Anorexia nervosa Somatisk vårdv

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Anorexia nervosa Somatisk vårdv 05.06 2007"

Juho Leo Kokkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Anorexia nervosa Somatisk vårdv Bodil Eriksén-Neuman

2 Huomautukset Laihuushäiri iriön n perimmäisi isiä syitä ei ole selvitetty. Kuitenkin on saatu lisää ääntyvästi todisteita siitä,, että toisiinsa vaikuttavat sosiokulturaaliset ja biologiset tekijät t samoin kuin epäspesifit psyykkiset mekanismit ja persoonallisuuden haavoittuvuus ovat vaikuttamassa häirih iriön n syntyyn. Tilaan kuuluu vaikeusasteeltaan vaihteleva aliravitsemus, joka aiheuttaa endokriinisen järjestelmj rjestelmän n ja aineenvaihdunnan muutoksia ja ruumiillisten toimintojen häirih iriöitä.. On epäselv selvää ovatko endokriiniset muutokset suoranaista seurausta aliravitsemuksesta ja siihen johtaneista toiminnoista t (esim. ruokavalion rajoituksista, liiallisesta liikunnasta ja ruumiinrakenteen muutoksista, henkilön n aiheuttamasta oksentelusta ja ulostamisesta ja siitä seuranneesta elektrolyyttihäiri iriöistä) ) vai onko mukana myös s tuntemattomia tekijöit itä. Häiriölle on luonteenomaista henkilön n aikaansaama ja/tai ylläpit pitämä tarkoituksellinen painonmenetys.. HäiriH iriö on yleisin nuoruusikäisill isillä tytöill illä ja nuorilla naisilla, mutta sitä tavataan myös s nuoruusikäisill isillä pojilla, nuorilla miehillä,, murrosikää lähestyvillä lapsilla ja keski-ik ikäisillä naisilla ennen vaihdevuosia. Laihuushäiri iriö muodostaa itsenäisen isen oireyhtymän n seuraavilla perusteilla: (a) oireyhtymän n kliiniset piirteet on helppo tunnistaa, joten taudinmää ääritys on luotettava ja diagnoosin reliabiliteetti on hyvä. (b) seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että samat laihuushäiri iriön n pääp ääpiirteet esiintyvät t kroonisena suurella osalla potilaista, jotka eivät toivu. Diagnostiset kriteerit: A. Ruumiinpainon tulee olla vähintv hintään n 15% alle pituuden mukaisen keskipainon tai Queteletin painoindeksin (ns. Body Mass Index eli BMI) korkeintaan 17,5. (BMI on paino kiloina jaettuna pituuden neliöll llä metreinä ja sitä käytetään n 16 vuoden iästi stä lähtien.) Esimurrosikäisten isten potilaiden paino saattaa kasvun aikana jääj äädä jälkeen pituuden mukaisesta keskipainosta ilman, että paino varsinaisesti laskee. Vanhemmilla potilailla tulee tapahtua painon laskua. B. Painon lasku on henkilön n itsensä aiheuttama välttv lttämällä "lihottavia" ruokia. Lisäksi potilas saattaa käyttk yttää seuraavia keinoja: itse aiheutettu oksentelu, ulostuslää ääkkeiden käyttö,, liiallinen liikunta, ruokahalua hillitsevien tai nestettä poistavien lääl ääkkeiden käyttk yttö. C. Henkilö on mielestää ään n liian lihava ja hän h n pelkää kovasti lihomista, mikä saa potilaan asettamaan itselleen alhaisen painotavoitteen. Kyseessä on ruumiinkuvan vääv ääristymä,, joka muodostaa erityisen psykopatologian. Sen seurauksena lihavuuden pelko on kaiken kattava yliarvoinen idea ja potilas asettaa a itselleen alhaisen painotavoitteen. D. Todetaan laaja-alainen alainen hypothalamus-aivolis aivolisäke-sukurauhasakselin endokriininen häirih iriö,, joka ilmenee naisilla kuukautisten puuttumisena ja miehillä seksuaalisen mielenkiinnon ja potenssin heikkenemisenä.. (Poikkeuksena tästt stä ovat anorektisten naisten vuodot, jotka saadaan aikaan hormonaalisella korvaushoidolla, tavallisesti ehkäisypillereill isypillereillä.) Mikäli häirih iriö alkaa ennen murrosikää ää,, murrosiän n kehitys tyypillisesti viivästyy tai pysähtyy (kasvu pysähtyy, tytöill illä rinnat eivät t kehity eivätk tkä kuukautiset ala; pojilla sukuelimet eivät t kehity). Potilaan toipuessa murrosiän n kehitys jatkuu usein normaaliin loppuun saakka mutta tavallista myöhemmin (esim. kuukautiset alkavat myöhää ään). Lisäksi kasvuhormonin ja kortisolin pitoisuudet saattaavat olla koholla, kilpirauhashormonin aineenvaihdunta elimistöss ssä saattaa olla muuttunut ja insuliinieritys saattaa olla poikkeava. a. E. Ahmimishäiri iriön n (F50.2) kriteerit A ja B eivät t täyty. t &Erotusdiagnoosi Häiriöön n voi liittyä masennus- tai pakko-oireita oireita samoin kuin persoonallisuushäiri iriön n piirteitä,, jotka voivat vaikeuttaa erottelua tai edellyttää lisädiagnoosien asettamista. Nuorten potilaiden painon laskun somaattiset syyt on selvitettävä ja niihin kuuluvat krooniset heikentävät t sairaudet, aivokasvaimet ja suolistohäiri iriöt t kuten Crohnin tauti tai imeytymishäiri iriö.

haavoittuvuus ovat vaikuttamassa häirih iriön n syntyyn.

3 Anorexia nervosa Den mest dödliga d dliga av alla psykiatriska sjukdomar (20% i sjukhuskohort) Prevalence 0,3 % Börjar vid 15 års ålder i medeltal 30 % återhämtar sig inte återhämtning år r i medeltal har beskrivits ännu efter 21 år familjetherapi effektivare än n individuell medicinering har dålig d effekt Teckning från n 1800-talet. BMI vol 334

inte återhämtning 6-126 år r i medeltal har beskrivits ännu efter 21 år familjetherapi

4 Gränsv nsvärden förf BMI definierade av WHO. Viktklasser Män Kvinnor Undervikt mindre än n 20 mindre än n 18,6 Normalvikt 20,0 25,0 25,0 18,6-23,8 Övervikt 25,0 30,0 23,8 28,6 28,6 Fetma Mer än n 30 Mer än n 28,6

5 Intagningskriterier: Hjärtrytm under 40 / min RR < 90/60 symptomatisk hypoglycemi K under 3 mmol/l T under 36,1 Dehydrering Andra kardiologiska abnormiteter än n bradycardi Vikt < 15% av normalvikt (BMI under 16) Snabb viktförlust, flera kg / vecka Ingen förbf rbättring eller försf rsämring vid poliklinisk vård

abnormiteter än n bradycardi Vikt < 15% av normalvikt (BMI under 16) Snabb

6 Psykologiska kriterier Bristande insikt om situationens allvar Oförm rmåga att äta själst lständigt eller behov av näsmagslang Suicidalitet Psykisk allvarlig sjukdom Antitherapeutisk familjemiljö,, speciellt om missbruk förekommerf NEJM 353;13 oct 6,2005 Joel Yager

Suicidalitet Psykisk allvarlig sjukdom Antitherapeutisk

7 Intagning Överenskommelse med patienten angående viktuppgång ( läkare, l ansvarig skötare, patient) Lab prov Ekg övriga undersökningar enl klinisk situation Vägning dagligen Puls temp BMI målsm lsättning före f utskrivning ca

prov Ekg övriga undersökningar enl klinisk situation

8 Laboratorieundersökningar

10 Målsättning: Viktuppgång ca 1 kg / vecka till BMI nås n s och trygghet vid födointagf återkommer Övrig fysiologi bör b r hinna återhämta sig sås att fara ej förekommer f och positiv progress kan fortsätta tta vid poliklinisk uppföljning

bör b r hinna återhämta sig sås att fara ej förekommer f och

11 Team byggande av sakkunniga som stöd näringsterapeut kroppsuppfattningsterapeut psykoterapeut / psykiaterledd verksamhet socialarbetare läkare egenskötare familjemedlemmar

12 Vårdtid För r snabb viktuppgång kan leda till livsfarliga tillstånd refeeding syndrome Ofta kräver vården v därfd rför r 2-44 mån m n tid påp somatisk avdelning, för f r att kroppen ska kunna anpassa sej. Om anorexin inte blir botad inom 1 år ökar risken för f r obotlighet och förtidig f död d d ( 10 %). ca. 50 % återhämtar sig helt.

för f r att kroppen ska kunna anpassa sej.

13 Uppföljning Uppföljning av kostintag av avdelningspersonal egen skötare uppföljning av toilettbesök stöd d vid födointagf kommunikation godkännande ej fördömande diskussion som trygghetsskapare erfter måltid

toilettbesök stöd d vid födointagf kommunikation

14 Poliklinisk vårdv Fortsatt uppföljning påp poliklinik viktig Vårdansvarig PSYKIATER Denna bör b r helst utföras av teammedlemmarna., PSYKOTERAPI, KROPPSUPPFATTNING, ERGOTERAPI, INREMEDICINSK UPPFÖLJNING Uppföljning i form av vägning v x1/ vecka tills normal vikt uppnåtts ( gärna g polikliniskt påp vårdavdelningen, där d r igenkännade nnade och trygghet upplevs).

, PSYKOTERAPI, KROPPSUPPFATTNING, ERGOTERAPI, INREMEDICINSK UPPFÖLJNING Uppföljning i form

15 Litteratur: Syömish mishäiriöiden iden diagnostiikka ja hoito TAYS sisätautiklinikasa 2002 Syömish mishäiriöiden iden hoidon vaikuttavuus Duodecim 2005;121: ; Pohjolainen,Karlsson Anorexia nervosa NEJM 353;13 oct 6/2005 Joel Yager Anorexia nervosa, clinical rewiew, BMJ 2007;334:894-8 Jane Morris Somatiska komplikationer vid anorexia och bulimia nervosa Läkartidningen 1999; vol 96; Ringskog. Man dör d r inte av ångest utan av kaloribrist Läkartidningen 1996 Vol 93 Ingrid Hjalmers etc...

nervosa, clinical rewiew, BMJ 2007;334:894-8 Jane Morris Somatiska komplikationer vid anorexia och bulimia nervosa

Samankaltaiset tiedostot

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori