Työllisyyspalvelut esitys. Kemi Riitta Hakala Allan Mikkola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyyspalvelut esitys. Kemi 29.10.2014 Riitta Hakala Allan Mikkola"

Transkriptio

1 Työllisyyspalvelut esitys Kemi Riitta Hakala Allan Mikkola

2 Sisällysluettelo Työllisyyspalvelut Nykytila Kemiläinen työttömyys Työmarkkinatuki Työllisyydenhoidon kustannukset ja siihen liittyvät tulot Kemiläinen työttömyys asiakasanalyysien valossa Työllistämistä edistävät toimet Kuntakokeilu Kuntakokeilun tavoitteet Kuntakokeilun tuloksia Kaupungin työllisyydenhoidon painopisteet kuntakokeilun näkökulmasta Työvoiman palvelukeskus (TYP) Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö Kaupungin työllistämistoimet Kemi-lisä Työllisyyspalvelujen perustaminen ja organisointi Tavoitteet ja tehtävät Työllisyyspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja TE-palvelujen vastuunjako Työllisyyspalvelujen asiakkaat Organisointi Toimenpideohjelma vuodelle Kuntien työllistämisvelvoitteiden muutokset vuoden 2015 alusta Kaupungin työllistämislinjaukset vuoden 2015 alusta...33

3 Työllisyyspalvelut 1. Nykytila 1.1. Kemiläinen työttömyys Kemin työttömyys oli vuonna 1991 noin 13 %. Silloinen Suomen pankkikriisi ja siitä seurannut taloudellinen lama nosti kahdessa vuodessa Kemin työttömyyden runsaaseen 25 %:in. Pahimillaan kemiläisistä oli työttömänä 3000 ihmistä. Vuonna 1996 lama helpotti ja myös Kemin työttömyys alkoi laskea ja laskua kesti vuoteen 2008 asti jolloin työttömyys oli runsas 12 %. Pienimmillään Kemissä oli työttömänä noin 1000 henkeä vuoden 2008 keväällä. Vuonna 2008 Yhdysvalloissa puhjennut asuntojen hintakupla aloitti maailmanlaajuisen pankki- ja rahoituskriisin. Tästä seurannut talouden lasku aiheutti myös Kemissä työttömyyden voimakkaan kasvun vuosina 2009 ja Työttömänä oli noina vuosina keskimäärin 1500 kemiläistä. Vuonna 2011 työttömyys alkoi hiljalleen vähentyä ja vuoden 2011 keväällä työttömänä oli 1300 kemiläistä. Euroopassa oli kuitenkin jo silloin muhimassa velkakriisi. Kriisi näkyy myös Kemin työttömyysluvuissa selvästi vuodesta 2013 alkaen ja syksyllä 2013 työttömyys kasvoi rajusti. Joulukuussa 2013 Kemissä oli työttömänä lähes 2000 ihmistä eli 20 % työvoimasta. Vuonna 2014 työttömyys on pysynyt korkealla tasolla ja vuodenvaihteessa työttömyys yltänee yli 20 %:in. Vuonna 2015 työttömyyden ennustetaan pysyvän ennallaan tai jopa hieman kasvavan ja lähivuosina ei ole näköpiirissä työttömyyden oleellista helpottumista.

4 Ongelmallisin osa työttömyydestä on rakennetyöttömyys. Rakennetyöttömyys koostuu pitkäaikaistyöttömistä, toistuvaistyöttömistä eli rinnasteisista pitkäaikatyöttömistä, toimenpiteeltä työttömiksi jäävät ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyvät. TE-hallinnon laajan rakennetyöttömyyden tilaston mukaan vuonna 2010 rakennetyöttömyyden osuus kaikista työttömistä oli Kemissä 51 %. Tällä hetkellä rakennetyöttömyys koskettaa noin 1000 ihmistä. Näistä runsas 400 on pitkäaikaistyöttömiä. Yli 50-vuotiaiden työttömyys on kasvussa. Muutos vuoden aikana on noin + 12 % vuotiaiden työttömyys muuttuu kausivaihteluiden tahdissa. Vuoden 2014 syyskuun lopussa työttömiä oli saman verran kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tammi- syyskuun kuukausikeskiarvo mukaan laskettuna työttömien määrä on kuitenkin kasvanut noin 16 %:lla. Alle 25 vuotiaiden keskimääräinen työttömyys on kasvanut noin 11 %:lla. Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömyys oli määrällisesti samalla tasolla kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Työttömyysturvaa maksettiin vuoden 2013 verotustietojen mukaan noin 22 miljoonaa euroa. Määrä on noin 5 % kemiläisten ansiotuloista. Osuus on hieman kasvanut viime vuosina. Ansiopäivärahoja maksettiin ko. vuonna vajaa 13 miljoonaa euroa noin 1500 ihmiselle, työmarkkinatukea runsaat 8 miljoonaa euroa noin 1400 ihmiselle, peruspäivärahaa vajaa miljoona euroa runsaalle 200 ihmiselle ja kotouttamistukea vajaa 0,9 miljoonaa euroa noin 120 henkilölle. Yhteensä työttömyysturvaa maksettiin vuoden 2013 aikana lähes 3300 kemiläiselle. Laskennallinen verotulo kaupungille työttömyysturvasta oli noin 3,6 miljoonaa euroa Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on tarkoitettu työttömille jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille tai joiden oikeus ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan on kulunut umpeen. Kestolla ei ole rajoituksia. Käytännössä työmarkkinatuesta on tullut pitkäaikaistyöttömien etuus. Työmarkkinatuen alkuperäinen ajatus oli olla aktiivinen ja aktivoiva tuki, jolla turvataan tuensaajan toimeentulo työnhaun aikana, ei pitkäaikainen toimeentulon turvaaminen. Työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 702 e/kk (21,5 x 32,66 /päivä) v Vuonna 2006 tehtiin työmarkkinatuen rahoitusuudistus, jolloin kuntien ja valtion välistä jakoa muutettiin siten, että kunnat maksavat yli 500 päivää työmarkkinatukea saavien tuesta puolet, jos tuen saaja ei osallistu aktiivitoimenpiteisiin. Aktiivitoimenpiteen aikana työmarkkinatuen maksaa valtio. Kunnille aiheutuneita menoja kompensoidaan niin, että valtio maksaa toimeentulotuen perusosasta puolet aikaisemman kolmanneksen sijaan. Uudistuksen tavoite oli nostaa aktivointiaste 25 prosentista 30 prosenttiin kohderyhmän eli yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta (Työvoimahallinnon julkaisuja 347:2005).

5 Vuonna 2006 kaupunki maksoi työmarkkinatukea (659 henkilölle noin päivältä) noin 1,2 miljoonaa euroa. Saajien ja korvattujen päivien lukumäärä väheni tasaisesti vuoteen 2011 asti. Vuonna 2012 kaupungin maksuosuus lähti voimakkaaseen kasvuun työmarkkinatuen korotuksen vuoksi. Vuonna 2013 kaupungin maksuosuus oli runsas 1,2 miljoonaa euroa vaikka saajia ja korvattuja päiviä oli määrällisesti vähemmän kuin uudistuksen alkaessa vuonna 2006.

6 Vuonna 2013 työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin keskimäärin 295 kaupunkilaiselle kuukausittain. Vuonna 2014 (tammi-huhtikuu) määrä on ollut keskimäärin 340 kuukausittain. Vastaavasti vuonna 2013 aktiivitoimenpiteissä oli kuukausittain keskimäärin 86 kemiläistä ja alkuvuonna 2014 noin 110 kemiläistä. Aktivointiaste on kasvanut syyskuusta 2013 lähtien. Vuoden 2015 alusta kuntien työllistämisvelvoitteita muutetaan siten, että jatkossa kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta. Uudistuksella tavoitellaan nopeampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hallitus tavoittelee 150 miljoonan euron säästöä. Hallitus kompensoi siirrosta aiheutuvia kustannuksia kunnille korottamalla yhteisöveron kuntien jako-osuutta 75 miljoonalla eurolla. Kemissä on noin 150 yli 300 mutta alle 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Näistä noin 100 kemiläistä saa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita on kuukausittain noin 450. Heistä yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita on runsas puolet. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kasvu yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille (+20%) vuonna 2015 on euroa, mikäli tilanne pysyy samana. Vuonna 2015 kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä kasvaa yhteensä noin vuodesta Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksaminen katkeaa jos henkilö on työssä tai palkkatukityössä vähintään 18 tuntia viikossa, koulutuksessa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa työpaikalla tai pajassa. Työssäoloehto täyttyy ja kunnan maksuosuus päättyy noin neljäksi vuodeksi, kun henkilö on ollut työssä tai palkkatukityössä vähintään 26

7 viikkoa (n. 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana riippumatta siitä, onko henkilö työllistynyt 6 kuukauden palkkatyöjakson jälkeen. Koulutuksen, työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan jälkeen kuntaosuuden maksaminen jatkuu, jos henkilö ei ole työllistynyt, siirtynyt toiseen aktivointitoimenpiteeseen tai hänen tilanteensa ei ole muuten ratkennut esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi Työllisyydenhoidon kustannukset ja siihen liittyvät tulot Työllisyyden hoidon välittömät kustannukset olivat vuonna 2013 noin 2,8 miljoonaa euroa eli 129 euroa asukasta kohti. Kasvua vuodesta 2011 on euroa eli 31 %. Suhteellisesti eniten kasvoivat työllisyyden kuntakokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan kustannukset. Työllisyyden hoidon välittömiin kustannuksiin saatiin tuloja valtiolta noin 3,9 miljoonaa euroa vuonna Kasvua vuodesta 2011 on euroa eli 17 %. Tuloista noin 2,9 miljoonaa euroa on työttömyyden perusteella maksettua valtionosuutta. Työllistämisen kuntakokeilun valtionosuus on 75 %.

8 Työllistämisen nettokustannus oli - 46 euroa vuonna Kustannusten ja tulojen tällainen suhde on hyvin tyypillistä Suomen kaupungeissa.

9 Työttömyydestä johtuviin välillisiin kustannuksiin sisältyvät työttömyysturvan lisäksi ainakin työttömyyden vuoksi annetut asumistuet ja toimeentulotuet eli ns. passiivisen työttömyysturvan menot. Mukaan tulisi laskea myös menetetyt verotulot siihen verrattuna, että työttömät olisivat töissä, mutta niiden arvioiminen on mahdotonta. Työmarkkinatuen kuntaosuus (ts tuki, jolla turvataan tuensaajan toimeentulo työnhaun aikana) oli vajaa 1,2 miljoonaa euroa vuonna Valtio osallistui perustoimeentulotuen menoihin 1,9 miljoonalla eurolla. Perustoimeentulomenot olivat 4 miljoonaa euroa. Asumistuet hoitaa Kela Kemiläinen työttömyys asiakasanalyysien valossa Kemiläinen työllistämismalli -hankkeessa/kuntakokeilussa on tehty kaksi asiakasanalyysiä ( ja ). Tällöin on tarkasteltu hankkeeseen ohjautuneiden asiakkaiden työttömyyshistoriaa, työkyvyn rajoitteita, koulutustaustaa ja palvelujen käyttöä. Samansisältöinen asiakasanalyysi on tehty myös Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiöllä. Myös mielenterveys-, päihdeja aikuissosiaalityössä on tehty asiakasanalyysit keväällä Analyysien tarkoituksena on hahmottaa asiakkaiden palvelutarpeita ja saada kuva kemiläisestä työttömyydestä ja siihen liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä. Tulokset on esitetty tilastoina eikä kukaan yksittäinen henkilö paljastu tietojen takaa. Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakasanalyysien tarkoituksena on ollut saada lisäksi tietoa miten ko. palveluissa toteutuu yhteistyö työllisyyspalvelujen kanssa, miten työttömyys huomioidaan ja miten asiakkaan kulkua työelämään voidaan tukea. Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet tai yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleet ja heistä ne, jotka tarvitsevat julkisten työvoimapalvelujen lisäksi kunnan järjestämiä palveluja. Kuntakokeiluun asiakkaat ovat ohjautuneet pääsääntöisesti Työvoiman palvelukeskuksen, TE-toimiston tai aikuissosiaalityön kautta. Muutama henkilö on hakeutunut asiakkuuteen itse. Elokuun 2014 loppuun mennessä asiakkaita on ohjautunut noin 320 henkilöä. Kuntakokeiluun ohjautuneet asiakkaat ovat pitkäaikais- ja rakennetyöttömien "kovaa" ydintä. He ovat olleet pitkään erilaisten toimenpiteiden ja työllisyyspalvelujen piirissä. Pysyvämpiä ratkaisuja tai oikeaa palvelua ei kuitenkaan ole löytynyt. Kuntakokeiluun ohjautuneista asiakkaista on miehiä 58 % ja naisia 42 %. Joka kymmenes asiakas on alle 30-vuotias vuotiaita on vajaa kolmannes asiakkaista, vuotiaita on 28 % ja yli 50 -vuotiaita 32% asiakkaista. Ammatillinen koulutus on suurimmalla osalla (80 %), mutta yli puolella se on vanhentunut tai koulutusta vastaavia tehtäviä/ammatteja ei enää ole. Koulutetuista teollisuus ja rakennus- tai palvelu- ja liikennealan koulutus on 82 %:lla. Työttömyyden ja työttömyysjaksojen pituudet vaihtelevat suuresti. Noin 40 %:lla edellisestä palkkatyöstä ilman palkkatukea on aikaa alle 5 vuotta. Yli 10 vuotta sitten palkkatyössä ilman palkkatukea on ollut 20 % asiakkaista ja 27 % ei ole ollut koskaan elämänsä aikana palkkatyössä ilman palkkatukea. Työkyvyn rajoitteita on puolella, todettuja mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia joka viidennellä.

10 Keskeytyneitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä on joka kolmannella asiakkaalla. Myös asiakkaiden saamien palveluiden määrä vaihtelee suuresti. Toinen ääripää ovat henkilöt, jotka ovat osallistuneet useisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ja toinen ääripää ovat henkilöt jotka eivät ole olleet vuosiin missään aktiivitoimenpiteissä. Työ- ja toimenpideurat ovat useilla katkonaisia ja tavoitteena näyttäytyy toimenpiteet, ei työelämä. Kuva 1: Asiakasanalyysiin (3/2013) pohjautuva arvio kuntakokeilun asiakkaiden sijoittumisesta Maaliskuussa 2013 tehdyn analyysin mukaan suoraan työhön tai koulutukseen voisi suuntautua 30 % asiakkaista. Joka viides tarvitsisi ns. tuettua työtä (palkkatuki, työhönvalmennus), jossa työn tuottavuusvaatimukset eivät ole niin suuret kuin avoimilla työmarkkinoilla. Arviolta puolella ensisijainen palvelutarve liittyy työ- ja toimintakykyyn eli sosiaali- ja terveyspalveluihin ja/tai kuntoutukseen. Kuva 2: Asiakkaiden ohjautuminen palveluihin

11 Kuntakokeiluun on ohjautunut mennessä yhteensä 320 asiakasta. Asiakkaat ovat olleet useammassa eri palvelussa asiakkuutensa aikana ja työllistymispolullaan. Aktiivitoimenpiteissä tai työelämän ulkopuolella on ollut kuukausittain noin 50 % asiakkaista. Pitkästä työttömyyshistoriasta huolimatta asiakkaista 30 % on työllistynyt ja 14% on ohjautunut koulutukseen. Noin 40 % asiakkaista on ohjautunut terveydentilan selvittelyihin tai sairauslomalle. Osalle pitkään työttömänä olleista ei nykyisten palvelujen avulla löydy pysyvää paikkaa työmarkkinoilta ja vaihtoehdoksi jää toistuvat kuntouttavan työtoiminnan jaksot. Suurin osa heistä kuitenkin haluaisi ja hyötyisi osallistumisesta johonkin toimintaan. Jatkossa on tarpeen kehittää heille aktiivitoimintaa tai osallistavaa toimintaa. STM:ssä tehdään osallistavan sosiaaliturvan selvitystyötä ja parhaillaan on menossa siihen liittyvä osallistavan sosiaaliturvan valtakunnallinen pilotti mm. Rovaniemellä ja Paltamossa. Merivan ja kuntakokeilun yhteistyönä selvitetään mahdollisuutta ns. kansalaistalon tai matalan kynnyksen kohtaamispaikan perustamiseksi ja järjestämiseksi Kemiin. 2. Työllistämistä edistävät toimet 2.1. Kuntakokeilu Kuntakokeilun tavoitteet Kaupunki tilasi vuonna 2011 esiselvityksen keinoista kemiläisen työttömyyden vähentämiseksi. Innolink Oy:n tekemän selvityksen mukaan Kemin työllisyydenhoidossa tarvitaan "ison mittakaavan suunnanmuutos, jolla tähdätään suhteellisen nopeasti todennettaviin ja mahdollisimman laajamittaisiin toimenpiteisiin työttömyyden nujertamiseksi ja jolla synnytetään edellytykset myös pitkäkestoiselle vaikuttavuudelle. Määrällinen ja laadullinen työllistämispolitiikka täytyy siis sovittaa yhteen entistä tiiviimmin, jotta suunnanmuutoksesta tulee pysyvä Esiselvityksen mukaan Kemissä työllisyydenhoito ja siihen käytettävät resurssit ovat jakaantuneet eri toimijoiden vastuulle. Kokonaisuus on pirstoutunut eikä työllisyydenhoito ole minkään toimijan ensisijainen tehtävä. Toimintaan toivotaan aktiivisempaa otetta ja asiakaslähtöisyyttä. Työttömänä olevien työkyvyn edistämiseen tarvitaan aiempaa tiiviimmin myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaupunki käynnisti keväällä 2012 työllisyys- hankkeen varaamalla talousarvioon hankkeen projektipäällikön palkkarahat. Hankkeen tarkoituksena on luoda kemiläinen työllistämismalli esiselvityksen suositusten mukaisesti. Hankkeelle haettiin rahoitusta hallitusohjelmanmukaisesta työllisyyden kuntakokeilusta. Vaikeasta rakennetyöttömyydestä ja korkeasta työttömyysasteesta johtuen Kemi pääsikin mukaan hallitusohjelman mukaiseen työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun, joka toteutuu Kokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukea pitkään työttömänä olleiden

12 työllistymistä. Kemissä tavoitteena on kehittää kemiläinen työllistämisen malli yhdistämällä esiselvityksen esille nostamat paikalliset tavoitteet ja kuntakokeilun valtakunnalliset tavoitteet. Kuntakokeilun tavoitteena on, että kunta koordinoi pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolla työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa kunnan vahvaa osallistumista kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeiden arviointiin ja palveluprosessein suunnitteluun ja niiden etenemisen seurantaan. Koordinointivastuu mahdollistaa kunnan vaikuttamisen siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kuntakokeilukunnat ovat tärkeässä roolissa kun kehitetään kunnan työllisyydenhoidon kokonaisuutta ja ratkaistaan valtion ja kunnan työn- ja vastuunjakoa ja rahoitusmallia. Kokeilun avulla kehitetään sekä kunnan työllisyyspalveluita että niiden yhteensovittamista julkisten työvoimapalvelujen kanssa. Valtio vastaa edelleen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Kuntakokeilun tuloksia Kemissä on kehitetty asiakasohjauksen tehostamisen toimintatapoja, työhönkuntoutuspalveluja, välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja yritysyhteistyötä. Kehittämistyötä on tehty mm. osallistumalla asiakastyöhön ja prosesseihin TE-toimistossa, työvoimanpalvelukeskuksessa ja sosiaalitoimistossa. Kuntakokeilun tuloksia voidaan tarkastella vertaamalla työllisyyspalvelujen tilannetta kokeilun alussa vuonna 2012 ja vuonna 2014 Työllisyyspalvelujen tilanne Kemissä syksyllä 2012 ja 2014 Syksyllä 2012 Syksyllä 2014 Kemistä löytyy työttömille aktiivitoimipaikkoja kohtuullisen hyvin. Kaupungin aktivointipaikkojen koordinointivastuu siirretty kuntakokeilulle. Palveluiden ja aktivointipaikkojen käyttöaste on heikko, koska asiakkaita ei ole ohjattu palveluihin. 500 päivää työmarkkinatukea passiiviajalta saaneiden kartoitus, seuranta ja aktivointi tehostunut. Merivan käyttöaste 65,8% Merivan käyttöaste 88,12 % Asiakasprosesseissa korostuvat erilaiset työkyvyn ja työelämäedellytysten kartoitukset ja selvitykset. Kunnon syyni- toimintamallilla asiakkaan palvelutarpeet kootaan kuntoutus-, hoito- tai palvelusuunnitelmaksi. Osa asiakkaista kiertää "palvelujen kehää" ja osa ei ole ollut vuosiin missään Asiakasanalyysit kuntakokeilussa, Merivalla, aikuissosiaalityössä, mielenterveystyössä ja päihdetyössä tehty. Asiakasohjausta tehostettu kehittämällä arviointipalveluja (Startti, Spurtti) ja

13 palveluissa tai aktiivitoiminnassa. Pitemmät ja suunnitelmallisemmat työllistymisprosessit puuttuvat ja niiden tukemiseen ja ohjaukseen ei ole ollut riittäviä resursseja tai toimivia toimintatapoja. Aikuissosiaalityön painopiste on toimeentulotukityössä ja muussa sosiaalisen tilanteen selvittelyssä. Työllistymisen tukemiseen ja mm. päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämiseen kaivataan lisää resursseja. työhönvalmennusta. Prosessimainen, poluttava, työote työllisyyspalveluissa. Vastuutyöntekijä nimetty kaikille kuntakokeiluasiakkaille Työhönvalmennus käytössä. Työllisyyspalveluyksikkö -suunnitelma valmis lokakuussa Työllisyydenhoito ja sen koordinointi siirtyy ko. yksikölle. Vuonna 2017 toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyy Kelalle ja se luo mahdollisuuden aikuissosiaalityön kehittämiselle, johon kuntakokeilu on resurssoinut 1 kokoaikaisen kehittäjätyöntekijän. Mielenterveys- ja päihdetyössä kehitetään hoitoonohjaus- ja hoidontarpeen arviointimalli sekä työhönkuntoutumista tukevia palveluja. Mielenterveysja päihdetyössä 2 x 0,5 henkilöresurssi kehittämiseen kuntakokeilun määrärahoilla. Työvoiman palvelukeskustoimintaan tarvitaan selkeä ja pysyvä rakenne tai toimintatapa ja henkilöstö. Työvoimanpalvelukeskuksessa on asiakkaita, joiden tilannetta ei voida työllisyyspalveluilla parantaa vaan he tarvitsevat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Työttömien terveyspalveluihin ohjautuminen on sattumanvaraista ja ohjautuminen tapahtuu TE-toimiston tai sosiaalitoimiston kautta. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tulee voimaan Kaksi sosiaaliohjaajaa siirtyy sosiaalitoimistosta Työllisyyspalvelut - yksikköön v ja he voivat keskittyä kokoaikaisesti työllisyydenhoitoon. Aikuissosiaalityössä kehitetään toimintamalleja, joilla vastataan uuden TYP-lain vaatimuksiin. Aikuissosiaalityössä kokoaikainen kehittäjätyöntekijä vuosina kuntakokeilun määrärahoilla. KunnonSyyni -toimintamalli työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi otettu käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sen juurruttamiseen on resurssoitu 0,5 aikainen terveydenhoitaja kuntakokeilun määrärahoilla. Ohjautuminen työttömien terveydenhoitoon on tehostunut.

14 Kuntakokeilun aikana on vahvistunut käsitys koordinoinnin tarpeesta niin työllisyyspalvelujärjestelmän kuin asiakastyön ja yritys- ja järjestöyhteistyön alueella. Palvelujärjestelmän tasolla on tarpeen keskitetysti ohjata kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteitä ja rahoitusta määriteltyihin päämääriin pääsemiseksi ja vaikutusten aikaansaamiseksi. Kuntakokeilun yksi keskeinen tulos on pitkään työttömän olleiden asiakkaiden hyötyminen henkilökohtaisesti räätälöidystä ja katkeamattomasta palveluprosessista, jossa rinnalla kulkee vastuutyöntekijä tai työhönvalmentaja. Tuloksellinen ja pitkäjänteinen asiakastyö edellyttää mahdollisuutta panostaa kunkin asiakkaan tilanteeseen, palveluun ja prosessin eteenpäin viemiseen. Työllisyyspalveluissa on osattava herättää asiakkaan muutosmotivaatio ja kehittää asiakkaan muutos- ja kuntoutumisvalmiuksia. Pitkään työelämän ulkopuolella olleen työhön kuntoutumisen prosessi on usein pitkä ja voi kestää 3-5 vuotta. Kuntakokeilussa on tullut ilmi asiakkaan kohtaamisen, ohjaamisen ja tukemisen tärkeys, erityisesti prosessin alkuvaiheessa ja ns. siirtymävaiheissa. Tämä edellyttää, että asiakas tunnetaan ja palveluprosessin ohjaajalla on valtuudet tehdä palvelupäätöksiä asiakkaalle. Toinen keskeinen tuloksia tuova palvelu on työnetsintätoiminta, jolla palvellaan sekä työnhakijaa että työnantajaa. Työnhakijalle etsitään tai haetaan hänelle sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava ja työllisyyttä edistävä työkokeilu-, palkkatuki- tai palkkatyöpaikka. Työantajaa ( järjestö, kaupunki, yritys) palvellaan auttamalla rekrytoinnissa ja etsimällä työtehtävään parhaiten sopivia työnhakijoita ja järjestämällä tarvittaessa työhönvalmentajan palvelut. Etsimällä sopiva työpaikka työnhakijalle ja sopiva työntekijä työpaikkaan on saatu syntymään jo yli 100 työsuhdetta kuntakokeilun kahden toimintavuoden aikana. Työnantajayhteistyö edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja jalkautumista yrityksiin ja työnhakija-asiakkaan valmentamista ja tukemista tulevaan työtehtävään. Järjestöjen työllistämisedellytysten kehittäminen ja järjestöjen tukeminen ja neuvominen työllistämiseen liittyvissä asioissa on myös yksi koordinointia vaativa tehtävä, jota on nyt kuntakokeilussa tehty Kaupungin työllisyydenhoidon painopisteet kuntakokeilun näkökulmasta Vastuu työllisyydenhoidosta on siirtymässä yhä voimakkaammin kunnalle. Työllisyydenhoito on kunnan palvelua, joka vaatii henkilöstöltä erityisosaamista eli työelämän ja työmarkkinoiden ja niissä tapahtuvien muutosten ja vaatimusten tuntemista, työnhakijan työelämäedellytysten arvioinnin ja vahvistamisen osaamista, taitoa tunnistaa työn ja työntekijän kohtaamiseen liittyviä palvelutarpeita, hyödyntää eri palveluja ja hallita työllistämiseen ja työhönkuntoutukseen liittyvää lainsäädäntöä. Työllisyydenhoidossa ei voida keskittyä vain työnhakija-asiakkaiden työhönkuntoutukseen tai valmennukseen vaan samanaikaisesti tulee kehittää ja tuottaa työllisyyspalveluja ja työllistymismahdollisuuksia laaja-alaisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Kaupungin eri hallintokuntien lisäksi toimintaan tarvitaan mukaan työnantajat, TE-toimisto, koulutusjärjestelmä, Kela jne.

15 Kuntakokeilun tulosten pohjalta kaupungin työllisyydenhoidossa keskeistä on: Kaupungin työllisyyspalvelujen asiantuntijuuden ja koordinoinnin keskittäminen, Työhönvalmennus ja asiakastyössä henkilökohtainen palvelu, vierellä kulkeminen, kasvokkain tapahtuva ohjaus, Välityömarkkinoiden vaikuttavuuteen panostaminen ( Kemi-lisän vastikkeellisuus, jatkopolutus/työhönvalmennus, niin kaupungilla, järjestöissä kuin säätiöllä), Työnetsintätoiminta, asiakaskohtaisesti, silpputyömallilla (= työtoimintapaikan/työpaikan ja työnhakijan kohtaamisen varmistaminen ja mahdollistaminen) Työlle tekijä Tekijälle työ, Paikalliset ratkaisut ja keinot (Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö, osuuskuntamalli, silpputyömallit, julkisen ja 3. sektorin kumppanuus, sosiaaliset hankintakriteerit), Yrittäjyyden ja elinvoimaisuuden edistäminen, yhteistyössä elinkeinopalvelujen kanssa, Työkykyä edistävät ja ylläpitävät peruspalvelut luovat pohjan työllistymiselle, selkeä työnjako ja yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työllisyyspalvelujen kesken, Ehkäisevään työhön panostaminen, nuorten työpajatoiminnan ja nuorten palvelujen kehittäminen, nuorten työllistäminen ja yrittäjyyteen ohjaaminen. Kemin työllisyyspalvelujen vahvuudet Työllisyydenhoidon asiantuntemuksen ja palvelujen keskittäminen, Kaupungin johdon tuki työllisyydenhoidolle, Työllisyydenhoidolla on pitkät perinteet Kemissä (Työllisyyden seurantaryhmä, Meriva, TYP ), Yhteistyö TE-toimiston ja aikuissosiaalityön kanssa, Työhönkuntoutuksen ja -valmennuksen erityisosaaminen Merivalla, Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja Kemissä hyvin, Kuntakokeilun kautta saatu lisäresurssi työllisyydenhoidon erityisosaamisen kehittämiseen ja asiakastyöhön, Terveyspalvelujen prosessien kehittäminen hyvässä myötätuulessa, KunnonSyyni on otettu käyttöön, Kemi-lisä ja sen laajentaminen myös yrityksille, Palkkatukirahoja on riittävästi käytettävissä eri työnantajasektoreille, Kuntakokeilu ja sen tulokset käytettävissä työllisyysyksikköä perustettaessa Työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskukset ovat työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kelan moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva palvelumuoto. Työvoiman palvelukeskus tarjoaa henkilökohtaista palvelua ja ohjausta, motivointia ja ratkaisun hakemista. Ohjaus palveluun tapahtuu TE-toimiston tai sosiaalitoimiston aloitteesta, asiakkuuden määrittää asiakkaan palvelutarve joka arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Lapin alueella toimii kaksi työvoiman palvelukeskusta, Meri-Lapin yövoiman

16 palvelukeskus (Kemi, Keminmaa,Simo, Tervola, Tornio) ja Rovaniemen työvoiman palvelukeskus (Rovaseutu). Työvoiman palvelukeskustoiminta perustuu TE-toimiston, kunnan ja Kelan väliseen sopimukseen. Meri-Lapin työvoiman palvelukeskus aloitti toimintansa Kemin Seudun työvoiman yhteispalvelupisteenä vuonna Tuolloin työvoimatoimiston lisäksi TYP-toimintaan lähtivät mukaan Kemin, Keminmaan ja Simon kunnat sekä Kela. Lapin TE-keskuksen toimistoverkkouudistuksen yhteydessä vuonna 2006 TYP toiminta laajeni Tornion ja Tervolan kuntiin. Meri-Lapin TYP toimi Kemissä ja Torniossa. Meri-Lapin alueen kunnat ja työhallinto olivat tehneet vuosia erittäin hyvää yhteistyötä. Työvoimatoimiston johtajan aloitteesta solmitut kuntasopimukset rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi olivat ainutlaatuisia sopimuksia valtion hallinnon ja kuntien alueellisesta yhteistyöstä. Sopimuksissa konkreettiset tavoitteet oli määritelty saavutettavaksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Kemin kaupunki aloitti työttömien terveystarkastukset ja sijoitti 50 %:n terveydenhoitajan Kemin TYPin tiloihin. Koulutustori oli osa TYP:iä vuosina 2007 ja Tällä hetkellä työvoimanpalvelukeskus tarjoaa kemiläisille palveluja päivittäin TE-toimiston tiloissa. Aikuissosiaalityön henkilöstöresurssi TYP-toimintaan on kolmen työntekijän työaika kolmena päivänä viikossa (3 x 3 pvää/viikko). Palvelu toteutetaan pääsääntöisesti työparityöskentelynä. Lähes kaikki sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat TYP-työskentelyyn omien asiakkaidensa asioissa. Lisäksi aktivointisuunnitelmia tehdään TE-toimiston 2. palvelulinjan asiakkaille ja siihen työhön osallistuu sosiaaliohjaaja kulloistenkin resurssien puitteissa. TYPtoiminnan systematisointia ja uudelleen organisointia on alettu kehittää syksyllä 2014 vastaamaan vuonna 2015 voimaan astuvan lain vaatimuksia. Aikuissosiaalityön kanssa on neuvoteltu malli, jossa vuoden 2015 alussa kaksi sosiaaliohjaajaa siirtyy Työllisyyspalveluihin ja he vastaavat TYPtoiminnasta ja lakisääteisistä aktivointisuunnitelmista kokoaikaisesti. Työvoiman palvelukeskustoiminta on perustunut siis TE-toimiston, kunnan ja Kelan väliseen sopimukseen. Vuoden 2014 alussa TYP-toiminnan piirissä oli Suomessa 124 kuntaa. 180 kuntaa oli sen ulkopuolella. Vuoden 2015 alusta TYP-toiminta ulotetaan koko maahan ja siitä tulee lakisääteistä toimintaa. Hallituksen esitys Laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetaan eduskunnalle lokakuussa Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitettaisiin yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioisivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelisivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaisivat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena olisi edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua varten ei perustettaisi uutta itsenäistä organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Toimintamallissa mukana olevilla tahoilla olisi monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella.

17 Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos arvioisivat asiakkaanaan olevan työttömän monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön olisi saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän olisi ollut yhdenjaksoisesti työtön vähintään tietyn ajan. Alle 25-vuotiailta edellytettäisiin vähintään kuuden kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä ja 25 vuotta täyttäneiltä vähintään 12 kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Monialaisen yhteispalvelun tarpeella tarkoitettaisiin tilannetta, jossa työttömän työllistymisen edistäminen edellyttäisi kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelumallin luominen on keskeisin pitkään työttömän olleiden palvelujen kehittämiskohde. Kuntakokeilun tuloksia on hyödynnetty lakiuudistuksessa. Toimintamallin rakentaminen alkaa Lapissa ensi vuonna ja valmiina toimintamalli on vuona Prosessia johtaa Lapin TE-toimisto yhdessä kuntien ja Kelan kanssa. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujärjestelmän kehittämiskokonaisuus - pääministeri Kataisen ja Stubbin hallituskausilla toteutetut ja toteutettavat kehittämistoimenpiteet Esityksen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös nostamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. Tavoitteena on lisäksi alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja, tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta, selkeyttää valtion ja kunnan työnjakoa ja parantaa kunta-valtio yhteistyötä sekä lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia

18 pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun lakisääteistämisen tavoitteena on myös varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta näiden asuinpaikasta riippumatta (TEM, Luonnos ) Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö Vuonna 1999 perustettu Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiö (Meriva säätiö) on sosiaalipalvelujen tuottaja. Säätiön tarkoituksena on järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhan alaisille nuorille, vajaakuntoisille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää työhön kuntouttavaa ja valmentavaa toimintaa ja koulutusta. Säätiö on Kemin kaupungin, Keminmaan kunnan, Kemin seurakunnan ja 10 alueellisen sosiaali- ja terveysjärjestön perustama. Säätiö on Kansaneläkelaitoksen hyväksymä palveluiden tuottaja. Säätiö tarjoaa vuosittain noin 500 asiakkaalle työhönvalmennukseen ja kuntoutukseen liittyviä palveluita sekä työ/toimintakyvyn ja eläke-edellytysten arviointia mm. Kelalle, eläkevakuutusyhtiöille, TEtoimistolle ja kunnille. Lisäksi säätiön toimintaan sisältyy mm. työhönkuntoutukseen ja valmennukseen liittyvien hankkeiden hallinnointia ja osatoteutusta. Vuodesta 2010 säätiö on saanut rahoitusta nuorten työpajatoimintaan. Säätiön työpajat on opinnollistettu meneillään olevassa UVA hankkeessa. Lapin AMK:n SOKU hankkeeseen säätiö on sitoutunut osatoteuttajaksi. Kierrätyksen kehittämishankkeeseen on haettu työllisyyspoliittista avustusta Lapin ELY keskukselta. Kemin kaupunki on ostanut säätiöltä vaikeasti työllistettävien työhönvalmennus- ja työhönkuntoutuspalveluita vuodesta Nyt voimassa oleva Kumppanuus- ja ostopalvelusopimus on voimassa vuoteen 2018 saakka. Kemin työllisyydenhoidon kuntakokeilussa säätiön rooli on painottunut työhönkuntoutuksen palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä kuntakokeilun kanssa on kehitetty työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelut Startti ja Spurtti. Kuntouttavan työtoiminnan sisältöön on luotu uusi intervallityyppisesti toteutettava Työmatkalla ryhmäpalvelu. Kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksessa kaupungin ostamat palvelut on jaoteltu kahteen kokonaisuuteen. Työmarkkinoille valmentavat palvelut koostuvat palkkatuesta, työkokeilusta ja yksilöllisestä työhönvalmennuksesta. Työmarkkinoille kuntouttaviin palveluihin kuuluu kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kehitysvammaisten työtoiminta ja sosiaalihuoltolain mukainen työelämäosallisuutta vahvistava työpajatoiminta. Em. lisäksi säätiö tuottaa mm. Kelalle mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta ja vakuutusyhtiöille työkokeiluja. Työhönvalmennuksen ja työhönkuntoutuksen palvelujen tuottamiseen säätiöllä on kohtuullisen laaja pajarakenne. Metalli-, tekstiili-, kierrätys- ja puupajoista löytyy monipuolinen valikoima

19 työvälineitä ja laaja kirjo työtehtäviä. Tuotannossa säätiö keskittyy työhönkuntoutusta ja valmennusta tarkoituksenmukaisesti palvelevaan alihankintaan ja omaan tuotantoon. Säätiölle ohjautuu palkkatukityöhön vuosittain asiakasta. Heistä noin puolet on korkeimmalla korotetulla tuella. Kolmannes ei omaa mitään ammatillista koulutusta peruskoulun jälkeen. Vanhentunut koulutus on noin 30 %:lla asiakkaista. Ei koskaan työssä tai työstä yli 10 vuotta status on n 30 %:lla palkkatuettuun työhön ohjatuista asiakkaista. Työkokemusta vain tukityöstä on noin 45 %:lla asiakkaista. Säätiön työhönvalmennus palkkatukityössä sisältää työelämän perustaitojen harjoittelua, ohjattua työtä säätiön yksiköissä, ohjausta ATK:n ja Internetin käytössä, mahdollisuuden erilaisiin ryhmäpalveluihin ja viikoittain tapaaminen oman yksilövalmentajan kanssa. Yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan jatkosuunnitelma asiakkaan vahvuuksien ja suuntautumisen pohjalta. Koulutukseen tukeminen ja motivointi korostuu valmennuksessa. Työhönkuntouttavista palveluista eniten käytetty kuntouttava työtoiminta jakautuu asiakkaan palvelutarpeen mukaan joko ohjattuun tai syvennettyyn työtoimintaan. Syvennetty kuty on segmentoitu asiakkaiden palvelutarpeen mukaan elämänhallintaa tukevaan, koulutukseen valmentavaan tai työmarkkinoille kuntouttavaan. Kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa asiakkaan palvelutarpeen arviointi Startti-valmennus auttaa niin asiakasta, ohjaavaa tahoa kuin säätiötäkin räätälöimään palvelun asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Yksilöllistä työhönvalmennusta säätiö tarjoaa kaupunkisopimuksen puitteissa kaikille erialisissa siirtymävaiheissa oleville asiakkaille. Säätiön kuntouttavan jälkeen kuntouttava työtoiminta kaupungin yksiköissä on luonteva etenemisaskel asiakkaan työllistymispolulla. Asiakas tarvitsee usein uudessa kuntouttavan paikassa tukea ja ohjausta, johon yksikön omat resurssit eivät riitä. Säätiön yksilöllistä työhönvalmennusta on mahdollisuus saada kuntouttavaan työtoimintaa, työkokeiluun, palkkatuettuun työhön ja koulutukseen. Kuntakokeilun kanssa säätiöllä on monipuolinen yhteistyö, jonka tuloksena säätiön käyttöaste on noussut ja palveluita on pystytty yhdessä kehittämään ja toteuttamaan. Yhteistyöllä on pyritty asiakkaiden työllistymispolkujen katkeamattomaan toteutukseen. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi onnistuu yhteistyöllä paremmin. Yhteistyössä on selkiytetty eri työllisyydenhoidon toimijoiden vastuita ja työnjakoa. Asiakkaat saavat oikeaan aikaan tarvitsemaansa palvelua. Nykyinen säätiön ja kaupungin välinen kumppanuus- ja ostopalvelusopimukseen sisältyy vuosittaiset neuvottelut asiakkaiden määrästä ja palvelujen tarpeesta. Säätiön palvelut suuntautuvat nyt erityisesti paljon tukea tarvitseville työhönkuntoutujille. Säätiön henkilöstön osaaminen huomioon ottaen (ammatillisen kuntoutuksen henkilöstöä) näin on syytä myös jatkaa.

20 2.4. Kaupungin työllistämistoimet Kaupunki on painottanut omassa työllistämistoiminnassaan nuoria, pitkäaikaisyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä tarjoten kesätyötä, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä työllistämällä yli 55 -vuotiaita ns. velvoite työllistettyjä korotetun työllistämistuen avulla kaupungin palvelutuotannon erilaisiin avustaviin tehtäviin. Yli 55 vuotiaita on työllistetty kaupungille vuosittain noin henkilöä. TE-toimisto ilmoittaa tiedot velvoitetyöllistetyistä henkilöstöpalveluihin, minkä jälkeen kartoitetaan kaupungin eri palvelualueiden tarpeet lisätyövoimasta ja työllistämismahdollisuuksien tarjoamisesta. Työllistämisjakson mitta on kuusi kuukautta aiemman kahdeksan kuukauden sijaan. Kuntakokeilu on pilotoinut kaupungin palkkatukipaikkojen koordinointia yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa tämän vuoden ajan. Kuntouttavan työtoiminnan / työkokeilun paikkojen koordinointivastuu siirrettiin kuntakokeilulle ja siihen kehitettyä mallia juurrutetaan parhaillaan kaupungin eri yksiköihin. Samalla kartoitetaan erilaiset avustavia tehtäviä sosiaali- ja terveystoimesta, teknisestä toimesta ja sivistystoimesta. Aktivointipaikkoja on vuositasolla yhteensä noin 100. Työpaikkapalavereissa yksikkötasolla on käyty keskusteluja työllistämisen merkityksestä kaupungille, yksikölle sekä työllistetylle. Tavoitteena on lisätä tietoa työllisyyden hoidon merkityksestä ja mahdollisuuksista sekä kaupungille että työllistetylle, jotka pääsevät tällöin takaisin työelämän alkuun. Kuntouttavan työtoiminnan/työkokeilun ja palkkatukipaikkojen kartoitusta jatketaan edelleen. Kaupunki on tarjonnut kesätöitä kaikille peruskoulun päättäville nuorille sekä myös muissa oppilaitoksissa opiskeleville, jotka ovat hakeneet kaupungille töihin. Vuonna 2014 työllistettiin kesätöihin 363 opiskelijaa ( joista yksi korkeakouluopiskelija). Lisäksi kaupunki osallistui yritysten palkkaamien peruskoulunsa päättäneiden työllistämiseen korvaamalla jokaisesta työllistyneestä nuoresta 250 euroa. Yhteensä yritykset työllistivät näitä nuoria noin Kemi-lisä Kaupungin myöntämällä, harkinnanvaraisella Kemi-lisällä tuetaan pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden pitkäjänteistä työllistymisprosessia kohti avoimia työmarkkinoita. Tuella pyritään lisäämään myös uusien työpaikkojen syntymistä järjestöissä ja yrityksissä. Myöntämisehdoilla on tarkoitus parantaa palkkatukijakson sisällöllistä laatua ja vaikuttavuutta. Kuntalisä muutettiin vuoden 2014 alusta Kemi-lisäksi ja sitä myönnetään tietyin kriteerein myös yritysten työllistämiseen. Kemi-lisän euromäärät ovat /kk/työllistetty. Kemi-lisä koskee yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden lisäksi myös nuoria ja osatyökykyisiä. Järjestöt tarjoavat mielekästä työtä ja palkkatuetun työsuhteen, jonka aikana työntekijällä on mahdollisuus työelämätaitojen hiomiseen sekä osaamisen kehittämiseen erilaisten ja usein hyvinkin räätälöityjen koulutusratkaisujen avulla. Taloudellisen tuen ja työnantajaosaamisen lisäksi järjestötyönantajat tarvitsevat usein kuitenkin apua palkkatukijakson aikana työntekijän tukemiseen ja ohjaukseen. Kuntakokeilun työhönvalmentajien palvelut tukevat järjestötyönantajia Kemi-lisän

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi Muistio Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön ja Kemin sekä Keminmaan välinen neuvottelu työhönvalmennuspalveluista Aika 28.5.2014 klo 10 11.30 Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013 Helsingin kaupunki 25.4.2014 elinkeino-osasto sosiaali- ja terveysvirasto 1(6) SUUNNITELMA TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Työmarkkinatuen uudistus Työmarkkinatukilain uudistuksessa vuonna

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET Hallitusneuvos Päivi Kerminen Rakennetyöttömyys joulukuussa 2009-2011 2011 2010 2009 Muutos Muutos 2011-2010 2010-2009 jouluk. jouluk. jouluk. henk.

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt

Lisätiedot

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa: Työllisyystoimikunta 11 18.03.2009 Perusturvalautakunta 48 23.04.2009 Kunnanhallitus 244 11.05.2009 Valtuustoaloite / passiivinen työmarkkinatuki 1454/09/093/2009 TYÖL 11 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

Ajankohtaista TE- palveluista

Ajankohtaista TE- palveluista Ajankohtaista TE- palveluista Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 15.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat,

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013:

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013: TYÖLLISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, NASTOLAN KUNTA Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari 1.10.2013 Niina Juva/Nastolan kunnan työllistämispalvelut 15 000 asukkaan teollisuusvaltainen

Lisätiedot

Tuetun työllistymisen palvelulinja

Tuetun työllistymisen palvelulinja Tuetun työllistymisen palvelulinja Eija Sokero Palvelujohtaja 1 19.3.2013 Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Eija Sokero Lapin TE-toimisto Pinta-ala 100 367 km maata noin 93 000 järviä ja jokia 6 000 merta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Salon kaupungin työllisyysohjelma.

Salon kaupungin työllisyysohjelma. Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 13.6.2014 Rovaniemi Pääsihteeri Erja Lindberg, Työllisyyspoliittinen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMA VUODELLE 2017

HEINOLAN KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMA VUODELLE 2017 HEINOLAN KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOITOSUUNNITELMA VUODELLE 2017 Työllisyydenhoidon koordinointi ja keskitetyt toimenpiteet siirtyivät 1.3.2016 henkilöstöpalveluilta elinvoimapalveluiden vastuulle. Työllisyyspalvelut

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot