MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI"

Transkriptio

1 MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI

2 2 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS KALLAVEDEN POHJOISPUOLI SÄRKEMÄJÄRVI LAIHALAMPI RUOTIMO ALA-RUOTIMO KOILAMPI PEKALAMPI KATAJALAMPI VITIKKALAMPI KALLAVEDEN POHJOISRANTA SURVAANNIEMI SURVAANALAHDEN PERUKKA SURVAANLAHDEN LÄNSIOSA RÖMMILÄNLAHTI KATISKALAHTI JA MUSTASAARI SURVAANVUORET SURVAANLAMPI VANNEKIVI AHOLAN RANTA KUIKKOLAHTI... 31

3 SALAKKAHARJU KUIKKOLAHDEN PERUKKA KUIKKONIEMI OLLIKKALANLAHTI OLLIKKALANLAHDEN LÄNSIRANTA OLLIKKALALNLAHDEN PERUKKA OLLIKKALANLAHDEN ITÄRANTA PÖNNIÖ PÖNNIÖNMÄKI LOTINJOKI VUORELA PÖNNIÖN LÄNSIRANTA KOTALAHTI KOTALAHDEN POHJOISPUOLEN RANTA KOTALAHDEN ETELÄPUOLEN RANTA KALLAVEDEN ETELÄRANTA ETELÄRANNAN METSÄT KYLMÄLÄN TILAN RANTA LAANALAHTI LYYTIKKÄLÄNRANNAN ETELÄOSA KALLAVEDEN ITÄOSA PEMMEENLAHTI RAATONIEMI PEMMEENLAHTI JA KURKONIEMI PUUKKOLAHTI JA KOHDANVUORET HALENNEENVUORI RAATONIEMI JA KATTILAPUUNSUO HAAPASAARI... 51

4 PUNKAVUOREN ALUE HAAPANIEMEN LÄNSIRANTA HAAPANIEMEN KÄRKI HAAPANIEMEN POHJOISRANTA SUURIJÄRVI KALLAVEDEN ETELÄPUOLEN PIENET VEDET AHOLAMPI VANNEKIVENLAMPI HOUSULAMPI RUUHILAMPI VALKOINENVESI AHONALASET KOLMISOPPI HUUTLAMPI SIERAJÄRVI JA SIERALAMPI KOLMIHAARA SUOLAMPI JA PIENI SUOLAMPI HOUSULAMPI KALLAVEDEN ETELÄPUOLEN SUURET JÄRVET HYHMÄJÄRVI... 71

5 ALA-SALMIJÄRVI, PIENI KOLMIHAARA, AHVENLAMPI YLÄ-SALMIJÄRVI JA KASAKKASALMI PETJÄRVI VALKJÄRVI HUJASLAMPI ALA-KUHANEN ALA-KUHASEN POHJOISRANTA PITKÄLAHTI PITKÄLAHDEN JA PITKÄLAHDENLAMMEN PURO HAAPALAMPI TAINAVEDEN ALUE TAINAVESI JUONIKKA KIERJÄRVI YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Kansikuva:Maisema luonnotilaisena säilyneeltä Suolammelta.

6 6 1. JOHDANTO Mäntyharjun Kallaveden suunnittelualueelle tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi kesällä Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta osa-alueisiin alueen maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy myös liitteen kartoissa). Osa-alueiden inventointitulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja päiväperhoset) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesä-heinäkuun aikana, rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Lintukartoitus suoritettiin neljänä eri kertana touko-kesäkuun aikana siten, että kaksi kartoituskertaa osui toukokuulle (toukokuun kolmas ja neljäs viikko) ja kaksi kesäkuulle (kesäkuun toinen ja neljäs viikko). Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi siten, että osaalueet käytiin läpi eri vuorokauden aikoina lajien erilaisen vuorokausiaktiivisuuden huomioiden. Lintukartoituksen tuloksia täydennettiin kasvikartoituksen yhteydessä, jolloin oli mahdollista seurata mm. lajien pesimistä suunnittelualueella. Inventoinnissa on hyödynnetty myös aiempien inventointien tuloksia, suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (kts lähteet). Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvilisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen ja muiden lähteiden tietoihin. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomiota paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin tulevan maankäytön riskeihin.

7 7 Havainnot ja mahdolliset johtopäätökset (suositukset) on esitetty raportissa ja suosituksia vastaavat alueet on merkitty karttaliitteisiin sekä suunnittelualuetta koskevaan paikkatietojärjestelmään. 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on pääasiassa tasarakeista rapakivigraniittia. Alueen topografialle on tyypillistä kallioperää halkovat lukuisat ruhjelaaksot ja mannerjään pyöristämät pinnanmuodot. Osa ruhjelaaksoista on täyttynyt jääkauden aikana mannerjään täytettyä ne moreenilla, mutta monia ruhjelaaksoja jään kulku ja sulamisvesivirrat ovat myös puhdistaneet, jolloin ruhjelaaksoon on usein muodostunut järvi. Ruhjelaaksojärvet ovat pitkiä ja kapeita ja niistä voi erota kohtisuoraan lahtia ja eri tyyppisiä vesireittejä. Ruhjelaaksojärvien rannat ovat usein jyrkkärantaisia ja kallioisia ja veden pitkän viipymän vuoksi myös varsin ruskeavetisiä. Tästä Mäntyharjun Kallavesi on hyvä esimerkki.. Osa pienistä ja keskisuurista järvistä on muodostunut harjujaksoon esim. Särkemäjärvi Kallaveden pohjoispuolella tai Ala-Kuhanen Kallaveden eteläpuolella - jolloin järven vedenlaatu, järvessä esiintyvä lajisto ja järvimaisema muodostuvat jonkin verran erilaiseksi kuin ruhjelaaksojärvissä. Suurin osa suunnittelualuetta on graniittikallioiden kirjavoimaa moreenimaata. Moreeni todettiin pääasiassa hyvin kiviseksi, josta johtuen myös moreenimaiden metsätyypit edustivat karumpien kankaiden metsätyyppejä. Hienojakaoisten moreenimaiden lehtomaisia kankaita suunnittelualueella on vähän. Sedimenttimaalajeja oli todettavissa kalliokumpareiden välisissä notkelmissa pieninä sedimenttitaskuina. Koska sedimenttiaines on useissa tapauksissa kertynyt kivikkoiseen notkelmaan, olivat myös monet sedimenttimaat varsin kivisiä. Merkittävissä määrin harjuainesta oli todettavissa suunnittelualueen pohjoisrajalla (Pirtinkangas ja Vitikkamäki), Haapaniemessä suunnittelualueen itäosassa, Herajärvi Hyhmäjärvi akselilla sekä Vannekivessä ja Kuikkoniemessä. Näillä alueilla metsät ovat tyypillisesti VT-, CT tai ClT-kankaita harjun korkeudesta ja harjun maaperän laadusta riippuen. Suunnittelualueen harjujaksot ovat matalia ja pienialaisia ja näille alueille ovat keskittyneet myös suurimmat soranottoalueet. Tästä johtuen alkuperäisiä harjubiotooppeja todettiin suunnittelualueella varsin vähän. Turvemaat (pienialaiset korvet ja rämeet) todettiin suunnittelualueella aina kivisessä moreenimaassa. Turvemaat todettiin kaikki ohutturpeisiksi, jolloin niiden kivisyys tuli selkeästi ilmi. Rämeet sijoittuivat lähelle vesirajaa rantatasanteille ja korvet pienialaisiin kalliokumpareiden välisiin notkelmiin. Korvet todettiin kaikki ojitetuiksi, osa rantojen rämeistä todettiin luonnotilaisiksi kun taas kauempana vesistä olevat rämeet todettiin ojitetuiksi. Soisuus maisemarkijänä leimasi vain muutamia vesiä. Sen soiden ojitukset ovat vaikuttaneet useisiin suunnittelualueen vesiin. Valuma-alueet

8 8 Suunnittelualueen harjujaksojen järvet ja lammet keräävät vetensä sekä pohja- että pintavedestä. Mitä suurempi pohjaveden osuus on, sitä kirkkaammaksi (oligotrofisemmaksi) voi todeta järven veden laadun suunnittelualueella. Paikka paikoin oli todettavissa, että järven harjuranta on kirkasvetinen kun taas vastaranta todettiin samalla kertaa ruskeavetiseksi (dystrofiseksi). Suunnittelualueen kiviset moreenimaat ja kalliomäet ovat pääsääntöisesti kangasturpeen peitossa. Jyrkkäprofiilisessa ja kivisessä alustassa muodostuvasta kangasturpeesta irtoaa runsasti humusta, joka vaikuttaa selvästi vesien laatuun suunnittelualueella. keskisuuret järvet ja suuremmat reittivedet todettiin järjestään dys-oligotrofisiksi tai dystrofisiksi. Pienemmät vedet lähes kaikki luokiteltiin dystrofisiksi - osa erittäin ruskeavetisiksi, jolloin näkösyvyys humuksen vuoksi laski jopa alle metrin. Luonnostaan ruskeavetisissä vesissä soiden ojitukset valuma-alueella ovat todennäköisesti lisänneet veden humuskuormaa ja heikentäneet veden laatua. Humuksen alkuperä joillakin dystrofisilla järvillä saattoi olla hyvin kaukana valuma-alueen latvoilla toteutetuissa ojituksissa tai valumaalueen luontaisesti ruskeavetisten lampien aiheuttamaa. Esimerkiksi Kolmihaaran valuma-alueeseen kuuluvat luontaisesti hyvin ruskeavetiset Sierajärvi ja Sieralampi vaikuttavat myös Kolmihaaran veden laatuun. Veden laadun ja kalaston kannalta ongelmallista on suunnittelualueen pienten järvien ja lampien vähäinen veden vaihtuvuus. Kun järven tai lammen vesimäärä on suuri suhteessa valuma-alueen kokoon, vesi ei vaihdu altaassa. Tämä oli todettavissa usean järven ja lammen laskuojissaa, joissa oli havaittavissa vain vähäistä veden virtausta. Joissain tapauksissa vesi ei virrannut lainkaan vaan seisoi pölyisenä ja karikkeen roskaamana täysin paikallaan. Tällaisilla dystrofisilla vesillä on taipumusta liettyä ja ne kärsivät talvella helposti alusveden happikadosta. Osa tällaisista pienistä vesistä todettiin jo niin ruskeavetisiksi ja liettyneiksi, että niiden virkistyskäyttöarvo on heikentynyt. Kasvilajisto Suunnittelualueen kallioperä on pääasiassa erilaisia graniitteja. Graniittit, erityisesti rapakivigraniitti, on niukkaravinteinen ja lievästi hapan kivilaji, jossa kovin moni kasvilaji ei menesty. Tämä näkyi myös inventoinnin tuloksissa kasvilajiston monotonisuutena ja lajimäärän niukkuutena. Metsät todettiin pääasiassa mäntyvaltaisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), johon vaihtelua toivat lähinnä kalliokumpareiden ClT-männiköt ja pienialaiset lehtomaisen kankaan (OMaT) rinteet. Kuusivaltaisia metsiä tyypillisine kenttäkerroslajeineen todettiin vain rinteiden alaosissa ja kumpareiden välisissä syvimmissä notkelmissa. Myös lehtipuiden pieni osuus puustossa oli selvästi havaittavissa. Linnusto Biotooppien vaihtelun vähäisyys näkyi hyvin selvästi myös linnuston niukkuutena: lajeja todettiin vähän ja eri osa-alueilla todettujen lajistojen väliset erot todettiin pieniksi. Lisäksi monilla alueilla suoritetut laajat rantavyöhykkeeseen ulottuneet avohakkuut vähensivät merkittävästi lintujen pintaalakohtaisia yksilömääriä suunnittelualueella.

9 9 Myös metsien nuoruus on vaikuttanut suunnittelualueen lintulajistoon, sillä esim. tikkoja suunnittelualueella todettiin varsin vähän. Samoin vanhoissa mäntymetsissä viihtyviä lajeja, kuten leppälintua (Phoenicurus phoenicurus), todettiin vain kahdella paikalla, joista molemmat olivat kesämökin pihapiirissä. Toinen tyypillinen mäntykankaiden laji, käki (Cuculus canorus), näyttää menestyneen hakkuista huolimatta hieman paremmin, koska sille soveltuville biotoopeille tai niiden laiteille on jäänyt hakkaamattomia kumparemännikköitä. Laulupaikoiksi soveltuvat männiköt eivät kuitenkaan takaa pesimämenestystä käelle, jos esim. leppälintuja, joiden pesäloinen käki tyypillisesti on, esiintyy alueella niukasti. Yötakseerauksissa todettiin myös muutamia kehrääjän (Caprimulgus europaeus) reviirejä, mutta yksikään niistä ei ulottunut suunnittelualueelle. Laji ei yleensä valitse reviirikseen järvenrantametsiä, koska ne ovat alkukesästä varsin viileitä elinympäristöjä. Suurimmat laji- ja yksilömäärät todettiin kultturibiotoopeilla, mutta niidenkin lajisto todettiin tavanomaiseksi. Kaiken kaikkiaan metsä- ja suobiotooppien lajisto todettiiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Järvenrantojen lajisto ja vesilintulajisto indikoi varsin hyvin alkuperäisbiotooppien lajistoa ja eri lajien yksilömäärät todettiin ko. biotoopeille tyypillisiksi. Rantabiotoopit ja saaret ovat ilmeisesti säilyneet varsin vakaina elinympäristöinä lintujen kannalta. Joillakin alueilla rantojen soisuus tosin vähensi jonkin verran yksilötiheyksiä. Inventoinnissa todettiin yksi uhanalaisen kaakkurin pesintä sekä taivaanvuohen pesimäreviiri. Muuten suunnittelualueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten ja dystrofisten vesien pesimälajistoksi. Myöskään merkittäviä muutonaikaisia kosteikkoja tai lepopaikkoja ei suunnittelualueella todettu. Raportissa lintuinventoinnin tuloksista on mainittu vain maankäytön suunnittelun kannalta merkitykselliset havainnot. Koko lintuinventoinnin aineiston (peippojen, pajulintujen, rastaiden ym. reviirit, pesimäympäristöt jne.) selvittämistä raportissa en nähnyt tarpeelliseksi. Kaikki suunnittelualueella todetut lintulajit on esitelty Taulukossa 7. (Liitteet). 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI Kallavesi ja sitä ympäröivät pienvedet ovat graniittikallioalueella, joka on lukuisten murroslinjojen pirstoma. Tämä määrää pitkälti alueen järvimaisemaa ja järvien keskinäistä sijaintia: järvet ovat kapeita ja pitkiä, jyrkkärantaisia ja ne voivat polveilla kallioiden välissä peräkkäisiniä järvien sarjoina pitkin ruhjelaaksoa. Kallavedestä pohjoiseen kallioperän murroslinjat eivät näy niin selvästi järvien profiilissa mm. siksi, että alueelle on kasautunut runsaasti glasifluviaalista ainesta. Särkemäjärvi sijaitsee Kallaveden pohjoispuolella, kolmisen kilometriä Mäntyharjun keskustasta koilliseen, aivan Pirttikankaan eteläreunassa. Pirttikankaan vaikutus näkyy selvästi Särkemäjärven rantaprofiilissa sekä rantojen ja veden laadussa. Pirttikangas on glasifluviaalista ainesta, joka on aikanaan täyttänyt kallioperän murrokset Särkemäjärven alueelta. Särkemäjärvi on matala, oligotrofinen ja suurelta osin sora- tai hiekkapohjainen järvi. Se muodostuu yhdestä altaasta, josta erkanee muutama avara lahti järven lounaispäässä. Sen melko suoriin rantoihin tuovat vaihtelua vain pienet ja matalat kallioniemet (Kuva 1.) sekä etelärannan suunnassa kulkeva harva rivi pieniä saaria ja luotoja. Muuten järvimaisema on avoin.

10 10 Suunnittelualue käsittää Särkemäjärven etelärannan, joka itäosastaan on sora- ja hiekkapohjainen ja paikoin rantavyöhykkeessä on todettavissa hietapohjaista vesijättöä. Karhinnoukanniemen alueella pienet lahdelmat ja niiden väliset niemet sekä niemien edustan pienet saaret ovat kallioista, huuhtoutunutta moreenia. Järven länsiosassa lahdelmat ovat hiekkapohjaisia ja rantavyöhykkeessä on todettavissa paikoin savipitoista moreenia. Etelärannan keskiosan kivisyyden selittänee se, että tämä rannan osa avautuu suoraan avoimelle selälle, jolloin aallokon huuhtova vaikutus on suurempi. Muutokset maaperässä ja ranta-aineksessa näkyy myös ranta- ja vesikasvistossa. Särkemäjärven vesikasvilajisto indikoi yleisesti ottaen oligotrofisuutta. Erityisesti järven itäpään hiekka- ja sorarannoilla todettiin runsasti nuottaruohoa (Lobellia dortmanna) ja rantaleinikkiä (Ranunculus reptans) ja kasvillisuuden kokonaispeitto todettiin vähäiseksi (Kuva 3. ) (Kartta 1., alue 4.1a). Osa matalista hiekkapohjista oli kasvittomia. Lievää ravinteisuutta ja ruskeavetisyytä oli todettavissa Karhinnoukanniemen alueen pienissä lahdelmissa, joiden pohjat todettiin jonkin verran humuksen liettämiksi (dys-oligotrofisia lahtia) (Kartta 1. alue 4.1b).. Soita ojitettaessa tällaisiin lahdelmiin tyypillisesti vedetään valtaojat, jotka lisäävät lahden humuskuormaa ja suuremmissa määrissä voivat vaikuttaa koko järven vedenlaatuun. Lahdelmissa todettiin yleisenä mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja ruskoärviää (Myriophyllum alternifolium) sekä paikoin lummetta (Nymphea alba) ja uistinvitaa (Potamogeton natans). Suunnittelualueen lounaisosassa (Kartta 1. alue 4.1c). vesikasvillisuus todettiin taas rakenteeltaan samanlaiseksi kuin itäpään sorapohjaisilla rannoilla lukuunottamatta aivan lahden perukkaa, jossa maatalouden rehevöittävä vaikutus on muuttanut sekä ranta- että vesikasvilajiston suhteita (mm. tiheämpiä järviruokokasvustoja). Rantametsiät Särkemäjärven suunnittelualueella todettiin pääosin tuoreiksi kankaiksi (MT), jossa pääpuulajina on mänty ja sekapuuna tavallisesti koivut (Betula pendula, B. pubescens). Rantavyöhykkeessä lehtipuut ovat vallitsevina. Siellä koivujen lisäksi todettiin myös harmaa- ja tervaleppää (Alnus incana, A. glutinosa). Korkeimmilla mäillä kasvoi lähes yksinomaan mäntyä ja mäkien lakialueet todettiin useinmiten kuiviksi kankaiksi (VT). Suunnittelualueen lounaisosan (Kartta 1. alue 1c) maaperä Karhinnoukanniemen itäpuolella on huuhtoutumatonta moreenia, jonka vuoksi kenttäkerros indikoi laajalti lehtomaista kangasta (OMaT). Ylärinteet tälläkin alueella todettiin mäntyvaltaisiksi MT-kankaiksi. Puusto (mänty-koivu sekametsää) todettiin tällä alueella varsin kookkaaksi ja hakkuita on tehty alueella viime vuosina varsin vähän. Alatalon ja Hannulan tilan alueet ovat voimakkaasti kultturivaikutteisia alueita mm. hevoslaitumia aina rantavyöhykkeeseen asti. Särkemäjärven rantametsien linnusto suunnittelualueela todettiin tavanomaiseksi boreaalisten metsien lajistoksi. Karhinnoukanniemen edustan pienille saarille ja luodoille (Muikku- ja Pitkäsaaren ympäristö) on sen sijaan keskittynyt monia järviympäristössä pesiviä lajeja. Saarissa todettiin pesivänä n.25 yks. naurulokkiyhdykunta (Larus ridibundus) (laji on uhanalainen VU-laji), kaksi paria kalalokkeja (Larus canus), kalatiirapari (Sterna hirundo), västäräkkipari (Motacilla alba), kaksi paria rantasipejä (Actitis hypoleucos), kuikkapari (Gavia arctica) ja sen lisäksi alueella ruokaili tervapääskyjä (Apus apus) 4-5yks. sekä kolme pesimätöntä kuikkaa. Kuikkapari poikasen kanssa todettiin myös Raatosaaren luona, suunnittelualueen lounaispäässä ja rantasipipoikue järven itäpäässä, rantaa kiertävän paikallistien varressa (Kuva 4.). Suositukset. Särkemäjärven osa-alueilla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, liitooravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Karhinnoukkainniemen edustan pienet saaret ja luodot

11 11 ovat merkittävä ranta- ja vesilintujen pesimä- ja ruokailuympäristö. Luodoilla todettiin mm. Naurulokin (VU-laji) pesimäyhdyskunta. Muikkusaari ja Pitkäsaari ja ympärillä olevat saaret ja luodot ovat pinta-alaltaan alle 2ha. Näillä perustein ko. saaret ja luodot tulee jättää nykytilaansa (Kartta 1.1., alue A). Karhinnoukkainniemestä on lähimmille saarille n. 100m ja niemen ja saarten välissä on luotoja. Tämän vuoksi tulisi Karhinnoukkainiemi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle. Raatosaari on alle 2ha saari. Saaren lähistöllä todettiin kuikkapari kahden poikasen kanssa. Raatosaari tulee pienenä saarena jättää nykytilaansa. Myös lahden perukassa oleva pienialainen saari (alle 2ha) tulee jättää nykytilaansa (Kartta 1.1., alue B.). Kuva 1. Karua Särkemäjärven etelärantaa. Takana Karhennoukanniemi Kuva 2. Muikkusaaren ja Pitkäsaaren alue luotoineen on merkittävä lintujen pesimäalue. Kuva 3. Nuottaruoho on oligotrofisten vesien kasvi. Kuva Särkemäjärven itäpäästä. Kuva 4. Rantasipi vahtii poikasiaan soratiellä, Särkemäjärven itärannalla.

12 LAIHALAMPI Laihalampi on murroslaaksoon muodostunut lampi, joka purkaa vetensä Särkemäjärveen lounaassa ja Ruotimoon koillisessa. Lammen eteläranta kuuluu suunnittelualueeseen (Kartta 1., Kartta 1.1., alue 4.2.). Särkemäjärveen laskevassa ojassa todettiin majavan pato. Oja ei ole luonnontilainen. Laihalammen etelä- ja pohjoisrannat ovat kallioisia, pääosin moreenipeitteisiä tuoreita kankaita (MT). Kalliomäkien valtapuuna todettiin mänty, alarinteillä ja notkelmissa kuusi (Kuva 5.). Kaikki notkelmat ja soistumat todettiin ojitetuiksi. Laihalammen alavan lounaisrannan rantaräme on ojitettu eikä se ole enää luonnontilainen. Etelärannalla todettiin kapea hylätty peltokaistale savimaalla. Ennen pellonraivuuta paikalla on kenttäkerroksen lajiston perusteella ollut rehevä korpi. Metsät Laihalammen ympäristössä ovat keski-ikäsiä tai ensiharvennusvaiheessa. Lammen kaakoisrannalla todettiin pienialainen ensiharvennusalue ja hakkuuaukea(kuva 6.). Metsien lajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kankaiden lajistoksi. Laihalampi on hyvin ruskeavetinen, dystrofinen lampi, jonka rannat syvenevät nopeasti. Tämän vuoksi ranta- ja vesikasveja esiintyy vain hyvin kapealla vyöhykkeelä pitkin rantoja. Lounaispään matalassa lahdessa ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvustot ovat runsaampia. Lajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Ylättävää oli todeta rehuvuohenhernettä (Galega orientalis) rantavyöhykkeessä Laihalammen koillispäässä (Kuva 8.). Noin kilometri lammelta pohjoiseen, suunnittelualueen ulkopuolelta, löytyi pellon laidasta rehuvuohenherne-esiintymä, josta lienee Laihalammen kasvutokin peräisin. Linnusto. Osa-alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Laihalammella todettiin inventoinissa aika ajoin sinisorsia ja Särkemäjärven kuikat kävivät välillä Laihalammella ruokailemassa ja lepäilemässä. Suositukset. Laihlammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 5. MT-kuusikkoa Laihalammen itärannalla Kuva 6. Ensiharvennettua MT-männikköä Laihalammen etelärannalla.

13 13 Kuva 7. Laihalammen etelärantaa lounaasta. Kuva 8. Rehuvuohenherne (Galega orientalis) RUOTIMO Eteläosastaan matala ja osin umpeenkasvava Ruotimo sijaitsee Mäntyharju-Mikkeli tien pohjoispuolella. Ruotimon matalaan eteläpää on aiemman järvenlaskun seurauksena kaventunut kapeaksi uomaksi vesijättömaan keskelle (Kuva 9.) (Kartta 1.2., alue 4.3.d.). Vanha rantaterassi on yhä havaittavissa mm. länsirantaa kiertävässä rantakoivikossa. Ruotimon vedet virtaavat Mäntyharju-Mikkeli tien ali Ala-Ruotimoon, jonka pohjoispää on rehevöitynyt Ruotimosta tulevien vesien ravinteisuuden vuoksi. Ruotimon länsiranta (Kartta 1.2., alue 4.3.a.) on kivistä moreenia, joka on varsin savista järven eteläpäässä. Alueen kasvilajisto indikoi eutrofisuutta (Kuva 10.). Metsämaa alueella todettiin kivikseksi moreeniksi, jossa kasvoi nuorta kuusivaltaista metsää (MT). Rantavyöhykkeen metsät todettiin pääosin hakatuiksi. Mustalahden ympäristö (Kartta 1.2., alue 4.3.b.) on huuhtoutunutta ja hyvin kivistä moreenia. Huuhtoutuneisuudesta johtuen rantavyöhykkeen lajisto Mustalahden ympäristössä indikoi dysoligotrofisuutta ja todettiin kokonaisuudessaan varsin niukaksi. Mustalahti on kapea, pohjoiseen avautuva kivinen ja moreenipohjainen lahti. Lahden ympäristö on avohakattu itärantaa lukuunottamatta. Mustalahden länsipuoli on pienten kalliokumpareiden ja rämepainanteiden kirjomaa aluetta. Mustalahden länsipuolella on pieniä kallioniemiä, jotka ovat paikallismaiseman kiintopiste (am) (Kartta 1.2.). Lovaslahden alueella (Kartta 1.2., alue 4.3.c.) maaperä vaihtuu harjusoraksi. Lovaslahden harju on nykyisin laaja soranottoalue, johon on rakennettu motocross-rata. Harju jatkuu Lovaslahden Kuononiemestä vedenalaisena matalikkona kohti Ruotimoa (Kuva 14.). Metsät Lovaslahdessa todettiin n vuotiaaksi mäntykankaaksi (MT, paikoin VT). Kenttäkerroksen lajisto alueella todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Särkällä todettiin mm. harvaa järvikaislakasvustoa pitkälle Ruotimoon. Lovaslahden ja Kallioniemen välinen ranta on matalaa ja paikoin ruohoista (runsaasti mm. Carex lasiocarpa, Phragmites australis, Schoenoplectus lacustris). Mataluutensa vuoksi alue ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen.

14 14 Ruskeavetinen Lovaslahti on lahden suuosasta ja aivan perukasta varsin matala. Lovaslahden takana, motocross-radan sisällä on dystrofinen Likolampi, joka on syntynyt harjun suppaan. Koska Likolampi saa vetensä ojitetuilta soilta mm. Matala-Laihan kautta, on lammen vesi varsin ruskeaa. Lampi on jäänyt keskelle entistä sorakuoppaa, eikä lammella ole erityisiä luonnonarvoja. Ruotimon itäranta (Kartta 1.2., alue 4.3.e.) suunnittelualueella on länsirantaa kallioisempaa ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevampaa kivistä moreenimaata. Itärannan metsät ovat nuorta tai keskiikäistä mäntymetsää (MT). Alavilla paikoilla ja rantaviivassa lehtipuiden osuus (Betula pendula, B. pubescens, Alnus incana, A. glutinosa) kasvaa selvästi. Lajiisto itärannan kangasmetsissä todettiin tyypilliseksi kangasmetsien lajistoksi. Rantavyöhykkeen lajisto sekä vesikasvilajisto alueella todettiin tavanomaiseksi lievästi eutrofisten järvien lajistoksi. Itärannalla suunnittelualue kattaa ainoastaan Ruotimon eteläosan rehevöityneimmän ja matalimman osan, jonka vuoksi rantarakentaminen ei sovellu erityisen hyvin tälle osalle Ruotimon suunnittelualuetta. Luhdanlahden perukka (Kartta 1.2., alue 4.3.f.) on matalaa, ruohoista moreenirantaa. Rantaa ympäröi ojitettu Luhdansuo ja etelämpänä osittain hakattu MT-kangas. Alue ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen mataluutensa ja veden heikon laadun vuoksi. Alueella ei todettu uhanalaisia lajeja tai erityisiä luonnonarvoja. Linnusto. Ruotimon alueen linnusto indikoi rehevöityneiden dys-oligotroifsten vesien linnustoa ja alueen metsälajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Inventointien yhteydessä todettiin Rutoimon eteläpään yli lentävä naarasmetso (Tetrao urogallus). Rehevöityneisyyttä indikoivat lähinnä eteläpään ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) ja pesivä joutsepari (Cygnus cygnus). Alueella kierteli myös ruokaileva naurulokki (Larus ridibundus). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Mustalahti on lahtena kapea ja varsin matala, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Mustalahden länsipuolen pienet kallioiset ja kiviset niemet tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle, koska ne ovat paikallismaisemassa merkittäviä kiintopisteitä (m) (Kartta 1.2.). Lovaslahden takana oleva Likolampi on jäänyt keskelle entistä sorakuoppaa, eikä lammella ole erityisiä luonnonarvoja. Motocross-radan toiminta tulee kuitenkin järjestää niin, ettei lammen tila huonone (esim. öljyynny tai roskaannu). Lovaslahden Kuononiemi tulisi jättää maisemallisena kiintopisteenä rantarakentamisen ulkopuolelle (Kartta 1.2.).

15 15 Kuva 9. Ruotimon eteläpään entinen lahti on vesijättöä. Vesiväylä kapeana kuvan keskellä. Kuva 10. Ruotimon eteläosa on matala ja kasvamassa umpeen. Kuva 11. Ruotimon eteläpäässä, länsirannan saraikossa hautova joutsen tarkkailee kuvaajaa. Kuva 12. Mäntyharju-Mikkeli tien vanha silta Ruotimon ja Ala-Ruotimon välissä. Kuva 13. Ruotimon eteläpää, länsirannan MTkuusikkoa. Taustalla kuultaa Ruotimo. Kuva 14. Lovaslahden Kuononiemestä harju jatkuu vedenalaisena pitkälle Ruotimoon.

16 ALA-RUOTIMO Ala-Ruotimo on pitkä ja kapea, kallioperän repeämään syntynyt järvi. Ala-Ruotimon eteläisin osa on erityisen kapea ja kallioinen, kun taas järven keskiosa ja pohjoispää on sedimentin täyttämää, jonka vuoksi maisema pohjoisempana on avoin ja rannat laskevat loivasti (Kuvat ). Ala- Ruotimossa veden vaihtuvuus on hyvä, sillä Ala-Ruotimoa suurempi Ruotimo purkaa vetensä Ala- Ruotimon pohjoispäähän. Ruotimon vesi on myös rehevöittänyt Ala-Ruotimon pohjoispäätä (Kuva 17. ). Myös majava (Castor fiber) on mieltynyt pohjoispään reheviin maisemiin, sillä se on rakentanut pesän ja padon Ruotimosta laskevan joen suvantoon. Ala-Ruotimosta vesi virtaa edelleen Ruotimonojaa pitkin Niskalampiin ja siitä Kallaveden Ollikkalanlahteen. Ruotimonojassa, suunnittelualueen ulkopuolella, on Ruotimonkoski, jonka pohjoisreunaa kiertää luonnonsuojelualue. Ala-Ruotimon vesi on hyvin ruskeaa johtuen veden luontaisesti korkeasta humuspitoisuudesta sekä valuma-alueen soiden intensiivisestä ojituksesta. Ala-Ruotimon pohjoispäätä (kartta 1.3., alue 4.4.a.) luonnehtivat matalat, hieta- ja hiesupohjaiset rannat. Pohjoispäässä on myös useita luotoja. Pohjoispään itäranta on alavaa paikka paikoin sedimenttiaineksen peittämää moreenirinnettä. Metsät todettiin pääosin mäntyä kasvaviksi tuoreiksi kankaiksi (MT), joissa paikka paikoin oli viitteitä myös lehtomaisesta kankaasta (OMaT). Pohjoispään länsirannan maaperä on hiekkaista ja hietaista harjuainesta, sillä Saunaselkämänkankaan pää ulottuu Ala-Ruotimon länsirantaan asti. Länsirannalla on matalan harjun taakse muodostuneita laguunimaisia tulvalampia, jotka ovat soistuneet jo lähes umpeen. (Kuvat 21. ja 22.). Ala-Ruotimon keskiosien länsirantaa (kartta 1.3., alue 4.4.b.) kiertää järven suuntainen harjujakso. Rantaan muodostuneisiin taskuihin on jäänyt pienien, umpeensoistuvien harjulampien ketju. Harjuaineksen ansiosta länsirannan maaperä järven keskiosissa on hietaa ja hiekkaa. Rantametsien maaperä on osin harjuainesta, osin kalliota. Alueen metsät todettiin nuorta mäntyä kasvaviksi tuoreiksi kankaiksi (MT). Harjukumpareiden ja kalliomäkien lakialueet todettiin paikoin VT- ja CT-kankaiksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tyypilliseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Ala-Ruotimon itäranta (kartta 1.3., alue 4.4.c.) on kallioista ja jyrkkäprofiilista. Kallioalueiden väliset rinteet ja notkelmat todettiin paikoin harjuaineksen peittämäksi paikoin moreenimaaksi. Etelää kohti maiseman profiili jyrkkeenee ja muuttuu kallioisemmaksi. Alueen metsät todettiin nuoriksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi mäntykankaiksi (MT). Notkelmissa ja moreenirinteillä valtapuuna todettiin paikoin kuusi. Alueella on suoritettu paljon hakkuita. Kalliometsein lakialueet todettiin useinmiten ClT-männiköiksi (Kuvat 15 ja 16), joka on yksi koko suunnittelualueen tyyppimaisemia. Yleensä ottaen itärannan pohjoispää on kasvillisuudeltaan rehevämpää, ja eteläranta muuttuu karummaksi sitä mukaa, kun maan profiili nousee. Lehtomaiset kankaat (OMaT) keskittyibvät tämän alueen pohjoispäähän. Ala-Ruotimon itärannat syvenevät nopeasti kapean rantaterasssin jälkeen. Vesi on ruskeaa ja ranta- ja vesikasviillisuutta on rantojen jyrkkyyden vuoksi niukasti. Osa-alueen kasvilajisto todettiin tavanmomaiseksi. Järven eteläosaa (kartta 1.3., alue 4.4.d.) hallitsevat korkeat kalliomäet, jyrkät rantakalliot ja kalliomäkien väliin jäävät harjusorapatjat. Järvi on eteläosastaan hyvin kapea ja kallioinen murroslaaksojärvi (Kuvat 19 ja 20.). Järven eteläpäässä, Niskalampien lähellä on laaja sorakuoppa. Myös tämän alueen männiköt (MT) ovat nuoria, n. 40-vuotiaita, kalliomäkien lakialueilta CT- ja ClT-männiköitä. Rantavyöhykkeessä ja Niskalampien ympäristössä puusto on iäkkäämpää ja

17 17 järeämpää mäntymetsää (MT) ja maaperä on moreenia. Rinne- ja notkopaikoissa on todettavissa lehtomaisuutta (OMaT) ja valtapuuna notkelmissa on kuusi (Picea abies). Osa-alueen lajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Rantavyöhykkee lajisto sekä vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi jonkin verran rehevöityneiden dystrofisten järvien lajistoksi. Kuva 15. Koko suunnittelualueen tyyppimaisemaa Ala.Ruotimon itärannalla: kallimäki ClT- männiköineen. Kuva 16. Koko suunnittelualueen metsät todettiin nuoriksi ja mäntyvaltaisksi, kuten Ala- Ruotimon itärannalla. Kuva 17. Ala-Ruotimon on rehevöitynyt pohjoispäästä, jonne Ruotimon vedet laskevat. Kuva 18. Ala-Ruotimon keskiosan lajisto indikoi dystrofisuutta..

18 18 Kuva 19. Ala-Ruotimon eteläpään itärantaa etelään. Kuva 20. Ala-Ruotimon eteläpään itärantaa pohjoiseen (kuvauspaikka sama kuin edellä). Niskalammit (kartta 1.3., alue 4.4.e.) ovat pieniä Ruotimonojan laajentumia. Ruotimonoja virtaa Ala-Ruotimon eteläpäästä Kallaveden Ollikkalanlahteen. Niskalmmit ovat selvästi rehevöityneitä dystrofisia, mutapohjaisia vesiä tyyppilajeineen. Lammet ovat hyvin pienialaisia. Lähinnä Ala- Ruotimoa olevalla lammella on riistamaja saunoineen. Ympäröivat metsät ovat harjumänniköitä (MT). Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta. Niskalampien länsipuolella on laaja sorakuoppa. Metsien lajisto on tavanomaista tuoreiden ja kuivien (VT) kangsametsien lajistoa. Ala-Ruotimon rannalla on vähän loma-asutusta. Rakentaminen on keskittynyt järven kapeaan ja kallioiseen eteläpäähän, sen itärannalle. Itärannan mökkiasutus heikentää Ala-Ruotimon eteläpään maisemallaista arvoa. Siinä on kuitenkin kapeana ja kalliorantaisena reittinä yhä varsin näyttävä maisemallinen kokonaisuus (Kuvat 19 ja 20. ). Linnusto. Ala-Ruotimolla todettiin paikallisena neljä pesimätöntä joutsenta (Cygnus cygnus). Pesivinä todettiin vesilinnuista tavi (Anas crecca) ja sinisorsa (Anas platyrhynchos). Ala-Ruotimon pohjoispään luhdalla todettiin taivaanvuohen (Gallinago gallinago) reviiri (NT-laji) ja metsäviklon (Tringa ochropus) reviiri. Alueella on todettu myös kurjen (Grus grus) pesimäreviiri (Tiira 2010 ja 2009). Yötakseerauksissa todettiin alueella lehtokurpan (Scolopax rusticola) reviiri. Lisäksi järven pohjoispäässä todettiin haarapääskyjen (Hirundo rustica) vakituinen ruokailualue. Alueella pesivä metsälajisto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi (mm. peippo, punakylkirastas, laulurastas, mustarastas, räkättirastas, talitiainen, punarinta ja pajulintu).

19 19 Kuva 21. Ala-Ruotimo, länsirannan umpeensoistuvat lammet länsirannalta kuvattuna Kuva 22. Yleinen Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) länsirannan lammilla (Ala-Ruotimo) Kuva 23. Ala-Ruotimosta Niskalampiin laskeva vesi on erittäin ruskeaa. Kuva 24. Niskalammit erämajalta etelään, laskuojalle päin kuvattuna. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Ala- Ruotimon eteläpää ja Niskalammit ovat kallioisessa ja kapeassa ruhjelaaksossa, joka on paikallismaiseman kiintopiste (am) (Kartta 1.3.). Eteläpäähän ei tulisi sallia kapeutensa ja maisemallisen merkityksensä vuoksi lisärakentamista. Ala-Ruotimon länsirantaa pitkin kulkevat harju on pohjaveden muodostumisaluetta. Harjulla on yksi suuri ja kaksi pienempää soranottoaluetta. Soranotto pohjavesialueelta tulisi lopettaa. Ala-Ruotimon pohjoispään soistuneet lammet ovat taivaanvuohen pesimäympäristöä (LC-laji), jonka vuoksi lammet ja lampien edustan luhtainen niemi ja pieni luoto tulisi säilyttää nykytilassaan. Alue ei sovellu soistuneisuutensa vuoksi rantarakentamiseen (Kartta 1.3.).

20 KOILAMPI Mäntyharju Mikkeli tien varrella, Ollikkalan kylän kohdalla on Koilampi (Kartta 1.2., alue 4.5. ). Lampi on muodostunut kallioperän murrokseen, joka jatkuu kohti pohjoista suona. Koilampi on jyrkkärantainen, lietteinen ja erittäin ruskeavetinen lampi, jonka vesi vaihtuu hitaasti pienestä valuma-alueesta johtuen. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dystrofisuutta. Lammen rantaan asti ulottuvat viljelykset lammen eteläpäässä ja itärannalla sekä lammen pohjoispäässä ovat todennäköisesti lisänneet ravinteisuutta lammessa, sillä lammen vesi- ja rantakasvilajisto indikoi eutrofisuuttaa (rantavedessä todettiin mm. osmankäämiä). Lammen molemmilla rannoilla on muutamia rantasaunoja ja lammen eteläpään yli kulkee voimalinja. Lammen ympäristön metsät ovat tuoreita kankaita (MT) ja lammen eteläpään metsät on hakattu parikymmentä vuotta sitten. Koilammen pohjoispäässä, lähes lammen rantaa pitkin kulkee Mäntyharju-Mikkeli tie. Alavilla mailla ja eteläosan peltojen reunuksilla koivut (Betula pendula, B. pubescens) ovat valtapuuna, muutoin kuusi hallitsee maisemaa. Sekä itse lammen että sitä ympäröivien metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Lintulajisto osoittautui tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Heterantaisella Koilammella ainoat ranta- ja vesilintulajiston edustajat olivat satunnaisesti lammella vierailevat telkät (Bucephala clangula) ja tavit (Anas crecca). Ilmeisesti rantojen pusikkoisuus saa rantojen lajiston karttamaan lampea ja lammen lietteisyydestä johtuen vesilintuja lammella mei juuri tavannut. Kuva 25. Koilampi pohjoispäästä kuvattuna. Kuva 26. Koilammen länsirantaa. Jyrkillä rannoilla on lyhyet laiturit. Suositukset. Koilammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu vaarantuneita tai uhanalaisia lintulajeja. Koilammen kapeus rajoitttaa rantarakentamista. Veden heikon laadun vuoksi Koilampi soveltuu huonosti virkistyskäyttöön. Lammen vedenlaadun säilyttämiseksi nykyisellään olisi varmistettava, ettei ravinnevalumia pääse enää lisää lampeen.

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Läntisen saaren rantayleiskaava

Läntisen saaren rantayleiskaava ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 3 1. Pieni-Saarinen... 3 2. Suuri-Saarinen... 3 3. Suuri-Majoo... 4 4. Mustikkalampi... 4 5. Pieni Kuumalampi...

Lisätiedot

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 5 1. Pieni-Saarinen... 5 2. Suuri-Saarinen...

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari 1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.

Lisätiedot

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Pyyvilän pihapiiri.. 5 2. Pyyvilä länsipuolen

Lisätiedot

KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS

KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS SAVITAIPALE KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS Jouko Sipari SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TUTKITUT ALUEET... 4 1. Paimensaari.. 4 2. Haikkavuori.. 4 3. Marttila. 5 4. Parosilta.

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011 Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Sivu 1/6 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Huomautus Juha Juuti rantayleiskaava- Käpypolku 4 as.4 luonnokseen 54120 PULP Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net juha.juuti@lut.fi 18.9.2007

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

LEMIN KUNNAN POHJOISOSAN TUULIVOIMAHANKKEEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYKSET

LEMIN KUNNAN POHJOISOSAN TUULIVOIMAHANKKEEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYKSET LEMIN KUNNAN POHJOISOSAN TUULIVOIMAHANKKEEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖSELVITYKSET 2014 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 5 MENETELMÄT, KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ... 5 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot