LASTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO JA SEURANTA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA
|
|
- Aili Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO JA SEURANTA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA Pia Hänninen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010
2 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentautien klinikka HÄNNINEN PIA: LASTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO JA SEURANTA TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENTAUTIEN KLINIKASSA VUOSINA Kirjallinen työ, 20 s. Ohjaaja: dosentti Taina Arvola Joulukuu 2010 Avainsanat: anoreksia nervosa, laihtuminen, syömishäiriöpoliklinikka Tiivistelmä Lähtökohdat Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan syömishäiriöpotilaiden määrä on kasvanut vuosina Tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko uudet lähetteet lisääntyneet vai seurataanko potilaita aiempaa kauemmin. Lisäksi tutkittiin, minkälaista hoitoa potilaat seuranta-aikanaan saavat sekä minkälaisilla oireilla ja löydöksillä potilaat tulevat hoitoon ja mitä löydöksiä heillä on hoidon päättyessä. Menetelmät Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus, jonka tutkimusjoukkona ovat TAYS:n lasten syömishäiriöpoliklinikalle ajanjaksona tulleet potilaat (n = 144). Tiedonkäsittelyyn käytettiin Excel-taulukko- ja SPSS-ohjelmaa. Tulokset Vuosina uusia potilaita tuli hoitoon vuosittain suunnilleen yhtä paljon (vaihteluväli 32 39). Hoidon alkaessa yleisimmät oireet olivat laihtuminen, mielialanlasku ja väsymys. Yleisimmät laboratoriolöydökset olivat sekä hoidon alkaessa että hoidon päättyessä leukopenia, hypofosfatemia ja matala alkalinen fosfataasi. Seuranta-aikana 90 % potilaista kävi ravitsemussuunnittelijalla, 91 % lastentai nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja 78 % välikontrolleissa perusterveydenhuollossa. 12 % potilaista tarvitsi erikoissairaanhoidon seurantaa vielä 16 ikävuoden jälkeen TAYS:n sisätautiklinikassa. 64 % potilaista siirtyi perusterveydenhuollon jatkoseurantaan ja 17 prosentilla ei ollut lainkaan tarvetta somaattiselle jatkoseurannalle. Päätelmät Potilaita seurataan aiempaa kauemmin lasten syömishäiriöpoliklinikalla. Potilaat saivat moniammatillista hoitoa. Suurin osa potilaista siirretään jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon, tyypillisimmin kouluterveydenhuoltoon. Vain joka kymmenes potilas siirretään sisätautiklinikan jatkoseurantaan. 2
3 SISÄLLYS 1 Johdanto 4 2 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 7 3 Tutkimustulokset Potilaiden taustatiedot Lähettävä taho Oireet Tulovaiheen status- ja laboratoriolöydökset Seuranta-ajan hoito ja laboratoriokoepoikkeavuudet Lastenklinikan hoidon päättyminen ja somaattinen jatkoseuranta Status- ja laboratoriolöydökset hoidon päättyessä Diagnoosit hoidon aikana ja jatkoseuranta diagnoosiryhmittäin 15 4 Pohdinta 17 Lähteet 20 3
4 1 JOHDANTO Anoreksia nervosa on mielenterveydenhäiriö, jossa tyypillisesti oman ruumiinkoon kokeminen on vääristynyt. Siinä esiintyy lihomisen pelkoa ja alipainoisuutta. Bulimia nervosassa on mukana ajoittain myös ylensyöntiä ja oksentelua. Anoreksia nervosan ilmaantuvuus Euroopassa on lisääntynyt etenkin vuotiaiden naisten keskuudessa 1970-luvulle asti, jonka jälkeen se on pysynyt melko vakaana (Hoek 2006). Nykyään anoreksia nervosan vuotuinen insidenssi on 8 tapausta :ta henkilöä kohden ja bulimia nervosan 13 tapausta :ta henkilöä kohden. Anoreksia nervosan prevalenssi nuorilla naisilla on 0,3 % ja bulimia nervosan 1 %. Myös miehillä esiintyy syömishäiriöitä, mutta miesten syömishäiriöistä on tutkimuksia huomattavasti vähemmän. Anoreksia nervosan insidenssi miehillä on alle 1 tapaus :ta miestä kohden. (Hoek 2006.) Insidenssi on suurin vuotiaiden naisten keskuudessa (Hoek & van Hoeken 2003). Anoreksiapotilaat ovat keskimäärin 15-vuotiaita sairauden puhjetessa % anoreksiapotilaista on naisia. (Morris & Twaddle 2007.) Anoreksiaan ja bulimiaan liittyvä painon kontrolloiminen ja laihtuminen voivat johtaa moniin fysiologisiin muutoksiin kehossa, joista osa voi aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia ja osa johtaa jopa hengenvaarallisiin tiloihin. Neste- ja elektrolyyttitasapaino voivat häiriintyä. Tämä liittyy erityisesti tyhjentymiskäyttäytymiseen: muun muassa itse aiheutettuun oksentamiseen sekä ulostuslääkkeiden tai diureettien käyttöön. Seurauksena voi olla dehydraatio, hypokalemia, hyponatremia tai hypokloreeminen alkaloosi. Oksentaminen voi aiheuttaa myös muita ongelmia kuten esofagiitin ja hampaiden kiillevaurioita. Ulostuslääkkeet voivat nostaa seerumin aldosteroni- ja vasopressiinitasoja sekä aiheuttaa vatsakipua ja imeytymishäiriöitä. (Fisher ym ) Etenkin ahmimiskäyttäytymiseen voi liittyä myös hypofosfatemia, jonka arvellaan olleen osatekijänä kuolemantapauksissakin (Kaysar ym. 1991). Myös hypokalsemiaa ja hypomagnesemiaa on todettu syömishäiriöissä (Palla & Litt 1988). Syömishäiriöihin liittyy myös kardiovaskulaariongelmia, jotka voivat olla kohtalokkaita. Tyypillistä syömishäiriöissä on alentunut verenpaine ja syke, jotka on yhdistetty sydämen alentuneeseen massaan. Rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta voivat johtaa kuolemaan. (Fisher ym ) 4
