MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI"

Transkriptio

1 MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI

2 2 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS KALLAVEDEN POHJOISPUOLI SÄRKEMÄJÄRVI LAIHALAMPI RUOTIMO ALA-RUOTIMO KOILAMPI PEKALAMPI KATAJALAMPI VITIKKALAMPI KALLAVEDEN POHJOISRANTA SURVAANNIEMI SURVAANALAHDEN PERUKKA SURVAANLAHDEN LÄNSIOSA RÖMMILÄNLAHTI KATISKALAHTI JA MUSTASAARI SURVAANVUORET SURVAANLAMPI VANNEKIVI AHOLAN RANTA KUIKKOLAHTI... 31

3 SALAKKAHARJU KUIKKOLAHDEN PERUKKA KUIKKONIEMI OLLIKKALANLAHTI OLLIKKALANLAHDEN LÄNSIRANTA OLLIKKALALNLAHDEN PERUKKA OLLIKKALANLAHDEN ITÄRANTA PÖNNIÖ PÖNNIÖNMÄKI LOTINJOKI VUORELA PÖNNIÖN LÄNSIRANTA KOTALAHTI KOTALAHDEN POHJOISPUOLEN RANTA KOTALAHDEN ETELÄPUOLEN RANTA KALLAVEDEN ETELÄRANTA ETELÄRANNAN METSÄT KYLMÄLÄN TILAN RANTA LAANALAHTI LYYTIKKÄLÄNRANNAN ETELÄOSA KALLAVEDEN ITÄOSA PEMMEENLAHTI RAATONIEMI PEMMEENLAHTI JA KURKONIEMI PUUKKOLAHTI JA KOHDANVUORET HALENNEENVUORI RAATONIEMI JA KATTILAPUUNSUO HAAPASAARI... 51

4 PUNKAVUOREN ALUE HAAPANIEMEN LÄNSIRANTA HAAPANIEMEN KÄRKI HAAPANIEMEN POHJOISRANTA SUURIJÄRVI KALLAVEDEN ETELÄPUOLEN PIENET VEDET AHOLAMPI VANNEKIVENLAMPI HOUSULAMPI RUUHILAMPI VALKOINENVESI AHONALASET KOLMISOPPI HUUTLAMPI SIERAJÄRVI JA SIERALAMPI KOLMIHAARA SUOLAMPI JA PIENI SUOLAMPI HOUSULAMPI KALLAVEDEN ETELÄPUOLEN SUURET JÄRVET HYHMÄJÄRVI... 71

5 ALA-SALMIJÄRVI, PIENI KOLMIHAARA, AHVENLAMPI YLÄ-SALMIJÄRVI JA KASAKKASALMI PETJÄRVI VALKJÄRVI HUJASLAMPI ALA-KUHANEN ALA-KUHASEN POHJOISRANTA PITKÄLAHTI PITKÄLAHDEN JA PITKÄLAHDENLAMMEN PURO HAAPALAMPI TAINAVEDEN ALUE TAINAVESI JUONIKKA KIERJÄRVI YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Kansikuva:Maisema luonnotilaisena säilyneeltä Suolammelta.

6 6 1. JOHDANTO Mäntyharjun Kallaveden suunnittelualueelle tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi kesällä Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta osa-alueisiin alueen maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy myös liitteen kartoissa). Osa-alueiden inventointitulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja päiväperhoset) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesä-heinäkuun aikana, rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Lintukartoitus suoritettiin neljänä eri kertana touko-kesäkuun aikana siten, että kaksi kartoituskertaa osui toukokuulle (toukokuun kolmas ja neljäs viikko) ja kaksi kesäkuulle (kesäkuun toinen ja neljäs viikko). Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi siten, että osaalueet käytiin läpi eri vuorokauden aikoina lajien erilaisen vuorokausiaktiivisuuden huomioiden. Lintukartoituksen tuloksia täydennettiin kasvikartoituksen yhteydessä, jolloin oli mahdollista seurata mm. lajien pesimistä suunnittelualueella. Inventoinnissa on hyödynnetty myös aiempien inventointien tuloksia, suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (kts lähteet). Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvilisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen ja muiden lähteiden tietoihin. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomiota paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin tulevan maankäytön riskeihin.

7 7 Havainnot ja mahdolliset johtopäätökset (suositukset) on esitetty raportissa ja suosituksia vastaavat alueet on merkitty karttaliitteisiin sekä suunnittelualuetta koskevaan paikkatietojärjestelmään. 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on pääasiassa tasarakeista rapakivigraniittia. Alueen topografialle on tyypillistä kallioperää halkovat lukuisat ruhjelaaksot ja mannerjään pyöristämät pinnanmuodot. Osa ruhjelaaksoista on täyttynyt jääkauden aikana mannerjään täytettyä ne moreenilla, mutta monia ruhjelaaksoja jään kulku ja sulamisvesivirrat ovat myös puhdistaneet, jolloin ruhjelaaksoon on usein muodostunut järvi. Ruhjelaaksojärvet ovat pitkiä ja kapeita ja niistä voi erota kohtisuoraan lahtia ja eri tyyppisiä vesireittejä. Ruhjelaaksojärvien rannat ovat usein jyrkkärantaisia ja kallioisia ja veden pitkän viipymän vuoksi myös varsin ruskeavetisiä. Tästä Mäntyharjun Kallavesi on hyvä esimerkki.. Osa pienistä ja keskisuurista järvistä on muodostunut harjujaksoon esim. Särkemäjärvi Kallaveden pohjoispuolella tai Ala-Kuhanen Kallaveden eteläpuolella - jolloin järven vedenlaatu, järvessä esiintyvä lajisto ja järvimaisema muodostuvat jonkin verran erilaiseksi kuin ruhjelaaksojärvissä. Suurin osa suunnittelualuetta on graniittikallioiden kirjavoimaa moreenimaata. Moreeni todettiin pääasiassa hyvin kiviseksi, josta johtuen myös moreenimaiden metsätyypit edustivat karumpien kankaiden metsätyyppejä. Hienojakaoisten moreenimaiden lehtomaisia kankaita suunnittelualueella on vähän. Sedimenttimaalajeja oli todettavissa kalliokumpareiden välisissä notkelmissa pieninä sedimenttitaskuina. Koska sedimenttiaines on useissa tapauksissa kertynyt kivikkoiseen notkelmaan, olivat myös monet sedimenttimaat varsin kivisiä. Merkittävissä määrin harjuainesta oli todettavissa suunnittelualueen pohjoisrajalla (Pirtinkangas ja Vitikkamäki), Haapaniemessä suunnittelualueen itäosassa, Herajärvi Hyhmäjärvi akselilla sekä Vannekivessä ja Kuikkoniemessä. Näillä alueilla metsät ovat tyypillisesti VT-, CT tai ClT-kankaita harjun korkeudesta ja harjun maaperän laadusta riippuen. Suunnittelualueen harjujaksot ovat matalia ja pienialaisia ja näille alueille ovat keskittyneet myös suurimmat soranottoalueet. Tästä johtuen alkuperäisiä harjubiotooppeja todettiin suunnittelualueella varsin vähän. Turvemaat (pienialaiset korvet ja rämeet) todettiin suunnittelualueella aina kivisessä moreenimaassa. Turvemaat todettiin kaikki ohutturpeisiksi, jolloin niiden kivisyys tuli selkeästi ilmi. Rämeet sijoittuivat lähelle vesirajaa rantatasanteille ja korvet pienialaisiin kalliokumpareiden välisiin notkelmiin. Korvet todettiin kaikki ojitetuiksi, osa rantojen rämeistä todettiin luonnotilaisiksi kun taas kauempana vesistä olevat rämeet todettiin ojitetuiksi. Soisuus maisemarkijänä leimasi vain muutamia vesiä. Sen soiden ojitukset ovat vaikuttaneet useisiin suunnittelualueen vesiin. Valuma-alueet

8 8 Suunnittelualueen harjujaksojen järvet ja lammet keräävät vetensä sekä pohja- että pintavedestä. Mitä suurempi pohjaveden osuus on, sitä kirkkaammaksi (oligotrofisemmaksi) voi todeta järven veden laadun suunnittelualueella. Paikka paikoin oli todettavissa, että järven harjuranta on kirkasvetinen kun taas vastaranta todettiin samalla kertaa ruskeavetiseksi (dystrofiseksi). Suunnittelualueen kiviset moreenimaat ja kalliomäet ovat pääsääntöisesti kangasturpeen peitossa. Jyrkkäprofiilisessa ja kivisessä alustassa muodostuvasta kangasturpeesta irtoaa runsasti humusta, joka vaikuttaa selvästi vesien laatuun suunnittelualueella. keskisuuret järvet ja suuremmat reittivedet todettiin järjestään dys-oligotrofisiksi tai dystrofisiksi. Pienemmät vedet lähes kaikki luokiteltiin dystrofisiksi - osa erittäin ruskeavetisiksi, jolloin näkösyvyys humuksen vuoksi laski jopa alle metrin. Luonnostaan ruskeavetisissä vesissä soiden ojitukset valuma-alueella ovat todennäköisesti lisänneet veden humuskuormaa ja heikentäneet veden laatua. Humuksen alkuperä joillakin dystrofisilla järvillä saattoi olla hyvin kaukana valuma-alueen latvoilla toteutetuissa ojituksissa tai valumaalueen luontaisesti ruskeavetisten lampien aiheuttamaa. Esimerkiksi Kolmihaaran valuma-alueeseen kuuluvat luontaisesti hyvin ruskeavetiset Sierajärvi ja Sieralampi vaikuttavat myös Kolmihaaran veden laatuun. Veden laadun ja kalaston kannalta ongelmallista on suunnittelualueen pienten järvien ja lampien vähäinen veden vaihtuvuus. Kun järven tai lammen vesimäärä on suuri suhteessa valuma-alueen kokoon, vesi ei vaihdu altaassa. Tämä oli todettavissa usean järven ja lammen laskuojissaa, joissa oli havaittavissa vain vähäistä veden virtausta. Joissain tapauksissa vesi ei virrannut lainkaan vaan seisoi pölyisenä ja karikkeen roskaamana täysin paikallaan. Tällaisilla dystrofisilla vesillä on taipumusta liettyä ja ne kärsivät talvella helposti alusveden happikadosta. Osa tällaisista pienistä vesistä todettiin jo niin ruskeavetisiksi ja liettyneiksi, että niiden virkistyskäyttöarvo on heikentynyt. Kasvilajisto Suunnittelualueen kallioperä on pääasiassa erilaisia graniitteja. Graniittit, erityisesti rapakivigraniitti, on niukkaravinteinen ja lievästi hapan kivilaji, jossa kovin moni kasvilaji ei menesty. Tämä näkyi myös inventoinnin tuloksissa kasvilajiston monotonisuutena ja lajimäärän niukkuutena. Metsät todettiin pääasiassa mäntyvaltaisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), johon vaihtelua toivat lähinnä kalliokumpareiden ClT-männiköt ja pienialaiset lehtomaisen kankaan (OMaT) rinteet. Kuusivaltaisia metsiä tyypillisine kenttäkerroslajeineen todettiin vain rinteiden alaosissa ja kumpareiden välisissä syvimmissä notkelmissa. Myös lehtipuiden pieni osuus puustossa oli selvästi havaittavissa. Linnusto Biotooppien vaihtelun vähäisyys näkyi hyvin selvästi myös linnuston niukkuutena: lajeja todettiin vähän ja eri osa-alueilla todettujen lajistojen väliset erot todettiin pieniksi. Lisäksi monilla alueilla suoritetut laajat rantavyöhykkeeseen ulottuneet avohakkuut vähensivät merkittävästi lintujen pintaalakohtaisia yksilömääriä suunnittelualueella.

9 9 Myös metsien nuoruus on vaikuttanut suunnittelualueen lintulajistoon, sillä esim. tikkoja suunnittelualueella todettiin varsin vähän. Samoin vanhoissa mäntymetsissä viihtyviä lajeja, kuten leppälintua (Phoenicurus phoenicurus), todettiin vain kahdella paikalla, joista molemmat olivat kesämökin pihapiirissä. Toinen tyypillinen mäntykankaiden laji, käki (Cuculus canorus), näyttää menestyneen hakkuista huolimatta hieman paremmin, koska sille soveltuville biotoopeille tai niiden laiteille on jäänyt hakkaamattomia kumparemännikköitä. Laulupaikoiksi soveltuvat männiköt eivät kuitenkaan takaa pesimämenestystä käelle, jos esim. leppälintuja, joiden pesäloinen käki tyypillisesti on, esiintyy alueella niukasti. Yötakseerauksissa todettiin myös muutamia kehrääjän (Caprimulgus europaeus) reviirejä, mutta yksikään niistä ei ulottunut suunnittelualueelle. Laji ei yleensä valitse reviirikseen järvenrantametsiä, koska ne ovat alkukesästä varsin viileitä elinympäristöjä. Suurimmat laji- ja yksilömäärät todettiin kultturibiotoopeilla, mutta niidenkin lajisto todettiin tavanomaiseksi. Kaiken kaikkiaan metsä- ja suobiotooppien lajisto todettiiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Järvenrantojen lajisto ja vesilintulajisto indikoi varsin hyvin alkuperäisbiotooppien lajistoa ja eri lajien yksilömäärät todettiin ko. biotoopeille tyypillisiksi. Rantabiotoopit ja saaret ovat ilmeisesti säilyneet varsin vakaina elinympäristöinä lintujen kannalta. Joillakin alueilla rantojen soisuus tosin vähensi jonkin verran yksilötiheyksiä. Inventoinnissa todettiin yksi uhanalaisen kaakkurin pesintä sekä taivaanvuohen pesimäreviiri. Muuten suunnittelualueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten ja dystrofisten vesien pesimälajistoksi. Myöskään merkittäviä muutonaikaisia kosteikkoja tai lepopaikkoja ei suunnittelualueella todettu. Raportissa lintuinventoinnin tuloksista on mainittu vain maankäytön suunnittelun kannalta merkitykselliset havainnot. Koko lintuinventoinnin aineiston (peippojen, pajulintujen, rastaiden ym. reviirit, pesimäympäristöt jne.) selvittämistä raportissa en nähnyt tarpeelliseksi. Kaikki suunnittelualueella todetut lintulajit on esitelty Taulukossa 7. (Liitteet). 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI Kallavesi ja sitä ympäröivät pienvedet ovat graniittikallioalueella, joka on lukuisten murroslinjojen pirstoma. Tämä määrää pitkälti alueen järvimaisemaa ja järvien keskinäistä sijaintia: järvet ovat kapeita ja pitkiä, jyrkkärantaisia ja ne voivat polveilla kallioiden välissä peräkkäisiniä järvien sarjoina pitkin ruhjelaaksoa. Kallavedestä pohjoiseen kallioperän murroslinjat eivät näy niin selvästi järvien profiilissa mm. siksi, että alueelle on kasautunut runsaasti glasifluviaalista ainesta. Särkemäjärvi sijaitsee Kallaveden pohjoispuolella, kolmisen kilometriä Mäntyharjun keskustasta koilliseen, aivan Pirttikankaan eteläreunassa. Pirttikankaan vaikutus näkyy selvästi Särkemäjärven rantaprofiilissa sekä rantojen ja veden laadussa. Pirttikangas on glasifluviaalista ainesta, joka on aikanaan täyttänyt kallioperän murrokset Särkemäjärven alueelta. Särkemäjärvi on matala, oligotrofinen ja suurelta osin sora- tai hiekkapohjainen järvi. Se muodostuu yhdestä altaasta, josta erkanee muutama avara lahti järven lounaispäässä. Sen melko suoriin rantoihin tuovat vaihtelua vain pienet ja matalat kallioniemet (Kuva 1.) sekä etelärannan suunnassa kulkeva harva rivi pieniä saaria ja luotoja. Muuten järvimaisema on avoin.

