MONIALAINEN LIIKKUVA TUKI HAJAUTETTUUN ASUMISEEN

Transkriptio

1 MONIALAINEN LIIKKUVA TUKI HAJAUTETTUUN ASUMISEEN Havaintoja pilottityöskentelystä

2 Mikä työmuodolle ominaista? Uudenlaisten palvelujen suunnittelua, monialaisen yhteistyön koordinointia, tehtävien uudelleenorganisointia sekä resurssien kohdentamista -> johtamisen haaste Palveluprosessien ja yhteisten palvelutapahtumien kehittämistä -> mallintamisen haaste Muutos: liikkuvuus, jalkautuminen, tiimit ja työparit, koti työympäristönä -> ammatti-identiteetin ja ammatillisen kasvun haaste

3 Taustaselvitys Tuen tarjoaa useimmiten sosiaaliohjaaja. Osalla työparina stt, lähihoitaja, nuorisoohjaaja, isännöitsijä Työparit/tiimit rakentuvat paikallisten tarpeiden pohjalta. (F)ACT tiimiä ei kenelläkään toimijalla. Kokemusasiantuntijoita lähinnä ryhmätoiminnoissa. Suurimmat haasteet: pula jatkoasumisen mahdollistavista asunnoista sitoutumattomuus, hoitamattomat mt- ja päihdeongelmat, erityisosaamisen tarve resurssien rajallisuus, tuen määräaikaisuus, lyhyet palvelusopimukset palveluvalikon tarkoituksenmukaisuus - sektorirajat Työturvallisuus

4 Tavoite Kuvata ja jalostaa liikkuvan tuen malleja Palveluprosessi Yhteistyöprosessi palveluverkoston kanssa Havaita kehittämistarpeita ja etsiä niihin ratkaisuja Testata monialaisen liikkuvaan tukitiimiin (F)ACT perustuvaa toimintamallia (vaatii erillisrahoituksen) Lisätä arviointiosaamista Analysoida, levittää ja juurruttaa lupaavia toimintamalleja Luoda edellytykset kehittämistyön jatkamiselle

5 Ohjaavat periaatteet Asumisen normaalius Asiakaslähtöisyys ja joustavuus Learning by developing, kehittäminen osana arjen työtä Monialainen työskentely ja uudistuva ammatillisuus

6 Työskentelyn osa-alueet 1. Mallintamistyö Prosessikuvaukset 12 kpl (palvelu- ja/tai yhteistyöprosessit) 2. Arviointityöskentely Itsearvioinnin tuki Lupaavien käytäntöjen vertaisarviointimalli Kevyt malli kustannusvaikuttavuuden arviointiin 3. Pilottityöskentelymallin kuvaus ja arviointi (Ajatustalo) 4. Erityiskysymykset

7 Paikalliset pilotit Helsingin kaupunki, asumisen tuki Jyväskylän kaupunki, Sosiaalinen isännöinti Kuopion kaupunki, NATTE-hanke Oulun kaupunki, ohjaajapalvelut Porin kaupunki, psykososiaaliset palvelut Lahden kaupunki, psykososiaaliset palvelut EJY/Voimanpesä-hanke Espoon Diakoniasäätiö HDL Krits Osna (Nuorten ystävät) Rauman katulähetys Silta-valmennus, Etuovesta-hanke VVA NAL Palvelut Oy

8 Havaintoja mallintamisesta Mallintamistyön eritahtisuus Eri tarkkuustason kuvauksia palveluprosessin kuvaukset laajemmat kuvaukset koko toiminnasta Huomio siihen kenelle ja mitä varten kuvaukset tehdään Asiakas, työntekijä, johto, tilaaja, rahoittaja, joku muu? Visualisointi mallintamisen haasteena Sanottaminen ominaista, kuvaan ja kaavioon tiivistäminen haastaa Odotukset valmiista malleista/sapluunoista Mallintaminen on prosessi, vaatii panostusta (Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy)

9 Esimerkki Oulusta

10 Esimerkki HDL MUUTTO l avainten luovutus, 3 kappaletta, sopimus yhden vara-avaimen säilytyksestä ja käyttötavasta (kirjallisena yhteistyösopimukseen) l kalusteiden vastaanotto asuntoon l sopimus keskinäisestä yhteydenpidosta, joka kirjataan yhteistyösopimukseen l taloyhtiön järjestyssäännöt sekä riittävän siisti koti -keskustelu l pyykkitupa ja sen käyttö l saunavuorot ja niiden varauskäytäntö l häkkikomeron sijainti (oman lukon hankinta) l jätteiden kierrätys

11 PORI, uusi työmalli Palvelukuvaus, kenelle ja miksi! Mielenterveys- ja päihdeongelmaisille, koska näistä ongelmista kärsivät useimmiten ovat itsenäisesti heikoimmin pärjääviä, ja helposti ympärivuorokautisten asumispalvelujen tarpeessa, joista on todella vaikea palata normaaliarkeen, koska laitostuminen käy nopeasti.! Porissa ei ole tehty erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnattua jalkautuvaa työtä, tarve on suuri, mahdollistaa vapaamman toiminnan, ei ole yksikköön rajattua, poikkeaa kuitenkin kotihoidon työstä selkeästi (ei hoitotyötä). Toipumisorientaatio Recovery: Kuntoutuksen uusi suunta = Toipuminen Henkilö pystyy elämään omasta mielestään tyydyttävää, toiveikasta ja osallistuvaa elämää sairauden tuomien rajoitteiden kanssakin / sairaudesta riippumatta Henkilö tuntee voivansa hallita ja vaikuttaa elämäänsä Henkilön toipuminen sairaudesta saatujen kokemusten tavoin on ainutlaatuinen ja vahvasti henkilökohtainen prosessi --> ei ole olemassa oikeaa tai väärää toipumistapaa Kyse ei parantumisesta: perinteinen lääketieteellinen malli määrittelee hyvän hoitotuloksen oireiden loppumisen ja sairaalahoidon tarpeen loppumisen avulla --> tässä nämä ovat epäolennaisia Pääpaino ei ole patologisessa ja tautikeskeisessä ajattelussa, vaan yksilöllisen kasvun mahdollisuudessa --> kuntoutujalla on oltava merkittävä rooli tervehtymisessään ja hoitojärjestelmän on tunnustettava, että jokainen kuntoutuja on erilainen ja hänen tarpeensakin ovat erilaisia (vrt. perinteinenyksi koko sopii kaikille -ajattelu) --> elämän orientaatio,voimavarakeskeinen ajattelu

12 Odotukset arviointimallille Täydentää Paavon arviointikonaisuutta ja valmistaa tuleviin tarpeisiin Huomioi työmuodon erityispiirteet Vastaa osallistujien tarpeita (käytännön itsearvioinnin välineitä, toisilta oppimista, jatkuvan kehittämisen ajatus) Motivoi arvioinnin kehittämiseen ja toteuttamiseen Väline analysoida lupaavia toimintamalleja, antaa kehittämispalautetta ja levittää toimivia käytäntöjä

13 Mitä arvioidaan? Asiakkaiden kokemuksia palvelukokonaisuuden vaikutuksista Asumisen onnistumista seurataan Paavon seurantakyselyllä Monialaisen työskentelyn tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta Monialaisen tiimin rakenne ja yhteistyön toimivuus Yhteistyöverkoston rakenne ja yhteistyön toimivuus Liikkuvan tuen (kotiin saatava tuki) kehittämistarpeita ja vahvuuksia Liikkuvan tuen työprosessin toimivuus Toimintamallien elinkelpoisuutta ja levitettävyyttä Keskeiset elementit, levitettävyyttä tukevat ja estävät tekijät

14 Vaihe 1. itsearvioinnin tuki Itsearviointi on kehittämistyön perusta Itsearvioinnin välineitä Yhteisiä lomakkeita ja työvälineitä Yhteismitallisuutta Yhdessä seurattavat indikaattorit Voidaan täydentää paikallisen tarpeen mukaan Koulutusta itsearvioinnin toteuttamiseen

15 Vaihe 2. vertaisarviointimalli Tarjoaa ulkopuolisen näkökulman, tukee vertaisoppimista Työntekijät, asiakasvertaiset Toimintamallien elinkelpoisuus ja levitettävyys Keskeiset elementit Yleis- ja erityispiirteet, kohderyhmät, verkostot, kustannukset Levitettävyyttä tukevat tekijät: Korkeat vaikutukset, kysyntä, siirrettävät ominaisuudet Levitettävyyttä jarruttavat tekijät: Monimutkaisuus, matalat vaikutukset, levittämisen esteet Kehittämisehdotukset (mukaillen Boost Brothers)

16 Vertaisarviointimallin prosessi 1. Lähtökohtana palvelun kuvaus ja itsearviointi 2. Arviointitiimin kokoaminen 3. Itsearviointiin ja taustamateriaaliin tutustuminen 4. Kysely menestystekijöiden tarkentamiseksi 5. Vertaisvierailu, osallistuva havainnointi ja haastattelut 6. Havaintojen kokoaminen ja analysointi 7. Palautekeskustelu tms. yhteinen käsittely 8. Raporttiin keskeiset havainnot ja suositukset 9. Mahdollisesta levittämisestä sopiminen (mukaillen NAL)

17 Kustannusvaikutusten arviointi Haastava, erillisrahoitus tarpeen laajemman kokonaisuuden toteuttamiseen Kevyt malli kustannusvaikuttavuuden arviointiin ja kustannussäästöjen osoittamiseen esim. hyödyntäen aikaisempia tutkimuksia ja osallisten arvioita Esittämistapa esim. vaihtoehtolaskelmat

18 Tiistaina Pilottityön toteutusta ja tuotettuja mallinnuksia esittelevä seminaari Pk-seudulla.

19 Paavon seuranta- ja arviointikokonaisuus Tunnusluvut Työn tulokset, vaikutukset Asunnottomuus ilmiönä Lupaavat käytännöt Ohjelman loppuarviointi Hanke ja kapunkikohtainen itsearviointi Miksi arvioidaan/ seurataan? tehdyn työn näkyväksi tekeminen yhteisen ymmärryksen kasvattaminen päätöksentekoon vaikuttaminen tulosten näkyväksi tekeminen yhteisen ymmärryksen kasvattaminen tilivelvollisuus yhteisen ymmärryksen lisääminen kehittämistietoa päätöksentekoon vaikuttaminen uusien mallien kehittäminen ja levittäminen kansainvälinen, ulkopuolinen näkökulma jatkotyön suuntaaminen päätöksentekoon vaikuttaminen Mitä arvioidaan/ seurataan? asuntomäärät/yksiköt asiakasmäärät henkilöt(työnt, vertaist) asunnottomien määrä asumisen jatkumisen onnistumista Asiakaskokemuksia kustannus vaikutuksia palvelujen muutostarvetta palvelurakenteen muutos mallien toimivuutta ja kehittämispotentiaalia Levittämisedellytyksiä Ohjelmakausien kokonaisuus Päähuomio palvelurakenteessa tapahtuneen muutoksen näkyväksi tekemisessä ja arvioinnissa häätöhakem. ja häädöt Miten arvioidaan/ seurataan? Aikataulu kaupunkikohtainen seuranta (lomakkeet) valtakunnalliset tilastot tietojen keruu Kooti vuosittain helmikuussa 2012 alkaen asiakaskohtaiset seurantalomakkeet valtakunnalliset tilastot tiedot asumisen/tuen alussa ja lopussa Koonti vuosittain 2012 alkaen takautuvasti erilliset tutkimukset kehittämis- ja arviointiryhmän pikaanalyysit Kansainvälinen Peer rewiev (kotimainen jäsenellä täydennettynä) jatkuvaa 2014 alkean valmistelu 2013 erityistä Paavo 1 täydent. Asiakaskoht. mittarit sovittaessa suunnitelma 2013 toteutus 2014 raportti ulos 2015 alussa

20 Pilotin itsearviointimalli, ryhmän palaute Toimintamalli Asiakaslähtöisyys Työntekijäkompetenssi Yhdenvertaisuus Asiakaspalautteet Tilaajapalautteet Suunnitelmallisuus Kuka määrittää tuloksen/vaikutuksen Epäonnistuneet tilanteet Mittareiden erilaisuus Asiakkaan kokema hyöty Vertaisarviointi (eri asiantuntijuudet) Häätöjen ehkäisy Monialaisuus, palvelukokonaisuus