Syömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten. Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus. Katsaus. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten. Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus. Katsaus. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Katsaus VEERA POHJOLAINEN JA HASSE KARLSSON Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Syömishäiriöt ovat pääosin nuorten naisten vakavia sairauksia, joihin liittyy kroonistumisen uhka ja jopa yli 15 %:n kuolleisuus. Tutkimusnäyttöä syömishäiriöiden hoidon tehosta on toistaiseksi lähinnä vain ahmimishäiriön osalta. Ahmimishäiriöistä vaikuttaviksi on osoitettu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia ja depressiolääkkeet suurina annoksina. Alustavaa näyttöä on myös interpersonaalisen psykoterapian vaikuttavuudesta. Osa ahmimishäiriöpotilaista saa apua myös ryhmäterapiasta, psykoedukaatiosta ja itseopiskelumateriaalista. Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuudesta on vain vähän näyttöä. Lyhyen aikaa sairastaneiden nuorten potilaiden on osoitettu hyötyvän perhe terapiasta painon normaalistumisen jälkeen. Aikuispotilaat hyötyvät enemmän yksilöterapiasta. Alustavaa näyttöä on serotoniinin takaisinoton estäjien tehosta sairauden uusiutumisen estossa. Ylipainoiset ahmimishäiriöpotilaat saattavat hyötyä tästä lääkityksestä, ryhmäterapiasta ja yksilöterapiasta. Syömishäiriöt ovat yleisiä ja vakavia nuorten naisten sairauksia, joiden ennuste on edelleen osalla potilaista huono (Löwe ym. 2001). Syömishäiriöt jaetaan laihuushäiriöön eli anorexia nervosaan, ahmimishäiriöön eli bulimia nervosaan, ylipainoisen ahmimishäiriöön ja epätyypillisiin syömishäiriöihin. Eri syömishäiriöillä on yhteisiä tekijöitä, ja on tavallista, että potilaan oirehdinta voi muuttua syömishäiriöstä toiseen (Fairburn ja Harrison 2003). Laihuushäiriön esiintyvyys ja ennuste Duodecim 2005;121: Laihuushäiriön (taulukko) esiintyvyys länsimaissa on nuoruusikäisillä tytöillä noin 0,2 0,8 % ja pojilla noin kymmenesosa tästä (Suomen Lastenpsykiatriayhdistyksen asettama suositustyöryhmä 2002). Laihuushäiriöpotilaiden kuolleisuus kymmenen vuoden aikana on noin 5 10 % eli suunnilleen 12 kertaa suurempi kuin vastaavanikäisen (15 24 v) naisväestön. Kuolleisuus lisääntyy ajan myötä, ja 21 vuoden kuluttua se on 15,6 % (Löwe ym. 2001). Noin 50 % laihuushäiriöpotilaista paranee 12 vuoden seurannassa, 30 %:lla esiintyy edelleen joitakin syömishäiriöoireita ja %:lla sairaus kroonistuu. Huonoon ennusteeseen viittaavat tyhjentymiskäyttäytyminen (oksentaminen ja ulostus- tai nesteenpoistolääkkeiden käyttö), sairauden pitkäkestoisuus ja pakko-oireiset piirteet (Steinhausen 2002). Laihuushäiriön hoidon vaikuttavuus Syömishäiriöihin erikoistuneessa yksikössä annettava hoito voi vähentää merkittävästi laihuushäiriöpotilaiden kuolleisuutta verrattuna tavanomaisessa psykiatrisessa yksikössä annettuun hoitoon (Crisp ym. 1992). Tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että sairaalahoito tehoaisi anoreksiassa paremmin kuin avohoito, jos potilaan psyykkinen ja somaattinen tila sallii avohoidon. Nykytietämyksen perusteella suositellaankin laihuushäiriöpotilaiden hoitamista ensisijaisesti syömishäiriöihin perehtyneessä yksikössä avohoidossa (NHS 2004). 1975

2 TAULUKKO. Syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit. Laihuushäiriö (mukailtu ICD-10:stä) a. Paino vähintään 15 % alle pituuden mukaisen keskipainon tai painoindeksi enintään 17,5 kg/m 2 b. Painon lasku on itse aiheutettua (syömistä rajoittamalla, liikunnan avulla, oksentamalla, ulostus- ja/tai nesteenpoistolääkkeiden avulla) c. Potilas on mielestään liian lihava ja pelkää lihomista d. Todetaan laaja-alainen endokriininen häiriö, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä e. Ahmimishäiriön kriteerit (a ja b) eivät täyty Ahmimishäiriö (mukailtu ICD-10:stä) a. Toistuvia ylensyömisjaksoja (kahdesti viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan), jolloin potilas nauttii suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa b. Ajattelua hallitsevat syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä c. Potilas pyrkii estämään ruoan»lihottavat» vaikutukset itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, ulostuslääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäytön avulla d. Potilas pitää itseään liian lihavana, ja pelkää lihomista, mikä johtaa usein alipainoisuuteen Multi-impulsiivinen bulimia (mukailtu Laceyn (1995) artikkelista) a. Bulimian lisäksi potilas kärsii vähintään kolmesta seuraavasta: alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö näpistelyä vähintään kymmenen kertaa viimeisen vuoden aikana vähintään yksi lääkeainemyrkytys viimeisen vuoden aikana toistuva viiltely tai muu itsensä vahingoittaminen viimeisen vuoden aikana b. Potilas kokee käyttäytymisensä hallitsemattomaksi c. Epävakaan tai huomiohakuisen persoonallisuuden kriteerit voivat täyttyä Ylipainoisen ahmimishäiriö (DSM-IV) a. Toistuvat ahmintakohtaukset suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa hallinnan menetys mässäilyn aikana b. Ahmintakohtauksen aikana syömistä luonnehtii ainakin kolme seuraavista: suuri nopeus jatkuminen pahoinvointiin asti ei nälkää jatkuminen pitkin päivää, ei normaaliaterioita syöminen yksin ollessa, koska ruokamäärien ilmaisu hävettää itsehalveksunta, masennus ja syyllisyys seuraavat c. Ahmintaoire aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta d. Ahmintakohtauksia on keskimäärin vähintään kaksi viikossa, ja oire on kestänyt kuuden kuukauden ajan e. Ei täytä bulimian kriteerejä Erilaisten lääkitysten ei ole osoitettu vaikuttavan akuutissa vaiheessa olevan laihuushäiriöpotilaan toipumiseen, mutta on viitteitä siitä, että fluoksetiini saattaa estää sairauden uusiutumista niillä laihuushäiriöpotilailla, jotka ovat saavuttaneet 85 % normaalipainosta (NHS 2004). Lisätietoa fluoksetiinin ja muiden masennuslääkkeiden tehosta laihuushäiriöpotilaiden hoidossa tarvitaan. Psykoterapian vaikutus aliravitsemustilassa Aliravitsemustilassa olevien laihuushäiriöpotilaiden hoidossa on tutkittu kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) vaikuttavuutta verrattuna psykoedukaatioon tai ravitsemusneuvontaan ja behavioraalisen psykoterapian vaikuttavuutta verrattuna kognitiivis-analyyttiseen lyhytpsykoterapiaan (CAT) (NHS 2004). Mikään näistä ei ole osoittautunut muita tehokkaammaksi. Yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa verrattiin fokaalista psykodynaamista psykoterapiaa, perheterapiaa ja kognitiivis-analyyttistä lyhytpsykoterapiaa tavanomaiseen hoitoon syömishäiriöihin perehtyneessä yksikössä. Kaikista hoitomuodoista oli hyötyä, mutta fokaalista psykodynaamista psykoterapiaa ja perheterapiaa saaneiden paino nousi vuoden seurannassa merkitsevästi enemmän kuin tavanomaista hoitoa saaneiden. Suurin osa potilaista oli kuitenkin edelleen alipainoisia (Dare ym. 2001). Yksilöpsykoterapia on nykytietämyksen mukaan tavanomaista hoitoa tehokkaampi aikuispotilailla, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin hoitosuosituksia voidaan antaa (Hay ym. 2004). Psykoterapia painon normaalistumisen jälkeen Aliravitsemuksesta toipuneiden laihuushäiriöpotilaiden psykoterapeuttisesta hoidosta on tehty vain vähän kontrolloituja tutkimuksia (NHS 2004). Nuorten, alle kolme vuotta laihuushäiriötä sairastaneiden potilaiden on todettu hyötyvän perheterapiasta enemmän kuin yksilöterapiasta sairaalahoidon jälkeen. Perheterapian lisäksi myös perhetapaamiset on todettu hyödyl V. Pohjolainen ja H. Karlsson

