääräisiltä kuulostavia vaivoja. Lääkärin ymmärtävä, empaattinen ja tuomitsematon suhtautuminen potilaan oireeseen on ensiarvoisen tärkeää ja luo pohjan onnistuneelle hoidolle. Hyvä anamneesi auttaa myös välttämään kalliita ja tarpeettomia lisätutkimuksia. Ruoansulatuskanavan ongelmia Bulimiapotilaat valittavat usein ummetusta, toiminnallisia vatsaoireita, turvotusta ja kipua aterioiden tai ahmintojen jälkeen. Bulimiapotilailla on kuvattu mahan hidastunutta tyhjenemistä. Stimuloivien laksatiivien jatkuva käyttö voi johtaa suolen hermotuksen degeneraatioon ja krooniseen ummetukseen, joka puolestaan ylläpitää riippuvuutta ulostuslääkkeistä. Vetinen ulostus voi ärsyttää suolta ja aiheuttaa verenvuotoja peräsuolesta (Carney ja Andersen 1996). Oksenteluun saattaa liittyä refluksisairautta, esofagiittia, ruokatorven limakalvomuutoksia ja verenvuotoa, jopa ruokatorven puhkeamista. Myös maha- ja pohjukaissuolihaavoja sekä mahalaukun laajenemista ja puhkeamista on kuvattu. Oksentelijan sylkirauhaset voivat suurentua»hamsterimaisesti», ja turvotusta sattaa esiintyä muuallakin. Oksenteluun voi liittyä myös kasvojen punoitusta, kirjavuutta tai petekioita. Ulostuslääkkeiden väärinkäyttäjillä esiintyy usein runsaasti pigmenttiläikkiä iholla: kasvojen alueella nämä voivat olla hyvinkin silmiinpistäviä. Oksentelun yhteydessä tavataan myös iholeesioita yökkäyksen laukaisuun käytetyn sormen selkäpuolella. Moni potilas kuitenkin oppii oksentamaan spontaanisti. Bulimiapotilaitten on usein vaikea tuntea normaalia kylläisyyttä ruokailun lopussa. Heillä on todettu aterian jälkeen pienempiä kolekystokiniinipitoisuuksia veressä ja vähäisempää kylläisyyden tunnetta kuin terveillä verrokeilla (Geracioti ja Liddle 1988). Masennuslääkitys korjaa tilannetta. Kolekystokiniini välittää hypotalamuksessa kylläisyyden tunnetta A. Keski-Rahkonen ja A. Rissanen
3 Taulukko 2. Syömishäiriöitä seulovia kysymyksiä (Morgan ym. 1999). Yritätkö oksentaa, jos tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen? Huolestuttaako sinua ajatus, ettet enää pysty hallitsemaan syömisesi määrää? Oletko laihtunut yli viisi kiloa viimeisten kolmen kuukauden aikana? Uskotko olevasi liian lihava, vaikka olisit muitten mielestä liian laiha? Hallitseeko ruoka mielestäsi elämääsi? Kaksi kyllä-vastausta viittaa mahdolliseen syömishäiriöön ja lisäselvittelyn tarpeeseen. Bulimia ja hampaat Hapan oksennus vahingoittaa hammaskiillettä. Hammasvauriot ovat yleisiä pitempään bulimiaa sairastaneilla. Aluksi hampaan pinta muuttuu epätavallisen sileäksi luonnollisten uurteiden tasoittuessa. Hammaspaikat saattavat muuttua ulkoneviksi ja säröillä. Vähitellen dentiini alkaa kuultaa kiilteen läpi, hampaat kellastuvat. Äärimmillään hammas voi mennä kuolioon. Tyypillistä edenneille hammasmuutoksille on etuhampaiden lyheneminen ja terävöityminen, joka saattaa muuttaa purentaa. Vihlonta ja lämpöarkuus on tavallista. (McComb 1993, Rytömaa ym. 1996). Gynekologisia ongelmia Jopa 95 % normaalipainoisista bulimiapotilaista kärsii kuukautishäiriöistä. Amenorreaa esiintyy noin 20 %:lla. Se on yleensä lievempi ja ohimenevämpi kuin anoreksiapotilailla (Copeland ym. 1995). Hormonaalisen ehkäisyn käyttö voi peittää amenorrean tai vuotohäiriöt. Syömishäiriön mahdollisuus on syytä huomioida lapsettomuus- ja vuotohäiriöpotilailla. Munasarjojen monirakkulataudista kärsivillä esiintyy enemmän poikkeavaa syömistä ja bulimiaa kuin verrokeilla (McCluskey ym. 1991). Kuukautishäiriöitten esiintyminen on liitetty siihen, että bulimiapotilaat pyrkivät ylläpitämään biologista normaalipainoaan pienempää painoa, joka silti voi olla normaalialueella (Weltzin ym. 1994). Bulimiapotilailla on kuvattu pienentyneitä luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuuksia ja harventuneita LH-pulsseja sekä niukasta gonadotropiinierityksestä johtuvaa follikkelin kypsymisen estymistä (Pirke ym. 1988). Osalla potilaista LH-eritys ja ovulaatio on normaalia (Treasure 1988). Ilmeisesti lyhytkestoinen ja lievä laihdutus ei suppressoi LH-eritystä yhtä voimakkaasti kuin anoreksia ja tiukka paasto; painon säännöstely kuitenkin saattaa aiheuttaa anovulatorisia kiertoja (Pirke ym. 1985). Syömishäiriöitten yhteydessä esiintyviä kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä on hiljattain käsitelty laajemmin kotimaisessa katsauksessa (Arojoki ja Anttila 2000). Osteoporoosi Osteoporoosin esiintyvyydestä bulimiapotilailla ei ole tietoa. Ensimmäisissä potilasmäärältään pienissä tutkimuksissa ei luuntiheydessä havaittu merkitseviä eroja bulimiapotilaitten ja terveiden verrokkien välillä (Newman ym. 1989). Myöhemmin on bulimiapotilailla havaittu pienempiä luuntiheysarvoja kuin terveillä (Newton ym. 1993, Andersen ym. 1995). Goebelin ym. (1999) aineistossa potilailla, joilla bulimiaa edelsi anoreksia tai jotka olivat edelleen alipainoisia, oli yleensä pienemmät luuntiheysarvot kuin muilla. Eniten liikkuvilla ja pisimpään ilman kuukautisia olleilla on todettu pienin luumassa (Andersen ym. 1995). Bulimiapotilailla on kuvattu hyperkortisolismia ja kortisolin erityksen poikkeavuuksia, joita on pidetty eräänä osteoporoosille altistavana tekijänä (Newton ym. 1993). Verenkiertoelimistön ongelmia Bulimiapotilaitten EKG on yleensä normaali. Runsaasti laihduttaneet, alipainoiset tai paljon oksentelevat voivat kärsiä bradykardiasta, ja elektrolyyttitasapainon häiriöistä kärsivillä saattaa esiintyä hypokalemian yhteydessä U-aaltoa, madaltuneita T-aaltoja, T-inversiota ja ST-segmentin laskua. Rytmihäiriöt ja jopa asystole ovat mahdollisia. Erityisesti hypokalemia aiheuttaa bulimiapotilaitten kuolemia. QT-ajan pitenemistä esiintyy joskus. Kuivumiseen voi liit- Bulimian tunnistaminen ja somaattiset komplikaatiot 1209
4 tyä hypotensiota. Lisäksi bulimiapotilailla tavataan mitraaliläpän prolapsia, mutta löydös on muutenkin väestössä yleinen ja yleensä kliinisesti merkityksetön (Carney ja Andersen 1996). Suomessa harvinainen oksetussiirapin väärinkäyttö voi aiheuttaa vaikeita sydänoireita ja yleistynyttä lihasheikkoutta. Bulimia ja mielenterveysongelmat Vakava masennustila on bulimiapotilaan tavallisin psyykkinen ongelma: sen elinaikainen esiintyvyys on eri tutkimusten mukaan % eli ainakin kolminkertainen normaaliväestöön nähden (Herzog ym. 1996). Ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, pakko-oireet ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat myös tavallisia, samoin persoonallisuushäiriöt, joista epävakaa persoonallisuus on yleisin diagnoosi (Herzog ym. 1996). Multiimpulsiivisuus mm. näpistely, itsetuhoisuus, seksuaalinen hillittömyys ja päihteiden väärinkäyttö liittyy usein vaikeahoitoiseen bulimiaan. Päihteiden väärinkäyttöä arvioidaan esiintyvän jopa puolella bulimiapotilaista. Kanadalaistutkimuksessa todettiin alkoholiriippuvuus kolmanneksella bulimiapotilaista ja liki puolella buliimikkojen vanhemmista (Garfinkel ym. 1995). Perheessä esiintyvää alkoholismia onkin pidetty eräänä bulimian riskitekijänä. Bulimiapotilaat ovat usein kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä. Poikkeavat laboratoriolöydökset Yhdysvaltalaisen tutkimuksen (Mitchell ym. 1983) mukaan liki 50 % bulimiapotilaista kärsi neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöistä oksentelun tai laksatiivien ja diureettien väärinkäytön vuoksi: hyponatremia todettiin 5 %:lla, hypokalemia 14 %:lla ja hypokloremia 24 %:lla. Metabolisesta alkaloosista kärsi aineistossa 27 % ja asidoosista 8 %. Elektrolyyttitasapainon häiriön vakavuus ei välttämättä korreloinut bulimiaoireilun vakavuuteen. Elimistön kokonaiskaliumvarastot voivat olla vajaat, vaikka seerumin kaliumpitoisuus olisikin normaali. Suurentuneet seerumin amylaasiarvot ovat tavallisia bulimiapotilailla. Ne johtuvat lähes poikkeuksetta amylaasin sylki-isoentsyymin määrän lisääntymisestä. Ilmiö on yhdistetty oksenteluun; pankreatiitissa haiman isoamylaasin osuus suurenee (Carney ja Andersen 1996). Bulimiapotilailla havaitaan joskus suurentuneita seerumin kreatiinikinaasiarvoja kuten anorektikoillakin. Ilmiö saattaa olla yhteydessä syömishäiriöön liittyvään pakkoliikuntaan, mutta sen syytä ei tunneta varmasti. Kuivuminen on melko yleinen ongelma, ja hematokriitti voi olla suurentunut. Bulimiapotilailla on kuvattu myös hypomagnesemiaa, hypokalsemiaa ja hypofosfatemiaa; seerumin urea-arvo on toisinaan lievästi suurentunut, kreatiniinipitoisuus on yleensä normaali (de Zwaan ja Mitchell 1993). Oma tutkimus Aineisto ja menetelmät. Retrospektiiviseen tutkimukseen valittiin HYKS:n psykiatrian poliklinikkaan vuoden pituiseen hoitotutkimukseen vuosina lähetetyt peräkkäiset DSM-III- R:n kriteerit täyttävät yli 15-vuotiaat bulimiapotilaat (n = 43). Potilaiden ikä oli keskimäärin 24.9 v (vaihteluväli v). Alkuperäisaineistosta karsittiin pois kaksi potilasta BED:n ja yksi somaattisen sairauden (LED) vuoksi. Potilaista 21 sai kaksoissokkoasetelmassa kahdeksan viikon ajan fluoksetiinia 60 mg x 1 ja 22 lumelääkitystä. Potilaat osallistuivat bulimian kognitiivis-behavioraaliseen hoito-ohjelmaan. Neljä potilasta keskeytti tutkimuksen. Tutkimuksessa tarkasteltiin hoidon alussa saatuja laboratoriotuloksia (taulukko 3). Ensimmäisellä laboratoriokäynnillä määritetyistä arvoista valittiin tarkasteltaviksi hemoglobiinipitoisuus, hematokriitti, valkosolumäärä, punasolujen keskitilavuus, seerumin natrium-, kalium-, kloridi- ja kreatiniinipitoisuus, ASAT, ALAT ja trombosyyttiarvot, koska niiden katsottiin edustavan helposti kaikkialla saatavia perustutkimuksia. Tulokset. Tässä aineistossa bulimiaan ei liittynyt anemisoitumista. Neljällä potilaalla valkosolumäärä oli x 10 9 /l (viitealue x 10 9 /l). Elektrolyytit olivat valtaosalla hoi A. Keski-Rahkonen ja A. Rissanen
5 Taulukko 3. Bulimiapotilaiden laboratoriolöydökset (n = 43). Keskiarvo Keskihajonta Vaihteluväli Viitealue Painoindeksi, kg/m Hemoglobiini, g/l Hematokriitti, % Punasolujen keskitilavuus, fl Valkosolumäärä, x 10 9 /l Seerumin natrium, mmol/l Seerumin kalium, mmol/l Seerumin kloridi, mmol/l Seerumin kreatiniini 1, µmol/l < 115 ASAT, U/l ASAT, U/l Trombosyyttimäärä, x 10 9 /l Määritetty 40 potilaalta. toon tulevista normaalit, mutta neljällä potilaalla seerumin kaliumpitoisuus oli pienempi kuin 3.7 mmol/l. Natriumarvot olivat kaikilla aineiston potilailla viitealueella ja kloridiarvot yhtä lukuun ottamatta kaikilla. ASAT-arvo oli yhdeksällä potilaalla yli 35 U/l. ALAT- ja kreatiniiniarvo olivat kaikilla normaalit. Aineiston potilaista viisi ei oksentanut lainkaan. Laksatiiveja ilmoitti käyttävänsä 13 potilasta. Diureettien käyttöä ei esiintynyt. Lievästi suurentuneet trombosyyttiarvot todettiin 16 potilaalla. Pohdinta Bulimiapotilaat ovat laboratoriotutkimusten perusteella Suomessa varsin terveitä. Oman selvityksemme potilailla esiintyi varsin vähän poikkeavia laboratorioarvoja; valitettavasti seerumin amylaasi- ja kreatiinikinaasiarvoja ei tutkittu. Elektrolyyttien seuranta on selvityksemme mukaan tarpeen etenkin oireilun ollessa runsasta, koska elektrolyyttihäiriöihin liittyy merkittäviä riskejä. Potilaittemme elektrolyyttihäiriöt olivat kuitenkin lieviä. Kirjallisuudesta ei löydy aiempia mainintoja bulimiapotilaitten lievästä trombosytoosista, joka kuitenkin oli aineistossamme melko yleinen löydös. Potilailla havaittu trombosytoosi oli hyvin lievä ja siksi käytännössä merkityksetön. Lopuksi Mikään yksittäinen laboratoriotutkimus ei toistaiseksi tunnista spesifisesti bulimiaa. Monet ahmimishäiriötä sairastavat hakeutuvat kuitenkin lääkäriin erilaisten ruumillisten vaivojen vuoksi. Siksi erityisesti nuorten naisten kuukautishäiriöihin ja laihduttamiseen liittyviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota ja tehtävä herkästi tarkentavia kysymyksiä mahdollisen syömishäiriön toteamiseksi. Kirjallisuutta Andersen AE, Woodward PJ, LaFrance N. Bone mineral density of eating disorder subgroups. Int J Eat Disord 1995;18: Arojoki M, Anttila L. Syömishäiriöt, laihuus ja hedelmättömyys. Duodecim 2000;116: Carney CP, Andersen AE. Eating disorders: guide to medical evaluation and complications. Psych Clin North Am 1996;19: Copeland PM, Sacks NR, Herzog DB. Longitudinal follow-up of amenorrhea in eating disorders. Psychosom Med 1995;57: de Zwaan M, Mitchell JE. Medical complications of anorexia nervosa and bulimia nervosa. Kirjassa: Kaplan AS, Garfinkel PE, toim. Medical issues and the eating disorders: the interface. New York: Brunner/Mazel eating disorder monograph series, 1993, s Diagnostic and statistic manual of mental disorders, 4. painos. Washington: American Psychiatric Association, Garfinkel PE, Lin E, Goering P, ym. Bulimia nervosa in a Canadian sample: prevalence and a comparison of subgroups. Am J Psychiatry 1995;152: Geracioti TD, Liddle RA. Impaired cholecystokinin secretion in bulimia nervosa. N Engl J Med 1988;319: Goebel G, Schweiger U, Krüger R, Fichter MM. Predictors of bone mineral density in patients with eating disorders. Int J Eat Disord 1999; 25: Herzog DB, Nussbaum KM, Marmor AK. Comorbidity and outcome in eating disorders. Psychiatr Clin North Am 1996;19: Bulimian tunnistaminen ja somaattiset komplikaatiot 1211
6 Kaltiala-Heino R, Rissanen A, Rimpelä M, Rantanen P. Bulimia and bulimic behavior in middle adolescence: more common than thought? Acta Psychiatr Scand 1999;100:33 9. McCluskey S, Evans C, Lacey JH, Pearce JM, Jacobs H. Polycystic ovary syndrome and bulimia. Fertil Steril 1991;55: McComb RJ. Dental aspects of anorexia nervosa and bulimia nervosa. Kirjassa: Kaplan AS, Garfinkel PE, toim. Medical issues and the eating disorders: the interface. Brunner/Mazel eating disorder monograph series. New York: 1993, s Mitchell JE, Pyle RL, Eckert ED, Hatsukami D, Lentz R. Electrolyte and other physiological abnormalities in patients with bulimia. Psychol Med 1983;13: Morgan JF, Reid F, Lacey JH. The SCOFF questionnaire: assessment of a new screening tool for eating disorders. BMJ 1999;319: Newman MM, Halmi K. Relationship of bone density to oestradiol and cortisol in anorexia nervosa and bulimia. Psychiatry Res 1989; 29: Newton JR, Freeman CP, Hannan WJ, Cowen S. Osteoporosis and normal weight bulimia nervosa which patients are at risk? J Psychosom Res 1993;37: Ogg EC, Millar HR, Pusztai EE, Thom AS. General practice consultation patterns preceding diagnosis of eating disorders. Int J Eat Disord 1997;22: Pirke KM, Dogs M, Fichter MM, Tuschil RJ. Gonadotrophins, oestradiol, and progesterone during the menstrual cycle in bulimia nervosa. Clin Endocrinol 1988;29: Pirke KM, Ulrich S, Lemmel W, Krieg JC, Berger M. The influence of dieting on the menstrual cycle of healthy young women. J Clin Endocrinol Metab 1985;601: Practice Guideline for the Treatment of Patients With Eating Disorders (Revision). Am J Psychiatry 2000;157 Suppl 1:1 39. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10, psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Rauma: Stakes Rytömaa I, Järvinen V, Kanerva R, Heinonen OP. Bulimiapotilaiden hammasmuutokset. Duodecim 1996;112:693. Suokas J, Rissanen A. Syömishäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Treasure JL. The ultrasonographic features in anorexia nervosa and bulimia nervosa: a simplified method of monitoring hormonal states during weight gain. J Psychosom Res 1988;32: van Hoeken D, Lucas AR, Hoek HW. Epidemiology. Kirjassa: Hoek HW, Treasure JL, Katzman MA, toim. Neurobiology in the treatment of eating disorders. Chichester: Wiley, 1998, s Weltzin TE, Cameron J, Berga S, Kaye WH. Prediction of reproductive status in women with bulimia nervosa by past high weight. Am J Psychiatry 1994;151: Whitehouse AM, Cooper PJ, Vize CV, Hill C, Vogel L. Prevalence of eating disorders in three Cambridge general practices: hidden and conspicious morbidity. Br J Gen Pract 1992;42: ANNA KESKI-RAHKONEN, LL, sairaalalääkäri anna.keski-rahkonen@helsinki.fi AILA RISSANEN, dosentti, erikoislääkäri aila.rissanen@hus.fi HYKS:n psykiatrian klinikka PL 320, HYKS Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
7 Mitä opin 1. Vastaanotollesi tulee 17-vuotias lukiota käyvä nuori nainen, jonka paino on terveydenhoitajan mittaamana 72 kg ja pituus 164 cm. Hän kertoo olevansa vähän huolissaan painostaan, joka tuntuu nousevan muutaman kilon aina ennen kuukautisia: silloin joka paikkaa turvottaa. Kannattaisiko laihduttaa? Itse asiassa kuukautiset vähän reistailevat, mutta ehkäisypillereitä hän ei halua käyttää, koska ei varsinaisesti tarvitse nyt ehkäisyä. Äidin Diurex-pillerit ovat kuitenkin tuoneet apua turvotuksiin. Voisiko niitä saada? Miten reagoit? a) Kirjoitat Diurex-reseptin ja pääset potilaasta nopeasti eroon. Ylimääräinen tauko sujuu rattoisasti kahvihuoneessa, olitkin jo sen tarpeessa. b)»diureetit eivät tässä vaivassa ole tarpeen, mutta lievää ylipainoa kannattaisi ehkä hoitaakin, onhan se terveysriski. Kannattaisikohan sinun lähteä Painonvartijoihin tai muuten pudottaa muutama kilo.» c)»älä nyt itseäsi ja asioitasi murehdi, olet ihan mukavan näköinen ja sopivan painoinen. Ulkonäkömurheet kuuluvat ikääsi, mutta kyllä ne menevät ohi. Hankipa vaikka jokin kiva harrastus ja lakkaa tarkkailemasta itseäsi niin kovasti.» d)»ööööö tuota laihdutatkos sinä? Syötkö koululounasta? Mitä olet syönyt viime päivinä? 2. Edellä mainittu nuori nainen on pyörtynyt lenkkeiltyään helteellä ja on nyt tuotu nesteytettäväksi aluesairaalaan. Laboratoriovastauksissa kaikki on melko normaalia, paitsi että EKG:ssä on hiven U- aaltoa ja seerumin kaliumpitoisuus on 3.2 mmol/l. Potilas vaikuttaa hyväkuntoiselta. Miten reagoit? a) Kysyt potilaalta lakritsin, diureettien ja laksatiivien käytöstä. Potilas näyttää hämmentyneeltä, ja tunnet olosi epämukavaksi. b) Saat asiaa kysyessäsi tietää potilaan käyttävän joskus Diurexia kuukautisia edeltäviin turvotuksiin, ja kehotat potilasta lopettamaan lääkkeen käytön. c) Koska tippapussi on jo tyhjä ja potilas ihan virkeä, annat mukaan Durekal-reseptin ja käsket kontrolloimaan kaliumarvon viikon päästä terveyskeskuksessa. d) Akuuttihoito-oppaassa lukee, että hypokalemia voi liittyä anoreksiaan. Potilaasi on kuitenkin pikemminkin hieman pyöreä, joten ei hätää. Kotiutat hänet. 3. Ammattikorkeakoulussa opiskeleva avoliitossa asuva 26-vuotias nuori nainen tulee vastaanotollesi ja kertoo huolestuneena kuukautistensa jääneen pois useita kuukausia sitten, vaikka pariskunta toivoisi lasta. Ehkäisykin on jätetty puoli vuotta sitten pois, mutta kotiraskaustestin tulokset ovat toistuvasti olleet negatiivisia. Valmistuminen tradenomiksi lähestyy ja elämä on hyvin kiireistä. Potilas vaikuttaa mukavalta, normaalijärkiseltä ja normaalipainoiselta. Mitä teet? a) Lähetät potilaan vielä varmuuden vuoksi raskaustestiin. Mikäli tulos on negatiivinen, kehotat palaamaan asiaan parin kuukauden päästä, mikäli vuodot eivät käynnisty itsekseen. b) Gynekologia ei sisälly erityisosaamiseesi, joten lähetät potilaan spesialistille. c) Koska gynekologinen status on normaali, teetät kaikki hormonimääritykset, mitä laboratoriokäsikirjasta löydät. Kaikki on normaalia. Toteat amenorrean johtuvan stressistä. Mietit epämääräisesti lapsettomuustutkimusten aiheita ja pyydät potilasta palaamaan asiaan puolen vuoden kuluttua, mikäli raskautta ei kuulu. d) Koska gynekologinen status on normaali, kysyt, onko potilas viime aikoina laihtunut tai laihduttanut. Oikeat vastaukset sivulla
Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS
Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie Päämäärätietoinen Johdonmukainen Viettelevästi johdatteleva Where Is the Body? Sooma
LisätiedotCase 1. Hammaslääketieteen opiskelijoiden psykiatrian kurssi Kevät 2014
Hammaslääketieteen opiskelijoiden psykiatrian kurssi Kevät 2014 Case 1 Toimit YTHS:ssa hammaslääkärinä. Maija, 24-vuotias sosiologian opiskelija saapuu vastaanotollesi hammastarkastukseen. Hän on viimeksi
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotJaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS
LisätiedotSyömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4
Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat
LisätiedotSCOFF - syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula -
SCOFF syömishäiriötyyppisen käyttäytymisen seula Suomen koulu, nuoriso ja opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen kevätkokous 23.4.2009 Lea Hautala, TtM, TY, nuorisopsykiatrian yksikkö leahau@utu.fi SISÄLTÖ
LisätiedotSairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotSyömishäiriöt ja tyypin I diabetes. Suoma Saarni, Kirsi Pietiläinen ja Aila Rissanen
Katsaus Suoma Saarni, Kirsi Pietiläinen ja Aila Rissanen Anoreksia ja bulimia ovat nuorten naisten keskuudessa verrattain yleisiä sairauksia. Tuoreimpien tutkimusten mukaan syömishäiriöt ovat diabeetikkotytöillä
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotURHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT
URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset
LisätiedotNUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksiaan sairastuneiden kokemuksia
NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksiaan sairastuneiden kokemuksia Elisa Parkkasaari & Susanna Slunga Hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyö Terveydenhoitotyö Terveydenhoitaja (AMK) KEMI 2012 TIIVISTELMÄ Tekijät:
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
LisätiedotMOISION SAIRAALAN OS. 4:N SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITOMALLI
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI MOISION SAIRAALAN OS. 4:N SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITOMALLI Haponen Arja Valtonen Ulla 2006 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Psykiatrian tulosyksikkö 19.4.2006 SYÖMISHÄIRIÖPOTILAAN
LisätiedotHedelmättömyys määritellään tilaksi, jossa
Katsaus Syömishäiriöt, laihuus ja hedelmättömyys Minna Arojoki ja Leena Anttila Syömishäiriöt ja hedelmättömyysongelmat ovat lisääntyneet länsimaissa. Syömishäiriöihin tiedetään liittyvän kuukautiskierron
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotKeskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi
POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt
LisätiedotLASTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO JA SEURANTA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2006 2009
LASTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO JA SEURANTA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA 2006 2009 Pia Hänninen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotHullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille
Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,
LisätiedotSyömishäiriöt ohimenevä kiusa vai ikuinen riesa?
Anna Keski-Rahkonen SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA Syömishäiriöt ohimenevä kiusa vai ikuinen riesa? Noin 7 % suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30. ikävuottaan. Laihuushäiriön esiintyvyys
LisätiedotNäkökulmia anoreksian ja bulimian esiintyvyyteen ja riskitekijöihin
Näkökulmia anoreksian ja bulimian esiintyvyyteen ja riskitekijöihin Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2001;117(8):863-868 Anna Keski-Rahkonen, Hans Wijbrand Hoek ja Janet Treasure Katsaukset Anoreksian
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotSyömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.
Syömishäiriöt Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema 16.5.2017 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 1 Sisältö Syömishäiriöt Anoreksia Nervosa Bulimia Nervosa Ahmimishäiriö
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Kermanvärinen tai vaaleanruskea hieno jauhe, jolla tunnusomainen vaniljan tuoksu.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Resonium jauhe oraalisuspensiota/peräruiskesuspensiota varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Natriumpolystyreenisulfonaatti 99,934 g/100 g jauhetta Täydellinen
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖ EI KYSY IKÄÄ
SYÖMISHÄIRIÖ EI KYSY IKÄÄ Opas aikuisten syömishäiriöistä perusterveydenhuollon henkilöstölle Hanna Peltonen SYÖMISHÄIRIÖ EI KYSY IKÄÄ Opas aikuisten syömishäiriöistä perusterveydenhuollon henkilöstölle
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa
Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET
SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotAnorexia nervosa Somatisk vårdv 05.06 2007
Anorexia nervosa Somatisk vårdv 05.06 2007 Bodil Eriksén-Neuman Huomautukset Laihuushäiri iriön n perimmäisi isiä syitä ei ole selvitetty. Kuitenkin on saatu lisää ääntyvästi todisteita siitä,, että toisiinsa
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotHENKEÄ UHKAAVAN ANOREKSIAN TUNNISTAMINEN JA SOMAATTINEN HOITO
HENKEÄ UHKAAVAN ANOREKSIAN TUNNISTAMINEN JA SOMAATTINEN HOITO Nelli Pajamäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Marraskuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotSyömishäiriöiden diagnostiikka ja hoito TAYS:n sisätautien klinikassa. Sirkku Tulokas Tuula Laasanen
Syömishäiriöiden diagnostiikka ja hoito TAYS:n sisätautien klinikassa Sirkku Tulokas Tuula Laasanen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2002 SYÖMISHÄIRIÖIDEN
LisätiedotEpätyypilliset syömishäiriöt FinnTwin16-aineiston nuorilla naisilla. Pro gradu-tutkielma
Epätyypilliset syömishäiriöt FinnTwin16-aineiston nuorilla naisilla Pro gradu-tutkielma Vilma-Lotta Lehtokari Ravitsemustieteen osasto Elintarvike- ja ympäristötieteen laitos Helsingin yliopisto Marraskuu
LisätiedotKustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan
Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotOfev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSyömishäiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa
Tieteessä katsaus Jaana Suokas dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, syömishäiriöklinikka erikoistutkija THL Kansallisen syömishäiriöiden Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja 2014
LisätiedotMitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?
Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä
LisätiedotOPAS SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN AIKUISEN TUNNISTAMISEKSI
OPAS SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN AIKUISEN TUNNISTAMISEKSI Mari Kärnä ja Riikka Tuominen Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotSyömishäiriöt. Aila Rissanen
Syömishäiriöt Aila Rissanen Aila.Rissanen@hus.fi SYÖMISHÄIRIÖT Poikkeava suhtautuminen syömiseen, ruokaan ja omaan painoon Anorexia nervosa (
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotSyömishäiriöt urheilijoilla
Syömishäiriöt urheilijoilla Tietoa valmentajille Pia Charpentier SYÖMISHÄIRIÖT URHEILIJOILLA... 3 MITÄ SYÖMISHÄIRIÖT OVAT?... 3 ESIINTYVYYS... 3 MIKSI VALMENTAJAN ON HYVÄ TIETÄÄ SYÖMISHÄIRIÖISTÄ?... 4
Lisätiedot(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotKOIN SEN OLEVAN ÄLYKKÄIDEN TYTTÖJEN SAIRAUS
KOIN SEN OLEVAN ÄLYKKÄIDEN TYTTÖJEN SAIRAUS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, 3.11.2010 Elina Lampikoski OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKaaos vai käytettävyys
Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotNuorten syömishäiriöt - puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen
Nuorten syömishäiriöt - puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen 29.9.2017 Minna Aaltonen Lastentautien erikoislääkäri, LT Lasten ja nuorten klinikka TYKS VSSHP Puuttuminen kun havaitset sairastuneen lapsen/nuoren,
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotLotta Karvonen SYÖMISHÄIRIÖT VERKKOMATERIAALIN TUOTTAMINEN DECIBEL.FI- SIVUSTOLLE
Lotta Karvonen SYÖMISHÄIRIÖT VERKKOMATERIAALIN TUOTTAMINEN DECIBEL.FI- SIVUSTOLLE Sosiaali- ja terveysala 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Lotta Karvonen Opinnäytetyön
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotTytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu
Anni, Iina, Reea ja Jutta Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu puhutteluun Ellie ja Nadine menevät
LisätiedotSyömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten. Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus. Katsaus. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus
Katsaus VEERA POHJOLAINEN JA HASSE KARLSSON Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Syömishäiriöt ovat pääosin nuorten naisten vakavia sairauksia, joihin liittyy kroonistumisen uhka ja jopa yli 15 %:n kuolleisuus.
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotSyömishäiriöt. (Tiina Pystynen)
Syömishäiriöt (Tiina Pystynen) Taustaa Syömishäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä: ne ovat naisilla huomattavasti yleisempiä kuin miehillä, mutta niiden yleisyys miehillä on myös saatettu arvioitu
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutuspäivä Tiina Koskela-Koivisto LL erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede
Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 4.3.2019 Tiina Koskela-Koivisto LL erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede Monirakkulainen munasarja-oireyhtymä Monimuotoinen, yleinen
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotUsein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista
Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotMikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen
ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. LAXOBERON 7,5 mg/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI LAXOBERON 7,5 mg/ml tipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml tippoja sisältää natriumpikosulfaattia 7,5 mg. Apuaineet, ks. 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotMilloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka
Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotLapseton pari terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Tuire Saloranta, tkl Vantaa
Lapseton pari terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Tuire Saloranta, tkl Vantaa Mikä on yleislääkärin alkuarviossa olennaista? Tavoitteet Naisen osalta? Miehen
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotMLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt
MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä syömishäiriöillä tarkoitetaan? Mielenterveyden häiriöitä, jotka alkavat usein nuoruusiässä murrosiän
Lisätiedot