5 Verikokeissa voi löydöksenä olla mm. lievä anemia, leukopenia ja trombosytopenia. Nämä ovat seurausta luuytimen hypoplasiasta. Näkyviä muutoksia kehossa ovat esimerkiksi viileät ja sinervät raajojen ääreisosat, lanungokarvoitus, kuiva iho, halkeilevat kynnet, hiustenlähtö sekä turvotukset. Anoreksiaan liittyy hypotalaaminen toimintahäiriö, jolloin kuukautiset voivat jäädä pois ja potilailla voi esiintyä osteopeniaa. Kuukautisten poisjääntiin vaikuttavat myös vähentynyt kehon rasva, painonlasku, runsas fyysinen aktiivisuus ja elimistön stressitila. Osteopenian puolestaan arvellaan olevan seurausta hypotalaamisen hypogonadismin aiheuttamasta alhaisesta estrogeenitasosta, nousseista glukokortikoiditasoista, malnutritiosta ja painonlaskusta. Potilaalla voi olla kohonnut osteoporoosi- ja luumurtumariski vielä anoreksian korjaantumisen jälkeenkin. (Fisher ym ) Syömishäiriöiden hoidon tavoitteena on normaalipainon saavuttaminen, hyväksyminen ja ylläpito sekä normaalien ruokailutottumusten omaksuminen. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan usein sekä somaattista että psykiatrista hoitoa. Myös ravitsemusterapeuttia tarvitaan oikaisemaan potilaan ruokaan liittyviä vääriä tottumuksia ja käsityksiä. Ensisijaisesti hoito pyritään toteuttamaan avohoitona. Depressiolääkkeiden tehosta anoreksian hoidossa ei ole näyttöä. Bulimiassa voidaan käyttää fluoksetiinia vähentämään ahmimista ja oksentelua. Lääkehoitoa suositellaan lähinnä täysi-ikäisille potilaille psykoterapeuttisen hoidon lisänä. Anoreksiapotilailla käytetään yleisesti myös kalsium- ja D-vitamiinilisää (Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisilla oireilla ja löydöksillä syömishäiriöitä sairastavat lapsipotilaat tulevat Tampereen yliopistolliseen sairaalan (TAYS) lastenklinikkaan. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaista hoitoa potilaat seurantaaikanaan saavat. Tarkoituksena oli myös havainnoida, millaisia status- ja laboratoriolöydöksiä heillä on vielä kotiutusvaiheessa. TAYS:n lapsipotilaista ei ole aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta. Syömishäiriöpotilaat ovat lisääntyneet TAYS:n lastenklinikassa. Vuonna 2005 lasten syömishäiriöpoliklinikalla oli seurannassa 55 syömishäiriötä sairastavaa lapsipotilasta, vuosina 2006 ja 2007 seurattavia potilaita oli 70 ja vuonna 2008 seurattiin 80 potilasta. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin, ovatko uudet lähetteet, ja siten myös 5
6 syömishäiriöpotilaat, lisääntyneet vai seurataanko vanhoja potilaita polikliinisesti aikaisempaa kauemmin. 6
7 2 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikassa on syömishäiriöpotilaita varten oma syömishäiriöpoliklinikka, joka toimii yhtenä päivänä viikossa. Potilaat voivat saada hoitoa syömishäiriöön myös lastentautien päivystyspoliklinikalla, lastenosastolla sekä lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalla tai -osastolla. Tässä tutkimuksessa tutkimusjoukkona olivat TAYS:n lasten syömishäiriöpoliklinikalle ajanjaksona hoitoon tulleet potilaat. Potilaat, joista tehtiin kaksi uutta lähetettä lasten syömishäiriöpoliklinikalle kyseisenä aikavälinä, on huomioitu kahtena erillisenä hoitojaksona. Tutkimuksesta rajattiin ulos syömishäiriöpoliklinikalla kyseisellä aikavälillä hoidossa olleet potilaat, joiden hoito alkoi ennen Tiedonkeruu sähköisestä potilastietojärjestelmästä tehtiin Excel-taulukko-ohjelmaa käyttäen. Syömishäiriöpoliklinikalla käyneistä kerättiin tietoja syömishäiriön oireista ja löydöksistä seurannan aikana, muista sairauksista, syntymätiedoista, sukutaustasta, lähettäneestä ja jatkohoidosta vastaavasta yksiköstä sekä hoidosta TAYS:ssa. Tiedonkeruun jälkeen tiedot siirrettiin SPSS-ohjelmaan (versiot 13.0,15.0 ja 16.0), jolla varsinainen tilastollinen tiedonkäsittely tehtiin. Muuttujat valittiin kuvamaan muun muassa syömishäiriöiden riskitekijöitä ja potilaiden muuta terveyttä sekä antamaan tietoa potilaiden painonlaskusta, oireista, löydöksistä ja toteutuneesta hoidosta. Laboratoriolöydöksiä kuvaamaan valittiin laboratoriokokeet, jotka tyypillisimmin tutkitaan lapsen tullessa hoitoon syömishäiriöpoliklinikalle. Tulosten käsittelyyn käytettiin keskiarvoja ja prosentuaalisia osuuksia. 7
8 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Potilaiden taustatiedot lasten syömishäiriöpoliklinikan hoitoon tuli 141 potilasta. Heistä kolme tuli uudelleen hoitoon ensimmäisen hoitojakson päätyttyä, joten hoitojaksoja oli yhteensä 144. Vuonna 2006 uusia potilaita tuli hoitoon 32, vuonna 2007 tuli 39, vuonna 2008 tuli 37 ja vuonna 2009 tuli 36 potilasta. Potilaista 19 (13 %) oli poikia ja 125 (87 %) tyttöjä. Hoitoon tullessa potilaiden ikä oli keskimäärin 13,3 vuotta (vaihteluväli 6,1 16,2 vuotta). 24 (17 %) potilaalta oli kirjattu sähköiseen sairaskertomukseen syntymäpaino, jonka keskiarvo oli g (vaihteluväli g). Syntymäpituus löytyi 17 (12 %) potilaan sähköisestä sairaskertomuksesta. Siinä keskiarvo oli 51 cm (vaihteluväli cm). Allergioita esiintyi 36 %:lla (n = 44/121) potilaista. Potilaista kolmella (2 %) oli neurologisen kehityksen erityisvaikeus. 47 (33 %) potilaalla oli jokin muu sairaus tai diagnoosi, joista yleisin oli astma ja muita olivat muun muassa munuaissairaudet, laktoosi-intoleranssi, keliakia, Aspergerin syndrooma ja alkoholin haitallinen käyttö. 68 (47 %) potilaalta oli kirjattu syömishäiriöiden esiintyvyys ensimmäisen asteen sukulaisilla. Näistä seitsemän (10 %) potilaan ensimmäisen asteen sukulainen sairasti tai oli sairastanut jotakin syömishäiriötä. Ensimmäisen asteen sukulaisten ruumiinrakennetta tiedusteltaessa 28 % (n = 12/43) potilaista ilmoitti vähintään yhden lähisukulaisen olevan ylipainoinen ja 76 % (n = 35/46) kertoi olevansa laihasta suvusta. Tieto mahdollisesta muusta sukuanamneesista oli kirjattu 80 (56 %) potilaalta. Näistä 28 (35 %) potilaalla lähisuku oli terve eikä heidän perheessään ollut tiettävästi muutakaan erityistä. 30 (38 %) potilaan ensimmäisen asteen sukulaisella oli jokin somaattinen sairaus ja kymmenen (13 %) potilaan jokin mielenterveydenhäiriö. 11 (14 %) potilaan lähisukulaisella oli allergioita. Kolmella (4 %) oli lähisuvussa kuolemantapaus. Kuudessa (8 %) perheessä oli tapahtunut perheväkivaltaa, neljässä (5 %) perheessä oli liiallista alkoholin käyttöä ja yhdessä (1 %) perheessä huumeiden käyttöä. 8
9 3.2 Lähettävä taho Aiempi hoitosuhde syömishäiriöpoliklinikalla oli kuudella (4 %) potilaalla. Lähete oli 17 (12 %) potilaasta tullut lastenpsykiatrilta ja 24:stä (17 %) nuorisopsykiatrilta. Potilaista 94 (65 %) tuli avoterveydenhuollon lääkärin lähetteellä, käytännössä usein terveyskeskus-, koulu- tai neuvolalääkärin lähetteellä. Vain yksi (1 %) potilaista tuli ilman lähetettä lasten päivystyspoliklinikan kautta. Kahdeksalla (6 %) potilaalla lähettävänä lääkärinä oli joku muu, usein TAYS:n lastenklinikan lääkäri. 3.3 Oireet Potilaiden paino oli laskenut keskimäärin 8,4 kg 8 kuukauden aikana (taulukko 1). Painonlaskua oli 65 (45 %) potilaalla aiheuttanut liikunta, 132:lla (92 %) ruokavaliomuutokset, 27:llä (19 %) oksentelu ja yhdellä (1 %) nesteenpoistolääkkeet. Painonlasku saattoi aiheutua useammalla kuin yhdellä edellä mainituista menetelmistä, joten ne eivät ole toisiansa poissulkevia. 74 (51 %) potilasta kertoi yrittäneensä tarkoituksella laihduttaa. Myöhemmin seurannan aikana oksentelua esiintyi yhdeksällä (6 %) potilaalla. Taulukko 1. Syömishäiriöpoliklinikan potilaiden aikaisempi korkein paino ja painonlasku. Keskiarvo Minimi Maksimi Aikaisempi korkein paino (kg) 51,2 kg 23,0 kg 83, 0 kg n = 82 / 144 Aikaisempi korkein painoprosentti + 8,7 % -15,0 % +50,0 % n = 61 /144 Painonlasku (kg) 8,4 kg 1,0 kg 27,0 kg n = 89 / 144 Painonlaskuun kulunut aika (kk) n = 89 / 144 8,1 kk 0,3 kk 48,0 kk Hoitoon tullessa esiintyi väsymystä 58:lla (40 %), palelua 38:lla (26 %), huimausta 25:lla (17 %), mielialanlaskua 90:lla (63 %), rytmihäiriötuntemuksia neljällä (3 %), vatsakipua 33:lla (23 %) ja päänsärkyä 19 (13 %) potilaalla. Kuukautisten alkamisikä oli tiedossa 86 potilaalla eli 69 %:lla tutkituista tytöistä. Tässä keskiarvo oli 12 vuotta 9
10 (vaihteluväli 9 16 vuotta). Kuukautisanamneesi oli kirjattu 121 tytöltä (97 % tytöistä): kuukautiset jatkuivat 37 (30 %) tytöllä, hoitoon tullessa tai hoidon aikana 45 (37 %) tytön kuukautiset olivat jääneet pois ja 42:lla (34 %) ne eivät olleet vielä alkaneet. 3.4 Tulovaiheen status- ja laboratoriolöydökset Hoitoon tullessaan potilaat (n = 144/144) painoivat keskimäärin 41,6 kg (vaihteluväli 17,3 67,9 kg) ja painoprosentti (n = 107/144) oli keskimäärin 11,5 % (vaihteluväli 34,0 40,0 %). BMI (body mass index) oli potilailla (n = 137/144) keskimäärin 16,3 kg/m 2 (vaihteluväli 11,5 26,2 kg/m 2 ). Potilaiden (n = 134/144) keskimääräinen pituus oli 158,7 cm (vaihteluväli 110,8 192,1 cm) ja pituuden SD:n (n = 95/144) keskiarvo oli +0,2 (vaihteluväli 3,0 3,0). Systolinen verenpaine hoitoon tullessa oli vain yhdellä (1 %, n = 1/130) potilaalla alle 80 mmhg. Syke oli yhdellä (1 %, n = 1/127) potilaalla alle 40 /min. Lämpöraja oli ilmoitettu 113 (79 %) potilaalta: 39 (35 %) potilaalla käsien ääreisosat olivat lämpimät, 41:llä (36 %) lämpöraja oli rystysissä, 24:llä (21 %) ranteissa ja yhdeksällä (8 %) vielä ylempänä. Ääreisosien väri oli mainittu 114 (79 %) potilaan sairaskertomuksessa: 79:llä (69 %) se oli normaali ja 35:llä (31 %) siniharmaa. Puberteettistatus oli kirjattu 83 (66 %) tytöltä (taulukko 2) ja 13 (68 %) pojalta (taulukko 3). Tytöillä oli poikia useammin käynnistynyt puberteettikehitys. Taulukko 2. Lasten syömishäiriöpoliklinikalle vuosina hoitoon tulleiden tyttöjen puberteettistatus hoidon alkaessa. 83/125 (66 %) tytöltä oli kirjattu puberteettistatus hoitoon tullessa. Lisäksi yhdellä tytöllä oli kirjattu, että hän oli M4- vaiheessa. Tytöt M1 M2 M3 M4 M5 P1 14 (16,9 %) 2 (2,4 %) P2 1 (1,2 %) 1 (1,2 %) 2 (2,4 %) - - P3 1 (1,2 %) 1 (1,2 %) 6 (7,2 %) 1 (1,2 %) - P4-1 (1,2 %) 3 (3,6 %) 10 12,0 %) - P (3,6 %) 37 (44,6 %) Taulukko 3. Lasten syömishäiriöpoliklinikalle vuosina hoitoon tulleiden poikien puberteettistatus hoidon alkaessa. 13/19 (68 %) pojalta oli kirjattu puberteettistatus hoidon alkaessa. Pojat G1 G2 G3 G4 G5 P1 4 (30,8 %) - 1 (7,7 %) - - P2 1 (7,7 %) P P (7,7 %) - P (7,7 %) 5 (38,5 %) 10
11 Lähes kaikilta potilailta otettiin laboratoriokokeita hoidon alkaessa (taulukko 4). Yleisimmät löydökset olivat leukopenia, hypofosfatemia ja matala alkalinen fosfataasi. Taulukko 4. Lasten syömishäiriöpoliklinikalle vuosina hoitoon tulleiden potilaiden tulovaiheen laboratoriolöydökset. AFOS = alkalinen fosfataasi, TGAb = transglutaminaasivasta-aineet, EMAb = endomysiumvasta-aineet, TSH = tyreotropiini, T4v = tyroksiini, (V) = kokoverestä määritetty, (P) = plasmasta määritetty, (S) = seerumista määritetty ja lkm = lukumäärä. Tyhjä ruutu tarkoittaa, ettei laboratorioarvoja ole tarkasteltu tästä näkökulmasta. Viiva tarkoittaa, ettei tutkimusjoukossa ole yhtään potilasta, jolla tulos olisi alle/yli viitearvon. Potilaiden lkm, joilta laboratoriokoe otettu (n / 144) Viitearvossa N (% otetuista) Alle viitearvon N (% otetuista) Yli viitearvon N (% otetuista) Leukosyytit (V) (67 %) 46 (33 %) Trombosyytit (V) (97 %) 4 (3 %) Hemoglobiini (V) (88 %) 17 (12 %) Lasko (V) (99 %) 1 (1 %) Kalium (P) (99 %) - 1 (1 %) Natrium (P) (91 %) 9 (7 %) 3 (2 %) Kloridi (P) (100 %) - - Kreatiniini (P) (95 %) 5 (5 %) Kalsium (P) (100 %) - - Fosfaatti (P) (74 %) 21 (24 %) 1 (1 %) AFOS (P) (67 %) 32 (33 %) Albumiini (P) (100 %) - Glukoosi (P) (92 %) 8 (8 %) TGAb (S) (100 %) - EMAb (S) (100 %) - TSH (P) (97 %) 2 (2 %) 1 (1 %) T4v (P) (96 %) 3 (3 %) 1 (1 %) Veren ph (91 %) 5 (7 %) 2 (3 %) 3.5 Seuranta-ajan hoito ja laboratoriokoepoikkeavuudet Lasten syömishäiriöpoliklinikalla potilaat kävivät keskimäärin neljä kertaa (vaihteluväli 0 18 kertaa). Yksi potilaista ei käynyt syömishäiriöpoliklinikalla kertaakaan. Hänestä tehtiin lähete syömishäiriöpoliklinikalle lasten päivystyspoliklinikalta. Kuitenkin ennen ensimmäistä käyntiä hänen vointinsa huononi siten, että hänet piti ottaa päivystyspoliklinikan kautta osastohoitoon. Lastentautien vuodeosastolta hänet siirrettiin lastenpsykiatrian osastolle. Sieltä kotiutuessa hänet oli tarkoitus siirtää seurantaan takaisin syömishäiriöpoliklinikalle, mutta käynnit eivät kuitenkaan toteutuneet. Siten hänen somaattista vointiaan jäätiin seuraamaan perusterveydenhuollossa. 11
12 Lasten syömishäiriöpoliklinikan lisäksi seuranta-aikana lastentautien vuodeosaston hoitoa tarvitsi 44 (31 %) potilasta. 26 (18 %) potilaalla oli vain yksi osastojakso, 11:llä (8 %) oli kaksi osastojaksoa, kolmella (2 %) oli kolme ja kahdella (1 %) neljä osastojaksoa lastentautien vuodeosastolla. Yhdellä (1 %) potilaalla oli 7 erillistä osastojaksoa. Nämä potilaat olivat keskimäärin 31 vuorokautta (vaihteluväli 2 79 vrk) osastohoidossa koko seuranta-aikana. Päivystyspoliklinikalla käyntejä oli 51 (35 %) potilaalla perustettiin myös lasten syömishäiriöpoliklinikan sairaanhoitajan vastaanotto, joka aloitettiin korvaamaan osaa lääkärin kontrollikäynneistä. Tällä vastaanotolla tarkastetaan potilaiden vointi, paino, verenpaine ja pulssi sekä annetaan neuvontaa. Tarvittaessa sairaanhoitaja konsultoi lääkäriä. Vuonna 2008 sairaanhoitajan vastaanotolla oli 35 käyntiä. Lääkärikäyntejä oli 210 samana vuonna. Vuonna 2009 sairaanhoitajan vastaanotolla oli 62 ja lääkärin vastaanotolla 197 käyntiä. Hoidon alkaessa 53 (37 %) potilaalla oli jo hoitokontakti joko nuoriso- tai lastenpsykiatrian klinikassa. 57 (39 %) potilaasta tehtiin lasten syömishäiriöpoliklinikalta lähete psykiatriseen hoitoon. Lisäksi kahdesta (1 %) tehtiin lähete, mutta he eivät käyneet hoidossa. 21 (15 %) potilaasta lähete ohjautui samaan aikaan sekä lastentaudeille että nuoriso- tai lastenpsykiatrialle ja hoito alkoi samoihin aikoihin. 11 (8 %) potilaalla ei ollut hoitokontaktia psykiatrialla eikä heistä tehty lähetettäkään, koska heillä ei ollut viitettä syömishäiriöstä eikä psykiatrisesta ongelmasta. Ravitsemussuunnittelijalla kävi potilaista 129 (90 %), joista 118 (92 %) kävivät hoidon alkaessa ja 11 (9 %) vasta myöhemmin. Ravitsemussuunnittelijan käyntejä potilailla oli keskimäärin kolme (vaihteluväli 1 18 käyntiä). Fysioterapiaa sai 31 (22 %) potilasta ja käyntejä potilasta kohti oli keskimäärin 17 (vaihteluväli 1 81 käyntiä). 20 potilasta eli 65 % fysioterapiaa saaneista kävi TAYS:ssa ja loput 11 (35 %) sai maksusitoumuksen yksityiseen fysioterapiaan. Nuorisogynekologilla kävi 16 tyttöä eli 13 % kaikista tytöistä. Kouluterveydenhoitajalla tai neuvolassa välikontrolleissa kävi 112 (78 %) potilasta. Heistä 100 (89 %) kävi kontrollissa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja loput 12 (11 %) harvemmin. Lastensuojelukontakti oli potilaista 18:lla (13 %). Kalsium-D-vitamiini-valmiste määrättiin seurannan jossain vaiheessa 57 (40 %) potilaalle. Ummetuslääkettä hoidon aikana määrättiin 23 (16 %) potilaalle ja protonipumpunsalpaajaa 19:lle (13 %). Antidepressiivaa käytti 16 (11 %), 12
13 antipsykoottia 28 (19 %) ja anksiolyyttiä yhdeksän (6 %) potilasta. Edellä mainittujen lisäksi muuta lääkitystä käytti 39 (27 %) potilasta. Muita lääkkeitä olivat muun muassa astmalääkkeet, antihistamiini, kilpirauhassairauksien lääkkeet, ehkäisypillerit ja vitamiinivalmisteet. Seuranta-aikana leukopenia todettiin 40 prosentilla (n = 55/138) potilaista (matalin arvo 2,5 x 10 9 /l). Hypoglykemia todettiin 13 prosentilla (n = 14/112) potilaista (matalin arvo 2,2 mmol/l). Luunmineraalitiheys mitattiin kaikkiaan 17 (12 %) potilaalta, joista kahdeksalla (47 %) se oli alentunut. EKG tutkittiin 61 (42 %) potilaalta, joista neljällä (7 %) oli siinä muutoksia. Heistä kolmella (5 %) oli muutoksena johtumisajan pidentyminen ja yhdellä (2 %) rytmihäiriö. 3.6 Lastenklinikan hoidon päättyminen ja somaattinen jatkoseuranta Tutkimuksen seuranta-ajan päättyessä oli 111 (77 %) potilaan hoito päättynyt ja 33 (23 %) potilaalla se jatkui edelleen lasten syömishäiriöpoliklinikalla. Hoidon päättyessä potilaat olivat keskimäärin 14,1-vuotiaita (vaihteluväli 6,3 17,9 vuotta) ja tutkimuksen seuranta-ajan päättyessä syömishäiriöpoliklinikan hoitoon jääneet potilaat olivat keskimäärin 14,4-vuotiaita (vaihteluväli 9,6 16,1 vuotta). Potilaiden, joiden seuranta päättyi tutkimuksen seuranta-aikana ja joilla oli enemmän kuin yksi poliklinikka käynti, keskimääräinen seuranta-aika oli 12,0 kuukautta (vaihteluväli 0,7 37,4 kk). Niistä potilaista, joilla ei ollut enää erikoissairaanhoidon tarvetta lastentautien klinikassa, 71 (64 %) siirtyi jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon, tyypillisimmin kouluterveydenhuoltoon. 19 (17 %) potilaalla ei ollut lainkaan somaattisen jatkoseurannan tarvetta. 13 (12 %) potilasta tarvitsi vielä 16 ikävuoden jälkeen somaattista erikoissairaanhoitoa, ja he siirtyivät TAYS:n sisätautien klinikan hoitoon. Kolme (3 %) potilasta oli muun sairauden takia TAYS:n lastentautien toisen poliklinikan seurannassa, jonne myös syömisoireilun seuranta siirrettiin. Viisi (5 %) potilasta muutti TAYS:n alueelta pois, jonka vuoksi hoito siirtyi toiseen sairaalaan. Jatkoseurannan syitä saattoi samalla potilaalla olla useita. Syömishäiriön tai siitä toipumisen lisäksi 11 (12 %) potilasta tarvitsi jatkoseurantaa poikkeavan laboratoriolöydöksen esimerkiksi leukopenian vuoksi, 11 (14 % jatkoseurantaa tarvinneista tytöistä) amenorrean ja seitsemän (8 %) osteopenian vuoksi. 13
14 3.7 Status- ja laboratoriolöydökset hoidon päättyessä Lasten syömishäiriöpoliklinikan hoidon päättyessä potilaat (n = 100/111) painoivat keskimäärin 48,3 kg (vaihteluväli 18,6 87,1 kg) ja painoprosentti oli potilailla (n = 79/111) keskimäärin 3,6 % (vaihteluväli 26,0 38,0 %). BMI (n = 92/111) oli keskimäärin 18,3 kg/m 2 (vaihteluväli 14,1 30,0 kg/m 2 ). Potilaiden (n = 94/111) keskimääräinen pituus oli 161,7 cm (vaihteluväli 113,3 193,5 cm) ja pituuden SD (n = 86/111) oli keskimäärin +0,3 (vaihteluväli 2,0 3,0). Lämpöraja oli kirjattu 84 (76 %) potilaalta, joista 51:llä (61 %) käsien ääreisosat olivat lämpimät, 31:llä (37 %) lämpöraja oli rystysissä ja kahdella (2 %) ranteissa. Ääreisosien väri oli kirjattu 85 (77 %) potilaalta, joista 79:llä (93 %) se oli normaali ja kuudella (7 %) siniharmaa. Hoidon päättyessä systolinen verenpaine oli kaikilla (n = 83/111) vähintään 80 mmhg. Syke oli kaikilla potilailla (n = 84/111) vähintään 40 /min. Puberteettistatus oli kirjattu 74 (79 %) tytöltä (taulukko 5) ja 12 (71 %) pojalta (taulukko 6). Taulukko 5. Lasten syömishäiriöpoliklinikalle vuosina hoitoon tulleiden tyttöjen puberteettistatus hoidon päättyessä. 74/94 tytöltä oli kirjattu puberteettistatus hoidon loppuvaiheessa. Tytöt M1 M2 M3 M4 M5 P1 4 (5,4 %) 4 (5,4 %) P2-3 (4,1 %) 1 (1,4 %) - - P (6,8 %) - P (9,6 %) 3 (4,1 %) P (6,8 %) 42 (56,8 %) Taulukko 6. Lasten syömishäiriöpoliklinikalle vuosina hoitoon tulleiden poikien puberteettistatus hoidon päättyessä. 12/17 pojalta oli kirjattu puberteettikehitys hoidon päättyessä. Pojat G1 G2 G3 G4 G5 P1 2 (16,7 %) 1 (8,3 %) P2-1 (8,3 %) P (8,3 %) - P (8,3 %) - P (50,0 %) Sekundaariamenorreapotilaista kuukautiset alkoivat uudelleen 27 (60 %) tytöllä ja 18:lla (40 %) sekundaariamenorrea jatkui. Kuukautiset käynnistyivät 11 (26 %) tytöllä niistä, joilla oli hoitoon tullessa primaariamenorrea. 14
15 Laboratoriokokeita otettiin hoidon loppuvaiheessa vajaalta kolmasosalta (taulukko 7). Yleisimmät poikkeavuudet olivat leukopenia ja hypofosfatemia. Taulukko 8. Lasten syömishäiriöpoliklinikalle vuosina hoitoon tulleiden potilaiden laboratoriolöydökset hoidon päättyessä. AFOS = alkalinen fosfataasi, TGAb = transglutaminaasivasta-aineet, EMAb = endomysiumvasta-aineet, TSH = tyreotropiini, T4v = tyroksiini, (V) = kokoverestä määritetty, (P) = plasmasta määritetty, (S) = seerumista määritetty ja lkm = lukumäärä. Tyhjä ruutu tarkoittaa, ettei laboratorioarvoja ole tarkasteltu tästä näkökulmasta. Viiva tarkoittaa, ettei tutkimusjoukossa ole yhtään potilasta, jolla tulos olisi alle/yli viitearvon. Potilaiden lkm, joilta laboratoriokoe otettu (n / 111) Viitearvossa N (% otetuista) Alle viitearvon N (% otetuista) Yli viitearvon N (% otetuista) Leukosyytit (V) (74 %) 9 (26 %) Trombosyytit (V) (97 %) 1 (3 %) Hemoglobiini (V) (86 %) 5 (14 %) Lasko (V) (100 %) - Kalium (P) (100 %) - - Natrium (P) (100 %) - - Kloridi (P) 6 6 (100 %) - - Kreatiniini (P) (100 %) - Kalsium (P) (100 %) - - Fosfaatti (P) (71 %) 5 (29 %) - AFOS (P) (88 %) 2 (12 %) Albumiini (P) 9 9 (100 %) - Glukoosi (P) (92 %) 1 (8 %) TGAb (S) 7 7 (100 %) - EMAb (S) 4 4 (100 %) - TSH (P) (85 %) 2 (15 %) - T4v (P) (92 %) - 1 (8 %) Veren ph 7 7 (100 %) Diagnoosit hoidon aikana ja jatkoseuranta diagnoosiryhmittäin Anoreksia nervosa -diagnoosin sai potilaista 61 (42 %). Anoreksiadiagnoosin saaneista 58 (95 %) oli tyttöjä ja kolme (5 %) poikia. Bulimiaa sairasti kolme (2 %) potilasta, jotka kaikki olivat tyttöjä. Lisäksi kahden anorektikon oirekuva muuttui bulimiaksi seuranta-aikana. Seitsemän (5 %) potilasta sai diagnoosikseen lapsen syömishäiriö. Heistä 2 (29 %) oli poikia ja 5 (71 %) tyttöjä. 28 (19 %) potilasta sairasti epätyypillistä tai tarkemmin määrittelemätöntä syömishäiriötä. Näistä potilaista 4 (14 %) oli poikia ja 24 (86 %) tyttöjä. 36 (25 %) potilasta sai diagnoosiksi laihtuminen eikä tiettävästi sairastanut mitään syömishäiriötä. Heistä 8 (22 %) oli poikia ja 28 (78 %) tyttöjä. Muita diagnooseja olivat muun muassa refluksi, vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu, tarkkailu 15
16 epäillyn sairauden vuoksi ja nielemisvaikeus. Muita diagnooseja saaneista 2 (22 %) oli poikia ja 7 (78 %) tyttöjä. 33 (23 %) potilasta sairasti samanaikaisesti masennusta. Muita psykiatrisia sairauksia olivat muun muassa ahdistuneisuus- ja pakko-oireiset häiriöt sekä lapsuuden tunnehäiriöt. Kaikista pojista 16 % sairasti anoreksiaa. Pelkän laihtumisdiagnoosin sai 42 %. Tytöistä taas anoreksiaa sairasti 46 % ja pelkän laihtumisdiagnoosin sai vain 22 %. Tutkimuksen seuranta-ajan päättyessä lasten syömishäiriöpoliklinikan hoitoon jääneistä potilaista 70 % oli anoreksia nervosaa sairastavia (n = 23/33). Niistä anorektikoista (n = 38), joilla hoito päättyi tutkimuksen seuranta-aikana, 11 (29 %) siirtyi TAYS:n sisätautiklinikan hoitoon, 22 (58 %) siirtyi jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon, neljällä (11 %) potilaalla ei ollut tarvetta somaattiseen jatkoseurantaan lainkaan ja yksi (3 %) potilas muutti pois TAYS:n alueelta ja siirtyi täten toisen sairaalan hoitoon. Kaksi muuta TAYS:n sisätautiklinikan seurantaan siirtynyttä potilasta sairasti tarkemmin määrittämätöntä syömishäiriötä. Laihtumisdiagnoosin saaneista 86 prosentin (n = 31/36) hoito lasten syömishäiriöpoliklinikassa päättyi tutkimuksen seuranta-aikana. Heistä 20 (65 %) siirtyi perusterveydenhuollon jatkoseurantaan, kahdeksan (26 %) ei tarvinnut somaattista jatkoseurantaa lainkaan, kaksi (6 %) potilasta muutti TAYS:n alueelta ja yhden (3 %) jatkoseuranta siirtyi toisen TAYS:n lastentautien poliklinikan tehtäväksi. 16
17 4 POHDINTA Hoitoon tullessa tyypillisimmät oireet olivat laihtuminen, kuukautisten poisjääminen, mielialanlasku ja väsymys. Vaikka syömisen vähentymiseen ja painonlaskuun liittyi paljon muitakin oireita, olivat vaikeat somaattiset oireet, kuten hypotensio, bradykardia ja rytmihäiriöt, harvinaisia. Tulovaiheessa merkittävimmät statuspoikkeavuudet olivat ikäluokkaa pienempi pituuteen suhteutettu paino sekä käsien ääreisosien lämpöraja ja poikkeava väri. Laboratoriolöydöksissä korostuivat leukopenia, anemia, hypofosfatemia ja matala alkalinen fosfataasi. Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnoosivaiheessa suositellaan otettavaksi muun muassa keliakia- ja kilpirauhaskokeita (Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito. Nämä kokeet katsotaan usein jo perusterveydenhuollossa. Tämän tutkimuksen mukaan keliakia- ja kilpirauhaskokeiden määrittäminen syömishäiriöpotilaista lienee turhaa, mikäli anamneesi viittaa vahvasti syömishäiriöön. Natrium, kalium ja kloridi on aiheellista kontrolloida etenkin silloin, kun herää epäily oksentelusta. Rutiininomaisesti voitaisiin suositella tutkittavaksi perusverenkuva, fosfaatti ja alkalinen fosfataasi, koska näissä havaittiin eniten poikkeavuuksia tässä tutkimuksessa. Yleisesti syömishäiriöiden esiintyvyys on yleisempää naisilla kuin miehillä, kuten tämänkin tutkimuksen mukaan. Esiintyvyys oli yleisempää murrosiässä kuin varhaislapsuudessa. Sukupuolten välisestä erosta syömishäiriöiden esiintymisessä kertoo myös se, että tytöillä yleisin diagnoosi oli anoreksia nervosa kun pojilla yleisin diagnoosi oli pelkkä laihtuminen. Lähete syömishäiriöpoliklinikalle oli tullut tavallisimmin avoterveydenhuollosta. Toisaalta psykiatrian puolelta oli tullut paljon lähetteitä, mikä kertoo moniammatillisen yhteistyön tarpeesta syömishäiriöitä hoidettaessa. Vuosina uusien lähetteiden määrä pysyi suunnilleen samana. Koska potilasmäärä kuitenkin poliklinikalla kasvoi, vaikuttaisi siltä, että syömishäiriöpotilaat ovat aiempaa kauemmin seurannassa. Potilaat saivat hyvin moniammatillista hoitoa, kuten Käypä hoitokin suosittaa (Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito. Kyseessä oli haastava potilasryhmä. Kolmasosalla potilaista oli jokin muu somaattinen sairaus. Lähes 17
18 neljäsosa potilaista sai masennusdiagnoosin. Lähes kaikki potilaat olivat myös psykiatrisessa hoidossa. Osa potilaista tarvitsi toistuvia osastojaksoja lastentautien vuodeosastolla ja kolmasosa päivystyspoliklinikan käyntejä. Ravitsemussuunnittelijalla ja avoterveydenhuollon välikontrolleissa kävi suurin osa potilaista. 13 prosentilla oli myös lastensuojelun tarve. Fysioterapiaa sai viidesosa. Puolella potilaista oli laihtumistoiveita, mikä korreloi hyvin siihen, että suurin osa potilaista sairasti syömishäiriötä. Painonlaskumenetelmistä yleisin oli ruokavaliomuutokset. Hoito oli menestyksekästä, sillä sen aikana paino korjaantui lähes iänmukaiseen keskiarvoon. Suurella osalla potilaista kuukautiset alkoivat uudelleen tai ensimmäistä kertaa. Ääreisosien lämpö ja väri olivat hoidon loppuessa useimmilla normaalit. Samat laboratorioarvopoikkeavuudet kuin hoidon alkaessa korostuivat kuitenkin edelleen hoidon päättyessä. Toisaalta laboratoriokokeita tutkittiin hoidon loppuvaiheessa valikoidummin. Kroonisesta, vaikeasta sairaudesta huolimatta potilaat toipuivat hyvin. Somaattista jatkoseurantaa erikoissairaanhoidossa tarvitsi vain 12 % 16. ikävuoden jälkeen. Heistä kaikki sairastivat syömishäiriötä, suurin osa anoreksiaa. Suurin osa potilaista siirrettiin perusterveydenhuollon seurantaan. 17 % potilaista ei tarvinnut lainkaan jatkoseurantaa somaattisen voinnin osalta. Sukuanamneesi oli kirjattu potilailta puutteellisesti sairaskertomukseen. Esimerkiksi tieto ensimmäisen asteen sukulaisen syömishäiriöstä puuttui puolelta. Tulovaiheen puberteettistatus puuttui kolmasosan sairaskertomuksesta. Samoin hoidon päättyessä se oli jäänyt osalta kirjaamatta. Käypä hoito -suosituksen mukaan luunmineraalitiheys tulisi määrittää, kun syömishäiriö on kestänyt yli 12 kuukautta, sekä potilailta, joiden painoindeksi on alle 15 kg/m 2 tai kalsiumin saanti on alle 600 mg/vrk (Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito. Kuitenkin tämän tutkimuksen potilaista se oli määritetty vain 12 prosentilta. Sähköiseen sairaskertomukseen oli BMI kirjattu useilta potilailta. Muille potilaille se laskettiin tietoja kerättäessä. Kuitenkin suhteellinen paino on BMI:tä parempi mittari lasten ravitsemustilaa arvioitaessa (Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito. 18
19 Siksi ei tässäkään tutkimuksessa anneta juuri painoarvoa BMI:n muutokselle hoidon aikana, vaikka BMI toki normaalistui potilailla kuten suhteellinen painokin. Luotettavia vertailuja varten tarvittaisiin eri-ikäisten lasten viitearvot, koska aikuisten viitearvot eivät ole lapsilla käyttökelpoisia. Tässä tutkimuksessa olivat mukana myös ne syömishäiriöpoliklinikan potilaat, joilla ei varsinaista syömishäiriötä todettu. Tulevaisuudessa tutkimus voisi keskittyä siihen, kuinka syömishäiriötä sairastavat potilaat toipuvat. Tutkimuksen pidempi seuranta-aika antaisi realistisemman kuvan syömishäiriöpotilaiden todellisesta seuranta-ajasta. Tässä tutkimuksessa oli rajattu pois ne potilaat, joiden hoito oli alkanut ennen tutkimuksen seuranta-aikaa, ja toisaalta seuranta-aikavertailusta ne, joiden hoito jatkui tutkimuksen seuranta-ajan päättyessä. 19
20 LÄHTEET Fisher M, Golden N. H, Katzman D. K, Kreipe R. E, Rees J, Schebendach J, Sigman G, Ammerman S, Hoberman H. M. Eating disorders in adolescents: A background paper. Journal of Adolescent Health 1995;16: Hoek H. W. Incidence, prevalence and mortality of anorexia nervosa and other eating disorders. Current Opinion in Psychiatry 2006;19: Hoek H. W, van Hoeken D. Review of the prevalence and incidence of eating disorders. International Journal of Eating Disorders 2003;34: Kaysar N, Kronenberg J, Polliack M, Gaoni B. Severe hypophosphataemia during binge eating in anorexia nervosa. Archives of Disease in Childhood 1991;66: Lasten ja nuorten syömishäiriöt (verkkodokumentti). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2009 (päivitetty ). Morris J, Twaddle S. Anorexia nervosa. British Medical Journal 2007;334: Palla B, Litt I. F. Medical complications of eating disorders in adolescents. Pediatrics 1988;81:
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotSairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori
LisätiedotAgatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS
Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie Päämäärätietoinen Johdonmukainen Viettelevästi johdatteleva Where Is the Body? Sooma
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotMitä uutta Käypä hoito -suosituksessa
Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotSyömishäiriöt. Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema Juha-Matti Väänänen Vastaamo.
Syömishäiriöt Tietoisuuspäivä Tampereen kaupunki, Tipotien sosiaali- ja terveysasema 16.5.2017 24.7.2017 Juha-Matti Väänänen Vastaamo.fi 1 Sisältö Syömishäiriöt Anoreksia Nervosa Bulimia Nervosa Ahmimishäiriö
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSyömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4
Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
LisätiedotVESOTE-Pirkanmaa. VESOTE-Pirkanmaan ravitsemustyöryhmä AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa
1 (5) AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa Ohjeistus Lomake on tarkoitettu nuoren ja aikuisen psykiatrisen asiakkaan ruokailun ja ravitsemuspulmien tunnistamiseen,
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotTANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA
TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotOlemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.
Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotMitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?
Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä
LisätiedotNutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011
NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET
SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ
LisätiedotNK6QA Luuntiheysmittaus
MENETELMÄOHJE 1 (5) NK6QA Luuntiheysmittaus 1. YLEISTÄ Osteoporoosi eli luukato voi johtua monista sairauksista ja riskitekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksesta. Osteoporoosi johtaa luunmurtumiin, pituuden
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ
SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotLaajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje
Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat
LisätiedotAlustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto
Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotNuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen
Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
Lisätiedottähden EIaman Pöytäkirja Osallistujat Asiat:
EIaman Toimialue liholsk 17.1 2013 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Paikka Osallistujat 28.'l'1.2012 klo 9.07-11.45 Finn-Medi 5, lso kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Piispa Juha Pihkala
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotDiabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa
Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta
LisätiedotNuorten syömishäiriöt - puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen
Nuorten syömishäiriöt - puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen 29.9.2017 Minna Aaltonen Lastentautien erikoislääkäri, LT Lasten ja nuorten klinikka TYKS VSSHP Puuttuminen kun havaitset sairastuneen lapsen/nuoren,
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotSisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa
Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotDiabeettisen ketoasidoosin hoito
Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet
LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotKetjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotAlaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007
Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotAVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA
AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAMALLI Heli Silvennoinen Lastentautien el TYKS Lasten ja nuorten klinikka Salon lasten pkl ja nuorisopsykiatrian pkl Perinteinen avopediatria =
LisätiedotMLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt
MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä syömishäiriöillä tarkoitetaan? Mielenterveyden häiriöitä, jotka alkavat usein nuoruusiässä murrosiän
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotURHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT
URHEILIJOIDEN SYÖMISONGELMAT Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi VARHAINEN TUNNISTAMINEN Osattava epäillä, koska harvoin kertovat itse! MILLOIN PITÄISI SEULOA Terveystarkastukset
LisätiedotHuomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää
Skitsofreniapotilaan somaattiseen hoitoon pääseminen ja hoitosuunnitelmat vrt. muut somaattiset pitkäaikaissairaudet Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHelsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 2012
Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 212 Helsinkiläisten avohoitopotilaiden määrä säilyi ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Käyntien määrä hieman väheni. helsinkiläisten
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä
Lisätiedot