3 lisiksi, ja ainakin yhden tutkimuksen mukaan näiden kahden hoitomuodon vaikuttavuus voitu nuorten potilaiden ryhmässä on yhtä hyvä. Aikuisikäisten on puolestaan todettu hyötyvän enemmän yksilö- kuin perheterapiasta (NHS 2004). Sairaalahoidon jälkeisen psykoterapian vaikuttavuutta aikuis potilailla on selvitetty yhdessä tutkimuksessa (Pike ym. 2003). Siinä lähes normaalipainon saavuttaneet potilaat jaettiin satunnaisesti kognitiivisen psykoterapian ja ravitsemusneuvonnan ryhmiin. Vuoden kuluttua kognitiivista psykoterapiaa saaneista oli toipunut 44 % ja ravitsemusneuvontaa saaneista 7 %. Kognitiivisen psykoterapian ryhmässä hoidon keskeyttäminen oli vähäisempää (0 % vs 20 %), samoin sairauden uusiutuminen (22 % vs 55 %). Tulosten perusteella laihuushäiriöstä kärsivät aikuispotilaat hyötyvät kognitiivisesta psykoterapiasta siinä vaiheessa, kun he ovat lähellä normaali painoaan. Aliravitsemustilan korjaaminen Vakavan ja pitkän aliravitsemuksen on havaittu johtavan erilaisiin fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin (Keys ym. 1950). Onkin arveltu, että osa laihuushäiriölle tyypillisistä psyykkisistä ja fyysisistä oireista liittyy aliravitsemustilaan ja korjautuu sen parantuessa (Garner ym. 1997). Huddingen sairaalassa on kehitetty hoito-ohjelma, jossa syömishäiriöpotilaat opettelevat syömistä tietokoneavusteisen ohjelman avulla. Berghin ym. (2002) satunnaistetussa tutkimuksesa tämän hoito-ohjelman avulla toipui painonousun myötä fyysisesti ja psyykkisesti 88 % (14 potilasta) 14,4 kuukauden kuluessa ja ohjelman ulko puolelle jääneistä toipui 6 % (yksi potilas). Hoito-ohjelmaan valikoitumisen kriteerejä ei kuitenkaan ole raportoitu. Motivaation tukeminen Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Hoitoon hakeutuneista laihuushäiriöpotilaista suuri osa, arviolta %, keskeyttää hoidon ennenaikaisesti (Kahn ja Pike 2001). Tutkimukset viittaavat siihen, että hoidon keskeyttäminen lisää riskiä sairastua uudelleen vuoden kuluessa sairaalahoidon jälkeen (Baran ym. 1995). Sairauden nopean uusiutumisen on puolestaan todettu ennustavan vaikeampaa ja kroonisempaa taudinkulkua nuoruusikäisten laihuushäiriössä (Strober ym. 1997). Laihuushäiriöistä kärsiviä onkin verrattu päihdeongelmaisiin siinä suhteessa, että hoitojen keskeyttäminen on yleistä ja molemmilla ryhmillä on voimakas ambivalenssi suhteessa toipumiseen (Vitousek ym. 1998). Tämän vuoksi päihdeongelmaisten hoitoon kehitettyä transteoreettista mallia on pyritty hyödyntämään myös laihuushäiriöiden hoidossa (Prochaska ym. 1992). Motivaatiota lisäävä haastattelu kehiteltiin päihderiippuvaisten hoitoon (Miller ja Rollnick 1991). Motivaatiota lisäävässä terapiassa puolestaan on yhdistetty transteoreettinen malli ja motivaatiota lisäävän haastattelun osia. Tavoitteena on selvittää, missä muutosvaiheessa potilas on ja auttaa häntä siirtymään seuraavaan vaiheeseen. On arveltu, että muutoshalukkuus olisi hoidon ennusteeseen vaikuttava tekijä ja että motivaatiota lisäämällä voitaisiin vaikuttaa hoitotuloksiin (Cooper ja Fairburn 1984). Ahmimishäiriön esiintyvyys ja ennuste Ahmimishäiriöstä (taulukko) kärsii noin 1,1 4,2 % naisista. Miehillä ahmimishäiriö on erittäin harvinainen (Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä 2002). Hoitoon hakeutuneista noin 50 % on toipunut 5 10 vuoden kuluttua sairastumisesta, 20 % kärsii edelleen ahmimishäiriöstä ja 30 %:lla on joitakin syömishäiriöoireita. Ahmimishäiriölle on tyypillistä oireiden aaltoileva kulku, ja noin 30 %:lla oireet uusiutuvat jossakin vaiheessa (Keel ja Mitchell 1997). Ne ahmimishäiriöiset, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon, ovat kärsineet enemmän mm. psykososiaalisista ongelmista kuin ahmimishäiriöön hoitoa saaneet kymmenen vuoden seurannassa (Keel ym. 2002). Ahmimishäiriön hoidon vaikuttavuus Masennuslääkkeiden on todettu vähentävän ahmimista ja oksentamista. Vaikutus ei selity masennuksen tai ahdistuksen lievittymisellä (Balcaltchuk ja Hay 2001). Serotoniinin takai- 1977

4 sinoton estäjien (SSRI) teho kuitenkin vähenee seurannassa ja noin kolmasosan oireet uusiutuvat (Agras 1997). Meta-analyysin mukaan lääkehoidon teho on alkuvaiheessa kohtalainen (efektikoko 0,6) (Nakash-Eisikovits ym. 2002). CBT on tehokkaampaa kuin pelkkä lääkitys, ja lääkityksen ja CBT:n yhdistäminen näyttäisi tehoavan parhaiten (Balcaltchuk ja Hay 2001). Minkään tietyn masennuslääkkeen ei ole todettu olevan muita tehokkaampi, mutta fluoksetiinista on eniten tutkimusnäyttöä. Sen tehokas annos on 60 mg/vrk (NHS 2004). Masennuslääkkeen vaihtoa suositellaan tilanteissa, joissa ensimmäisestä lääkityksestä ei ole ollut apua (Agras 1997). Pitkäaikaistietoa ahmimishäiriön lääkityksestä ei ole (NHS 2004). Psykoterapiamuotojen vaikuttavuutta arvioivassa meta-analyysissä todettiin, että 40 % hoidon loppuun saattaneista ahmimishäiriöpotilaista on toipunut mutta 60 %:lla on esiintynyt hoidon loppuessa edelleen kliinisesti merkittäviä oireita (Thompson-Brenner ym. 2003). Tehokas hoitomuoto bulimiassa on syömis häiriöoireisiin keskittyvä kognitiivinen psykoterapia (CBT-BN) (Fairburn ja Harrison 2003, NHS 2004). Useimmiten se koostuu 20 käynnistä, joiden jälkeen noin % potilaista on toipunut täysin, ja tämä tulos on säilynyt viiden vuoden ajan (Fairburn ja Harrison 2003). Myös interpersoonaalisesta psykotera piasta (IPT) on tutkimusten mukaan hyötyä bulimiasta kärsiville (NHS 2004). Näyttäisikin siltä, että CBT-BN:n vaikutukset tulevat nopeammin esille, mutta ero IPT:hen häviää 8 12 kuukaudessa (NHS 2004). Tämä johtunee siitä, että CBT:ssä keskitytään syömishäiriöoireisiin ja niiden hallintaan, kun taas IPT:ssä huomio kohdistetaan ihmissuhteisiin ja niiden ongelmiin ja syömisongelmat pysyvät taustalla. Osalla potilaista bulimiaoireet jatkuvat kognitiivisen psykoterapian jälkeenkin. Näiden potilaiden hoidoista tiedetään vähän. IPT:n tai lääkityksen avulla näistä potilaista tulee oireettomiksi %. Lähes puolet keskeyttää hoidon (Mitchell ym. 2002). Myös ryhmäpsykoterapian on todettu vähentävän ahmimishäiriön oireita (Oesterheld ym. 1987). Tehoa on todettu olevan behavioraalisilla, kognitiivis-behavioraalisilla ja eklektisillä ryhmäpsykoterapioilla (Fettes ja Peters 1992). On myös näyttöä siitä, että osa bulimiapotilaista hyötyy itseopiskelumateriaalista (NHS 2004). Multi-impulsiivinen bulimia Multi-impulsiivista bulimiaa poteva kärsii ahmimishäiriön lisäksi muusta hillitsemishäiriöstä (taulukko). Multi-impulsiivisen bulimian diagnostisia kriteerejä on eri tutkimuksissa tulkittu eri tavoin, joten tarkkaa tietoa esimerkiksi esiintyvyydestä on vaikea saada. On kuitenkin ar vioitu, että % ahmimishäiriöpotilaista kärsii multi-impulsiivisesta bulimiasta (Bell ja Newns 2002).Yhden tutkimuksen mukaan multi-impulsiivisen bulimian ennuste on huonompi ja taudinkulku vaikeampi kuin bulimian (Fichter ym. 1994). Satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta multi-impulsiivisen bulimian hoidosta ei ole tehty. On kuitenkin arvioitu, että tämä potilasryhmä saattaisi hyötyä dialektisesta käyttäytymisterapiasta, lyhyestä strukturoidusta sairaalahoidosta ja opiaattiantagonisteista (Keski-Rahkonen ja Palmer 2001). Ylipainoisen ahmimishäiriö Ylipainoisen ahmimishäiriölle (binge-eating disorder, BED) tyypillistä ovat toistuvat ahmimiskohtaukset ilman kompensatorisia toimia (mm. dieetti, liikunta, oksentaminen) (taulukko). BED:stä on arvioitu kärsivän 1,5 2 % väestöstä (Bruce ja Agras 1992). Arviolta % ylipainoisista sairastaa BED:tä (Keefe ym. 1984). Tutkimustuloksia BED:n luonnollisesta kulusta ja hoidon vaikutuksista on vähän. Spontaani paranemistaipumus on suuri (Fairburn ym. 2000), ja lääketutkimuksissa on ollut tyypillistä voimakas vaste lumehoitoon (Carter ym. 2003). Usean kontrolloidun tutkimuksen perusteella CBT on vaikuttavaa. IPT ja dialektinen käyttäytymisterapia on todettu tehokkaiksi yhdessä tutkimuksessa. Myös itseopiskelumateriaalista on hyötyä. SSRI-lääkityksen on todettu useassa lumekontrolloidussa tutkimuksessa vähentävän ahmimiskohtauksia, mutta sen vaikutusta painoon ei tiedetä (NHS 2004). Alustavaa tutkimusnäyttöä on topiramaatista (NHS 2004) ja sibutramiinis V. Pohjolainen ja H. Karlsson

5 KUVA. Lapinlahden sairaalassa toimii Suomen ainoa syömishäiriöihin erikoistunut yksikkö. ta (Appolinario ym. 2003), jotka molemmat on todettu tehokkaiksi ainakin yhdessä satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Ongelmalliseksi tulosten tulkinnan tekee kuitenkin se, että potilasmäärät ovat olleet pieniä ja myös lumeryhmissä % on toipunut. Tietoa pitkäaikaisen lääkityksen tehosta BED:ssä ei ole (NHS 2004). rolloituja tutkimuksia. Toistaiseksi hoidossa tulisi noudattaa sen syömishäiriön hoito-ohjelmaa, jota oireilu lähimmin muistuttaa (Fairburn ja Harrison 2003). Epätyypilliset syömishäiriöt Syömishäiriöiden hoitojen tehoa mittaavien tutkimusten yleistettävyyttä ja tulkintaa vaikeuttaa se, että tutkimuksiin osallistuvat potilaat eivät välttämättä vastaa hoitoon hakeutuvia. Ahmimishäiriön psykoterapioiden tutkimuksista on suljettu pois lähes 40 % tutkimukseen hakeutuneista (Thompson-Brenner 2003) ja lääketutkimuksista keskimäärin 50 % (Nagash-Eisikovits ym. 2002). Vaikuttaisi siltä, että moniin tutkimuksiin ei oteta vakavimmin oireilevia, mm. myös päihdeongelmista kärsiviä tai itsetuhoisia Epätyypillisellä syömishäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa kaikki laihuus- tai ahmimishäiriölle sovitut kriteerit eivät täyty. Tätä diagnoosia käytetään myös silloin, kun kaikki avainoireet esiintyvät mutta ovat lieviä. Epätyypillisten syömishäiriöiden esiintyvyyden on arvioitu olevan noin 5 % (Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama suositustyöryhmä 2002). Epätyypillisten syömishäiriöiden hoidosta ei ole tehty kontsyömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus Hoitojen vaikuttavuuden arvioinnin ongelmista 1979

6 potilaita (Mitchell ym. 1997). Niillä ahmimishäiriöpotilailla, jotka keskeyttävät CBT:n tai eivät siihen sitoudu, esiintyy tutkimusten mukaan enemmän mm. epävakaata persoonallisuutta ja he ovat itsetuhoisempia ja käyttävät väärin päihteitä (Coker ym. 1993). Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien ahmimishäiriöpotilaiden oireilun on todettu olevan sitkeämpää ja reagoivan huonommin hoitoon (Johnson ym. 1990). Naturalististen seurantatutkimusten ongelmana puolestaan on, että kliinisessä työssä käytetään usein monia eri hoitomenetelmiä, joten on vaikea selvittää, mikä näistä menetelmistä on vaikuttanut tai ollut vaikuttamatta hoitotulokseen On myös mahdollista, että kliinisiin aineistoihin valikoituu paljon sellaisia laihuushäiriöpotilaita, joilla on esiintynyt vakavia oireita ja joiden oireisto on kroonistunut. Ongelmallista on myös se, että useimpiin tutkimuksiin ei oteta epätyypillisistä syömishäiriöistä kärsiviä potilaita, joten tämän potilasryhmän hoidoista ei ole lainkaan tietoa. Kuitenkin suuri osa hoitoon hakeutuneista sairastaa epätyypillistä syömishäiriötä (Fairburn ja Harrison 2003). Ongelmallista on myös arvioida, milloin hoitotulos on ollut hyvä, tyydyttävä tai huono. Ahmimishäiriössä hyvä hoitotulos voi eri tutkijoiden mukaan tarkoittaa esimerkiksi oireettomuutta, oireilun jäämistä alle diagnostisten kriteerien mukaisen määrän tai oireilun sel keää vähenemistä (Vaz 1998). Tutkimusasetelmat ovat myös varsin erilaisia, hoitomenetelmät eripituisia ja erilaisina yhdistelminä käytettyjä. Potilaat on saatettu etsiä lehti-ilmoituksilla, yleislääkäreiden tiedostojen avulla tai erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella. Myös seuranta-ajat ovat vaihdelleet paljon. Potilaiden arviointi on voitu tehdä puhelimitse, sairauskertomusmerkintöjen avulla, itsearviointilomakkeita käyttäen tai henkilökohtaisesti haastatellen (Vaz 1998). Lopuksi Y D I N A S I A T Viime vuosikymmeninä on julkaistu paljon tutkimuksia syömishäiriöistä ja niiden hoidosta. On kuitenkin hämmästyttävää, miten vähän syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuudesta tiedetään. Ainoastaan ahmimishäiriön hoidosta on tehty runsaasti lumekontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia. Ahmimishäiriöpotilaiden on todettu hyötyvän kognitiivisesta psykoterapiasta, interpersonaalisesta psykoterapiasta ja masennuslääkityksestä. Tutkimuksiin osallistunut potilasjoukko on kuitenkin varsin valikoitunut. Hoitoon hakeutuvat ahmimishäiriöpotilaat saattavat kärsiä myös muista samanaikaisista sai rauksista, jolloin he eivät välttämättä hyödy samalla tavalla näistä nimenomaan ahmimishäiriöön kehitellyistä hoitomuodoista. Lisää tutkimustietoa tarvittaisiinkin esimerkiksi multi-impulsiivisen bulimian hoidosta. Myös laihuushäiriön hoidon vaikuttavuudesta on yllättävän vähän tutkimustietoa, vaikka tähän sairauteen liittyy edelleen erittäin suuri kuolleisuus ja kroonistumisen uhka. Laihuushäiriössä perhe terapian on todettu olevan vaikuttavaa nuorilla lyhyen aikaa sairastaneilla. Yksilöpsykoterapian ja muun intensiivisen hoidon on myös osoitettu olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampaa. Lisää tietoa tarvitaan erityisesti SSRI-lääkityksen, motivaatiota lisäävän terapian ja tietokoneavusteisen hoidon vaikuttavuudesta laihuushäiriössä. Syömishäiriöt ovat pääosin nuorten naisten vakavia sairauksia, joiden ennuste on edelleen osalla potilaista huono. Ahmimishäiriöstä kärsivät hyötyvät kognitiivisbehavioraalisesta psykoterapiasta ja suuri annoksisesta depressiolääkityksestä. Näyttöä laihuushäiriön hoidon vaikuttavuudesta on vähän. Nuoret, lyhyen aikaa sairastaneet laihuushäiriö potilaat hyötyvät painon normaalistumisen jälkeen perheterapiasta V. Pohjolainen ja H. Karlsson

7 Kirjallisuutta Agras WS. Pharmacotherapy of bulimia nervosa and binge eating disorder: longer-term outcomes. Psychopharmacology Bulletin 1997;33: Appolinario JC, Bacaltchuk J, Sichieri R, ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of sibutramine in the treatment of binge-eating disorder. Arch Gen Psychiatry 2003;60: Balcaltchuk J, Hay P. Antidepressants versus psychological treatments and their combination for bulimia nervosa (Cochrane review). The Cochrane library, Issue 4, Baran SA, Weltzin TE, Kaye WH. Low discharge weight and outcome in anorexia nervosa. Am J Psychiatry 1995;152: Bell L, Newns K. What is Multi-impulsive bulimia and can multi-impulsive patients benefit from supervised self-help? Eur Eating Disord Rev 2002;10: Bergh C, Brodin U, Lindberg G, Södersten P. Randomized controlled trial of a treatment for anorexia and bulimia nervosa. Proc Natl Acad Sci 2002;14: Bruce B, Agras WS. Binge eating in females: a population-based investigation. Int J Eat Disord 1992;12: Carter WP, Hudson JI, Lalonde JK, Pindyck L, McElroy SL, Pope jr HG. Pharmacologic treatment of binge eating disorder. Int J Eat Disord 2003;34: Coker S, Vize C, Wade T, Cooper PJ. Patients with bulimia nervosa who fail to engage in cognitive behavioural self-help for bulimia nervosa. Int J Eat Disord 1993;13: Cooper PJ, Fairburn C. Cognitive behaviour therapy for anorexia nervosa: some preliminary findings. J Psychosom Res 1984;28; Crisp AH, Callender JS, Halek C, Hsu LK. Long-term mortality in anorexia nervosa. A 20-year follow-up of the St-George s and Aberdeen cohorts. Br J Psychiatry 1992;161: Dare C, Eisler I, Russell G, Treasure J, Dodge L. Psychological therapies for adults with anorexia nervosa: randomised controlled trial of out-patient treatments. Br J Psychiatry 2001;178: Fairburn CG, Cooper Z, Doll H, Norman P, O Connor MBA. The natural course of bulimia nervosa and binge eating disorder in young women. Arch Gen Psychiatry 2000;57: Fairburn CG, Harrison PJ. Eating disorders. Lancet 2003;361: Fettes PA, Peters JM. A meta-analysis of group treatments for bulimia nervosa. Int J Eat Disord 1992;11: Fichter MM, Quadflieg N, Rief W: Course of multi-impulsive bulimia. Psychol Med 1994;24: Garner DM, Garfinkel PE. Handbook for treatment of eating disorders. New York: Guilford Press, Hay P, Bacaltchuk J, Claudino A, Ben-Tovim D, Young PY. Individual psycho therapy in the outpatient treatment of adults with anorexia nervosa. (Cochrane review). The Cochrane Library, Iissue 2, Johnson C, Tobin DL, Dennis A. Differences in treatment outcome between borderline and nonborderline bulimics at one-year follow-up. Int J Eat Disord 1990;9: Kahn C, Pike KM. In search of predictors of dropout from inpatient treatment for anorexia nervosa. Int J Eat Disord 2001;30: Keefe PH, Wyshogrod D, Weinberger E, Agras WS. Binge eating and outcome of behavioral treatment of obesity: a preliminary report. Behav Res Ther 1984;22: Keel PK, Mitchell JE, Davis TL, Crow SJ. Long-term impact of treatment in women diagnosed with bulimia nervosa. Int J Eat Disord 2002:31; Keel PK, Mitchell JE. Outcome in bulimia nervosa. Am J Psychiatry 1997; 154: Keski-Rahkonen A, Palmer B. Bulimian hoito. Duodecim 2001;8: Keys A, Brozek J, Henschel A, Mickelsen O, Taylor HL. The biology of human starvation. Minneapolis: University of Minnesota Press, Lacey JH. Inpatient treatment of multi-impulsive bulimia nervosa. Kirjassa: Brownell KD, Fairburn CG, toim. Eating disorders and obesity: a comprehensive handbook. New York: Guildford Press, 1995, s Löwe B, Zipfel S, Buchholz C, Dupont Y, Reas DL, Herzog W. Long-term outcome of anorexia nervosa in a prospective 21-year follow-up study. Psychol Med 2001;31: Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: preparing people to change addictive behaviour. New York: Guildford Press, 1991 Mitchell JE, Halmi K, Wilson TG, Agras SW, Kraemer H, Crow S. A randomized secondary treatment study of women with bulimia nervosa who fail to respond to CBT. Int J Eat Disord 2002;32: Mitchell JE, Maki DD, Adson DE, Ruskin BS, Crow S. The selectivity of inclusion and exclusion criteria in bulimia nervosa treatment studies. Int J Eat Disord 1997;22: Nakash-Eisikovits O, Dierberger A, Westen D. A multidimensional metaanalysis of pharmacotherapy for bulimia nervosa: summarizing the range of outcomes in controlled clinical trials. Harvard Rev Psychiatry 2002;10: NHS: Eating disorders: Core interventions in the treatment and management of anorexia nervosa, bulimia nervosa and related eating disorders. Clinical Guideline 9, London, National Institute for Clinical Excellence (NICE), January Oesterheld JR, McKenna MS, Gould NB. Group psychotherapy of bulimia: a critical review. Int J Group Psychotherapy 1987:37; Pike KM, Walsh BT, Vitousek K, Wilson GT, Bauer J. Cognitive behaviour therapy in the posthospitalization treatment of anorexia nervosa. Am J Psychiatry 2003;160: Prochaska JO, DiClemente CC ja Norcross JC. In search of how people change: Applications to addictive behaviours. American Psychologist 1992; 47: Steinhausen H-C. The outcome of anorexia nervosa in the 20th century. Am J Psychiatry 2002;159: Strober M, Freeman R, Morrell W. The long-term course of severe anorexia nervosa in adolescents: Survival analysis of recovery, relapse and outcome predictors over years in a prospective study. Int J Eat Disord 1997;22: Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama suositustyöryhmä. Lasten ja nuorten syömishäiriöt. Käypä hoito -suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 2002;47: Internetissä: www/kaypahoito.fi. Thompson-Brenner H, Glass S, Western D. A Multidimensional Meta- Analysis of Psychotherapy for bulimia nervosa. Clinical Psychology 2003;10: Thompson-Brenner H. Implications for the treatment of bulimia nervosa: a meta-analysis of efficacy trials and naturalistic study of treatment in the community. Dissertation Abstracts International: Section B. The sciences & engineering. 2003;63:4928. Vaz FJ. Outcome of bulimia nervosa: prognostic indicators. J Psychosom Res 1998;45: Vitousek K, Watson S, Wilson GT. Enhancing motivation for change in treatment resistant eating disorders. Clinical Psychology Review 1998;18: VEERA POHJOLAINEN, LL, vs. sairaalalääkäri HUS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS HASSE KARLSSON, professori, ylilääkäri Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HUS:n psykiatrian klinikka Lapinlahden sairaala PL 320, HUS Syömishäiriöiden hoidon vaikuttavuus 1981

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Miten voimme auttaa ahmijaa?

Miten voimme auttaa ahmijaa? Jaana Suokas ja Taina Hätönen NÄIN HOIDAN Miten voimme auttaa ahmijaa? Ahmintakohtaukselle on tunnusomaista suurten ruokamäärien hallitsematon syönti. On tär keää tunnistaa ahmintahäiriötä (binge eating

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö

Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö KATSAUS TIETEESSÄ NINA PYÖKÄRI LK Turun yliopisto nmk.pyo@utu.fi SINIKKA LUUTONEN LT, psykiatrian kliininen opettaja Turun yliopisto ja VSSHP, aikuispsykiatrian yksikkö SIMO SAARIJÄRVI professori Turun

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

Onko motivoiva haastattelu tehokasta?

Onko motivoiva haastattelu tehokasta? MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,

Lisätiedot

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4

Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa Tieteessä katsaus Jaana Suokas dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, syömishäiriöklinikka erikoistutkija THL Kansallisen syömishäiriöiden Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja 2014

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.

Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

SOVELTAMINEN AIKUISEN ANOREKSIA- JA BULIMIAPOTILAAN PSYKIATRISESSA VUODEOSASTOHOIDOSSA

SOVELTAMINEN AIKUISEN ANOREKSIA- JA BULIMIAPOTILAAN PSYKIATRISESSA VUODEOSASTOHOIDOSSA KOGNITIIVISEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIAN SOVELTAMINEN AIKUISEN ANOREKSIA- JA BULIMIAPOTILAAN PSYKIATRISESSA VUODEOSASTOHOIDOSSA KOGNITIIVISEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIOPINTOJEN (ET) LOPPUTYÖ 2 ULLA

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Syömishäiriöt

Käypä hoito -suositus. Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu 11.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt

MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt MLL 5.11.2015 Nuoren kohtaaminen Nuorten syömishäiriöt Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä syömishäiriöillä tarkoitetaan? Mielenterveyden häiriöitä, jotka alkavat usein nuoruusiässä murrosiän

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS

Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie: Where is the body? Aila Rissanen Syömishäiriöyksikkö Psykiatrian klinikka 00290 HYKS Agatha Christie Päämäärätietoinen Johdonmukainen Viettelevästi johdatteleva Where Is the Body? Sooma

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

LÄHEISENI SAIRASTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ Omaisten kokemuksia

LÄHEISENI SAIRASTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ Omaisten kokemuksia OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LÄHEISENI SAIRASTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ Omaisten kokemuksia T E K I J Ä T: Henna Lappalainen Iita Sahlman SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

AIKUISTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS

AIKUISTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS AIKUISTEN SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Eklund Sofia Pro gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Joulukuu 2012

Lisätiedot

Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei?

Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei? Depression psykologiset hoitomuodot - mikä toimii, mikä ei? Hasse Karlsson, LT, FM, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, Turun yliopisto, Ylilääkäri, TYKS Psykoterapeutti Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Koko elämä sirpaleina

Koko elämä sirpaleina Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA

PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pelaamishäiriöiden hoito

Pelaamishäiriöiden hoito Pelaamishäiriöiden hoito Jos meillä olisi suosituksia, mitä ne voisivat olla ja mihin ne voisivat perustua? Jukka Halme Tutkija, PsM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tarve hoitojen arviointiin Kansainvälisesti

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Syömishäiriöt ja tyypin I diabetes. Suoma Saarni, Kirsi Pietiläinen ja Aila Rissanen

Syömishäiriöt ja tyypin I diabetes. Suoma Saarni, Kirsi Pietiläinen ja Aila Rissanen Katsaus Suoma Saarni, Kirsi Pietiläinen ja Aila Rissanen Anoreksia ja bulimia ovat nuorten naisten keskuudessa verrattain yleisiä sairauksia. Tuoreimpien tutkimusten mukaan syömishäiriöt ovat diabeetikkotytöillä

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖPOTILAAT RAVITSEMUSTERAPEUTIN VASTAANOTOLLA POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KEHITTÄMINEN JA KOEKÄYTTÖ

SYÖMISHÄIRIÖPOTILAAT RAVITSEMUSTERAPEUTIN VASTAANOTOLLA POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KEHITTÄMINEN JA KOEKÄYTTÖ SYÖMISHÄIRIÖPOTILAAT RAVITSEMUSTERAPEUTIN VASTAANOTOLLA POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KEHITTÄMINEN JA KOEKÄYTTÖ Leija-Lotta Kalaoja Pro Gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ida Leppänen LASTEN JA NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT OPAS KOULUTERVEYDENHUOLTOON

Ida Leppänen LASTEN JA NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT OPAS KOULUTERVEYDENHUOLTOON Ida Leppänen LASTEN JA NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT OPAS KOULUTERVEYDENHUOLTOON Terveydenhoitotyön koulutusohjelma 2014 LASTEN JA NUORTEN SYÖMISHÄIRIÖT OPAS KOULUTERVEYDENHUOLTOON Leppänen, Ida Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyys

Bulimian eli ahmimishäiriön esiintyvyys Katsaus Bulimian tunnistaminen ja somaattiset komplikaatiot Anna Keski-Rahkonen ja Aila Rissanen Bulimian eli ahmimishäiriön tunnistaminen on haaste käytännön lääkärille, koska oireilu pyritään usein salaamaan.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro Alkoholihaitat Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu Mikko Salaspuro Lääkkeiden tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa on tutkittu kymmenissä hyvin tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa.

Lisätiedot

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,

Lisätiedot