Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Transkriptio

1 Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1

2 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja, Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund r.f. Sirkku Immonen, tiedottaja, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Tiina Johansson, kuntoutusjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Yrjö Ovaskainen, asiantuntijalääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, AstraZeneca Oy Raija Vakkila, tiedottaja, AstraZeneca Oy 2

3 Harhaluuloja, vääriä uskomuksia Mielenterveysongelmat koskettavat joka neljättä suomalaista jossakin elämän vaiheessa (1). On arvioitu, että kymmenen vuoden kuluessa pelkästään masennus on toiseksi suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja (2). Vaikka mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä, ihmiset tietävät niistä vähän uskomuksia puolestaan on vallalla sitäkin enemmän. Siksi sairastunut joutuu liian usein ikävän leimautumisen ja stereotypioihin nojaavien asenteiden kohteeksi. Sairastuneiden mielestä leimautuminen on yksi suurimpia toipumisen esteitä. Haluamme tämän oppaan lisäävän mediassa työskentelevien tietämystä mielenterveysongelmista ja herättävän rakentavaa keskustelua mielenterveysasioiden käsittelystä mediassa. Lisäksi toivomme, että opas helpottaa aiheesta uutisointia. Yhdessä voimme muuttaa suomalaisten asenteita myönteisemmäksi henkilöitä kohtaan, joilla on psykiatrinen sairaus. 3

4 Yleisiä mielenterveyteen liittyviä harhaluuloja Henkilö, jolla on psykiatrinen sairaus, on useimmiten väkivaltainen Esimerkiksi skitsofreniapotilas on ennemminkin sulkeutunut ja arka kuin väkivaltainen. Suomessa tapahtuneista henkirikoksista vain noin 14 prosenttia tehdään mielenterveyden häiriössä (3). Psykiatrisesta sairaudesta ei voi parantua Kehittyneiden hoitojen myötä useimpiin psykiatrisiin sairauksiin on saatavilla tehokasta hoitoa (terapia, lääkehoito ja kuntoutus yhdessä), ja sairastuneet voivat hoidon avulla viettää täysipainoista elämää. Osa toipuu täysin. Henkilö, jolla on psykiatrinen sairaus, on aina myös luulosairas Monet psykiatrisesti sairaat pystyvät erittäin hyvin havaitsemaan somaattiset sairautensa. Ongelmana onkin, että psykiatrisesti sairasta ihmistä ei aina oteta vakavasti, joka voi johtaa hänen somaattisen sairautensa hoidon viivästymiseen. 4

5 Määritelmiä, faktoja ja tilastotietoa Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi elämää haittaavaa ahdistusta. Oireita ovat mm. ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, erilaiset pelot sekä pakkooireinen häiriö (pakkoneuroosi). Näitä pidetään melko lievinä sairauksina, jotka eivät useinkaan vaadi sairaalahoitoa. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen todellisuudentaju yleensä säilyy. (4) Yleisyys: Yleisyydestä ei ole tarkaa tietoa, mutta on arvioitu, että 1 4 %:lla väestöstä olisi ahdituneisuushäiriö. (5) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (ennen maanis-depressiivinen häiriö) Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mieliala vaihtelee syvästä masennuksesta yliaktiiviseen, kiihtyneeseen käytökseen eli maniaan. Sairauteen voi liittyä myös näkö- ja kuuloharhoja tai erilaisia harhaluuloja. (6) Masennuksen ja manian jaksot kestävät useimmilla kolmesta kuuteen kuukautta, välillä voi olla myös stabiili, oireeton jakso. Osalla potilaista esiintyy vain yksi sairausjakso koko elämänsä aikana. (6) Yleisyys: 0,6 1,2 % (1) 5

6 Masennus (unipolaarinen häiriö) Masennus eli depressio on yleinen mielenterveyshäiriö, jossa ihminen ei tunne mielenkiintoa mihinkään tai iloitse mistään, hänellä on voimakkaita syyllisyyden tai arvottomuuden tunteita, uni- tai syömishäiriöitä, hänen energiatasonsa on matala ja keskittymiskykynsä heikko. Jos masennus muuttuu krooniseksi tai uusiutuu, se voi heikentää huomattavasti henkilön kykyä selviytyä päivittäisistä tehtävistään. Masennusta ilmenee riippumatta iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta taustasta. Maailmassa on noin 121 miljoonaa masennukseen sairastunutta henkilöä. Masennus diagnosoidaan ja hoidetaan yleensä perusterveydenhuollon piirissä. Hyvistä hoitomahdollisuuksista huolimatta vain alle 25 % sairastuneista saa tehokasta hoitoa. Masennustilat ovat naisilla noin 1,5 2 kertaa yleisempiä kuin miehillä (7). Yleisyys: Suomessa n. 9 %. (4) Persoonallisuushäiriö Persoonallisuushäiriöitä on monentyyppisiä. Yleisimpiä ovat epävakaa, antisosiaalinen, narsistinen, riippuvainen, estynyt ja pakko-oireinen persoonallisuushäiriö. (8) Persoonallisuushäiriöisen henkilön on muun muassa vaikea solmia tai ylläpitää ihmissuhteita sekä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Tämän seurauksena hän voi tuntea itsensä vieraantuneeksi ja yksinäiseksi. Sairastunut voi luulla, että hänen uskomuksensa ja asenteensa ovat erilaisia kuin useimmilla muilla ihmisillä. Muut taas voivat kokea hänen käyttäytymisensä epätavallisena, odottamattomana tai loukkaavana. (8) Persoonallisuushäiriöt ilmaantuvat tavallisesti nuoruusiällä tai varhaisaikuisuudessa, toisinaan jo lapsuudessa. Itsemurhariski on noin kolme kertaa keskiarvoa suurempi. Persoonallisuushäiriöiden oireilu liittyy kiinteästi vuorovaikutustilanteisiin. Siksi diagnoosista helposti seuraa sosiaalinen leimaantuminen. (8) Yleisyys: jopa 13 % väestöstä. (8) 6

