Syömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten. Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus. Katsaus. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten. Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus. Katsaus. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Katsaus VEERA POHJOLAINEN JA HASSE KARLSSON Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Syömishäiriöt ovat pääosin nuorten naisten vakavia sairauksia, joihin liittyy kroonistumisen uhka ja jopa yli 15 %:n kuolleisuus. Tutkimusnäyttöä syömishäiriöiden hoidon tehosta on toistaiseksi lähinnä vain ahmimishäiriön osalta. Ahmimishäiriöistä vaikuttaviksi on osoitettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia ja depressiolääkkeet suurina annoksina. Alustavaa näyttöä on myös interpersonaalisen psykoterapian vaikuttavuudesta. Osa ahmimishäiriöpotilaista saa apua myös ryhmäterapiasta, psykoedukaatiosta ja itseopiskelumateriaalista. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuudesta on vain vähän näyttöä. Lyhyen aikaa sairastaneiden nuorten potilaiden on osoitettu hyötyvän perhe terapiasta painon normaalistumisen jälkeen. Aikuispotilaat hyötyvät enemmän yksilöterapiasta. Alustavaa näyttöä on serotoniinin takaisinoton estäjien tehosta sairauden uusiutumisen estossa. Ylipainoiset ahmimishäiriöpotilaat saattavat hyötyä tästä lääkityksestä, ryhmäterapiasta ja yksilöterapiasta. Syömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten naisten sairauksia, joiden ennuste on edelleen osalla potilaista huono (Löwe ym. 2001). Syömishäiriöt jaetaan laihuushäiriöön eli anorexia nervosaan, ahmimishäiriöön eli bulimia nervosaan, ylipainoisen ahmimishäiriöön ja epätyypillisiin syömishäiriöihin. Eri syömishäiriöillä on yhteisiä tekijöitä, ja on tavallista, että potilaan oirehdinta voi muuttua syömishäiriöstä toiseen (Fairburn ja Harrison 2003). Laihuushäiriön esiintyvyys ja ennuste Duodecim 2005;121: Laihuushäiriön (taulukko) esiintyvyys länsimaissa on nuoruusikäisillä tytöillä noin 0,2 0,8 % ja pojilla noin kymmenesosa tästä (Suomen Lastenpsykiatriayhdistyksen asettama suositustyöryhmä 2002). Laihuushäiriöpotilaiden kuolleisuus kymmenen vuoden aikana on noin 5 10 % eli suunnilleen 12 kertaa suurempi kuin vastaavanikäisen (15 24 v) naisväestön. Kuolleisuus lisääntyy ajan myötä, ja 21 vuoden kuluttua se on 15,6 % (Löwe ym. 2001). Noin 50 % laihuushäiriöpotilaista paranee 12 vuoden seurannassa, 30 %:lla esiintyy edelleen joitakin syömishäiriöoireita ja %:lla sairaus kroonistuu. Huonoon ennusteeseen viittaavat tyhjentymiskäyttäytyminen (oksentaminen ja ulostus- tai nesteenpoistolääkkeiden käyttö), sairauden pitkäkestoisuus ja pakko-oireiset piirteet (Steinhausen 2002). Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus Syömishäiriöihin erikoistuneessa yksikössä annettava hoito voi vähentää merkittävästi laihuushäiriöpotilaiden kuolleisuutta verrattuna tavanomaisessa psykiatrisessa yksikössä annettuun hoitoon (Crisp ym. 1992). Tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että sairaalahoito tehoaisi anoreksiassa paremmin kuin avohoito, jos potilaan psyykkinen ja somaattinen tila sallii avohoidon. Nykytietämyksen perusteella suositellaankin laihuushäiriöpotilaiden hoitamista ensisijaisesti syömishäiriöihin perehtyneessä yksikössä avohoidossa (NHS 2004). 1975

