Mentoroinnin periaatteet ja hyvät käytänteet

Transkriptio

1 Mentoroinnin periaatteet ja hyvät käytänteet Pedagoginen mentorointi-koulutus Saara-Leena Kaunisto Oulun yliopisto

2 "Ei yksikään ihminen ole saari, täydellinen itsessään; jokainen ihminen on osa mannerta, osa kokonaisuutta."

3 Klassinen määritelmä Mestari-kisälli-suhde Ammatillinen ohjaussuhde, jossa kokeneempi työntekijä on aloittelevan ohjaajana, tukee työn kehittämisessä Kerro hänelle kaikki mitä tiedät Kahdenvälinen keskustelu, joka perustuu ekspertin ja noviisin yhteistyösuhteeseen - ekspertillä enemmän tietoa Kokeneempi työntekijä voi löytää uuden näkökulman työhönsä

4 Vertaismentorointi/ vertaisryhmämentorointi Heijastaa siirtymää kohti konstruktivismia: lähtökohtana oppijan omat kokemukset ja käytänteet Mentori ei siirrä tietoa, vaan rakentaa sitä yhdessä mentoroitavien kanssa Dialoginen suhde: vastavuoroista ajatusten ja tiedon vaihtoa, jonka tuloksena syntyy uutta ja molemmat oppivat

5 Taustaa Tarve tukea elämänlaajuista ja -pituista oppimista sekä epämuodollista oppimista Siirtymät opettajantyöstä muihin tehtäviin ensimmäisten työvuosien jälkeen Mentorointia kaikille vastavalmistuneille opettajille jotka ovat olleet työssä 2-5 vuotta Pilottihanke Inspirational narratives of teaching as an opportunity Oulun yliopistossa ( )

6 Vertaisryhmämentorointimalli Opettajaryhmä kokoontuu säännöllisesti Yleensä 6-8 kertaa lukuvuoden aikana Ryhmäkoko vaihtelee kahdesta kuuteen Ryhmä päättää tapaamisten teeman ja fokuksen Ryhmällä on mentori joka toimii 'oppaana' ja kollegana Käytetään erilaisia narratiivisia/toiminnallisia menetelmiä

7 Mitä vertaisryhmä mahdollistaa? Ryhmät voivat olla erilaisia suhteessa opettajien ikään, virkaikään, kouluasteeseen, aineeseen jne. Mahdollisuus ideoiden vaihtoon ja parhaiden käytänteiden jakamiseen Paikka tunteista puhumiseen Antaa ideoita ammatillisesta kehityksestä, muut osallistujat ovat peileinä omalle opettajuudelle Perehdyttämiseen, työuran käännekohtaan, työyhteisön muutosprosessiin Ennalta ehkäisevää, vaikutukset hyvinvointiin, omaan työhön voimaantuminen

8 Alkusopimus Periaatteet: luottamuksellisuus ja sitoutuminen vapaaehtoisuus Odotukset ja tavoitteet Työskentelytavat Etukäteen sovitut teemat vs. tilannekohtaiset Prosessin kesto

9 Istunnon kulku Alkukierros ja virittäytyminen teemaan Työskentelyvaihe Lopetus Samana toistuva rakenne luo turvaa: sen sisällä voi toimia vapaasti, ruokkii spontaanisuutta ja luovuutta

10 Miten virittäytyä? Alkukierros: Mitä mielessä nyt? Päällimmäiset tunnelmat? Valitse yksi kortti kuvaamaan tämän hetken tunnelmiasi/ kysymystäsi/ teemaa Puhu hetki parin kanssa teemasta mikä on sinun kysymyksesi suhteessa teemaan? mitä se sinussa herättää, millaisia omia kokemuksia?

11 Virittäytymisestä Sopivaan mielentilaan asettumista, että mieli ja keho ehtivät mukaan Tavoitteena läsnäolo tässä hetkessä ja avoimuus kohdata muita Esteiden raivaus: mieli ja ajatukset muualla, tunteet (esim. epävarmuus, pelko tai epäily) Lisää turvallisuutta ja aktiivista läsnäoloa Toiminnalliset menetelmät

12 Toiminnalliset menetelmät Toiminnan kautta kertomista ja tutkimista Auttavat virittäytymään -> spontaanisuus Oleellista: mihin viritetään eli mitä halutaan tutkia yhdessä Asioiden konkretisointi, sisäisen maailman näkyväksi tekeminen ja siitä puhuminen, muodon antaminen Esim. jana/ ota paikka jonkun asian suhteen, roolinvaihto - hetkellisyys

13 Työskentelyvaihe Ennalta sovitun tai sillä hetkellä tärkeältä tuntuvan asian käsittelyä Mentori valitsee menetelmät Arkikeskustelun kaltainen tilanne, ohjaaja kanssakulkijana Erilaiset näkökulmat yhdessä synnyttävät uutta dialogi! Vertaistuki korostuu

14 Haasteita Miten huolehtia, että kaikkien kokemuksille on riittävästi tilaa? Keskustelun sävy: Toisen yläpuolelle asettuminen tai kokemuksen mitätöinti estää dialogin! Omasta kokemuksesta puhuminen: Mikä liittymäkohta elämääsi? Mikä kosketti? Noudattaako sovittua teemaa vai sitä, mikä ryhmäläisiä juuri nyt puhututtaa?

15 Keskustelun sävystä Neuvominen/yläpuolle asettuminen voi estää dialogin, toki neuvotaan pyydettäessä! Tausta: Jokaista osallistujaa pidetään oman elämänsä parhaana asiantuntijana ja jokaista kertomusta ainutlaatuisena Tasavertaisuus, mutta oman asiantuntijuutensa kentällä mentori on kuitenkin ylivertainen

16 Muutoskysymyksiä Mitä haluaisit muuttaa nyt? Mitä Sinun on tehtävä, jotta muutos voi toteutua? Mitä hyvää saat näiden muutosten ansiosta? Mistä joudut luopumaan, mitä menetät?

17 Lopetus Koontia ja yhteenvetoa Loppukierros: missä tunnelmissa nyt? Mitä mielessä? (Loppuajatelma)

18 Metaforia mentorista kuuntelija avartaja uskon vahvistaja välittäjä nojatuoli, jossa voi ajatella rauhassa tukihenkilö ammatillinen olkapää taskulamppu

19 Mentorointi muutoksen välineenä Uudet tulkinnat menneeseen, nykyhetkeen tai tulevaan Vertaistuki jaksamisen edistäjänä: oman tilanteen puntarointi ryhmän peilissä Työhön liittyvien tunteiden tunnistaminen, jakaminen ja niiden kanavoiminen voimavaroiksi

20 Mentoroinnin lähikäsitteet Työnohjaus, sparraus, mentorointi ja coaching kestoltaan erilaisia Mentori: riittää oman alan vahva kokemus couch ja sparraaja:ohjattavan alan vahva tuntemus Työnohjaaja: aikuisen oppimisen ohjaamisen asiantuntija

21 Matkalla "Ja kun nyt vihdoin olemme matkalla, huomaan pelkääväni että kaikki on muuttunut eikä mikään ole kuin ennen. Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka kykenevät rakentamaan elämänsä uudestaan, löytämään yllättävissä tilanteissa uuden tarinan joka, kurkottaa heidät mukanaan."

22 Lähteet Estola, E., Kaunisto, S.-L., Keski-Filppula, U., Syrjälä, L. & Uitto, M Lupa puhua. Kertomisen voima arjessa ja työssä. Jyväskylä: PS-kustannus Hannu L. T. Heikkinen, Hannu Jokinen ja Päivi Tynjälä (Toim.) Verme. Vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tueksi. Helsinki: Tammi.