MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI
|
|
- Laura Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI
2 2 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS KALLAVEDEN POHJOISPUOLI SÄRKEMÄJÄRVI LAIHALAMPI RUOTIMO ALA-RUOTIMO KOILAMPI PEKALAMPI KATAJALAMPI VITIKKALAMPI KALLAVEDEN POHJOISRANTA SURVAANNIEMI SURVAANALAHDEN PERUKKA SURVAANLAHDEN LÄNSIOSA RÖMMILÄNLAHTI KATISKALAHTI JA MUSTASAARI SURVAANVUORET SURVAANLAMPI VANNEKIVI AHOLAN RANTA KUIKKOLAHTI... 31
3 SALAKKAHARJU KUIKKOLAHDEN PERUKKA KUIKKONIEMI OLLIKKALANLAHTI OLLIKKALANLAHDEN LÄNSIRANTA OLLIKKALALNLAHDEN PERUKKA OLLIKKALANLAHDEN ITÄRANTA PÖNNIÖ PÖNNIÖNMÄKI LOTINJOKI VUORELA PÖNNIÖN LÄNSIRANTA KOTALAHTI KOTALAHDEN POHJOISPUOLEN RANTA KOTALAHDEN ETELÄPUOLEN RANTA KALLAVEDEN ETELÄRANTA ETELÄRANNAN METSÄT KYLMÄLÄN TILAN RANTA LAANALAHTI LYYTIKKÄLÄNRANNAN ETELÄOSA KALLAVEDEN ITÄOSA PEMMEENLAHTI RAATONIEMI PEMMEENLAHTI JA KURKONIEMI PUUKKOLAHTI JA KOHDANVUORET HALENNEENVUORI RAATONIEMI JA KATTILAPUUNSUO HAAPASAARI... 51
4 PUNKAVUOREN ALUE HAAPANIEMEN LÄNSIRANTA HAAPANIEMEN KÄRKI HAAPANIEMEN POHJOISRANTA SUURIJÄRVI KALLAVEDEN ETELÄPUOLEN PIENET VEDET AHOLAMPI VANNEKIVENLAMPI HOUSULAMPI RUUHILAMPI VALKOINENVESI AHONALASET KOLMISOPPI HUUTLAMPI SIERAJÄRVI JA SIERALAMPI KOLMIHAARA SUOLAMPI JA PIENI SUOLAMPI HOUSULAMPI KALLAVEDEN ETELÄPUOLEN SUURET JÄRVET HYHMÄJÄRVI... 71
5 ALA-SALMIJÄRVI, PIENI KOLMIHAARA, AHVENLAMPI YLÄ-SALMIJÄRVI JA KASAKKASALMI PETJÄRVI VALKJÄRVI HUJASLAMPI ALA-KUHANEN ALA-KUHASEN POHJOISRANTA PITKÄLAHTI PITKÄLAHDEN JA PITKÄLAHDENLAMMEN PURO HAAPALAMPI TAINAVEDEN ALUE TAINAVESI JUONIKKA KIERJÄRVI YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Kansikuva:Maisema luonnotilaisena säilyneeltä Suolammelta.
6 6 1. JOHDANTO Mäntyharjun Kallaveden suunnittelualueelle tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi kesällä Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta osa-alueisiin alueen maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy myös liitteen kartoissa). Osa-alueiden inventointitulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja päiväperhoset) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesä-heinäkuun aikana, rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Lintukartoitus suoritettiin neljänä eri kertana touko-kesäkuun aikana siten, että kaksi kartoituskertaa osui toukokuulle (toukokuun kolmas ja neljäs viikko) ja kaksi kesäkuulle (kesäkuun toinen ja neljäs viikko). Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi siten, että osaalueet käytiin läpi eri vuorokauden aikoina lajien erilaisen vuorokausiaktiivisuuden huomioiden. Lintukartoituksen tuloksia täydennettiin kasvikartoituksen yhteydessä, jolloin oli mahdollista seurata mm. lajien pesimistä suunnittelualueella. Inventoinnissa on hyödynnetty myös aiempien inventointien tuloksia, suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (kts lähteet). Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvilisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen ja muiden lähteiden tietoihin. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomiota paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin tulevan maankäytön riskeihin.
7 7 Havainnot ja mahdolliset johtopäätökset (suositukset) on esitetty raportissa ja suosituksia vastaavat alueet on merkitty karttaliitteisiin sekä suunnittelualuetta koskevaan paikkatietojärjestelmään. 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on pääasiassa tasarakeista rapakivigraniittia. Alueen topografialle on tyypillistä kallioperää halkovat lukuisat ruhjelaaksot ja mannerjään pyöristämät pinnanmuodot. Osa ruhjelaaksoista on täyttynyt jääkauden aikana mannerjään täytettyä ne moreenilla, mutta monia ruhjelaaksoja jään kulku ja sulamisvesivirrat ovat myös puhdistaneet, jolloin ruhjelaaksoon on usein muodostunut järvi. Ruhjelaaksojärvet ovat pitkiä ja kapeita ja niistä voi erota kohtisuoraan lahtia ja eri tyyppisiä vesireittejä. Ruhjelaaksojärvien rannat ovat usein jyrkkärantaisia ja kallioisia ja veden pitkän viipymän vuoksi myös varsin ruskeavetisiä. Tästä Mäntyharjun Kallavesi on hyvä esimerkki.. Osa pienistä ja keskisuurista järvistä on muodostunut harjujaksoon esim. Särkemäjärvi Kallaveden pohjoispuolella tai Ala-Kuhanen Kallaveden eteläpuolella - jolloin järven vedenlaatu, järvessä esiintyvä lajisto ja järvimaisema muodostuvat jonkin verran erilaiseksi kuin ruhjelaaksojärvissä. Suurin osa suunnittelualuetta on graniittikallioiden kirjavoimaa moreenimaata. Moreeni todettiin pääasiassa hyvin kiviseksi, josta johtuen myös moreenimaiden metsätyypit edustivat karumpien kankaiden metsätyyppejä. Hienojakaoisten moreenimaiden lehtomaisia kankaita suunnittelualueella on vähän. Sedimenttimaalajeja oli todettavissa kalliokumpareiden välisissä notkelmissa pieninä sedimenttitaskuina. Koska sedimenttiaines on useissa tapauksissa kertynyt kivikkoiseen notkelmaan, olivat myös monet sedimenttimaat varsin kivisiä. Merkittävissä määrin harjuainesta oli todettavissa suunnittelualueen pohjoisrajalla (Pirtinkangas ja Vitikkamäki), Haapaniemessä suunnittelualueen itäosassa, Herajärvi Hyhmäjärvi akselilla sekä Vannekivessä ja Kuikkoniemessä. Näillä alueilla metsät ovat tyypillisesti VT-, CT tai ClT-kankaita harjun korkeudesta ja harjun maaperän laadusta riippuen. Suunnittelualueen harjujaksot ovat matalia ja pienialaisia ja näille alueille ovat keskittyneet myös suurimmat soranottoalueet. Tästä johtuen alkuperäisiä harjubiotooppeja todettiin suunnittelualueella varsin vähän. Turvemaat (pienialaiset korvet ja rämeet) todettiin suunnittelualueella aina kivisessä moreenimaassa. Turvemaat todettiin kaikki ohutturpeisiksi, jolloin niiden kivisyys tuli selkeästi ilmi. Rämeet sijoittuivat lähelle vesirajaa rantatasanteille ja korvet pienialaisiin kalliokumpareiden välisiin notkelmiin. Korvet todettiin kaikki ojitetuiksi, osa rantojen rämeistä todettiin luonnotilaisiksi kun taas kauempana vesistä olevat rämeet todettiin ojitetuiksi. Soisuus maisemarkijänä leimasi vain muutamia vesiä. Sen soiden ojitukset ovat vaikuttaneet useisiin suunnittelualueen vesiin. Valuma-alueet
8 8 Suunnittelualueen harjujaksojen järvet ja lammet keräävät vetensä sekä pohja- että pintavedestä. Mitä suurempi pohjaveden osuus on, sitä kirkkaammaksi (oligotrofisemmaksi) voi todeta järven veden laadun suunnittelualueella. Paikka paikoin oli todettavissa, että järven harjuranta on kirkasvetinen kun taas vastaranta todettiin samalla kertaa ruskeavetiseksi (dystrofiseksi). Suunnittelualueen kiviset moreenimaat ja kalliomäet ovat pääsääntöisesti kangasturpeen peitossa. Jyrkkäprofiilisessa ja kivisessä alustassa muodostuvasta kangasturpeesta irtoaa runsasti humusta, joka vaikuttaa selvästi vesien laatuun suunnittelualueella. keskisuuret järvet ja suuremmat reittivedet todettiin järjestään dys-oligotrofisiksi tai dystrofisiksi. Pienemmät vedet lähes kaikki luokiteltiin dystrofisiksi - osa erittäin ruskeavetisiksi, jolloin näkösyvyys humuksen vuoksi laski jopa alle metrin. Luonnostaan ruskeavetisissä vesissä soiden ojitukset valuma-alueella ovat todennäköisesti lisänneet veden humuskuormaa ja heikentäneet veden laatua. Humuksen alkuperä joillakin dystrofisilla järvillä saattoi olla hyvin kaukana valuma-alueen latvoilla toteutetuissa ojituksissa tai valumaalueen luontaisesti ruskeavetisten lampien aiheuttamaa. Esimerkiksi Kolmihaaran valuma-alueeseen kuuluvat luontaisesti hyvin ruskeavetiset Sierajärvi ja Sieralampi vaikuttavat myös Kolmihaaran veden laatuun. Veden laadun ja kalaston kannalta ongelmallista on suunnittelualueen pienten järvien ja lampien vähäinen veden vaihtuvuus. Kun järven tai lammen vesimäärä on suuri suhteessa valuma-alueen kokoon, vesi ei vaihdu altaassa. Tämä oli todettavissa usean järven ja lammen laskuojissaa, joissa oli havaittavissa vain vähäistä veden virtausta. Joissain tapauksissa vesi ei virrannut lainkaan vaan seisoi pölyisenä ja karikkeen roskaamana täysin paikallaan. Tällaisilla dystrofisilla vesillä on taipumusta liettyä ja ne kärsivät talvella helposti alusveden happikadosta. Osa tällaisista pienistä vesistä todettiin jo niin ruskeavetisiksi ja liettyneiksi, että niiden virkistyskäyttöarvo on heikentynyt. Kasvilajisto Suunnittelualueen kallioperä on pääasiassa erilaisia graniitteja. Graniittit, erityisesti rapakivigraniitti, on niukkaravinteinen ja lievästi hapan kivilaji, jossa kovin moni kasvilaji ei menesty. Tämä näkyi myös inventoinnin tuloksissa kasvilajiston monotonisuutena ja lajimäärän niukkuutena. Metsät todettiin pääasiassa mäntyvaltaisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), johon vaihtelua toivat lähinnä kalliokumpareiden ClT-männiköt ja pienialaiset lehtomaisen kankaan (OMaT) rinteet. Kuusivaltaisia metsiä tyypillisine kenttäkerroslajeineen todettiin vain rinteiden alaosissa ja kumpareiden välisissä syvimmissä notkelmissa. Myös lehtipuiden pieni osuus puustossa oli selvästi havaittavissa. Linnusto Biotooppien vaihtelun vähäisyys näkyi hyvin selvästi myös linnuston niukkuutena: lajeja todettiin vähän ja eri osa-alueilla todettujen lajistojen väliset erot todettiin pieniksi. Lisäksi monilla alueilla suoritetut laajat rantavyöhykkeeseen ulottuneet avohakkuut vähensivät merkittävästi lintujen pintaalakohtaisia yksilömääriä suunnittelualueella.
9 9 Myös metsien nuoruus on vaikuttanut suunnittelualueen lintulajistoon, sillä esim. tikkoja suunnittelualueella todettiin varsin vähän. Samoin vanhoissa mäntymetsissä viihtyviä lajeja, kuten leppälintua (Phoenicurus phoenicurus), todettiin vain kahdella paikalla, joista molemmat olivat kesämökin pihapiirissä. Toinen tyypillinen mäntykankaiden laji, käki (Cuculus canorus), näyttää menestyneen hakkuista huolimatta hieman paremmin, koska sille soveltuville biotoopeille tai niiden laiteille on jäänyt hakkaamattomia kumparemännikköitä. Laulupaikoiksi soveltuvat männiköt eivät kuitenkaan takaa pesimämenestystä käelle, jos esim. leppälintuja, joiden pesäloinen käki tyypillisesti on, esiintyy alueella niukasti. Yötakseerauksissa todettiin myös muutamia kehrääjän (Caprimulgus europaeus) reviirejä, mutta yksikään niistä ei ulottunut suunnittelualueelle. Laji ei yleensä valitse reviirikseen järvenrantametsiä, koska ne ovat alkukesästä varsin viileitä elinympäristöjä. Suurimmat laji- ja yksilömäärät todettiin kultturibiotoopeilla, mutta niidenkin lajisto todettiin tavanomaiseksi. Kaiken kaikkiaan metsä- ja suobiotooppien lajisto todettiiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Järvenrantojen lajisto ja vesilintulajisto indikoi varsin hyvin alkuperäisbiotooppien lajistoa ja eri lajien yksilömäärät todettiin ko. biotoopeille tyypillisiksi. Rantabiotoopit ja saaret ovat ilmeisesti säilyneet varsin vakaina elinympäristöinä lintujen kannalta. Joillakin alueilla rantojen soisuus tosin vähensi jonkin verran yksilötiheyksiä. Inventoinnissa todettiin yksi uhanalaisen kaakkurin pesintä sekä taivaanvuohen pesimäreviiri. Muuten suunnittelualueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten ja dystrofisten vesien pesimälajistoksi. Myöskään merkittäviä muutonaikaisia kosteikkoja tai lepopaikkoja ei suunnittelualueella todettu. Raportissa lintuinventoinnin tuloksista on mainittu vain maankäytön suunnittelun kannalta merkitykselliset havainnot. Koko lintuinventoinnin aineiston (peippojen, pajulintujen, rastaiden ym. reviirit, pesimäympäristöt jne.) selvittämistä raportissa en nähnyt tarpeelliseksi. Kaikki suunnittelualueella todetut lintulajit on esitelty Taulukossa 7. (Liitteet). 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI Kallavesi ja sitä ympäröivät pienvedet ovat graniittikallioalueella, joka on lukuisten murroslinjojen pirstoma. Tämä määrää pitkälti alueen järvimaisemaa ja järvien keskinäistä sijaintia: järvet ovat kapeita ja pitkiä, jyrkkärantaisia ja ne voivat polveilla kallioiden välissä peräkkäisiniä järvien sarjoina pitkin ruhjelaaksoa. Kallavedestä pohjoiseen kallioperän murroslinjat eivät näy niin selvästi järvien profiilissa mm. siksi, että alueelle on kasautunut runsaasti glasifluviaalista ainesta. Särkemäjärvi sijaitsee Kallaveden pohjoispuolella, kolmisen kilometriä Mäntyharjun keskustasta koilliseen, aivan Pirttikankaan eteläreunassa. Pirttikankaan vaikutus näkyy selvästi Särkemäjärven rantaprofiilissa sekä rantojen ja veden laadussa. Pirttikangas on glasifluviaalista ainesta, joka on aikanaan täyttänyt kallioperän murrokset Särkemäjärven alueelta. Särkemäjärvi on matala, oligotrofinen ja suurelta osin sora- tai hiekkapohjainen järvi. Se muodostuu yhdestä altaasta, josta erkanee muutama avara lahti järven lounaispäässä. Sen melko suoriin rantoihin tuovat vaihtelua vain pienet ja matalat kallioniemet (Kuva 1.) sekä etelärannan suunnassa kulkeva harva rivi pieniä saaria ja luotoja. Muuten järvimaisema on avoin.
10 10 Suunnittelualue käsittää Särkemäjärven etelärannan, joka itäosastaan on sora- ja hiekkapohjainen ja paikoin rantavyöhykkeessä on todettavissa hietapohjaista vesijättöä. Karhinnoukanniemen alueella pienet lahdelmat ja niiden väliset niemet sekä niemien edustan pienet saaret ovat kallioista, huuhtoutunutta moreenia. Järven länsiosassa lahdelmat ovat hiekkapohjaisia ja rantavyöhykkeessä on todettavissa paikoin savipitoista moreenia. Etelärannan keskiosan kivisyyden selittänee se, että tämä rannan osa avautuu suoraan avoimelle selälle, jolloin aallokon huuhtova vaikutus on suurempi. Muutokset maaperässä ja ranta-aineksessa näkyy myös ranta- ja vesikasvistossa. Särkemäjärven vesikasvilajisto indikoi yleisesti ottaen oligotrofisuutta. Erityisesti järven itäpään hiekka- ja sorarannoilla todettiin runsasti nuottaruohoa (Lobellia dortmanna) ja rantaleinikkiä (Ranunculus reptans) ja kasvillisuuden kokonaispeitto todettiin vähäiseksi (Kuva 3. ) (Kartta 1., alue 4.1a). Osa matalista hiekkapohjista oli kasvittomia. Lievää ravinteisuutta ja ruskeavetisyytä oli todettavissa Karhinnoukanniemen alueen pienissä lahdelmissa, joiden pohjat todettiin jonkin verran humuksen liettämiksi (dys-oligotrofisia lahtia) (Kartta 1. alue 4.1b).. Soita ojitettaessa tällaisiin lahdelmiin tyypillisesti vedetään valtaojat, jotka lisäävät lahden humuskuormaa ja suuremmissa määrissä voivat vaikuttaa koko järven vedenlaatuun. Lahdelmissa todettiin yleisenä mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja ruskoärviää (Myriophyllum alternifolium) sekä paikoin lummetta (Nymphea alba) ja uistinvitaa (Potamogeton natans). Suunnittelualueen lounaisosassa (Kartta 1. alue 4.1c). vesikasvillisuus todettiin taas rakenteeltaan samanlaiseksi kuin itäpään sorapohjaisilla rannoilla lukuunottamatta aivan lahden perukkaa, jossa maatalouden rehevöittävä vaikutus on muuttanut sekä ranta- että vesikasvilajiston suhteita (mm. tiheämpiä järviruokokasvustoja). Rantametsiät Särkemäjärven suunnittelualueella todettiin pääosin tuoreiksi kankaiksi (MT), jossa pääpuulajina on mänty ja sekapuuna tavallisesti koivut (Betula pendula, B. pubescens). Rantavyöhykkeessä lehtipuut ovat vallitsevina. Siellä koivujen lisäksi todettiin myös harmaa- ja tervaleppää (Alnus incana, A. glutinosa). Korkeimmilla mäillä kasvoi lähes yksinomaan mäntyä ja mäkien lakialueet todettiin useinmiten kuiviksi kankaiksi (VT). Suunnittelualueen lounaisosan (Kartta 1. alue 1c) maaperä Karhinnoukanniemen itäpuolella on huuhtoutumatonta moreenia, jonka vuoksi kenttäkerros indikoi laajalti lehtomaista kangasta (OMaT). Ylärinteet tälläkin alueella todettiin mäntyvaltaisiksi MT-kankaiksi. Puusto (mänty-koivu sekametsää) todettiin tällä alueella varsin kookkaaksi ja hakkuita on tehty alueella viime vuosina varsin vähän. Alatalon ja Hannulan tilan alueet ovat voimakkaasti kultturivaikutteisia alueita mm. hevoslaitumia aina rantavyöhykkeeseen asti. Särkemäjärven rantametsien linnusto suunnittelualueela todettiin tavanomaiseksi boreaalisten metsien lajistoksi. Karhinnoukanniemen edustan pienille saarille ja luodoille (Muikku- ja Pitkäsaaren ympäristö) on sen sijaan keskittynyt monia järviympäristössä pesiviä lajeja. Saarissa todettiin pesivänä n.25 yks. naurulokkiyhdykunta (Larus ridibundus) (laji on uhanalainen VU-laji), kaksi paria kalalokkeja (Larus canus), kalatiirapari (Sterna hirundo), västäräkkipari (Motacilla alba), kaksi paria rantasipejä (Actitis hypoleucos), kuikkapari (Gavia arctica) ja sen lisäksi alueella ruokaili tervapääskyjä (Apus apus) 4-5yks. sekä kolme pesimätöntä kuikkaa. Kuikkapari poikasen kanssa todettiin myös Raatosaaren luona, suunnittelualueen lounaispäässä ja rantasipipoikue järven itäpäässä, rantaa kiertävän paikallistien varressa (Kuva 4.). Suositukset. Särkemäjärven osa-alueilla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, liitooravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Karhinnoukkainniemen edustan pienet saaret ja luodot
11 11 ovat merkittävä ranta- ja vesilintujen pesimä- ja ruokailuympäristö. Luodoilla todettiin mm. Naurulokin (VU-laji) pesimäyhdyskunta. Muikkusaari ja Pitkäsaari ja ympärillä olevat saaret ja luodot ovat pinta-alaltaan alle 2ha. Näillä perustein ko. saaret ja luodot tulee jättää nykytilaansa (Kartta 1.1., alue A). Karhinnoukkainniemestä on lähimmille saarille n. 100m ja niemen ja saarten välissä on luotoja. Tämän vuoksi tulisi Karhinnoukkainiemi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle. Raatosaari on alle 2ha saari. Saaren lähistöllä todettiin kuikkapari kahden poikasen kanssa. Raatosaari tulee pienenä saarena jättää nykytilaansa. Myös lahden perukassa oleva pienialainen saari (alle 2ha) tulee jättää nykytilaansa (Kartta 1.1., alue B.). Kuva 1. Karua Särkemäjärven etelärantaa. Takana Karhennoukanniemi Kuva 2. Muikkusaaren ja Pitkäsaaren alue luotoineen on merkittävä lintujen pesimäalue. Kuva 3. Nuottaruoho on oligotrofisten vesien kasvi. Kuva Särkemäjärven itäpäästä. Kuva 4. Rantasipi vahtii poikasiaan soratiellä, Särkemäjärven itärannalla.
12 LAIHALAMPI Laihalampi on murroslaaksoon muodostunut lampi, joka purkaa vetensä Särkemäjärveen lounaassa ja Ruotimoon koillisessa. Lammen eteläranta kuuluu suunnittelualueeseen (Kartta 1., Kartta 1.1., alue 4.2.). Särkemäjärveen laskevassa ojassa todettiin majavan pato. Oja ei ole luonnontilainen. Laihalammen etelä- ja pohjoisrannat ovat kallioisia, pääosin moreenipeitteisiä tuoreita kankaita (MT). Kalliomäkien valtapuuna todettiin mänty, alarinteillä ja notkelmissa kuusi (Kuva 5.). Kaikki notkelmat ja soistumat todettiin ojitetuiksi. Laihalammen alavan lounaisrannan rantaräme on ojitettu eikä se ole enää luonnontilainen. Etelärannalla todettiin kapea hylätty peltokaistale savimaalla. Ennen pellonraivuuta paikalla on kenttäkerroksen lajiston perusteella ollut rehevä korpi. Metsät Laihalammen ympäristössä ovat keski-ikäsiä tai ensiharvennusvaiheessa. Lammen kaakoisrannalla todettiin pienialainen ensiharvennusalue ja hakkuuaukea(kuva 6.). Metsien lajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kankaiden lajistoksi. Laihalampi on hyvin ruskeavetinen, dystrofinen lampi, jonka rannat syvenevät nopeasti. Tämän vuoksi ranta- ja vesikasveja esiintyy vain hyvin kapealla vyöhykkeelä pitkin rantoja. Lounaispään matalassa lahdessa ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvustot ovat runsaampia. Lajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Ylättävää oli todeta rehuvuohenhernettä (Galega orientalis) rantavyöhykkeessä Laihalammen koillispäässä (Kuva 8.). Noin kilometri lammelta pohjoiseen, suunnittelualueen ulkopuolelta, löytyi pellon laidasta rehuvuohenherne-esiintymä, josta lienee Laihalammen kasvutokin peräisin. Linnusto. Osa-alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Laihalammella todettiin inventoinissa aika ajoin sinisorsia ja Särkemäjärven kuikat kävivät välillä Laihalammella ruokailemassa ja lepäilemässä. Suositukset. Laihlammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 5. MT-kuusikkoa Laihalammen itärannalla Kuva 6. Ensiharvennettua MT-männikköä Laihalammen etelärannalla.
13 13 Kuva 7. Laihalammen etelärantaa lounaasta. Kuva 8. Rehuvuohenherne (Galega orientalis) RUOTIMO Eteläosastaan matala ja osin umpeenkasvava Ruotimo sijaitsee Mäntyharju-Mikkeli tien pohjoispuolella. Ruotimon matalaan eteläpää on aiemman järvenlaskun seurauksena kaventunut kapeaksi uomaksi vesijättömaan keskelle (Kuva 9.) (Kartta 1.2., alue 4.3.d.). Vanha rantaterassi on yhä havaittavissa mm. länsirantaa kiertävässä rantakoivikossa. Ruotimon vedet virtaavat Mäntyharju-Mikkeli tien ali Ala-Ruotimoon, jonka pohjoispää on rehevöitynyt Ruotimosta tulevien vesien ravinteisuuden vuoksi. Ruotimon länsiranta (Kartta 1.2., alue 4.3.a.) on kivistä moreenia, joka on varsin savista järven eteläpäässä. Alueen kasvilajisto indikoi eutrofisuutta (Kuva 10.). Metsämaa alueella todettiin kivikseksi moreeniksi, jossa kasvoi nuorta kuusivaltaista metsää (MT). Rantavyöhykkeen metsät todettiin pääosin hakatuiksi. Mustalahden ympäristö (Kartta 1.2., alue 4.3.b.) on huuhtoutunutta ja hyvin kivistä moreenia. Huuhtoutuneisuudesta johtuen rantavyöhykkeen lajisto Mustalahden ympäristössä indikoi dysoligotrofisuutta ja todettiin kokonaisuudessaan varsin niukaksi. Mustalahti on kapea, pohjoiseen avautuva kivinen ja moreenipohjainen lahti. Lahden ympäristö on avohakattu itärantaa lukuunottamatta. Mustalahden länsipuoli on pienten kalliokumpareiden ja rämepainanteiden kirjomaa aluetta. Mustalahden länsipuolella on pieniä kallioniemiä, jotka ovat paikallismaiseman kiintopiste (am) (Kartta 1.2.). Lovaslahden alueella (Kartta 1.2., alue 4.3.c.) maaperä vaihtuu harjusoraksi. Lovaslahden harju on nykyisin laaja soranottoalue, johon on rakennettu motocross-rata. Harju jatkuu Lovaslahden Kuononiemestä vedenalaisena matalikkona kohti Ruotimoa (Kuva 14.). Metsät Lovaslahdessa todettiin n vuotiaaksi mäntykankaaksi (MT, paikoin VT). Kenttäkerroksen lajisto alueella todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Särkällä todettiin mm. harvaa järvikaislakasvustoa pitkälle Ruotimoon. Lovaslahden ja Kallioniemen välinen ranta on matalaa ja paikoin ruohoista (runsaasti mm. Carex lasiocarpa, Phragmites australis, Schoenoplectus lacustris). Mataluutensa vuoksi alue ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen.
14 14 Ruskeavetinen Lovaslahti on lahden suuosasta ja aivan perukasta varsin matala. Lovaslahden takana, motocross-radan sisällä on dystrofinen Likolampi, joka on syntynyt harjun suppaan. Koska Likolampi saa vetensä ojitetuilta soilta mm. Matala-Laihan kautta, on lammen vesi varsin ruskeaa. Lampi on jäänyt keskelle entistä sorakuoppaa, eikä lammella ole erityisiä luonnonarvoja. Ruotimon itäranta (Kartta 1.2., alue 4.3.e.) suunnittelualueella on länsirantaa kallioisempaa ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevampaa kivistä moreenimaata. Itärannan metsät ovat nuorta tai keskiikäistä mäntymetsää (MT). Alavilla paikoilla ja rantaviivassa lehtipuiden osuus (Betula pendula, B. pubescens, Alnus incana, A. glutinosa) kasvaa selvästi. Lajiisto itärannan kangasmetsissä todettiin tyypilliseksi kangasmetsien lajistoksi. Rantavyöhykkeen lajisto sekä vesikasvilajisto alueella todettiin tavanomaiseksi lievästi eutrofisten järvien lajistoksi. Itärannalla suunnittelualue kattaa ainoastaan Ruotimon eteläosan rehevöityneimmän ja matalimman osan, jonka vuoksi rantarakentaminen ei sovellu erityisen hyvin tälle osalle Ruotimon suunnittelualuetta. Luhdanlahden perukka (Kartta 1.2., alue 4.3.f.) on matalaa, ruohoista moreenirantaa. Rantaa ympäröi ojitettu Luhdansuo ja etelämpänä osittain hakattu MT-kangas. Alue ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen mataluutensa ja veden heikon laadun vuoksi. Alueella ei todettu uhanalaisia lajeja tai erityisiä luonnonarvoja. Linnusto. Ruotimon alueen linnusto indikoi rehevöityneiden dys-oligotroifsten vesien linnustoa ja alueen metsälajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Inventointien yhteydessä todettiin Rutoimon eteläpään yli lentävä naarasmetso (Tetrao urogallus). Rehevöityneisyyttä indikoivat lähinnä eteläpään ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) ja pesivä joutsepari (Cygnus cygnus). Alueella kierteli myös ruokaileva naurulokki (Larus ridibundus). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Mustalahti on lahtena kapea ja varsin matala, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Mustalahden länsipuolen pienet kallioiset ja kiviset niemet tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle, koska ne ovat paikallismaisemassa merkittäviä kiintopisteitä (m) (Kartta 1.2.). Lovaslahden takana oleva Likolampi on jäänyt keskelle entistä sorakuoppaa, eikä lammella ole erityisiä luonnonarvoja. Motocross-radan toiminta tulee kuitenkin järjestää niin, ettei lammen tila huonone (esim. öljyynny tai roskaannu). Lovaslahden Kuononiemi tulisi jättää maisemallisena kiintopisteenä rantarakentamisen ulkopuolelle (Kartta 1.2.).
15 15 Kuva 9. Ruotimon eteläpään entinen lahti on vesijättöä. Vesiväylä kapeana kuvan keskellä. Kuva 10. Ruotimon eteläosa on matala ja kasvamassa umpeen. Kuva 11. Ruotimon eteläpäässä, länsirannan saraikossa hautova joutsen tarkkailee kuvaajaa. Kuva 12. Mäntyharju-Mikkeli tien vanha silta Ruotimon ja Ala-Ruotimon välissä. Kuva 13. Ruotimon eteläpää, länsirannan MTkuusikkoa. Taustalla kuultaa Ruotimo. Kuva 14. Lovaslahden Kuononiemestä harju jatkuu vedenalaisena pitkälle Ruotimoon.
16 ALA-RUOTIMO Ala-Ruotimo on pitkä ja kapea, kallioperän repeämään syntynyt järvi. Ala-Ruotimon eteläisin osa on erityisen kapea ja kallioinen, kun taas järven keskiosa ja pohjoispää on sedimentin täyttämää, jonka vuoksi maisema pohjoisempana on avoin ja rannat laskevat loivasti (Kuvat ). Ala- Ruotimossa veden vaihtuvuus on hyvä, sillä Ala-Ruotimoa suurempi Ruotimo purkaa vetensä Ala- Ruotimon pohjoispäähän. Ruotimon vesi on myös rehevöittänyt Ala-Ruotimon pohjoispäätä (Kuva 17. ). Myös majava (Castor fiber) on mieltynyt pohjoispään reheviin maisemiin, sillä se on rakentanut pesän ja padon Ruotimosta laskevan joen suvantoon. Ala-Ruotimosta vesi virtaa edelleen Ruotimonojaa pitkin Niskalampiin ja siitä Kallaveden Ollikkalanlahteen. Ruotimonojassa, suunnittelualueen ulkopuolella, on Ruotimonkoski, jonka pohjoisreunaa kiertää luonnonsuojelualue. Ala-Ruotimon vesi on hyvin ruskeaa johtuen veden luontaisesti korkeasta humuspitoisuudesta sekä valuma-alueen soiden intensiivisestä ojituksesta. Ala-Ruotimon pohjoispäätä (kartta 1.3., alue 4.4.a.) luonnehtivat matalat, hieta- ja hiesupohjaiset rannat. Pohjoispäässä on myös useita luotoja. Pohjoispään itäranta on alavaa paikka paikoin sedimenttiaineksen peittämää moreenirinnettä. Metsät todettiin pääosin mäntyä kasvaviksi tuoreiksi kankaiksi (MT), joissa paikka paikoin oli viitteitä myös lehtomaisesta kankaasta (OMaT). Pohjoispään länsirannan maaperä on hiekkaista ja hietaista harjuainesta, sillä Saunaselkämänkankaan pää ulottuu Ala-Ruotimon länsirantaan asti. Länsirannalla on matalan harjun taakse muodostuneita laguunimaisia tulvalampia, jotka ovat soistuneet jo lähes umpeen. (Kuvat 21. ja 22.). Ala-Ruotimon keskiosien länsirantaa (kartta 1.3., alue 4.4.b.) kiertää järven suuntainen harjujakso. Rantaan muodostuneisiin taskuihin on jäänyt pienien, umpeensoistuvien harjulampien ketju. Harjuaineksen ansiosta länsirannan maaperä järven keskiosissa on hietaa ja hiekkaa. Rantametsien maaperä on osin harjuainesta, osin kalliota. Alueen metsät todettiin nuorta mäntyä kasvaviksi tuoreiksi kankaiksi (MT). Harjukumpareiden ja kalliomäkien lakialueet todettiin paikoin VT- ja CT-kankaiksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tyypilliseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Ala-Ruotimon itäranta (kartta 1.3., alue 4.4.c.) on kallioista ja jyrkkäprofiilista. Kallioalueiden väliset rinteet ja notkelmat todettiin paikoin harjuaineksen peittämäksi paikoin moreenimaaksi. Etelää kohti maiseman profiili jyrkkeenee ja muuttuu kallioisemmaksi. Alueen metsät todettiin nuoriksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi mäntykankaiksi (MT). Notkelmissa ja moreenirinteillä valtapuuna todettiin paikoin kuusi. Alueella on suoritettu paljon hakkuita. Kalliometsein lakialueet todettiin useinmiten ClT-männiköiksi (Kuvat 15 ja 16), joka on yksi koko suunnittelualueen tyyppimaisemia. Yleensä ottaen itärannan pohjoispää on kasvillisuudeltaan rehevämpää, ja eteläranta muuttuu karummaksi sitä mukaa, kun maan profiili nousee. Lehtomaiset kankaat (OMaT) keskittyibvät tämän alueen pohjoispäähän. Ala-Ruotimon itärannat syvenevät nopeasti kapean rantaterasssin jälkeen. Vesi on ruskeaa ja ranta- ja vesikasviillisuutta on rantojen jyrkkyyden vuoksi niukasti. Osa-alueen kasvilajisto todettiin tavanmomaiseksi. Järven eteläosaa (kartta 1.3., alue 4.4.d.) hallitsevat korkeat kalliomäet, jyrkät rantakalliot ja kalliomäkien väliin jäävät harjusorapatjat. Järvi on eteläosastaan hyvin kapea ja kallioinen murroslaaksojärvi (Kuvat 19 ja 20.). Järven eteläpäässä, Niskalampien lähellä on laaja sorakuoppa. Myös tämän alueen männiköt (MT) ovat nuoria, n. 40-vuotiaita, kalliomäkien lakialueilta CT- ja ClT-männiköitä. Rantavyöhykkeessä ja Niskalampien ympäristössä puusto on iäkkäämpää ja
17 17 järeämpää mäntymetsää (MT) ja maaperä on moreenia. Rinne- ja notkopaikoissa on todettavissa lehtomaisuutta (OMaT) ja valtapuuna notkelmissa on kuusi (Picea abies). Osa-alueen lajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Rantavyöhykkee lajisto sekä vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi jonkin verran rehevöityneiden dystrofisten järvien lajistoksi. Kuva 15. Koko suunnittelualueen tyyppimaisemaa Ala.Ruotimon itärannalla: kallimäki ClT- männiköineen. Kuva 16. Koko suunnittelualueen metsät todettiin nuoriksi ja mäntyvaltaisksi, kuten Ala- Ruotimon itärannalla. Kuva 17. Ala-Ruotimon on rehevöitynyt pohjoispäästä, jonne Ruotimon vedet laskevat. Kuva 18. Ala-Ruotimon keskiosan lajisto indikoi dystrofisuutta..
18 18 Kuva 19. Ala-Ruotimon eteläpään itärantaa etelään. Kuva 20. Ala-Ruotimon eteläpään itärantaa pohjoiseen (kuvauspaikka sama kuin edellä). Niskalammit (kartta 1.3., alue 4.4.e.) ovat pieniä Ruotimonojan laajentumia. Ruotimonoja virtaa Ala-Ruotimon eteläpäästä Kallaveden Ollikkalanlahteen. Niskalmmit ovat selvästi rehevöityneitä dystrofisia, mutapohjaisia vesiä tyyppilajeineen. Lammet ovat hyvin pienialaisia. Lähinnä Ala- Ruotimoa olevalla lammella on riistamaja saunoineen. Ympäröivat metsät ovat harjumänniköitä (MT). Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta. Niskalampien länsipuolella on laaja sorakuoppa. Metsien lajisto on tavanomaista tuoreiden ja kuivien (VT) kangsametsien lajistoa. Ala-Ruotimon rannalla on vähän loma-asutusta. Rakentaminen on keskittynyt järven kapeaan ja kallioiseen eteläpäähän, sen itärannalle. Itärannan mökkiasutus heikentää Ala-Ruotimon eteläpään maisemallaista arvoa. Siinä on kuitenkin kapeana ja kalliorantaisena reittinä yhä varsin näyttävä maisemallinen kokonaisuus (Kuvat 19 ja 20. ). Linnusto. Ala-Ruotimolla todettiin paikallisena neljä pesimätöntä joutsenta (Cygnus cygnus). Pesivinä todettiin vesilinnuista tavi (Anas crecca) ja sinisorsa (Anas platyrhynchos). Ala-Ruotimon pohjoispään luhdalla todettiin taivaanvuohen (Gallinago gallinago) reviiri (NT-laji) ja metsäviklon (Tringa ochropus) reviiri. Alueella on todettu myös kurjen (Grus grus) pesimäreviiri (Tiira 2010 ja 2009). Yötakseerauksissa todettiin alueella lehtokurpan (Scolopax rusticola) reviiri. Lisäksi järven pohjoispäässä todettiin haarapääskyjen (Hirundo rustica) vakituinen ruokailualue. Alueella pesivä metsälajisto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi (mm. peippo, punakylkirastas, laulurastas, mustarastas, räkättirastas, talitiainen, punarinta ja pajulintu).
19 19 Kuva 21. Ala-Ruotimo, länsirannan umpeensoistuvat lammet länsirannalta kuvattuna Kuva 22. Yleinen Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) länsirannan lammilla (Ala-Ruotimo) Kuva 23. Ala-Ruotimosta Niskalampiin laskeva vesi on erittäin ruskeaa. Kuva 24. Niskalammit erämajalta etelään, laskuojalle päin kuvattuna. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Ala- Ruotimon eteläpää ja Niskalammit ovat kallioisessa ja kapeassa ruhjelaaksossa, joka on paikallismaiseman kiintopiste (am) (Kartta 1.3.). Eteläpäähän ei tulisi sallia kapeutensa ja maisemallisen merkityksensä vuoksi lisärakentamista. Ala-Ruotimon länsirantaa pitkin kulkevat harju on pohjaveden muodostumisaluetta. Harjulla on yksi suuri ja kaksi pienempää soranottoaluetta. Soranotto pohjavesialueelta tulisi lopettaa. Ala-Ruotimon pohjoispään soistuneet lammet ovat taivaanvuohen pesimäympäristöä (LC-laji), jonka vuoksi lammet ja lampien edustan luhtainen niemi ja pieni luoto tulisi säilyttää nykytilassaan. Alue ei sovellu soistuneisuutensa vuoksi rantarakentamiseen (Kartta 1.3.).
20 KOILAMPI Mäntyharju Mikkeli tien varrella, Ollikkalan kylän kohdalla on Koilampi (Kartta 1.2., alue 4.5. ). Lampi on muodostunut kallioperän murrokseen, joka jatkuu kohti pohjoista suona. Koilampi on jyrkkärantainen, lietteinen ja erittäin ruskeavetinen lampi, jonka vesi vaihtuu hitaasti pienestä valuma-alueesta johtuen. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dystrofisuutta. Lammen rantaan asti ulottuvat viljelykset lammen eteläpäässä ja itärannalla sekä lammen pohjoispäässä ovat todennäköisesti lisänneet ravinteisuutta lammessa, sillä lammen vesi- ja rantakasvilajisto indikoi eutrofisuuttaa (rantavedessä todettiin mm. osmankäämiä). Lammen molemmilla rannoilla on muutamia rantasaunoja ja lammen eteläpään yli kulkee voimalinja. Lammen ympäristön metsät ovat tuoreita kankaita (MT) ja lammen eteläpään metsät on hakattu parikymmentä vuotta sitten. Koilammen pohjoispäässä, lähes lammen rantaa pitkin kulkee Mäntyharju-Mikkeli tie. Alavilla mailla ja eteläosan peltojen reunuksilla koivut (Betula pendula, B. pubescens) ovat valtapuuna, muutoin kuusi hallitsee maisemaa. Sekä itse lammen että sitä ympäröivien metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Lintulajisto osoittautui tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Heterantaisella Koilammella ainoat ranta- ja vesilintulajiston edustajat olivat satunnaisesti lammella vierailevat telkät (Bucephala clangula) ja tavit (Anas crecca). Ilmeisesti rantojen pusikkoisuus saa rantojen lajiston karttamaan lampea ja lammen lietteisyydestä johtuen vesilintuja lammella mei juuri tavannut. Kuva 25. Koilampi pohjoispäästä kuvattuna. Kuva 26. Koilammen länsirantaa. Jyrkillä rannoilla on lyhyet laiturit. Suositukset. Koilammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanlaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä liito-oravan jälkiä tai jätöksiä. Alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu vaarantuneita tai uhanalaisia lintulajeja. Koilammen kapeus rajoitttaa rantarakentamista. Veden heikon laadun vuoksi Koilampi soveltuu huonosti virkistyskäyttöön. Lammen vedenlaadun säilyttämiseksi nykyisellään olisi varmistettava, ettei ravinnevalumia pääse enää lisää lampeen.
TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotPUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
LisätiedotSULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
LisätiedotSULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 3 1. Pieni-Saarinen... 3 2. Suuri-Saarinen... 3 3. Suuri-Majoo... 4 4. Mustikkalampi... 4 5. Pieni Kuumalampi...
LisätiedotSULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 5 1. Pieni-Saarinen... 5 2. Suuri-Saarinen...
LisätiedotPUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI
PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI OSAYLEISKAAVAN TÄYDENTÄMINEN LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 INVENTOIDUT ALUEET. 3 1.
LisätiedotPUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET... 3 1. Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3.
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6
LisätiedotPUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä). 3 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi). 5 3.
LisätiedotPUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN
LisätiedotSAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari
1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari
LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotSAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA
SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotSULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI
SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 5 MENETELMÄT 5 TÄYDENNYSKOHTEET.... 6 A. Pyhäjärvi, Majoonlampi, Rappunen, Meruunlampi Pieni-Otikainen,
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari
SULKAVA Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TUTKIMUSMENTELMÄT.. 5 YLEISKUVAUS 6 OSA-ALUEET 1. Salilampi. 7 2. Oravalampi.
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotPETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI
PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6,
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotKUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
Lisätiedot