7 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psyykkinen sairaus, jolle on ominaista ajatusten hajanaisuus, tunneilmaisun niukkuus ja käyttäytymisen outous. Havainnot saattavat olla oikeita, mutta skitsofreniapotilaat tulkitsevat niitä väärin. (9) Oireet jaetaan tyypillisesti kahteen ryhmään, positiivisiin eli psykoottisiin oireisiin sekä negatiivisiin oireisiin. Positiivisiin oireisiin liittyy epätavallista ajattelua tai käyttäytymistä, ja tavallisesti nämä ovat oireita, joihin myös ulkopuoliset kiinnittävät huomiota. Huomaamattomammat negatiiviset oireet heikentävät tunne-ilmaisua ja toimintakykyä. (9) Skitsofrenia ilmaantuu usein nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, mutta toisinaan myös vanhempana. (9) Yleisyys: Arviolta 1 % väestöstä sairastuu (10), Suomessa koko väestöstä sairastaa skitsofreniaa 0,5 1,5 % (11). Skitsoaffektiivinen häiriö Skitsofreenisiin häiriöihin kuuluva sairaus, jossa on myös vakavan mielialahäiriön (maanisia tai depressiivisiä) ja myös skitsofrenian piirteitä. Yleisyys: Noin 0,3 % väestöstä sairastuu (12). 7

8 Syömishäiriöt (anoreksia, bulimia ja lihavan ahmimishäiriö) Syömishäiriöllä tarkoitetaan useita erilaisia syömiseen liittyviä häiriöitä. Virallisesti luokiteltuja syömishäiriöitä on kolme: anorexia nervosa, bulimia nervosa ja lihavan ahmimishäiriö (tunnettiin aiemmin nimellä Binge Eating Disorder, BED). (13) Syömishäiriöt ovat monimutkaisia, toisinaan hengenvaarallisia tiloja. Sairastuneet voivat toipua, jos he saavat oikeanlaista hoitoa. Nykytiedon mukaan sekä ympäristö- että perintötekijät vaikuttavat syömishäiriön kehittymiseen. Myös länsimaisen yhteiskunnan ihannoima hoikan naisen malli on yksi vaikuttava tekijä. Siksi useimmat sairastuneet ovat nuoria naisia, mutta lähes kuka tahansa voi sairastua. Syömishäiriöitä todetaan myös aikuisilla miehillä. (13) Yleisyys: 0,2 0,6 % (14). Laajoja selvityksiä syömishäiriöiden esiintyvyydestä Suomessa ei ole tehty, mutta muissa länsimaissa tehtyjen tutkimusten mukaan laihuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusikäisillä tytöillä on noin 0,2 0,8 % ja pojilla noin kymmenesosa tästä (14, 15). Ahmimishäiriön esiintyvyys nuoruusiässä on jokseenkin sama, ja elinaikaiseksi esiintyvyydeksi naisilla on esitetty 1,1 4.2 %. 8

9 Käsitteiden käyttäminen Psykiatrisista ongelmista uutisoitaessa on suositeltavaa pohtia, mitä käsitteitä jutussa käyttää. Osa sairauksista on todella vakavia, psykiatrisia sairauksia, jolloin psyykkisestä häiriöstä tai ongelmasta kirjoittaminen voi olla harhaanjohtavaa. Tärkeätä on myös ymmärtää, että useimmat psykiatrisesti sairaat henkilöt ovat olleet aiemmin terveitä. Ja moni myös toipuu sairaudestaan takaisin normaaliin arkeen, kuten muihinkin sairauksiin sairastuneet potilaat. Mitä enemmän leimaamme potilaita sairausvaiheissa, sitä korkeammaksi muodostuu kynnys palata takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Suositeltavaa on niin ikää pohtia, onko uutisessa relevanttia mainita henkilön psykiatrinen sairaus onko sairauden ja tapahtuman välillä syy-seuraussuhde? Entä onko kyseessä todellakin todettu sairaus, esimerkiksi masennus, vai normaaliin elämään liittyvää lievää ahdistusta/alakuloa? Suositeltavia käsitteitä: Mielenterveyskuntoutuja (käsite viittaa henkilöön, jonka sairaus on hallinnassa ja hän on toipumassa.) Mielenterveyspotilas Henkilö, jolla on mielenterveysongelma/-häiriö/psykiatrinen sairaus Psyykkisesti sairastunut Mielenterveyshäiriö, mielenterveysongelma tai psykiatrinen sairaus 9

10 Esimerkkejä käsitteistä Vanhahtavia: Hoidokki Hullujenhuone/mielisairaala Kärsi(v)ä Luonnehäiriöinen/luonnevikainen Mielenvikainen/mielisairas/ häiriintynyt/henkisesti sairas/ mielenterveyssaira(u)s Mieluummin näin: Mielenterveyshoidossa tai psykiatrisessa hoidossa oleva henkilö Hoitopaikan oikea nimi/psykiatrinen sairaala tai osasto Henkilö, joka sairastaa... (voi käyttää ainoastaan silloin, kun henkilöllä on diagnoosi) Henkilö, jolla on persoonallisuushäiriö... (voi käyttää ainoastaan silloin, kun henkilöllä on diagnoosi) Psyykkisesti sairastunut, psykiatrisessa hoidossaoleva Huomaa: Psyko Vaatii aina loppuliitteen (-paatti, -ottinen). Ei voida käyttää lyhenteenä diagnoosista. Vaihtoehtoisesti voidaan sanoa: henkilö, joka käyttäytyy psykoottisesti. Psykoottinen Tarkoittaa kyvyttömyyttä erottaa todellisuutta mielikuvituksesta. Voidaan hoitaa lääkkeillä ja lääkkeiden ja terapian yhdistelmillä. Termiä tulisi käyttää vain, jos psykoosi on todettu. Psykopaatti Psykopaattinen persoonallisuushäiriö, jolla tarkoitetaan vastuutonta tai rikollista käyttäytymistä ja jota ei yleensä voida hoitaa lääkkeillä. Tulisi käyttää vain, jos henkilöllä on lääketieteellinen diagnoosi. Vaarana leimaavuus, inho, poissulkeminen ja asenteellisuus. Psyykevammainen Käsitettä voi käyttää, kun viitataan psykiatrisen sairauden aiheuttamaan vammaan. Termi on tärkeä puhuttaessa esim. vammaispalvelulain piiriin kuuluvista etuuksista. Sivupersoonahäiriö Kuuluu dissosiaatio- eli konversiohäiriöihin. Tämä harvinainen psykiatrinen sairaus sekoitetaan usein skitsofreniaan, mutta se on erilainen ja erillinen sairaus. Skitso Ei tarkoita mitään. Jos viitataan skitsofreniaan, olisi suositeltavaa käyttää ilmaisua skitsofreniaa sairastava henkilö. 10

11 Lähdemateriaalia kirjallisuusviitteet 1. Wittchen HU, Jacobi F. Size and burden of mental disorders in Europe--a critical review and appraisal of 27 studies. Eur Neuropsychopharmacol 2005;15(4): World Health Organization. What is depression? Available at: nition/en 3. /kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1: ,104:2:521876,1:0:0:0:0:0: 4. Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, Teperi J, toim. Suomalaisten terveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki Mielenterveysatlas. Tunnuslukuja Suomesta (taulukko 1). Stakes Mind, Understanding bipolar disorder (manic depression), Printed copies can be purchased from Mind Publications ( telephone ) or you can read Mind s and purchase Mind s information booklets online at: 7. Depression Käypä hoito. Duodecim ja Suomen Psykiatriyhdistys Mind, Understanding personality disorders, See above for details about how to access Mind s information booklets. 9. Schizophrenia Ireland. Available at: Mueser KT, McGurk SR. Schizophrenia. Lancet 2004;363: Skitsofrenian Käypä hoito. Duodecim ja Suomen Psykiatriyhdistys Perälä J ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Bodywhys The Eating Disorders Association of Ireland. About Eating Disorders. Available at: van Hoeken D, Lucas AR, Hoek HW. Epidemiology. Kirjassa: Hoek HW, Treasure LJ, Katzman M, toim. Neurobiology in the treatment of eating disorders. Chichester: Wiley Hsu LK. Epidemiology of the eating disorders. Psych Clin North Am 1996:19:

12 Yhteystiedot Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli henkilöjäsentä (lokakuu 2008). Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. Liiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Ratakatu 9, Helsinki, Puh. (09) , faksi (09) , MTKL:stä saat taustatietoa mielenterveyshäiriöistä sekä tietoja tutkimuksista ja mahdollisista haastateltavista. Tämän oppaan ovat julkaisseet yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ja AstraZeneca Oy. 12