2 TAULUKKO. Syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit. Laihuushäiriö (mukailtu ICD-10:stä) a. Paino vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai painoindeksi enintään 17,5 kg/m 2 b. Painon lasku on itse aiheutettua (syömistä rajoittamalla, liikunnan avulla, oksentamalla, ulostus- ja/tai nesteenpoistolääkkeiden avulla) c. Potilas on mielestään liian lihava ja pelkää lihomista d. Todetaan laaja-alainen endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä e. Ahmimishäiriön kriteerit (a ja b) eivät täyty Ahmimishäiriö (mukailtu ICD-10:stä) a. Toistuvia ylensyömisjaksoja (kahdesti viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan), jolloin potilas nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa b. Ajattelua hallitsevat syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä c. Potilas pyrkii estämään ruoan»lihottavat» vaikutukset itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, ulostuslääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäytön avulla d. Potilas pitää itseään liian lihavana, ja pelkää lihomista, mikä johtaa usein alipainoisuuteen Multi-impulsiivinen bulimia (mukailtu Laceyn (1995) artikkelista) a. Bulimian lisäksi potilas kärsii vähintään kolmesta seuraavasta: alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö näpistelyä vähintään kymmenen kertaa viimeisen vuoden aikana vähintään yksi lääkeainemyrkytys viimeisen vuoden aikana toistuva viiltely tai muu itsensä vahingoittaminen viimeisen vuoden aikana b. Potilas kokee käyttäytymisensä hallitsemattomaksi c. Epävakaan tai huomiohakuisen persoonallisuuden kriteerit voivat täyttyä Ylipainoisen ahmimishäiriö (DSM-IV) a. Toistuvat ahmintakohtaukset suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa hallinnan menetys mässäilyn aikana b. Ahmintakohtauksen aikana syömistä luonnehtii ainakin kolme seuraavista: suuri nopeus jatkuminen pahoinvointiin asti ei nälkää jatkuminen pitkin päivää, ei normaaliaterioita syöminen yksin ollessa, koska ruokamäärien ilmaisu hävettää itsehalveksunta, masennus ja syyllisyys seuraavat c. Ahmintaoire aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta d. Ahmintakohtauksia on keskimäärin vähintään kaksi viikossa, ja oire on kestänyt kuuden kuukauden ajan e. Ei täytä bulimian kriteerejä Erilaisten lääkitysten ei ole osoitettu vaikuttavan akuutissa vaiheessa olevan laihuushäiriöpotilaan toipumiseen, mutta on viitteitä siitä, että fluoksetiini saattaa estää sairauden uusiutumista niillä laihuushäiriöpotilailla, jotka ovat saavuttaneet 85 % normaalipainosta (NHS 2004). Lisätietoa fluoksetiinin ja muiden masennuslääkkeiden tehosta laihuushäiriöpotilaiden hoidossa tarvitaan. Psykoterapian vaikutus aliravitsemustilassa Aliravitsemustilassa olevien laihuushäiriöpotilaiden hoidossa on tutkittu kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) vaikuttavuutta verrattuna psykoedukaatioon tai ravitsemusneuvontaan ja behavioraalisen psykoterapian vaikuttavuutta verrattuna kognitiivis-analyyttiseen lyhytpsykoterapiaan (CAT) (NHS 2004). Mikään näistä ei ole osoittautunut muita tehokkaammaksi. Yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa verrattiin fokaalista psykodynaamista psykoterapiaa, perheterapiaa ja kognitiivis-analyyttistä lyhytpsykoterapiaa tavanomaiseen hoitoon syömishäiriöihin perehtyneessä yksikössä. Kaikista hoitomuodoista oli hyötyä, mutta fokaalista psykodynaamista psykoterapiaa ja perheterapiaa saaneiden paino nousi vuoden seurannassa merkitsevästi enemmän kuin tavanomaista hoitoa saaneiden. Suurin osa potilaista oli kuitenkin edelleen alipainoisia (Dare ym. 2001). Yksilöpsykoterapia on nykytietämyksen mukaan tavanomaista hoitoa tehokkaampi aikuispotilailla, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin hoitosuosituksia voidaan antaa (Hay ym. 2004). Psykoterapia painon normaalistumisen jälkeen Aliravitsemuksesta toipuneiden laihuushäiriöpotilaiden psykoterapeuttisesta hoidosta on tehty vain vähän kontrolloituja tutkimuksia (NHS 2004). Nuorten, alle kolme vuotta laihuushäiriötä sairastaneiden potilaiden on todettu hyötyvän perheterapiasta enemmän kuin yksilöterapiasta sairaalahoidon jälkeen. Perheterapian lisäksi myös perhetapaamiset on todettu hyödyl V. Pohjolainen ja H. Karlsson

3 lisiksi, ja ainakin yhden tutkimuksen mukaan näiden kahden hoitomuodon vaikuttavuus voitu nuorten potilaiden ryhmässä on yhtä hyvä. Aikuisikäisten on puolestaan todettu hyötyvän enemmän yksilö- kuin perheterapiasta (NHS 2004). Sairaalahoidon jälkeisen psykoterapian vaikuttavuutta aikuis potilailla on selvitetty yhdessä tutkimuksessa (Pike ym. 2003). Siinä lähes normaalipainon saavuttaneet potilaat jaettiin satunnaisesti kognitiivisen psykoterapian ja ravitsemusneuvonnan ryhmiin. Vuoden kuluttua kognitiivista psykoterapiaa saaneista oli toipunut 44 % ja ravitsemusneuvontaa saaneista 7 %. Kognitiivisen psykoterapian ryhmässä hoidon keskeyttäminen oli vähäisempää (0 % vs 20 %), samoin sairauden uusiutuminen (22 % vs 55 %). Tulosten perusteella laihuushäiriöstä kärsivät aikuispotilaat hyötyvät kognitiivisesta psykoterapiasta siinä vaiheessa, kun he ovat lähellä normaali painoaan. Aliravitsemustilan korjaaminen Vakavan ja pitkän aliravitsemuksen on havaittu johtavan erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin (Keys ym. 1950). Onkin arveltu, että osa laihuushäiriölle tyypillisistä psyykkisistä ja fyysisistä oireista liittyy aliravitsemustilaan ja korjautuu sen parantuessa (Garner ym. 1997). Huddingen sairaalassa on kehitetty hoito-ohjelma, jossa syömishäiriöpotilaat opettelevat syömistä tietokoneavusteisen ohjelman avulla. Berghin ym. (2002) satunnaistetussa tutkimuksesa tämän hoito-ohjelman avulla toipui painonousun myötä fyysisesti ja psyykkisesti 88 % (14 potilasta) 14,4 kuukauden kuluessa ja ohjelman ulko puolelle jääneistä toipui 6 % (yksi potilas). Hoito-ohjelmaan valikoitumisen kriteerejä ei kuitenkaan ole raportoitu. Motivaation tukeminen Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Hoitoon hakeutuneista laihuushäiriöpotilaista suuri osa, arviolta %, keskeyttää hoidon ennenaikaisesti (Kahn ja Pike 2001). Tutkimukset viittaavat siihen, että hoidon keskeyttäminen lisää riskiä sairastua uudelleen vuoden kuluessa sairaalahoidon jälkeen (Baran ym. 1995). Sairauden nopean uusiutumisen on puolestaan todettu ennustavan vaikeampaa ja kroonisempaa taudinkulkua nuoruusikäisten laihuushäiriössä (Strober ym. 1997). Laihuushäiriöistä kärsiviä onkin verrattu päihdeongelmaisiin siinä suhteessa, että hoitojen keskeyttäminen on yleistä ja molemmilla ryhmillä on voimakas ambivalenssi suhteessa toipumiseen (Vitousek ym. 1998). Tämän vuoksi päihdeongelmaisten hoitoon kehitettyä transteoreettista mallia on pyritty hyödyntämään myös laihuushäiriöiden hoidossa (Prochaska ym. 1992). Motivaatiota lisäävä haastattelu kehiteltiin päihderiippuvaisten hoitoon (Miller ja Rollnick 1991). Motivaatiota lisäävässä terapiassa puolestaan on yhdistetty transteoreettinen malli ja motivaatiota lisäävän haastattelun osia. Tavoitteena on selvittää, missä muutosvaiheessa potilas on ja auttaa häntä siirtymään seuraavaan vaiheeseen. On arveltu, että muutoshalukkuus olisi hoidon ennusteeseen vaikuttava tekijä ja että motivaatiota lisäämällä voitaisiin vaikuttaa hoitotuloksiin (Cooper ja Fairburn 1984). Ahmimishäiriön esiintyvyys ja ennuste Ahmimishäiriöstä (taulukko) kärsii noin 1,1 4,2 % naisista. Miehillä ahmimishäiriö on erittäin harvinainen (Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä 2002). Hoitoon hakeutuneista noin 50 % on toipunut 5 10 vuoden kuluttua sairastumisesta, 20 % kärsii edelleen ahmimishäiriöstä ja 30 %:lla on joitakin syömishäiriöoireita. Ahmimishäiriölle on tyypillistä oireiden aaltoileva kulku, ja noin 30 %:lla oireet uusiutuvat jossakin vaiheessa (Keel ja Mitchell 1997). Ne ahmimishäiriöiset, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon, ovat kärsineet enemmän mm. psykososiaalisista ongelmista kuin ahmimishäiriöön hoitoa saaneet kymmenen vuoden seurannassa (Keel ym. 2002). Ahmimishäiriön hoidon vaikuttavuus Masennuslääkkeiden on todettu vähentävän ahmimista ja oksentamista. Vaikutus ei selity masennuksen tai ahdistuksen lievittymisellä (Balcaltchuk ja Hay 2001). Serotoniinin takai- 1977

4 sinoton estäjien (SSRI) teho kuitenkin vähenee seurannassa ja noin kolmasosan oireet uusiutuvat (Agras 1997). Meta-analyysin mukaan lääkehoidon teho on alkuvaiheessa kohtalainen (efektikoko 0,6) (Nakash-Eisikovits ym. 2002). CBT on tehokkaampaa kuin pelkkä lääkitys, ja lääkityksen ja CBT:n yhdistäminen näyttäisi tehoavan parhaiten (Balcaltchuk ja Hay 2001). Minkään tietyn masennuslääkkeen ei ole todettu olevan muita tehokkaampi, mutta fluoksetiinista on eniten tutkimusnäyttöä. Sen tehokas annos on 60 mg/vrk (NHS 2004). Masennuslääkkeen vaihtoa suositellaan tilanteissa, joissa ensimmäisestä lääkityksestä ei ole ollut apua (Agras 1997). Pitkäaikaistietoa ahmimishäiriön lääkityksestä ei ole (NHS 2004). Psykoterapiamuotojen vaikuttavuutta arvioivassa meta-analyysissä todettiin, että 40 % hoidon loppuun saattaneista ahmimishäiriöpotilaista on toipunut mutta 60 %:lla on esiintynyt hoidon loppuessa edelleen kliinisesti merkittäviä oireita (Thompson-Brenner ym. 2003). Tehokas hoitomuoto bulimiassa on syömis häiriöoireisiin keskittyvä kognitiivinen psykoterapia (CBT-BN) (Fairburn ja Harrison 2003, NHS 2004). Useimmiten se koostuu 20 käynnistä, joiden jälkeen noin % potilaista on toipunut täysin, ja tämä tulos on säilynyt viiden vuoden ajan (Fairburn ja Harrison 2003). Myös interpersoonaalisesta psykotera piasta (IPT) on tutkimusten mukaan hyötyä bulimiasta kärsiville (NHS 2004). Näyttäisikin siltä, että CBT-BN:n vaikutukset tulevat nopeammin esille, mutta ero IPT:hen häviää 8 12 kuukaudessa (NHS 2004). Tämä johtunee siitä, että CBT:ssä keskitytään syömishäiriöoireisiin ja niiden hallintaan, kun taas IPT:ssä huomio kohdistetaan ihmissuhteisiin ja niiden ongelmiin ja syömisongelmat pysyvät taustalla. Osalla potilaista bulimiaoireet jatkuvat kognitiivisen psykoterapian jälkeenkin. Näiden potilaiden hoidoista tiedetään vähän. IPT:n tai lääkityksen avulla näistä potilaista tulee oireettomiksi %. Lähes puolet keskeyttää hoidon (Mitchell ym. 2002). Myös ryhmäpsykoterapian on todettu vähentävän ahmimishäiriön oireita (Oesterheld ym. 1987). Tehoa on todettu olevan behavioraalisilla, kognitiivis-behavioraalisilla ja eklektisillä ryhmäpsykoterapioilla (Fettes ja Peters 1992). On myös näyttöä siitä, että osa bulimiapotilaista hyötyy itseopiskelumateriaalista (NHS 2004). Multi-impulsiivinen bulimia Multi-impulsiivista bulimiaa poteva kärsii ahmimishäiriön lisäksi muusta hillitsemishäiriöstä (taulukko). Multi-impulsiivisen bulimian diagnostisia kriteerejä on eri tutkimuksissa tulkittu eri tavoin, joten tarkkaa tietoa esimerkiksi esiintyvyydestä on vaikea saada. On kuitenkin ar vioitu, että % ahmimishäiriöpotilaista kärsii multi-impulsiivisesta bulimiasta (Bell ja Newns 2002).Yhden tutkimuksen mukaan multi-impulsiivisen bulimian ennuste on huonompi ja taudinkulku vaikeampi kuin bulimian (Fichter ym. 1994). Satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta multi-impulsiivisen bulimian hoidosta ei ole tehty. On kuitenkin arvioitu, että tämä potilasryhmä saattaisi hyötyä dialektisesta käyttäytymisterapiasta, lyhyestä strukturoidusta sairaalahoidosta ja opiaattiantagonisteista (Keski-Rahkonen ja Palmer 2001). Ylipainoisen ahmimishäiriö Ylipainoisen ahmimishäiriölle (binge-eating disorder, BED) tyypillistä ovat toistuvat ahmimiskohtaukset ilman kompensatorisia toimia (mm. dieetti, liikunta, oksentaminen) (taulukko). BED:stä on arvioitu kärsivän 1,5 2 % väestöstä (Bruce ja Agras 1992). Arviolta % ylipainoisista sairastaa BED:tä (Keefe ym. 1984). Tutkimustuloksia BED:n luonnollisesta kulusta ja hoidon vaikutuksista on vähän. Spontaani paranemistaipumus on suuri (Fairburn ym. 2000), ja lääketutkimuksissa on ollut tyypillistä voimakas vaste lumehoitoon (Carter ym. 2003). Usean kontrolloidun tutkimuksen perusteella CBT on vaikuttavaa. IPT ja dialektinen käyttäytymisterapia on todettu tehokkaiksi yhdessä tutkimuksessa. Myös itseopiskelumateriaalista on hyötyä. SSRI-lääkityksen on todettu useassa lumekontrolloidussa tutkimuksessa vähentävän ahmimiskohtauksia, mutta sen vaikutusta painoon ei tiedetä (NHS 2004). Alustavaa tutkimusnäyttöä on topiramaatista (NHS 2004) ja sibutramiinis V. Pohjolainen ja H. Karlsson

5 KUVA. Lapinlahden sairaalassa toimii Suomen ainoa syömishäiriöihin erikoistunut yksikkö. ta (Appolinario ym. 2003), jotka molemmat on todettu tehokkaiksi ainakin yhdessä satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Ongelmalliseksi tulosten tulkinnan tekee kuitenkin se, että potilasmäärät ovat olleet pieniä ja myös lumeryhmissä % on toipunut. Tietoa pitkäaikaisen lääkityksen tehosta BED:ssä ei ole (NHS 2004). rolloituja tutkimuksia. Toistaiseksi hoidossa tulisi noudattaa sen syömishäiriön hoito-ohjelmaa, jota oireilu lähimmin muistuttaa (Fairburn ja Harrison 2003). Epätyypilliset syömishäiriöt Syömishäiriöiden hoitojen tehoa mittaavien tutkimusten yleistettävyyttä ja tulkintaa vaikeuttaa se, että tutkimuksiin osallistuvat potilaat eivät välttämättä vastaa hoitoon hakeutuvia. Ahmimishäiriön psykoterapioiden tutkimuksista on suljettu pois lähes 40 % tutkimukseen hakeutuneista (Thompson-Brenner 2003) ja lääketutkimuksista keskimäärin 50 % (Nagash-Eisikovits ym. 2002). Vaikuttaisi siltä, että moniin tutkimuksiin ei oteta vakavimmin oireilevia, mm. myös päihdeongelmista kärsiviä tai itsetuhoisia Epätyypillisellä syömishäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa kaikki laihuus- tai ahmimishäiriölle sovitut kriteerit eivät täyty. Tätä diagnoosia käytetään myös silloin, kun kaikki avainoireet esiintyvät mutta ovat lieviä. Epätyypillisten syömishäiriöiden esiintyvyyden on arvioitu olevan noin 5 % (Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama suositustyöryhmä 2002). Epätyypillisten syömishäiriöiden hoidosta ei ole tehty kontsyömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Hoitojen vaikuttavuuden arvioinnin ongelmista 1979

6 potilaita (Mitchell ym. 1997). Niillä ahmimishäiriöpotilailla, jotka keskeyttävät CBT:n tai eivät siihen sitoudu, esiintyy tutkimusten mukaan enemmän mm. epävakaata persoonallisuutta ja he ovat itsetuhoisempia ja käyttävät väärin päihteitä (Coker ym. 1993). Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien ahmimishäiriöpotilaiden oireilun on todettu olevan sitkeämpää ja reagoivan huonommin hoitoon (Johnson ym. 1990). Naturalististen seurantatutkimusten ongelmana puolestaan on, että kliinisessä työssä käytetään usein monia eri hoitomenetelmiä, joten on vaikea selvittää, mikä näistä menetelmistä on vaikuttanut tai ollut vaikuttamatta hoitotulokseen On myös mahdollista, että kliinisiin aineistoihin valikoituu paljon sellaisia laihuushäiriöpotilaita, joilla on esiintynyt vakavia oireita ja joiden oireisto on kroonistunut. Ongelmallista on myös se, että useimpiin tutkimuksiin ei oteta epätyypillisistä syömishäiriöistä kärsiviä potilaita, joten tämän potilasryhmän hoidoista ei ole lainkaan tietoa. Kuitenkin suuri osa hoitoon hakeutuneista sairastaa epätyypillistä syömishäiriötä (Fairburn ja Harrison 2003). Ongelmallista on myös arvioida, milloin hoitotulos on ollut hyvä, tyydyttävä tai huono. Ahmimishäiriössä hyvä hoitotulos voi eri tutkijoiden mukaan tarkoittaa esimerkiksi oireettomuutta, oireilun jäämistä alle diagnostisten kriteerien mukaisen määrän tai oireilun sel keää vähenemistä (Vaz 1998). Tutkimusasetelmat ovat myös varsin erilaisia, hoitomenetelmät eripituisia ja erilaisina yhdistelminä käytettyjä. Potilaat on saatettu etsiä lehti-ilmoituksilla, yleislääkäreiden tiedostojen avulla tai erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella. Myös seuranta-ajat ovat vaihdelleet paljon. Potilaiden arviointi on voitu tehdä puhelimitse, sairauskertomusmerkintöjen avulla, itsearviointilomakkeita käyttäen tai henkilökohtaisesti haastatellen (Vaz 1998). Lopuksi Y D I N A S I A T Viime vuosikymmeninä on julkaistu paljon tutkimuksia syömishäiriöistä ja niiden hoidosta. On kuitenkin hämmästyttävää, miten vähän syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuudesta tiedetään. Ainoastaan ahmimishäiriön hoidosta on tehty runsaasti lumekontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia. Ahmimishäiriöpotilaiden on todettu hyötyvän kognitiivisesta psykoterapiasta, interpersonaalisesta psykoterapiasta ja masennuslääkityksestä. Tutkimuksiin osallistunut potilasjoukko on kuitenkin varsin valikoitunut. Hoitoon hakeutuvat ahmimishäiriöpotilaat saattavat kärsiä myös muista samanaikaisista sai rauksista, jolloin he eivät välttämättä hyödy samalla tavalla näistä nimenomaan ahmimishäiriöön kehitellyistä hoitomuodoista. Lisää tutkimustietoa tarvittaisiinkin esimerkiksi multi-impulsiivisen bulimian hoidosta. Myös laihuushäiriön hoidon vaikuttavuudesta on yllättävän vähän tutkimustietoa, vaikka tähän sairauteen liittyy edelleen erittäin suuri kuolleisuus ja kroonistumisen uhka. Laihuushäiriössä perhe terapian on todettu olevan vaikuttavaa nuorilla lyhyen aikaa sairastaneilla. Yksilöpsykoterapian ja muun intensiivisen hoidon on myös osoitettu olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampaa. Lisää tietoa tarvitaan erityisesti SSRI-lääkityksen, motivaatiota lisäävän terapian ja tietokoneavusteisen hoidon vaikuttavuudesta laihuushäiriössä. Syömishäiriöt ovat pääosin nuorten naisten vakavia sairauksia, joiden ennuste on edelleen osalla potilaista huono. Ahmimishäiriöstä kärsivät hyötyvät kognitiivisbehavioraalisesta psykoterapiasta ja suuri annoksisesta depressiolääkityksestä. Näyttöä laihuushäiriön hoidon vaikuttavuudesta on vähän. Nuoret, lyhyen aikaa sairastaneet laihuushäiriö potilaat hyötyvät painon normaalistumisen jälkeen perheterapiasta V. Pohjolainen ja H. Karlsson

7 Kirjallisuutta Agras WS. Pharmacotherapy of bulimia nervosa and binge eating disorder: longer-term outcomes. Psychopharmacology Bulletin 1997;33: Appolinario JC, Bacaltchuk J, Sichieri R, ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of sibutramine in the treatment of binge-eating disorder. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Balcaltchuk J, Hay P. Antidepressants versus psychological treatments and their combination for bulimia nervosa (Cochrane review). The Cochrane library, Issue 4, Baran SA, Weltzin TE, Kaye WH. Low discharge weight and outcome in anorexia nervosa. Am J Psychiatry 1995;152: Bell L, Newns K. What is Multi-impulsive bulimia and can multi-impulsive patients benefit from supervised self-help? Eur Eating Disord Rev 2002;10: Bergh C, Brodin U, Lindberg G, Södersten P. Randomized controlled trial of a treatment for anorexia and bulimia nervosa. Proc Natl Acad Sci 2002;14: Bruce B, Agras WS. Binge eating in females: a population-based investigation. Int J Eat Disord 1992;12: Carter WP, Hudson JI, Lalonde JK, Pindyck L, McElroy SL, Pope jr HG. Pharmacologic treatment of binge eating disorder. Int J Eat Disord 2003;34: Coker S, Vize C, Wade T, Cooper PJ. Patients with bulimia nervosa who fail to engage in cognitive behavioural self-help for bulimia nervosa. Int J Eat Disord 1993;13: Cooper PJ, Fairburn C. Cognitive behaviour therapy for anorexia nervosa: some preliminary findings. J Psychosom Res 1984;28; Crisp AH, Callender JS, Halek C, Hsu LK. Long-term mortality in anorexia nervosa. A 20-year follow-up of the St-George s and Aberdeen cohorts. Br J Psychiatry 1992;161: Dare C, Eisler I, Russell G, Treasure J, Dodge L. Psychological therapies for adults with anorexia nervosa: randomised controlled trial of out-patient treatments. Br J Psychiatry 2001;178: Fairburn CG, Cooper Z, Doll H, Norman P, O Connor MBA. The natural course of bulimia nervosa and binge eating disorder in young women. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Fairburn CG, Harrison PJ. Eating disorders. Lancet 2003;361: Fettes PA, Peters JM. A meta-analysis of group treatments for bulimia nervosa. Int J Eat Disord 1992;11: Fichter MM, Quadflieg N, Rief W: Course of multi-impulsive bulimia. Psychol Med 1994;24: Garner DM, Garfinkel PE. Handbook for treatment of eating disorders. New York: Guilford Press, Hay P, Bacaltchuk J, Claudino A, Ben-Tovim D, Young PY. Individual psycho therapy in the outpatient treatment of adults with anorexia nervosa. (Cochrane review). The Cochrane Library, Iissue 2, Johnson C, Tobin DL, Dennis A. Differences in treatment outcome between borderline and nonborderline bulimics at one-year follow-up. Int J Eat Disord 1990;9: Kahn C, Pike KM. In search of predictors of dropout from inpatient treatment for anorexia nervosa. Int J Eat Disord 2001;30: Keefe PH, Wyshogrod D, Weinberger E, Agras WS. Binge eating and outcome of behavioral treatment of obesity: a preliminary report. Behav Res Ther 1984;22: Keel PK, Mitchell JE, Davis TL, Crow SJ. Long-term impact of treatment in women diagnosed with bulimia nervosa. Int J Eat Disord 2002:31; Keel PK, Mitchell JE. Outcome in bulimia nervosa. Am J Psychiatry 1997; 154: Keski-Rahkonen A, Palmer B. Bulimian hoito. Duodecim 2001;8: Keys A, Brozek J, Henschel A, Mickelsen O, Taylor HL. The biology of human starvation. Minneapolis: University of Minnesota Press, Lacey JH. Inpatient treatment of multi-impulsive bulimia nervosa. Kirjassa: Brownell KD, Fairburn CG, toim. Eating disorders and obesity: a comprehensive handbook. New York: Guildford Press, 1995, s Löwe B, Zipfel S, Buchholz C, Dupont Y, Reas DL, Herzog W. Long-term outcome of anorexia nervosa in a prospective 21-year follow-up study. Psychol Med 2001;31: Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: preparing people to change addictive behaviour. New York: Guildford Press, 1991 Mitchell JE, Halmi K, Wilson TG, Agras SW, Kraemer H, Crow S. A randomized secondary treatment study of women with bulimia nervosa who fail to respond to CBT. Int J Eat Disord 2002;32: Mitchell JE, Maki DD, Adson DE, Ruskin BS, Crow S. The selectivity of inclusion and exclusion criteria in bulimia nervosa treatment studies. Int J Eat Disord 1997;22: Nakash-Eisikovits O, Dierberger A, Westen D. A multidimensional metaanalysis of pharmacotherapy for bulimia nervosa: summarizing the range of outcomes in controlled clinical trials. Harvard Rev Psychiatry 2002;10: NHS: Eating disorders: Core interventions in the treatment and management of anorexia nervosa, bulimia nervosa and related eating disorders. Clinical Guideline 9, London, National Institute for Clinical Excellence (NICE), January Oesterheld JR, McKenna MS, Gould NB. Group psychotherapy of bulimia: a critical review. Int J Group Psychotherapy 1987:37; Pike KM, Walsh BT, Vitousek K, Wilson GT, Bauer J. Cognitive behaviour therapy in the posthospitalization treatment of anorexia nervosa. Am J Psychiatry 2003;160: Prochaska JO, DiClemente CC ja Norcross JC. In search of how people change: Applications to addictive behaviours. American Psychologist 1992; 47: Steinhausen H-C. The outcome of anorexia nervosa in the 20th century. Am J Psychiatry 2002;159: Strober M, Freeman R, Morrell W. The long-term course of severe anorexia nervosa in adolescents: Survival analysis of recovery, relapse and outcome predictors over years in a prospective study. Int J Eat Disord 1997;22: Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama suositustyöryhmä. Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito -suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 2002;47: Internetissä: www/kaypahoito.fi. Thompson-Brenner H, Glass S, Western D. A Multidimensional Meta- Analysis of Psychotherapy for bulimia nervosa. Clinical Psychology 2003;10: Thompson-Brenner H. Implications for the treatment of bulimia nervosa: a meta-analysis of efficacy trials and naturalistic study of treatment in the community. Dissertation Abstracts International: Section B. The sciences & engineering. 2003;63:4928. Vaz FJ. Outcome of bulimia nervosa: prognostic indicators. J Psychosom Res 1998;45: Vitousek K, Watson S, Wilson GT. Enhancing motivation for change in treatment resistant eating disorders. Clinical Psychology Review 1998;18: VEERA POHJOLAINEN, LL, vs. sairaalalääkäri HUS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS HASSE KARLSSON, professori, ylilääkäri Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HUS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus 1981

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Syömishäiriöt ohimenevä kiusa vai ikuinen riesa?

Syömishäiriöt ohimenevä kiusa vai ikuinen riesa? Anna Keski-Rahkonen SUOMEN LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA Syömishäiriöt ohimenevä kiusa vai ikuinen riesa? Noin 7 % suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30. ikävuottaan. Laihuushäiriön esiintyvyys

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

LÄHEISENI SAIRASTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ Omaisten kokemuksia

LÄHEISENI SAIRASTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ Omaisten kokemuksia OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LÄHEISENI SAIRASTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ Omaisten kokemuksia T E K I J Ä T: Henna Lappalainen Iita Sahlman SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS

Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie Päämäärätietoinen Johdonmukainen Viettelevästi johdatteleva Where Is the Body? Sooma

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten itsetuhoisuuden ja epävakaiden piirteiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus Thea Strandholm PsL THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö thea.strandholm@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria Vera Gergov

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö?

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? + Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus Tieteessä katsaus Mauri Marttunen professori Helsingin yliopisto ja HUS, Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö mauri.marttunen@thl.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

AHMINTAHÄIRIÖ BED. Katarina Meskanen. Tunnistaminen ja hoito. PsM, psykologi. (HUS/HYKS Syömishäiriöyksikkö)

AHMINTAHÄIRIÖ BED. Katarina Meskanen. Tunnistaminen ja hoito. PsM, psykologi. (HUS/HYKS Syömishäiriöyksikkö) AHMINTAHÄIRIÖ BED Tunnistaminen ja hoito Katarina Meskanen PsM, psykologi (HUS/HYKS Syömishäiriöyksikkö) Mikä haasteena BED tunnistamisessa? Mikä vaikeaa BED hoidossa? 25.1.2017 Katarina Meskanen, PsM

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Epävakaa persoonallisuus Mikä on persoonallisuushäiriö? 4 Persoonallisuushäiriöiden

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN HOITOTYÖ

SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN HOITOTYÖ SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVAN HOITOTYÖ Elisa Partanen Opinnäytetyö Maaliskuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen TAUSTAA Osa HUS:n www.terveyskylä.fi verkkopalvelukokonaisuutta IT psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen yksikkö (HUS) Jokaisessa sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Susanna Kallio, Marika Kantoniemi. Syömishäiriöiden yhteys nuorten terveyteen

Susanna Kallio, Marika Kantoniemi. Syömishäiriöiden yhteys nuorten terveyteen Susanna Kallio, Marika Kantoniemi Syömishäiriöiden yhteys nuorten terveyteen Opetustapahtuma yläasteikäisille nuorille Opinnäytetyö Kevät 2014 Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Psykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Juha Holma

Psykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Juha Holma Psykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Juha Holma 16.12.2015 Psykoterapia Psykoterapia on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALINEN YKSILÖHOITO

KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALINEN YKSILÖHOITO KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALINEN YKSILÖHOITO Hannaliisa Apajalahti-Freitag, sh Syömishäiriöpoliklinikka SISÄLTÖ I JOHDANTO Transdiagnostinen psykopatologia Transdiagnostinen formulaatio Kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Erityishoidon yksikössä hoidettujen. syömishäiriöpotilaiden ennuste 1 15

Erityishoidon yksikössä hoidettujen. syömishäiriöpotilaiden ennuste 1 15 Jaana Suokas, Mika Gissler, Jari Haukka, Milla Linna, Anu Raevuori ja Jaana Suvisaari Erityishoidon yksikössä hoidettujen syömishäiriöpotilaiden ennuste 744 TAUSTA: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Järjestelmällisen katsauksen arviointi

Järjestelmällisen katsauksen arviointi Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

Bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyys

Bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyys Katsaus Bulimian tunnistaminen ja somaattiset komplikaatiot Anna Keski-Rahkonen ja Aila Rissanen Bulimian eli ahmimishäiriön tunnistaminen on haaste käytännön lääkärille, koska oireilu pyritään usein salaamaan.

Lisätiedot

NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksiaan sairastuneiden kokemuksia

NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksiaan sairastuneiden kokemuksia NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksiaan sairastuneiden kokemuksia Elisa Parkkasaari & Susanna Slunga Hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyö Terveydenhoitotyö Terveydenhoitaja (AMK) KEMI 2012 TIIVISTELMÄ Tekijät:

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

POTILAAN OSALLISTAMINEN

POTILAAN OSALLISTAMINEN POTILAAN OSALLISTAMINEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISTÄ JA HOIDON JATKUVAA LAADUN PARANTAMISTA, CASE HYKS SYÖPÄKESKUS Tuula Helander Kehittämispäällikkö, Hyks Syöpäkeskus, HUS Asiamies, Suomen Syöpäinstituutti

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

OPAS SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN HOITOTYÖHÖN

OPAS SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN HOITOTYÖHÖN OPAS SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN HOITOTYÖHÖN Opinnäytetyö Heidi Tuovinen & Miia Alajääskö Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Hyväksytty.. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on hyväksytty kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 20.10.2016 ja on voimassa 31.12.2021 asti. Kognitiivisen

Lisätiedot