10 10 Suunnittelualue käsittää Särkemäjärven etelärannan, joka itäosastaan on sora- ja hiekkapohjainen ja paikoin rantavyöhykkeessä on todettavissa hietapohjaista vesijättöä. Karhinnoukanniemen alueella pienet lahdelmat ja niiden väliset niemet sekä niemien edustan pienet saaret ovat kallioista, huuhtoutunutta moreenia. Järven länsiosassa lahdelmat ovat hiekkapohjaisia ja rantavyöhykkeessä on todettavissa paikoin savipitoista moreenia. Etelärannan keskiosan kivisyyden selittänee se, että tämä rannan osa avautuu suoraan avoimelle selälle, jolloin aallokon huuhtova vaikutus on suurempi. Muutokset maaperässä ja ranta-aineksessa näkyy myös ranta- ja vesikasvistossa. Särkemäjärven vesikasvilajisto indikoi yleisesti ottaen oligotrofisuutta. Erityisesti järven itäpään hiekka- ja sorarannoilla todettiin runsasti nuottaruohoa (Lobellia dortmanna) ja rantaleinikkiä (Ranunculus reptans) ja kasvillisuuden kokonaispeitto todettiin vähäiseksi (Kuva 3. ) (Kartta 1., alue 4.1a). Osa matalista hiekkapohjista oli kasvittomia. Lievää ravinteisuutta ja ruskeavetisyytä oli todettavissa Karhinnoukanniemen alueen pienissä lahdelmissa, joiden pohjat todettiin jonkin verran humuksen liettämiksi (dys-oligotrofisia lahtia) (Kartta 1. alue 4.1b).. Soita ojitettaessa tällaisiin lahdelmiin tyypillisesti vedetään valtaojat, jotka lisäävät lahden humuskuormaa ja suuremmissa määrissä voivat vaikuttaa koko järven vedenlaatuun. Lahdelmissa todettiin yleisenä mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja ruskoärviää (Myriophyllum alternifolium) sekä paikoin lummetta (Nymphea alba) ja uistinvitaa (Potamogeton natans). Suunnittelualueen lounaisosassa (Kartta 1. alue 4.1c). vesikasvillisuus todettiin taas rakenteeltaan samanlaiseksi kuin itäpään sorapohjaisilla rannoilla lukuunottamatta aivan lahden perukkaa, jossa maatalouden rehevöittävä vaikutus on muuttanut sekä ranta- että vesikasvilajiston suhteita (mm. tiheämpiä järviruokokasvustoja). Rantametsiät Särkemäjärven suunnittelualueella todettiin pääosin tuoreiksi kankaiksi (MT), jossa pääpuulajina on mänty ja sekapuuna tavallisesti koivut (Betula pendula, B. pubescens). Rantavyöhykkeessä lehtipuut ovat vallitsevina. Siellä koivujen lisäksi todettiin myös harmaa- ja tervaleppää (Alnus incana, A. glutinosa). Korkeimmilla mäillä kasvoi lähes yksinomaan mäntyä ja mäkien lakialueet todettiin useinmiten kuiviksi kankaiksi (VT). Suunnittelualueen lounaisosan (Kartta 1. alue 1c) maaperä Karhinnoukanniemen itäpuolella on huuhtoutumatonta moreenia, jonka vuoksi kenttäkerros indikoi laajalti lehtomaista kangasta (OMaT). Ylärinteet tälläkin alueella todettiin mäntyvaltaisiksi MT-kankaiksi. Puusto (mänty-koivu sekametsää) todettiin tällä alueella varsin kookkaaksi ja hakkuita on tehty alueella viime vuosina varsin vähän. Alatalon ja Hannulan tilan alueet ovat voimakkaasti kultturivaikutteisia alueita mm. hevoslaitumia aina rantavyöhykkeeseen asti. Särkemäjärven rantametsien linnusto suunnittelualueela todettiin tavanomaiseksi boreaalisten metsien lajistoksi. Karhinnoukanniemen edustan pienille saarille ja luodoille (Muikku- ja Pitkäsaaren ympäristö) on sen sijaan keskittynyt monia järviympäristössä pesiviä lajeja. Saarissa todettiin pesivänä n.25 yks. naurulokkiyhdykunta (Larus ridibundus) (laji on uhanalainen VU-laji), kaksi paria kalalokkeja (Larus canus), kalatiirapari (Sterna hirundo), västäräkkipari (Motacilla alba), kaksi paria rantasipejä (Actitis hypoleucos), kuikkapari (Gavia arctica) ja sen lisäksi alueella ruokaili tervapääskyjä (Apus apus) 4-5yks. sekä kolme pesimätöntä kuikkaa. Kuikkapari poikasen kanssa todettiin myös Raatosaaren luona, suunnittelualueen lounaispäässä ja rantasipipoikue järven itäpäässä, rantaa kiertävän paikallistien varressa (Kuva 4.). Suositukset. Särkemäjärven osa-alueilla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, liitooravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Karhinnoukkainniemen edustan pienet saaret ja luodot

11 11 ovat merkittävä ranta- ja vesilintujen pesimä- ja ruokailuympäristö. Luodoilla todettiin mm. Naurulokin (VU-laji) pesimäyhdyskunta. Muikkusaari ja Pitkäsaari ja ympärillä olevat saaret ja luodot ovat pinta-alaltaan alle 2ha. Näillä perustein ko. saaret ja luodot tulee jättää nykytilaansa (Kartta 1.1., alue A). Karhinnoukkainniemestä on lähimmille saarille n. 100m ja niemen ja saarten välissä on luotoja. Tämän vuoksi tulisi Karhinnoukkainiemi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle. Raatosaari on alle 2ha saari. Saaren lähistöllä todettiin kuikkapari kahden poikasen kanssa. Raatosaari tulee pienenä saarena jättää nykytilaansa. Myös lahden perukassa oleva pienialainen saari (alle 2ha) tulee jättää nykytilaansa (Kartta 1.1., alue B.). Kuva 1. Karua Särkemäjärven etelärantaa. Takana Karhennoukanniemi Kuva 2. Muikkusaaren ja Pitkäsaaren alue luotoineen on merkittävä lintujen pesimäalue. Kuva 3. Nuottaruoho on oligotrofisten vesien kasvi. Kuva Särkemäjärven itäpäästä. Kuva 4. Rantasipi vahtii poikasiaan soratiellä, Särkemäjärven itärannalla.

12 LAIHALAMPI Laihalampi on murroslaaksoon muodostunut lampi, joka purkaa vetensä Särkemäjärveen lounaassa ja Ruotimoon koillisessa. Lammen eteläranta kuuluu suunnittelualueeseen (Kartta 1., Kartta 1.1., alue 4.2.). Särkemäjärveen laskevassa ojassa todettiin majavan pato. Oja ei ole luonnontilainen. Laihalammen etelä- ja pohjoisrannat ovat kallioisia, pääosin moreenipeitteisiä tuoreita kankaita (MT). Kalliomäkien valtapuuna todettiin mänty, alarinteillä ja notkelmissa kuusi (Kuva 5.). Kaikki notkelmat ja soistumat todettiin ojitetuiksi. Laihalammen alavan lounaisrannan rantaräme on ojitettu eikä se ole enää luonnontilainen. Etelärannalla todettiin kapea hylätty peltokaistale savimaalla. Ennen pellonraivuuta paikalla on kenttäkerroksen lajiston perusteella ollut rehevä korpi. Metsät Laihalammen ympäristössä ovat keski-ikäsiä tai ensiharvennusvaiheessa. Lammen kaakoisrannalla todettiin pienialainen ensiharvennusalue ja hakkuuaukea(kuva 6.). Metsien lajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kankaiden lajistoksi. Laihalampi on hyvin ruskeavetinen, dystrofinen lampi, jonka rannat syvenevät nopeasti. Tämän vuoksi ranta- ja vesikasveja esiintyy vain hyvin kapealla vyöhykkeelä pitkin rantoja. Lounaispään matalassa lahdessa ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvustot ovat runsaampia. Lajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Ylättävää oli todeta rehuvuohenhernettä (Galega orientalis) rantavyöhykkeessä Laihalammen koillispäässä (Kuva 8.). Noin kilometri lammelta pohjoiseen, suunnittelualueen ulkopuolelta, löytyi pellon laidasta rehuvuohenherne-esiintymä, josta lienee Laihalammen kasvutokin peräisin. Linnusto. Osa-alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Laihalammella todettiin inventoinissa aika ajoin sinisorsia ja Särkemäjärven kuikat kävivät välillä Laihalammella ruokailemassa ja lepäilemässä. Suositukset. Laihlammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 5. MT-kuusikkoa Laihalammen itärannalla Kuva 6. Ensiharvennettua MT-männikköä Laihalammen etelärannalla.

13 13 Kuva 7. Laihalammen etelärantaa lounaasta. Kuva 8. Rehuvuohenherne (Galega orientalis) RUOTIMO Eteläosastaan matala ja osin umpeenkasvava Ruotimo sijaitsee Mäntyharju-Mikkeli tien pohjoispuolella. Ruotimon matalaan eteläpää on aiemman järvenlaskun seurauksena kaventunut kapeaksi uomaksi vesijättömaan keskelle (Kuva 9.) (Kartta 1.2., alue 4.3.d.). Vanha rantaterassi on yhä havaittavissa mm. länsirantaa kiertävässä rantakoivikossa. Ruotimon vedet virtaavat Mäntyharju-Mikkeli tien ali Ala-Ruotimoon, jonka pohjoispää on rehevöitynyt Ruotimosta tulevien vesien ravinteisuuden vuoksi. Ruotimon länsiranta (Kartta 1.2., alue 4.3.a.) on kivistä moreenia, joka on varsin savista järven eteläpäässä. Alueen kasvilajisto indikoi eutrofisuutta (Kuva 10.). Metsämaa alueella todettiin kivikseksi moreeniksi, jossa kasvoi nuorta kuusivaltaista metsää (MT). Rantavyöhykkeen metsät todettiin pääosin hakatuiksi. Mustalahden ympäristö (Kartta 1.2., alue 4.3.b.) on huuhtoutunutta ja hyvin kivistä moreenia. Huuhtoutuneisuudesta johtuen rantavyöhykkeen lajisto Mustalahden ympäristössä indikoi dysoligotrofisuutta ja todettiin kokonaisuudessaan varsin niukaksi. Mustalahti on kapea, pohjoiseen avautuva kivinen ja moreenipohjainen lahti. Lahden ympäristö on avohakattu itärantaa lukuunottamatta. Mustalahden länsipuoli on pienten kalliokumpareiden ja rämepainanteiden kirjomaa aluetta. Mustalahden länsipuolella on pieniä kallioniemiä, jotka ovat paikallismaiseman kiintopiste (am) (Kartta 1.2.). Lovaslahden alueella (Kartta 1.2., alue 4.3.c.) maaperä vaihtuu harjusoraksi. Lovaslahden harju on nykyisin laaja soranottoalue, johon on rakennettu motocross-rata. Harju jatkuu Lovaslahden Kuononiemestä vedenalaisena matalikkona kohti Ruotimoa (Kuva 14.). Metsät Lovaslahdessa todettiin n vuotiaaksi mäntykankaaksi (MT, paikoin VT). Kenttäkerroksen lajisto alueella todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Särkällä todettiin mm. harvaa järvikaislakasvustoa pitkälle Ruotimoon. Lovaslahden ja Kallioniemen välinen ranta on matalaa ja paikoin ruohoista (runsaasti mm. Carex lasiocarpa, Phragmites australis, Schoenoplectus lacustris). Mataluutensa vuoksi alue ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen.

14 14 Ruskeavetinen Lovaslahti on lahden suuosasta ja aivan perukasta varsin matala. Lovaslahden takana, motocross-radan sisällä on dystrofinen Likolampi, joka on syntynyt harjun suppaan. Koska Likolampi saa vetensä ojitetuilta soilta mm. Matala-Laihan kautta, on lammen vesi varsin ruskeaa. Lampi on jäänyt keskelle entistä sorakuoppaa, eikä lammella ole erityisiä luonnonarvoja. Ruotimon itäranta (Kartta 1.2., alue 4.3.e.) suunnittelualueella on länsirantaa kallioisempaa ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevampaa kivistä moreenimaata. Itärannan metsät ovat nuorta tai keskiikäistä mäntymetsää (MT). Alavilla paikoilla ja rantaviivassa lehtipuiden osuus (Betula pendula, B. pubescens, Alnus incana, A. glutinosa) kasvaa selvästi. Lajiisto itärannan kangasmetsissä todettiin tyypilliseksi kangasmetsien lajistoksi. Rantavyöhykkeen lajisto sekä vesikasvilajisto alueella todettiin tavanomaiseksi lievästi eutrofisten järvien lajistoksi. Itärannalla suunnittelualue kattaa ainoastaan Ruotimon eteläosan rehevöityneimmän ja matalimman osan, jonka vuoksi rantarakentaminen ei sovellu erityisen hyvin tälle osalle Ruotimon suunnittelualuetta. Luhdanlahden perukka (Kartta 1.2., alue 4.3.f.) on matalaa, ruohoista moreenirantaa. Rantaa ympäröi ojitettu Luhdansuo ja etelämpänä osittain hakattu MT-kangas. Alue ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen mataluutensa ja veden heikon laadun vuoksi. Alueella ei todettu uhanalaisia lajeja tai erityisiä luonnonarvoja. Linnusto. Ruotimon alueen linnusto indikoi rehevöityneiden dys-oligotroifsten vesien linnustoa ja alueen metsälajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Inventointien yhteydessä todettiin Rutoimon eteläpään yli lentävä naarasmetso (Tetrao urogallus). Rehevöityneisyyttä indikoivat lähinnä eteläpään ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) ja pesivä joutsepari (Cygnus cygnus). Alueella kierteli myös ruokaileva naurulokki (Larus ridibundus). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Mustalahti on lahtena kapea ja varsin matala, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Mustalahden länsipuolen pienet kallioiset ja kiviset niemet tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle, koska ne ovat paikallismaisemassa merkittäviä kiintopisteitä (m) (Kartta 1.2.). Lovaslahden takana oleva Likolampi on jäänyt keskelle entistä sorakuoppaa, eikä lammella ole erityisiä luonnonarvoja. Motocross-radan toiminta tulee kuitenkin järjestää niin, ettei lammen tila huonone (esim. öljyynny tai roskaannu). Lovaslahden Kuononiemi tulisi jättää maisemallisena kiintopisteenä rantarakentamisen ulkopuolelle (Kartta 1.2.).

15 15 Kuva 9. Ruotimon eteläpään entinen lahti on vesijättöä. Vesiväylä kapeana kuvan keskellä. Kuva 10. Ruotimon eteläosa on matala ja kasvamassa umpeen. Kuva 11. Ruotimon eteläpäässä, länsirannan saraikossa hautova joutsen tarkkailee kuvaajaa. Kuva 12. Mäntyharju-Mikkeli tien vanha silta Ruotimon ja Ala-Ruotimon välissä. Kuva 13. Ruotimon eteläpää, länsirannan MTkuusikkoa. Taustalla kuultaa Ruotimo. Kuva 14. Lovaslahden Kuononiemestä harju jatkuu vedenalaisena pitkälle Ruotimoon.

16 ALA-RUOTIMO Ala-Ruotimo on pitkä ja kapea, kallioperän repeämään syntynyt järvi. Ala-Ruotimon eteläisin osa on erityisen kapea ja kallioinen, kun taas järven keskiosa ja pohjoispää on sedimentin täyttämää, jonka vuoksi maisema pohjoisempana on avoin ja rannat laskevat loivasti (Kuvat ). Ala- Ruotimossa veden vaihtuvuus on hyvä, sillä Ala-Ruotimoa suurempi Ruotimo purkaa vetensä Ala- Ruotimon pohjoispäähän. Ruotimon vesi on myös rehevöittänyt Ala-Ruotimon pohjoispäätä (Kuva 17. ). Myös majava (Castor fiber) on mieltynyt pohjoispään reheviin maisemiin, sillä se on rakentanut pesän ja padon Ruotimosta laskevan joen suvantoon. Ala-Ruotimosta vesi virtaa edelleen Ruotimonojaa pitkin Niskalampiin ja siitä Kallaveden Ollikkalanlahteen. Ruotimonojassa, suunnittelualueen ulkopuolella, on Ruotimonkoski, jonka pohjoisreunaa kiertää luonnonsuojelualue. Ala-Ruotimon vesi on hyvin ruskeaa johtuen veden luontaisesti korkeasta humuspitoisuudesta sekä valuma-alueen soiden intensiivisestä ojituksesta. Ala-Ruotimon pohjoispäätä (kartta 1.3., alue 4.4.a.) luonnehtivat matalat, hieta- ja hiesupohjaiset rannat. Pohjoispäässä on myös useita luotoja. Pohjoispään itäranta on alavaa paikka paikoin sedimenttiaineksen peittämää moreenirinnettä. Metsät todettiin pääosin mäntyä kasvaviksi tuoreiksi kankaiksi (MT), joissa paikka paikoin oli viitteitä myös lehtomaisesta kankaasta (OMaT). Pohjoispään länsirannan maaperä on hiekkaista ja hietaista harjuainesta, sillä Saunaselkämänkankaan pää ulottuu Ala-Ruotimon länsirantaan asti. Länsirannalla on matalan harjun taakse muodostuneita laguunimaisia tulvalampia, jotka ovat soistuneet jo lähes umpeen. (Kuvat 21. ja 22.). Ala-Ruotimon keskiosien länsirantaa (kartta 1.3., alue 4.4.b.) kiertää järven suuntainen harjujakso. Rantaan muodostuneisiin taskuihin on jäänyt pienien, umpeensoistuvien harjulampien ketju. Harjuaineksen ansiosta länsirannan maaperä järven keskiosissa on hietaa ja hiekkaa. Rantametsien maaperä on osin harjuainesta, osin kalliota. Alueen metsät todettiin nuorta mäntyä kasvaviksi tuoreiksi kankaiksi (MT). Harjukumpareiden ja kalliomäkien lakialueet todettiin paikoin VT- ja CT-kankaiksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tyypilliseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Ala-Ruotimon itäranta (kartta 1.3., alue 4.4.c.) on kallioista ja jyrkkäprofiilista. Kallioalueiden väliset rinteet ja notkelmat todettiin paikoin harjuaineksen peittämäksi paikoin moreenimaaksi. Etelää kohti maiseman profiili jyrkkeenee ja muuttuu kallioisemmaksi. Alueen metsät todettiin nuoriksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi mäntykankaiksi (MT). Notkelmissa ja moreenirinteillä valtapuuna todettiin paikoin kuusi. Alueella on suoritettu paljon hakkuita. Kalliometsein lakialueet todettiin useinmiten ClT-männiköiksi (Kuvat 15 ja 16), joka on yksi koko suunnittelualueen tyyppimaisemia. Yleensä ottaen itärannan pohjoispää on kasvillisuudeltaan rehevämpää, ja eteläranta muuttuu karummaksi sitä mukaa, kun maan profiili nousee. Lehtomaiset kankaat (OMaT) keskittyibvät tämän alueen pohjoispäähän. Ala-Ruotimon itärannat syvenevät nopeasti kapean rantaterasssin jälkeen. Vesi on ruskeaa ja ranta- ja vesikasviillisuutta on rantojen jyrkkyyden vuoksi niukasti. Osa-alueen kasvilajisto todettiin tavanmomaiseksi. Järven eteläosaa (kartta 1.3., alue 4.4.d.) hallitsevat korkeat kalliomäet, jyrkät rantakalliot ja kalliomäkien väliin jäävät harjusorapatjat. Järvi on eteläosastaan hyvin kapea ja kallioinen murroslaaksojärvi (Kuvat 19 ja 20.). Järven eteläpäässä, Niskalampien lähellä on laaja sorakuoppa. Myös tämän alueen männiköt (MT) ovat nuoria, n. 40-vuotiaita, kalliomäkien lakialueilta CT- ja ClT-männiköitä. Rantavyöhykkeessä ja Niskalampien ympäristössä puusto on iäkkäämpää ja

17 17 järeämpää mäntymetsää (MT) ja maaperä on moreenia. Rinne- ja notkopaikoissa on todettavissa lehtomaisuutta (OMaT) ja valtapuuna notkelmissa on kuusi (Picea abies). Osa-alueen lajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Rantavyöhykkee lajisto sekä vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi jonkin verran rehevöityneiden dystrofisten järvien lajistoksi. Kuva 15. Koko suunnittelualueen tyyppimaisemaa Ala.Ruotimon itärannalla: kallimäki ClT- männiköineen. Kuva 16. Koko suunnittelualueen metsät todettiin nuoriksi ja mäntyvaltaisksi, kuten Ala- Ruotimon itärannalla. Kuva 17. Ala-Ruotimon on rehevöitynyt pohjoispäästä, jonne Ruotimon vedet laskevat. Kuva 18. Ala-Ruotimon keskiosan lajisto indikoi dystrofisuutta..

18 18 Kuva 19. Ala-Ruotimon eteläpään itärantaa etelään. Kuva 20. Ala-Ruotimon eteläpään itärantaa pohjoiseen (kuvauspaikka sama kuin edellä). Niskalammit (kartta 1.3., alue 4.4.e.) ovat pieniä Ruotimonojan laajentumia. Ruotimonoja virtaa Ala-Ruotimon eteläpäästä Kallaveden Ollikkalanlahteen. Niskalmmit ovat selvästi rehevöityneitä dystrofisia, mutapohjaisia vesiä tyyppilajeineen. Lammet ovat hyvin pienialaisia. Lähinnä Ala- Ruotimoa olevalla lammella on riistamaja saunoineen. Ympäröivat metsät ovat harjumänniköitä (MT). Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta. Niskalampien länsipuolella on laaja sorakuoppa. Metsien lajisto on tavanomaista tuoreiden ja kuivien (VT) kangsametsien lajistoa. Ala-Ruotimon rannalla on vähän loma-asutusta. Rakentaminen on keskittynyt järven kapeaan ja kallioiseen eteläpäähän, sen itärannalle. Itärannan mökkiasutus heikentää Ala-Ruotimon eteläpään maisemallaista arvoa. Siinä on kuitenkin kapeana ja kalliorantaisena reittinä yhä varsin näyttävä maisemallinen kokonaisuus (Kuvat 19 ja 20. ). Linnusto. Ala-Ruotimolla todettiin paikallisena neljä pesimätöntä joutsenta (Cygnus cygnus). Pesivinä todettiin vesilinnuista tavi (Anas crecca) ja sinisorsa (Anas platyrhynchos). Ala-Ruotimon pohjoispään luhdalla todettiin taivaanvuohen (Gallinago gallinago) reviiri (NT-laji) ja metsäviklon (Tringa ochropus) reviiri. Alueella on todettu myös kurjen (Grus grus) pesimäreviiri (Tiira 2010 ja 2009). Yötakseerauksissa todettiin alueella lehtokurpan (Scolopax rusticola) reviiri. Lisäksi järven pohjoispäässä todettiin haarapääskyjen (Hirundo rustica) vakituinen ruokailualue. Alueella pesivä metsälajisto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi (mm. peippo, punakylkirastas, laulurastas, mustarastas, räkättirastas, talitiainen, punarinta ja pajulintu).

19 19 Kuva 21. Ala-Ruotimo, länsirannan umpeensoistuvat lammet länsirannalta kuvattuna Kuva 22. Yleinen Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) länsirannan lammilla (Ala-Ruotimo) Kuva 23. Ala-Ruotimosta Niskalampiin laskeva vesi on erittäin ruskeaa. Kuva 24. Niskalammit erämajalta etelään, laskuojalle päin kuvattuna. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Ala- Ruotimon eteläpää ja Niskalammit ovat kallioisessa ja kapeassa ruhjelaaksossa, joka on paikallismaiseman kiintopiste (am) (Kartta 1.3.). Eteläpäähän ei tulisi sallia kapeutensa ja maisemallisen merkityksensä vuoksi lisärakentamista. Ala-Ruotimon länsirantaa pitkin kulkevat harju on pohjaveden muodostumisaluetta. Harjulla on yksi suuri ja kaksi pienempää soranottoaluetta. Soranotto pohjavesialueelta tulisi lopettaa. Ala-Ruotimon pohjoispään soistuneet lammet ovat taivaanvuohen pesimäympäristöä (LC-laji), jonka vuoksi lammet ja lampien edustan luhtainen niemi ja pieni luoto tulisi säilyttää nykytilassaan. Alue ei sovellu soistuneisuutensa vuoksi rantarakentamiseen (Kartta 1.3.).

20 KOILAMPI Mäntyharju Mikkeli tien varrella, Ollikkalan kylän kohdalla on Koilampi (Kartta 1.2., alue 4.5. ). Lampi on muodostunut kallioperän murrokseen, joka jatkuu kohti pohjoista suona. Koilampi on jyrkkärantainen, lietteinen ja erittäin ruskeavetinen lampi, jonka vesi vaihtuu hitaasti pienestä valuma-alueesta johtuen. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dystrofisuutta. Lammen rantaan asti ulottuvat viljelykset lammen eteläpäässä ja itärannalla sekä lammen pohjoispäässä ovat todennäköisesti lisänneet ravinteisuutta lammessa, sillä lammen vesi- ja rantakasvilajisto indikoi eutrofisuuttaa (rantavedessä todettiin mm. osmankäämiä). Lammen molemmilla rannoilla on muutamia rantasaunoja ja lammen eteläpään yli kulkee voimalinja. Lammen ympäristön metsät ovat tuoreita kankaita (MT) ja lammen eteläpään metsät on hakattu parikymmentä vuotta sitten. Koilammen pohjoispäässä, lähes lammen rantaa pitkin kulkee Mäntyharju-Mikkeli tie. Alavilla mailla ja eteläosan peltojen reunuksilla koivut (Betula pendula, B. pubescens) ovat valtapuuna, muutoin kuusi hallitsee maisemaa. Sekä itse lammen että sitä ympäröivien metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Lintulajisto osoittautui tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Heterantaisella Koilammella ainoat ranta- ja vesilintulajiston edustajat olivat satunnaisesti lammella vierailevat telkät (Bucephala clangula) ja tavit (Anas crecca). Ilmeisesti rantojen pusikkoisuus saa rantojen lajiston karttamaan lampea ja lammen lietteisyydestä johtuen vesilintuja lammella mei juuri tavannut. Kuva 25. Koilampi pohjoispäästä kuvattuna. Kuva 26. Koilammen länsirantaa. Jyrkillä rannoilla on lyhyet laiturit. Suositukset. Koilammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu vaarantuneita tai uhanalaisia lintulajeja. Koilammen kapeus rajoitttaa rantarakentamista. Veden heikon laadun vuoksi Koilampi soveltuu huonosti virkistyskäyttöön. Lammen vedenlaadun säilyttämiseksi nykyisellään olisi varmistettava, ettei ravinnevalumia pääse enää lisää lampeen.

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

SULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...

Lisätiedot

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 5 1. Pieni-Saarinen... 5 2. Suuri-Saarinen...

Lisätiedot

PUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

PUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN

Lisätiedot

SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA

SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 4 INVENTOITAVA ALUE.... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Vähä Palojärven itäranta 5 2. Iso Palojärven länsiranta. 7 3.

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys 1 Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys Huhtikuu 2004 Timo Jussila 2 Sisältö: Esipuhe... 2 Lukkonokan varustukset:... 3 Länsikärjen varustus... 3 Länsityven

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot