KEMIN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSPALVELUT

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSPALVELUT

2 Kemin kaupungin työllisyyspalvelujen katsaus vuoteen 216 Tähän julkaisuun on koottu Kemin kaupungin työttömyystilanteeseen, työllistämiseen ja työllisyyspalvelujen käyttöön liittyviä tietoja eri tietolähteistä. Tavoitteena on kuvata tilastotietojen kautta kaupungin työllisyystilanteen muutoksia, työttömyyden rakennetta ja eri palvelujen käyttöä. Tietolähteenä on käytetty Lapin Ely-keskuksen ja Kelan (kelasto.fi) tilastoja sekä Merivan sr:n ja Työllisyyspalvelujen omasta toiminnastaan keräämiä tilastotietoja vuosilta Kemin kaupungin työllisyyspalvelut perustettiin vuonna 215 ensin Työllisyyden kuntakokeilun hankerahoituksella ja vuoden 216 alusta kaupungin vakinaisena toimintana. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä olleiden työelämävalmiuksia ja tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllisyyspalveluista saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä palvelutarpeen arviointia. Lisäksi järjestetään mm. työhönvalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua ja työllistämistä kaupungin yksikköihin. Työllisyyspalvelut tekee yhteistyötä työnantajien kanssa työpaikkojen löytämiseksi ja myöntää Kemi-lisää työllistämisen tueksi. ( Työllisyyspalvelujen pääasiallisena työnhakija-asiakkaana ovat yli 3 päivää KELA:n työmarkkinatukea saaneet ja/tai monialaista työllistymistä edistävää palvelua tarvitsevat pitkään työttömänä olleet kemiläiset. Työllisyyspalveluihin kuuluu: - Kaupungin työllistäminen: - velvoitetyöllistäminen, koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöt, pitkäaikaistyöttömien - työllistäminen, hallintokuntatyöllistämisen palkkatukien hakeminen - Kaupungin aktivointipaikkojen koordinointi - Kuntouttava työtoiminta - Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus - Asiakkaiden aktivointisuunnitelmat - Merivan ja kaupungin kumppanuussopimuksen toteuttaminen, seuranta ja uusien palvelujen kehittäminen - Kemi-lisä yrityksille ja järjestöille - Työnantajayhteistyö, työnetsintätoiminta - Oppilaitos- ja muu sidosryhmäyhteistyö - Hanketyö (mm. Kemin työllisyys- ja elinvoima hanke ) - Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP, joka toimii Lapissa kaikkien kuntien - yhteisenä Lapin TYP-verkostona. Kemin työllisyyden ja elinvoiman lisäämisen tuloksellinen kehittäminen edellyttää vahvaa ja toimivaa yhteistyötä kaupungin, valtion, työnhakija-asiakkaiden, työnantajien, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Työllisyydenhoidon prosessin kokonaishallintaa lisäämällä ja kumppanuusajattelulla voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. [1]

3 Työttömyysaste Vuonna 216 työttömyys oli Kemissä jokaisena kuukautena alempi kuin v Loppuvuodesta työttömyysaste laski alle vuoden 213 tason. Työttömien lukumäärä väheni seudun kunnista eniten Kemissä (-11 henkilöä). Myös pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä laski hieman. Työttömyysaste oli Kemi-Tornio-seudulla vuonna 216 keskimäärin 16,2 %. Vuotta aiemmin työttömänä oli 17,1 % työvoimasta. Kemissä työttömyysaste laski 1,1 %-yksikköä, Keminmaassa,8, Simossa ja Torniossa,9 ja Tervolassa 1,7 %-yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömyysaste on edelleen korkein Kemissä ja matalin Keminmaassa. Kemin naapurikuntiin verrattuna korkeaa työttömyysastetta selittää osaltaan myös työvoiman määrä ( 9 322), joka on n. 1 henkilöä pienempi kuin esim. väkiluvultaan samansuuruisessa Torniossa (1 247). Työttömyysaste Kemi-Tornio-seudulla tammi-joulukuussa Kemin työttömyysasteen kehitys [2]

4 tammi 215 helmi 215 maalis 215 huhti 215 touko 215 kesä 215 heinä 215 elo 215 syys 215 loka 215 marras 215 joulu 215 tammi 216 helmi 216 maalis 216 huhti 216 touko 216 kesä 216 heinä 216 elo 216 syys 216 loka 216 marras 216 joulu 216 Työttömien määrä 8 7 Alle 2-v., alle 25-v., yli 5-v. ja pitkäaikaistyöttömien määrä Kemissä Alle 2-vuotiaat Alle 25-vuotiaat Yli 5-vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Työttömien määrä Kemi-Tornio-seudulla tammi-joulukuussa Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio [3]

5 Rakennetyöttömyys Rakennetyöttömyys on seuraus talouden rakenteen muutoksesta, joka ohjaa työn kysyntää uusille aloille. Työn tarjonta ei usein mukaudu kysynnän muutoksiin riittävän nopeasti, mikä aiheuttaa työttömyyttä. Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene vaikka joillain aloilla vallitsee samaan aikaan työvoimapula. Rakenteellisen työttömyyden yhtenä syynä pidetään sitä, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet eikä työttömien osaaminen enää riitä tarjolla oleviin tehtäviin. Tilastollisesti rakennetyöttömien määrään lasketaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. [4]

6 [5]

7 Työttömyyden kesto Kemissä Pitkäaikaistyöttömät ikäryhmittäin joulukuussa 216 [6]

8 Aktivointiaste Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta. Aktiivisiin palveluihin luetaan palkkatuilla työllistetyt työ- ja koulutuskokeilussa olevat vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt työvoimakoulutuksessa olevat valmennuksissa olevat työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. Aktivointiaste tammi-marraskuu 216, Kemi % pv pv Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Aktivointiaste tammi-marraskuu 216, Kemi % 25 1 pv Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras [7]

9 Alle 3 pv - yli 1 pv työttömänä olleet Aktivointiaste, kaikki työmarkkinatuen saajat % Aktivointiaste tammi-marraskuu 216, Kemi Kemi 38 4,5 4,4 4,4 41,5 3,8 26,4 38,4 4,8 45,2 46,8 % 5 Aktivointiaste tammi-marraskuu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Kemi Kemijärvi Rovaniemi Sodankylä Tornio [8]

10 Akselin otsikko Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnan osuus yli 3 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta on 5 % ja yli 1 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta 7%. Kunnan maksuvastuu poistuu kun työnhakija on työllistymistä edistävissä, ns. aktiivipalveluissa ja poistuu kokonaan, kun työnhakija on palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Vuonna 215 Kemi maksoi Kelan työmarkkinatuen kuntaosuutta n ja vuonna 216 n eli vähennystä vuoteen 215 verrattuna oli n KUNNAN MAKSUVASTUULLA OLEVIEN TYÖNHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KELAN TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDET tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu muutos ,62 935, ,5-1299, , , [9]

11 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-4 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kemissä kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään ostopalveluna Merivalla ja muutamassa järjestössä, kaupungin eri hallintokunnissa ja nuorisotyön nuorten työpajoilla. Kuntouttava työtoiminta 216, henkilöt ja päivät Henkilöt Päivät Henkilöt yht. 187 Päivät yht Eri hall.kunnissa Takitsu Meriva Muu Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet 216 Naiset Miehet Yli 25-v Alle 25-v. 29 [1]

12 Kemi-lisä Kemi-lisä on harkinnanvarainen työllistämisen tuki järjestöille, säätiöille ja yrityksille, jotka työllistävät yli 3 päivää työmarkkinatukea saaneen tai osatyökykyisen kemiläisen työnhakijan työsuhteeseen. Järjestöille Kemi-lisää myönnetään myös alle 3-vuotiaan palkkauskustannuksiin. Kemi-lisää maksetaan max 5 euroa/kk ja enintään 12 kk. Kemi-lisän saamisen ehtona on TE-toimiston myöntämä palkkatuki. Valtion palkkatukimäärärahan loppuminen kesken vuoden ja palkkatuen kohdentaminen vuoden aikana eri asiakaskohderyhmille (v. 215) ja kohdentuminen erityisesti yrityksiin heijastuu suoraan järjestöjen työllistämismahdollisuuksiin ja siten Kemi-lisän hyödyntämiseen. Vuonna 216 palkkatukea kohdennettiin Lapissa erityisesti yrityksiin, kuntiin ja työhönvalmennussäätiöihin ja vasta loppuvuodesta muihin järjestöihin. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeen (ESR) kanssa kumppanuussopimuksen solmineet järjestöt saivat kuitenkin palkkatukea ja siten myös Kemi-lisää. Kemi-lisä Työnantajat Henkilöt [11]

13 Kaupunkityöllistäminen Työllisyyspalvelujen keskitetyllä työllistämismäärärahalla työllistettiin v. 216 yhteensä 71 henkilöä, joista alle 3-v. oli 2 henkilöä. Kaikilta työllistetyiltä nuorilta on edellytetty ammatillista koulutusta. Heidät on työllistetty oman alansa tehtäviin tai sellaisiin töihin, joissa pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan. Alle 25-vuotiaat on kaikki ohjattu Kemin työllisyysja elinvoimahankkeeseen, tavoitteena avoimet työmarkkinat. Useimmille nuorille kaupungin työllistämisjakso on ensimmäinen pidempi työsuhde. Vuosina määrällisesti eniten on työllistynyt yhdyskuntatekniikan puolelle, n. 3 henkilöä, ja useimmille heistä hallintokunta on jatkanut työllistämistä. Vahtimestareita, kouluisäntiä ja talonmiehiä on työllistynyt kulttuurikeskukseen, hoivakoteihin ja oppilaitoksiin yhteensä n. 15. Lähihoitajia ja ohjaajia on työllistynyt myös 15. He työskentelevät sosiaali- ja terveyspalveluissa ja nuorisotyössä. Useimmille hallintokunta on jatkanut työllistämistä. Ns. luoville aloille, mm. tapahtumatoimintaan, mainontaan, sisällön tuottamiseen, musiikki, valo- ja äänitekniikkaan sekä hyvinvoinnin ohjaukseen on työllistynyt myös n. 15 henkilöä. Kaupunkityöllistämisen tavoitteena on tarjota pitkän työttömyyden jälkeen mahdollisuus ammattitaidon päivittämiseen, uuteen alaan tutustumiseen ja jo hankitun koulutuksen tai osaamisen hyödyntämiseen. Suurimmalle osalle työllistetyistä kaupungin työllistämisjakso onkin näitä tarjonnut, osalle on syntynyt pitempi määräaikainen työsuhde, ja osa hakeutunut opiskelemaan. Pienelle osalle ei jatkotyöllistymistä ole vielä syntynyt avoimilta työmarkkinoilta tai kaupungilta. Kemin työllisyys- ja elinvoimahankkeessa on mahdollisuus jatkaa työpaikan hakemista yrityksistä tai yhdistyksistä. Asiakaspalautekysely Työllisyyspalvelut toteutti loppuvuodesta asiakaspalautekyselyn hallintokuntiin työllistetyille. Kysely toteutettiin kirjallisella kyselyllä, kyselylomakkeita lähetettiin 71 ja vastauksia saatiin 26. Vastausprosentti oli 36,6%. Vastaajista suurimmalla osalla työttömyyttä oli kestänyt n. 12 kk ennen työllistymistä kaupungille. Kuitenkin 23% työllistyneistä oli ollut työttömänä 5-1 v. ennen työllistymistään. Selkeästi suurimpana hyötynä työllistymisjaksosta nähtiin taloudellisen tilanteen paraneminen (88%). Puolet vastaajista koki sosiaalisen kanssakäymisen ja työyhteisöön kuulumisen tärkeäksi, 42% koki työkokemuksen karttumisen tärkeäksi ja 38% koki työllistämisjakson kehittäneen heidän ammatillista osaamistaan. Vastaajista 73% jatkosuunnitelmana oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille. 7,7% suunnitteli koulutukseen hakeutumista. Reilu 8 % kyselyyn vastanneista koki työtehtävät itselleen soveltuvina ja puolet koki työtehtävät riittävän haastavina. Puolet kertoi saaneensa riittävän perehdytyksen ja ohjauksen työtehtäviinsä. Perehdytykseen ja ohjaukseen tulee panostaa jatkossa enemmän. Kyselyssä pyydettiin myös palautetta työllisyyspalveluiden toiminnasta. Työllisyyspalveluiden arvosanaksi asiakkaat antoivat 4,5 (Arvosteluasteikko 1-5, 5=erittäin hyvä ja 1=erittäin huono). Vapaamuotoisia kommentteja: - Kaupungin työllisyydenhoito on tällä hetkellä sitä toimintaa, jota olisi kaivannut jo ajat sitten. - Ihmisläheistä, asiakaslähtöistä, joustavaa, monipuolista toimintaa. - Työsuhde olisi saanut olla pidempi - Mielestäni ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, toisille jatketaan 6kk:n jälkeen ja toisille sanotaan ettei ole rahaa työllistää. Muuten ihan kiitettävää toimintaa Asiakaspalautekysely toteutetaan jatkossa vuosittain. Lomake uudistettiin saadun kokemuksen perusteella. [12]

14 Velvoitetyö Työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy 5 päivän enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 6 vuotta. Mikäli henkilö ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työvoimakoulutusta, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä, muun kuin kunnan palveluksessa, on hänen kotikuntansa TE-toimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus ( velvoitetyö ) kuuden kuukauden ajaksi (työllistämivelvoite). Viime vuosien pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näkyy myös nk. velvoitetyöllistettyjen määrän lisääntymisenä vuonna 216. Saman suuntauksen voi olettaa jatkuvan edelleen. Velvoitetyöllistettyjen työpanos halutaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Työllistämisilmoituksen tultua kutsutaan työllistettävä palveluohjaajan tapaamiseen. Halutessaan työllistettävä voi käydä myös terveystarkastuksessa terveydenhoitajan luona. Velvoitetyöllistettäville pyritään löytämään heidän osaamistaan ja aiempaa työkokemustaan vastaava työ kaupungin hallintokunnista. Velvoitetyöllistettyjen määrä Henkilöt, yht [13]

15 Meriva sr:n palveluiden käyttö Meriva sr:n käyttöaste ,83 % [14]

16 Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke Kesto: , hankehenkilöstö aloitti touko-kesäkuussa 216 Toteuttaja: Kemin kaupunki / Työllisyyspalvelut Budjetti: Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR), Kemin kaupunki Työllistymisen edistämiseen ja uuden työn löytämiseen tähdätään: 1) uudenlaisen toiminnallisen, kumppanuussopimuksiin pohjautuvan kehittämisen ja 2) asiakasprosessien kehittämisen/työllistymisen palvelupolkujen rakentamisen kautta Hankkeessa hyödynnetään ja yhteensovitetaan toiminnallisesti työllisyydenhoitoon liittyviä toimijoita sekä Kemin kaupungin että sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluja. Yhteistyötä pk-sektorin kanssa lisätään uuden työn kehittämisen näkökulmasta. Työvoimakoulutuksia ja tapahtumia toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Rinnakkaishankkeessa on korvamerkittyä palkkatukirahaa 9. Kohderyhmänä ovat: yli 3 päivää työmarkkinatukea saaneet heikossa työmarkkina-asemassa olevat kemiläiset, jotka ovat kouluttautumis- tai työllistymisvaiheessa, erityisesti alle 3-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat, verkostotoimijat (esim. työnantajat, 3. sektorin toimijat). Polku työllistymisessä tai koulutuksessa voi olla moninainen ja vaatia eri toimenpiteitä (esim. työkokeilu ja koulutus). Varsinainen asiakastyö aloitettiin syksyllä 216. ESR:n raportoinnissa hankkeen asiakkuuden voi aloittaa kerran ja lopettaa useamman kerran johtuen eri toimenpiteistä. [15]

17 Työllisyyspalvelujen asiakasohjausmalli Kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaina ovat erityisesti yli 3 päivää työmarkkinatukea saaneet. TE-toimisto ja kaupungin työllisyyspalvelut palvelevat asiakasta yhteistyössä, kun asiakas ei ole yksistään TE-toimiston palveluin autettavissa. Kaupungin työllisyyspalvelut lähettää asiakkaalle kutsun saapua tapaamiseen työllisyyspalvelutyksikköön palveluohjaajan tai sosiaaliohjaajan luo. Kutsun mukana asiakkaalle lähetetään alkuhaastattelulomake, jonka pohjalta ensimmäisen tapaamisen aikana asiakkaan kanssa kartoitetaan hänen tilannettaan palveluohjauksen keinoin. Tämän jälkeen asiakas ohjataan tarpeen mukaisiin palveluihin ja varataan aika TE-toimistoon tai TYP:iin aktivointi-/työllistymissuunnitelmaa/monialaisen työllistymissuunnitelmaa varten. Toimintamallilla asiakas pääsee entistä nopeammin palveluprosessin alkuun ja takaisin työmarkkinoille. [16]

18 Lapin TYP Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan v Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Vuoden 216 osalta Lapin TYP toiminnassa on keskitytty ydintoimijoiden verkostoitumiseen ja käytännön työn organisoimiseen. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien 1 :n 2 momentissa tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista. Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos arvioi, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve, kun työtön on: 1) saanut työmarkkinatukea vähintään 3 päivää työttömyyden perusteella; 2) täyttänyt 25 vuotta ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/212) 1 luvun 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; tai 3) alle 25-vuotias ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. [17]