RAPORTTI 16UWA Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI 16UWA0044 26.11.2013. Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16UWA Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Sisältö ALKUSANAT... 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO Työn tavoite Taustaa Työn toteutus ARVONMÄÄRITYKSEN TARVE Lainsäädännöllinen tausta Käyttöomaisuuden hallinnan haasteet Vesihuoltolaitosten talous Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyt ARVONMÄÄRITYSMENETELMÄT Taustaa Kirjanpitoarvo Nykykäyttöarvo Yleistä Laskentaperiaatteet Käytön reunaehdot ja riskit Tuottoarvo VERKOSTORAKENTAMISEN KUSTANNUKSET Taustaa Nimikkeistö ja kustannushallinta Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannusten jaottelu Vesihuollon maatyöt Yleistä Maaperän laatu Ilmasto- ja vesiolosuhteet Asutus ja rakentamisen tiiviys Kaivantoturvallisuus Vesihuollon putkityöt Putken koko Erot putkimateriaaleissa Työn järjestely Kilpailutukset ja suhdanteet Yhteys muuhun rakentamiseen... 23

4 5 TUTKIMUSMENETELMÄ Yleistä Pilotointi Kyselytutkimus Muuttuja-aineistojen käyttö TULOKSET RAKENTAMISKUSTANNUSTEN VAIHTELUSTA Tutkimuksen aineisto Rakentamiskäytännöt kunnissa Verkostorakentamisen kustannukset Kaivantohinnan vaihteluun vaikuttavat tekijät Yleiset tekijät Yhdyskuntarakenteen vaikutus Maaperän vaikutus Ilmaston ja vuodenajan vaikutus Putkikoon ja materiaalin vaikutus Muut kaivantohintaan vaikuttavat tekijät Muuttuja-aineistot Fore-laskenta ja yksikköhinnat Paikkatieto- ja tilastoaineistot LASKENTAMALLIN KEHITYS Mallin luonti Virhelähteet JOHTOPÄÄTÖKSET Arvonmääritysten käyttö Selvitystyön tulokset Mallin kehitystyö ja suositukset LÄHDEKIRJALLISUUS Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Pilotointivaiheen kyselylomake Yleisen kyselyvaiheen kyselylomake Infraluokituksen mukaiset rakennusosat vesihuoltorakentamiselle Putkiluokkien yksikköhintataulukko Laskentamallin kehitysskenaarioiden laskenta Verkostotiedon dokumentointimallit

5 ALKUSANAT Tässä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Kuntaliiton rahoittamassa kehityshankkeessa kartoitettiin vesihuoltoinfran rakentamiskustannuksiin vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla vesihuoltoverkostojen jälleenhankinta-arvo voitaisiin määrittää yksiselitteisesti. Tutkimus suoritettiin vuoden ajanjaksolla, jolloin tutkimukseen osallistui aktiivisesti työn ohjausryhmä, vesihuoltolaitosten edustajia sekä Pöyry Finland Oy:n henkilökuntaa. Ohjausryhmään kuuluivat: o Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys o Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys o Jaakko Sierla, Maa- ja metsätalousministeriö o Kirsi Rontu, Kuntaliitto o Henna Luukkonen, Kuntaliitto o Irina Nordman, Turun vesilaitos o Juha Kotiranta, Kurikan Vesihuolto Oy o Jukka Sahlakari, Tuusulan kunnan vesihuoltolaitos o Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy o Jouni Salosensaari, Vaasan Vesi Pöyry Finland Oy:ltä työn tekemiseen osallistuivat aktiivisesti Reijo Kuivamäki, Karin Lepola ja Reija Kolehmainen. Lisäksi useiden vesihuoltolaitosten henkilökunta osallistui tiedon keräämiseen ja toimittamiseen konsultille tutkimusta varten. Raportti perustuu diplomityöhön, joka laadittiin työn yhteydessä Tampereen teknillisessä yliopistossa. 3

6 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT 4 Digiroad Tietojärjestelmä, jossa on koottuna Suomen tie- ja katuinfran tarkat sijainnit sekä tärkeimmät omaisuustiedot. Järjestelmän tietoja ylläpitävät Maanmittauslaitos, Liikennevirasto ja kunnat. Fore Rapal Oy:n palvelukokonaisuus infrahankkeiden kustannushallintaan. Sisältää osatuotteita erilaisiin kustannushallinnan vaiheisiin. Ikuisuusarvo Arvo, joka saadaan, kun pääomitetaan ikuisuuteen laskettu yhden vuoden nettotuotto laskentahetkeen. MAKU Maarakennuskustannusindeksi, joka kuvaa maarakennusalan yrittäjälle koituvien kustannusten muutoksia. p-arvo Ilmoittaa tilastollisen päättelyn virheellisen päätelmän todennäköisyyden. Lasketaan tutkimusjoukon korrelaation ja otoslukumäärän avulla. RKI Rakennuskustannusindeksi, joka kuvaa rakentamisen kustannusten suhteellista muutosta. Rola Fore-palvelukokonaisuuden osatuote, joka on kehitetty rakennusosalaskelmia varten suunnitteluratkaisujen vertailemiseksi. Sisältää laskentamenetelmän ja ajantasaisen rakennusosahinnaston. ROTI WACC Rakennetun omaisuuden tilaa ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä, jossa arvioijina ovat alan johtavat asiantuntijat. Järjestelmän pohjana on kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma ja saatavissa olevat tiedot omaisuudesta. Arvioinnin tuloksista julkaistaan raportti määrävälein. Pääoman painotettu keskikustannus, joka kuvaa liiketoiminnan rahoituksen hintaa (Weighted Average Cost of Capital). YKR Ympäristöhallinnon kehittämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, joka kuvaa yhdyskuntarakennetta paikkatietona 250m*250m ruutukoossa. Yhdyskuntarakennetta on arvioitu kokonaisuutena, jossa on huomioitu asuntojen, työpaikkojen ja viheralueiden sijainti sekä niiden väliset liikenneyhteydet.

7 1 JOHDANTO Työn tavoite 1.2 Taustaa Tämän työn tavoitteena on parantaa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa. Nykyistä yhtenäisempi vesihuolto-omaisuuden arvonmääritys parantaisi taloutta koskevaa viestintää ja selkiyttäisi esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymisprosesseja. Työssä kehitettyjen laskentamallien avulla vesihuoltoverkoston jälleenhankinta-arvoa voidaan arvioida muutaman perusmuuttujan avulla. Työssä pyrittiin määrittämään uudisrakentamisen yksikköhinnat vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudelle, jotta vesihuoltolaitoksen jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo voitaisiin selvittää yhtenäisin periaattein. Jälleenhankinta-arvojen määritys on rajattu tässä työssä koskemaan vain verkosto-omaisuutta, sillä verkostojen osuus koko vesihuoltolaitoksen pääomasta on tavallisesti %. Nykykäyttöarvon määrittämiseen tarvittavaa teknistä käyttöikää vesihuoltoverkostoille on määritelty useissa tutkimuksissa eikä sitä tutkita erikseen tässä työssä. Yleinen arvio vesihuoltoverkoston käyttöiästä on vuotta. Putkiin kohdistuu niin sisä- kuin ulkopuolisia rasitteita, jotka vaikuttavat putken käyttöikään. Putken käyttöikään vaikuttavat huomattavasti myös putken asennuksen ja käyttöönoton toimenpiteiden laatu sekä asennettavan tuotteen laatu ja verkoston suunnittelu. 1 Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä alueellaan ja käytännössä myös usein vesihuollon järjestämisestä. Suomessa on noin 1500 vesihuoltolaitosta, joista 400 on kuntien omistuksessa. Kuntien vesihuoltolaitokset palvelevat valtaosaa vesihuoltoon liittyneistä asukkaista ja tuottavat vesihuollon palveluista noin 90 %. Pienet yksityisesti omistetut vesihuoltolaitokset ovat usein vesiosuuskuntia. Niissä lähialueen asukkaat ovat liittyneet yhteen saadakseen parempaa talousvettä ja johtaakseen jätevedet asianmukaiseen käsittelyyn. 2 Vesihuoltolaitos on toiminta-alueellaan luonnollisessa monopoliasemassa. Vesihuolto on pääomavaltainen toimiala, jossa vesihuoltoverkostot aiheuttavat yli puolet vesihuoltolaitosten kustannuksista ja niihin on sitoutunut suurin osa vesihuoltolaitosten pääomasta. Vesihuoltotoiminnasta saatavien maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuollon käyttökustannukset ja investoinnit. Vesihuoltolaitosten tilinpäätöstietojen perusteella suurin osa Suomen vesihuoltolaitoksista saa katettua toiminnan kulut asiakkailta perittävillä maksuilla. Laitosten tilanne vaihtelee kuitenkin hyvin paljon, ja pieniä vesihuoltolaitoksia joudutaan usein subventoimaan kunnan verorahoilla. Inflaatio huomioiden vain noin Suomen suurimmista vesihuoltolaitoksista ovat jokseenkin houkuttelevia sijoituskohteita. 3,4 Tilinpäätöstiedoilla ei kuitenkaan yleensä voida arvioida luotettavasti pitkän aikavälin investointitarpeita. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitokset saavat tuottaa omistajilleen enintään kohtuullista tuottoa. Kohtuullisen tuoton määrää ei kuitenkaan ole määritelty tarkasti. Täten omistajilleen voittoa tuottavien vesihuoltolaitosten tuottoa ei pystytä yksiselitteisesti valvomaan tilinpäätöstietojen perusteella. Lisäksi on monia tapoja saada vesihuoltolaitos tuottamaan enemmän voittoa omistajalleen. On esitetty, että jotkin kunnat saavat jopa ylisuuria tuottoja vesihuoltotoiminnasta. 5 Vesihuoltoala on monien muutosten keskellä. Kuntien heikon taloustilanteen, kiristyneiden odotusten, ikääntyvän infrastruktuurin sekä kokeneiden työntekijöiden

8 eläköitymisen vuoksi vesihuollon järjestämistä on useassa kunnassa alettu tarkastella uudelleen. Ylikunnallinen tai alueellinen vesihuoltolaitosten yhteistyö ja sen kehittäminen on yleistynyt. Yhteistyö on muutamassa tapauksessa johtanut ylikunnallisten vesihuolto-organisaation perustamiseen. Vesihuoltolaitosten yhdistyessä yhteiseen organisaatioon kuntien omistusosuudet perustettavassa organisaatiossa täytyy määritellä. Vesihuoltolaitoksen arvonmääritystä voidaan käyttää niin vesihuoltolaitosten yhdistymisprosessien läpiviemisessä kuin talouden läpinäkyvyyden ja maksujen määrittelyn pohjana sekä omaisuuden hallinnan välineenä. Omaisuudenhallinta (asset management) on koettu vesihuoltolaitoksilla yhä tärkeämmäksi verkostojen saneerausvelan ollessa suuri. Omaisuudenhallinnan hyvä taso kuntien tiukkenevassa taloustilanteessa on avainasemassa vesihuollon toimivuuden varmistamiseksi. Omaisuuden arvonmääritys osana omaisuudenhallintaa edistää saneerausinvestointien toteutusta, kohdistamista ja oikea-aikaisuutta. Vesihuoltolaitosten arvonmäärityksille onkin ollut yhä enemmän tarvetta. Tehdyissä arvonmäärityksissä on käytetty useita erilaisia menetelmiä. Vesihuoltolaitosten käypä arvo voidaan määrittää muun muassa kirjanpitoarvolla, teknisen nykykäyttöarvon menetelmällä sekä tuottoarvomenetelmällä. Suurin haaste voi kuitenkin olla arvonmääritysmenetelmän ja sen reunaehtojen valinta. Vesihuoltolaitosten arvot täytyisi määrittää tasapuolisesti jokaiselle vesihuoltolaitokselle laitoksen koosta ja sijainnista riippumatta. Vesihuoltolaitosten arvonmääritykseen ei ole olemassa yhteneviä periaatteita ja arvonmääritykset tehdään talouden reunaehtojen mukaisesti. Arvonmääritysten yksiselitteisyyden haaste on tunnistettu muun muassa erilaisten laitosten liittyessä yhteen. Usein osapuolten poliittinen tahto ohjaa menetelmien käyttöä, sillä toimintojen yhdistämiset ovat poliittisia päätöksiä. Muilla infrarakentamisen sektoreilla arvonmäärityksiä on käytetty muun muassa omaisuudenhallinnan, viestinnän ja valvonnan tarpeisiin. Muun muassa sähköliiketoiminnassa on määritelty arvonmäärityksille yhteiset periaatteet maksujen valvontaa varten. Sähköverkko on sähköverkkotoiminnan harjoittajan suurin käyttöomaisuuden osa. Koska sähköverkon kirjanpitoarvo ei aiemmista verotussyistä johtuen kuvaa aina sähköverkon todellista arvoa, sähköverkon pääoma-arvona käytetään sen nykykäyttöarvoa. Energiamarkkinavirasto valvoo sähköyhtiöiden tuloutusten kohtuullisuutta pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) avulla. Jälleenhankinta-arvon yksikköhinnat määräytyvät tehtyjen selvitysten pohjalta. Yksikköhintoja käytetään kaikissa sähköverkkoyhtiöissä, ellei ole erikseen perusteltua syytä käyttää erikseen määrättäviä yksikköhintoja. 6 Jotta vesihuollon arvonmääritysprosessien ymmärrystä ja vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä voitaisiin lisätä sekä arvonmääritysten väärinkäytösten riskiä vähentää, tulisi vesihuoltolaitoksille olla yhdenmukaiset periaatteet niiden arvon määrittämiseksi. Tarve yhtenäisille työkaluille ja toimintamalleille vesihuolto-omaisuuden arvottamiseksi on tunnistettu useissa vesihuollon kehityshankkeissa. Vesihuoltolaitosten arvonmääritys on tärkeä omaisuudenhallinnan väline, jonka tulisi olla kaikkien vesihuoltolaitosten saatavilla, jotta saavutetaan omaisuudenhallinnan hyvä tila koko Suomen laajuisesti. Arvonmääritysperiaatteiden yhtenäistämisellä varaudutaan myös omistusjärjestelyjen aiheuttamiin muutoksiin sekä mahdollistetaan tulevaisuudessa tarpeen ilmetessä myös vesihuoltolaitosten talouden valvonta. 6

9 1.3 Työn toteutus Jälleenhankinta-arvon yksikköhintojen määrittämiseksi työhön osallistui 5 pilottilaitosta ja lisäksi 49 vesihuoltolaitokselle lähetettiin kyselylomake. Pelkkään kyselylomakkeeseen vastasi 13 vesihuoltolaitosta. Pilottilaitoksien valinnassa huomiota kiinnitettiin aikaisemmin tiedettyihin rakentamiskustannusten eroavaisuuksiin, vesihuoltolaitosten kokoon sekä maantieteelliseen sijaintiin. Pilottilaitoksiksi pyrittiin saamaan erilaisia laitoksia, jotta ne edustaisivat mahdollisimman kattavasti koko Suomen vesihuoltolaitoksia. Hankkeen pilottilaitokset valikoituivat lopulta osallistumishalukkuuden mukaan ja pilottilaitoksina toimivat Kemin Vesi Oy, Kurikka Vesihuolto Oy, Turun vesilaitos, Tuusulan kunnan vesihuoltolaitos ja Vaasan Vesi. Pilottilaitosten edustajien kanssa kehitettiin tutkimusmenetelmää ja kyselylomaketta kahdessa kokouksessa sekä tutkittiin tuloksia kahdessa kokouksessa. Pohjatietoina mallin luonnissa käytettiin muun muassa vesihuoltoinfran tuotetoimittajien hinnastoja sekä tietoja muista rakentamisen materiaalikustannuksista. Työn yhteydessä tehtiin tilasto- ja paikkatietoanalyysejä, joilla selvitettiin erilaisten olosuhdeaineistojen soveltuvuutta rakennuskustannusten kohdekohtaisen vaihtelun selittämiseksi. 7

10 2 ARVONMÄÄRITYKSEN TARVE Lainsäädännöllinen tausta Vesihuoltolaissa (119/2001) on säädetty muun muassa vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä, kiinteistön liittämisestä vesihuoltoverkostoon, vesihuollon hoitamisesta, maksuista, kustannuksista ja sopimuksista sekä vesihuollon hallinnosta ja mahdollisista toiminnan virheistä. Vesihuollon yleinen kehittäminen kunnassa on vesihuoltolain mukaan aina kunnan vastuulla. Kunta on velvoitettu laatimaan vesihuollon kehittämissuunnitelman, joka kattaa kunnan alueen. Lisäksi suunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Kuitenkin vesihuoltolaki velvoittaa kunnan ryhtymään toimenpiteisiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Toimenpiteillä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen perustamista, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamista tai muun tarpeellisen vesihuoltopalvelun saatavuuden turvaamista. Vesihuoltolain nojalla vesihuoltolaitosten taloutta ja perittäviä maksuja säädellään lähinnä lain neljännessä luvussa, jossa määritellään maksujen määräytymisperusteet. Perittävistä maksuista on säädetty laissa siten, että niiden tulee kattaa pitkällä aikavälillä vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Lisäksi maksuihin voi sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kohtuullisen tuoton laskentaperiaatteita ei kuitenkaan ole määritelty. Lisäksi vesihuollon maksuista on määrätty, että niiden tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Vesihuoltolaki on työn kirjoitushetkellä uudistumassa. Vesihuoltolain tarkistamista ja uudistusta on valmisteltu vuodesta 2008 lähtien, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän selvittämään tarvittavia säädösmuutoksia. Selvitystyön tuloksena valmistui työryhmän loppuraportti vuonna Vesihuoltolainsäädännössä todettiin kehittämistarpeita, ja luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön muuttamiseksi saatettiin lausuttavaksi Uuden vesihuoltolain on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2014 aikana. Muutosehdotukset vesihuoltolakiin koskevat muun muassa hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen ylläpitoa, riskienhallintaa, talouden ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä kilpailuneutraliteettia. Vesihuoltoalan ongelmaksi on tunnistettu se, etteivät maksut aina ole sillä tasolla, että vesihuoltolaitokset pystyisivät varautumaan tuleviin investointeihin. Toisaalta vesihuoltolaitoksilla on paljon vaihtelevia käytäntöjä ja osittain investointivarojen puute voi johtua myös tuloutusten suuruudesta suhteessa saataviin maksuihin ja tarvittavaan investointimäärään. Uudella vesihuoltolainsäädännöllä pyritään lisäämään vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä. Investointivajeeseen vaikuttaa kuitenkin lainsäädännöllisen sääntelyn lisäksi myös vesihuoltolaitoksen johtaminen, taloudenpito ja hallinto, joten tiukkaa maksujen valvontaa ei uuteen vesihuoltolakiin ole ehdotettu. Kuntien taloudellinen tilanne voi vaikuttaa vesihuollon investointeihin vesihuoltolaitoksen hallintomuodosta riippuen. Etenkin liikelaitosmuotoisten vesihuoltolaitosten investointeihin kuntien taloudellisella tilanteella on suuri vaikutus, sillä kunnat sääntelevät myös vesihuoltolaitosten lainanottoa tiukassa taloustilanteessa. Vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä on ehdotettu lakiesitysluonnoksessa parannettavaksi niin kirjanpitokäytäntöjen tarkennuksilla, toimintakertomusvaatimuksella kuin myös uuden tietojärjestelmän luomisella. Luonnos

11 lakiehdotuksesta korostaa vesihuoltolaitosten toimintaa liiketoimintana, jossa on tärkeää tuntea pääoman arvo, jotta omaisuutta pystytään hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti Käyttöomaisuuden hallinnan haasteet Omaisuuden hallinnan (asset management) merkitys on pääomavaltaisella vesihuoltoalalla erittäin suuri ja se kasvaa vesihuoltolaitosten verkostojen ikääntyessä. Suomessa vesihuollon käyttöomaisuuden kokonaisarvoksi on arvioitu vähintään 10 miljardia euroa, josta suurin osa on sitoutunut vesihuollon verkostoihin. Suomen vesihuoltolaitosten verkostoista suurin osa on rakennettu luvuilla. Verkostot tulevat siis pian vaatimaan mittavaa, johdonmukaista ja jatkuvaa saneeraamista. Vesihuoltolaitoskohtaiset erot saneeraustarpeen kasvussa ovat kuitenkin suuria. Joissakin kunnissa saneeraustarpeet ovat olleet kasvussa jo usean kymmenen vuoden ajan ja saneerauksia tehdään jo kerran saneeratuille putkille. Toisilla laitoksilla taas saneerauksia ei ole juuri tehty aiemmin. Vesihuoltoalan omaisuuden hallinnan kehittämistä, haasteita ja ratkaisuja on selvitetty useissa tutkimushankkeissa. Omaisuuden hallinnassa on keskeistä tietää verkostojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo sekä pitoaika, sillä verkostot muodostavat suurimman osan vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuudesta. Jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon avulla voidaan arvioida tarvittavien korvausinvestointien määrä ja pitoaikojen avulla voidaan ajoittaa investoinnit oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Rakennetun omaisuuden tila 2011 raportissa 8 on kuvattu vesihuolto-omaisuuden kuntoa ja nykytilaa sekä arvioitu tarvittavia toimenpiteitä. Asiantuntijoiden arvioista tehdyssä raportissa vesihuolto-omaisuuden tila on saanut arvosanan 7 asteikolla 4-10 ja kunnon kehitys on arvioitu negatiiviseksi. Suomen laajuisesti vesihuoltoverkostojen saneerausinvestoinnit tulisikin raportin mukaan 2- tai 3-kertaistaa, jotta vesihuollon toimintavarmuus säilyisi nykyisellä tasolla. Riittävällä omaisuuden hallinnalla investoinnit pystytään kohdistamaan oikein ja investointeihin on tarpeeksi varoja käytettävissä. Saneerausten oikealla kohdistamisella ja oikea-aikaisuudella voidaan päästä kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. Jos omaisuuden hallinta ei ole tehokasta eikä saneerauksia toteuteta oikea-aikaisesti, voi vesihuoltolaitokselle koitua yhä suurempia kustannuksia. Käyttöomaisuuden kunnon huonontuessa sen korjauskustannukset nousevat huomattavasti. 2.3 Vesihuoltolaitosten talous Suomen vesihuoltolaitokset ovat hyvin erikokoisia ja myös niiden taloudellinen tilanne ja edellytykset vaihtelevat. Monia laitoksia subventoidaan eli niiden toiminta ei ole kannattavaa nykyisin perittävillä maksuilla. Vesihuolto on pääomavaltainen ala, jossa suurin omaisuus on maan alla olevassa vesihuoltoverkostossa. Oikean maksutason määrittely on ongelmallista ilman verkostojen teknisten pitoaikojen, jälleenhankintaarvojen ja nykyarvojen määrittelyä. Maksujen tulisi kattaa käyttömenot sekä pitkällä aikavälillä tarvittavat investoinnit ja niihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltomaksujen määräytyminen ei kaikilla laitoksilla toteuta vesihuoltolain periaatetta investointeihin varautumisesta. Läpinäkyvämmän taloudenpidon saavuttamiseksi vesihuoltolaitosten tulisi tietää toiminnan kustannukset, omaisuutensa arvo sekä saneeraustarpeet. Nykyiset maksujen ja tuloutusten määräytymisperusteet eivät aina ole selviä ja läpinäkyviä eikä niitä useinkaan voida vertailla

12 vesihuoltolaitosten välillä. Yhtenäisillä periaatteilla määritetyt omaisuusarvot antaisivat vertailuun ja viestintään tarvittavat taloudelliset tunnusluvut, jotta maksujen kohtuullisuutta pystyttäisiin arvioimaan Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyt Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyjä tehdään eri tilanteissa. Näitä tilanteita ovat muun muassa: - Kunnan vesihuollon taseyksiköiden ja liikelaitosten yhtiöitys - Alueellisten ja seudullisten vesihuolto-organisaatioiden perustaminen - Monialayhtiöiden perustaminen - Kuntaliitokset Kunnan vesihuoltoyksiköitä on yhtiöitetty muun muassa selkeämmän hallinnon aikaansaamiseksi sekä kunnan toimintojen tehostamiseksi. Lisäksi vesihuoltolaitosten yhdistymiset suurempaan laitoskokoon ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Riittävän suurilla vesihuoltolaitoksilla on pieniä laitoksia paremmat edellytykset tuottaa hyviä vesihuoltopalveluita toimintavarmasti. Osittain vesihuolto-organisaatioiden yhdistymiseen vaikuttaa myös kehitys, joka on ohjannut kuntia yhdistämään toimintojaan isommiksi kunniksi sekä kuntien yhteisiksi organisaatioiksi. Vesihuoltolaitosten arvonmääritykset ovat lisääntyneet ylikunnallisten yhteistyöhankkeiden lisääntyessä. Yhtenä vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön kehittämisen ongelmana on kuitenkin nähty infrastruktuurin arvonmääritys. Usein yhteistyötä suunnittelevat vesihuoltolaitokset ovat keskenään erilaisia sekä koon että taloudellisen tilanteen osalta. Päätösvallan, omistusosuuksien ja tuloutusten oikeudenmukainen jako on haastavaa. Omaisuuden arvon ja siitä maksettavan hinnan määrittämiseksi on yleisesti käytetty niin nykykäyttöarvo- kuin tuottoarvomenetelmää. Arvostusperiaatteiden määrittely on useassa tapauksessa ollut vaikeaa ja se on hidastanut tai estänyt laitosten yhdistymistä. Yhtenäiset, yleisesti hyväksytyt omaisuuden arvostusperiaatteet helpottavat päätöksentekoa laitosten yhdistämisestä. Lisäksi periaatteet selkeyttävät yhdistymisprosesseja sekä niiden viestintää. Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyjä on tehty myös liittämällä vesihuoltolaitos monialayhtiöön, mikä on saanut kritiikkiä. Yhdistymisien tarkoitusperiä on arvosteltu. Monialayhtiön muodostamisessa, taksojen läpinäkyvyyden turvaamisessa, tarvittavien investointien tason suunnittelussa ja mahdollisissa tulevissa yritysjärjestelyissä tarvitaan selvät periaatteet omaisuuden arvostukselle. Toistaiseksi vesihuoltolaitoksia ei ole myyty yksityiselle sektorille lukuun ottamatta myyntejä kuntien omille energiayhtiöille. Jos tilanne muuttuu, on vesihuollon taloudellinen sääntely toteutettava myös Suomessa. Jos vesihuollon talouden regulaatio toteutettaisiin, perustuisi se muiden Suomessa toteutettujen mallien mukaan todennäköisesti arvonmäärityksiin.

13 3 ARVONMÄÄRITYSMENETELMÄT Taustaa 3.2 Kirjanpitoarvo Monen muun toimialan omaisuuden arvostuksessa käytetään käypänä arvona omaisuuden markkina-arvoa, mutta se ei ole mahdollista vesihuoltolaitoksille, sillä niillä ei ole tunnistettuja markkinoita. Muita yleisesti tunnettuja vaihtoehtoja omaisuuden käyvän arvon määritykseen ovat vesihuoltolaitoksen kirjanpitoarvo, tekninen nykykäyttöarvo, tuottoarvo, vertailu ulkomaisten pörssissä olevien vesihuoltolaitosten arvoon sekä näiden yhdistelmien käyttö. 9 Vesihuoltolaitosten kirjanpitoarvot saadaan suoraan laitoksen taseesta vastaavaa-puolen aineellisen omaisuuden arvona. Kirjanpitoarvo ei kuitenkaan huomioi vesihuoltoomaisuuden erityispiirteitä. Vesihuolto-omaisuudelle onkin kehitetty muita laskentamenetelmiä kuvaamaan paremmin omaisuuden käypää arvoa. Vesihuolto-omaisuuden arvostus voidaan tehdä vesihuoltolaitoksen talouden ja omaisuuden näkökulmista. Teknisen omaisuuden arvonmääritys tehdään usein nykykäyttöarvolaskennalla. Omaisuuden arvostukseen nykykäyttöarvon avulla tarvitaan riittävästi tietoja omaisuuden iästä, laadusta ja määrästä. Pääoman tekninen nykyarvo ei kuvaa vesihuoltolaitoksen liiketoiminta-arvoa tai kannattavuutta, joten tuottolähtöinen arvo otetaan usein huomioon teknisen nykykäyttöarvon lisäksi. Jos arvonmääritys tehdään tuottolähtöisestä näkökulmasta, toteutuneiden kirjanpidon tietojen lisäksi tarvitaan ennusteita talouden kehityksestä. Vesihuoltolaitoksilla käytetty tuottoarvon määritys hyödyntää kassavirtalaskelmaa, ennusteita sekä pääoman painotettua keskikustannusta (WACC) vesihuoltolaitoksen käyvän arvon määrittämiseksi. 10 Taloudellisen omaisuuden lisäksi vesihuoltolaitoksilla on aineetonta pääomaa, jonka arvoa on hyvin vaikea määrittää. Tällaisia aineettomia pääomia ovat muun muassa vesihuoltolaitoksen ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, työilmapiiri ja toimintatavat, yhteistyösopimukset eri tahojen kanssa sekä vesihuoltolaitoksen maine ja asiakastyytyväisyys. Vesihuoltolaitosten aineellisen pääoman kirjanpitoarvo saadaan suoraan vesihuoltolaitoksen taseesta. Kirjanpitoarvo on vesihuoltolaitoksen tekemien investointien hankinta-hinta, josta on tehty suunnitelman mukaiset poistot määrittämällä omaisuudelle poistoaika. Poistoaika voidaan määritellä eri tavoin eri laitoksilla. Verkosto-omaisuuden poistoaika taseesta ei yleensä vastaa vesihuoltoverkosto todellista pitoaikaa, sillä laskennallinen poistoaika on määritelty kirjanpitokäytäntöjä ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Verkoston teknistaloudellinen pitoaika voi olla kymmeniä vuosia pidempi kuin kirjanpidon poistoaika, jolloin toiminnassa olevilla verkosto-osilla ei ole taseessa arvoa jäljellä. Kirjanpitoarvoon ei myöskään sisälly avustuksilla tehtyjä investointeja eikä inflaation vaikutusta omaisuuden käypää arvoa määriteltäessä oteta huomioon. Mikäli vesihuoltolaitos ei ole merkittäviltä osiltaan aivan uusi sen kirjanpitoarvo on yleensä selvästi pienempi kuin vesihuoltolaitoksen verkosto- ja laitosomaisuuden käypä arvo. Lisäksi jotkin omaisuustiedot ovat saattaneet kadota kirjanpitokäytäntöjen seurauksena taseesta. Kirjanpitoarvot eivät usein myöskään ole vertailtavissa vesihuoltolaitosten välillä eroavien kirjanpitokäytäntöjen vuoksi. Kustannusten kirjaamiskäytännöissä on myös eroja vesihuoltolaitosten välillä. Esimerkiksi

14 yhdyskuntatekniikan yhteisrakentamisessa kadun ja vesihuollon kustannusten jako perustuu kuntakohtaisesti sovittuihin periaatteisiin, jotka vaihtelevat keskenään. Näistä eroista johtuen vesihuoltolaitosten vertailu kirjanpitoarvon perusteella on hankalaa eikä niiden tuottavuutta voida vertailla. Kirjanpitoarvon avulla määritettävä poistopohja ei aina ole tarpeeksi suuri tarvittavien saneerausinvestointien toteuttamiseen Nykykäyttöarvo Yleistä Nykykäyttöarvon määrityksessä omaisuus arvostetaan ottamalla huomioon yksikköhinnat ja pitoajat, jolloin kirjanpitokäytännöt eivät vaikuta omaisuuden arvoon. Jotta tekninen nykykäyttöarvo voidaan määrittää vesihuoltolaitoksen omaisuudelle, täytyy tietää jokaisen vesihuoltolaitoksen omaisuuslajin jälleenhankinta-arvo. Jälleenhankinta-arvo kuvaa vesihuolto-omaisuuden rakentamiskustannuksia nykyisellä kustannustasolla ja nykyisin käytössä olevilla menetelmillä. Vesihuoltolaitoksen omaisuuden jälleenhankinta-arvon laskemiseksi tulee omaisuudelle määrittää yksikköhinnat, joita voidaan indeksoida nykyhetkeen. Kuvassa 3.1 on esitetty kirjanpito-, jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon määräytyminen. Laskennallinen kuluminen Tehdystä investoinnista vähennetty Avustukset Poistot Kirjanpitoarvo Jälleenhankinta-arvo Omaisuuden rakentaminen nykytekniikalla ja nykyisellä hintatasolla Jälleenhankintaarvosta vähennetty käyttöiän mukaiset kulut Nykykäyttöarvo Kuva 3.1: Kirjanpito-, jälleenhankinta- ja teknisen nykykäyttöarvon määräytyminen. 8 Kirjanpitoarvon määrittyessä hankintojen mukaan, se on tavallisesti pienempi kuin nykykäyttöarvo. Joillakin laitoksilla nykykäyttöarvo on jo otettu kirjanpitoon, jolloin kirjanpito- ja nykykäyttöarvo ovat lähes samat nykykäyttöarvon laskentaoletuksista riippuen.

15 3.3.2 Laskentaperiaatteet Nykykäyttöarvon määritystä varten tarvitaan tiedot omaisuudesta ja laskentaperiaatteet tulee määritellä. Nykykäyttöarvon määrityksen vaiheet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Omaisuusluettelointi 2. Omaisuuden jälleenhankinta-arvon määritys 3. Teknistaloudellisen käyttöiän määrittely 4. Laskennallisten poistojen vähentäminen jälleenhankinta-arvoista Omaisuusluettelointi tarkoittaa vesihuoltolaitoksen kaiken omaisuuden luettelointia siten, että kaikkien komponenttien määrät ja iät on listattu. Nämä omaisuustiedot voidaan saada muun muassa käyttöomaisuuden kirjanpidosta tai laitoksen verkkotietojärjestelmistä. Jälleenhankinta-arvo voidaan määrittää joko yksikköhintojen tai indeksoinnin tai molempien avulla. Omaisuuserille määritellään yksikköhinnat joko toteutuneiden hankkeiden tai kokemuspohjaisten kustannustietojen avulla, minkä jälkeen voidaan tarvittaessa indeksoida hinnat vielä nykyiseksi jälleenhankinta-arvoksi. Yksikköhinta voidaan myös suoraan arvioida nykyisille rakentamiskustannuksille. Kaikille omaisuuserille ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista määritellä yksikköhintoja, vaan niiden jälleenhankinta-arvo voidaan arvioida rakennuskustannusindeksin avulla suoraan investointikustannuksesta. Jälleenhankinta-arvon määrittelyn jälkeen nykykäyttöarvo voidaan määritellä omaisuuserille kaavan 3.1. mukaan. = ä (3.1) Verkoston nykykäyttöarvo vähenee lineaarisesti hankintahetkestä kohti teknistaloudellisen pitoajan loppua. Jäännösarvo oletetaan yleensä vesihuoltoverkostoille olevan nolla, jolloin vesihuoltoverkostojen arvo teknistaloudellisen pitoajan loputtua on nolla Käytön reunaehdot ja riskit Nykykäyttöarvolaskennalla ei saada tietoa vesihuoltoputkien kunnosta eikä saneeraustarpeen arviointiin välttämättä kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Nykykäyttöarvolaskennassa täytyy oikeilla pitoajoilla ottaa huomioon vuosikymmenten erilaiset rakentamiskäytännöt sekä putken tekniseen käyttöikään vaikuttavat sisä- ja ulkopuoliset seikat, joita ei huomioida jälleenhankinta-arvon laskennassa. Nykykäyttöarvo ei kerro vesihuoltolaitoksen tuottavuudesta tai taloudenpidosta eikä niitä voida nykykäyttöarvon avulla määrittää. Nykykäyttöarvon avulla tehtävässä arvonmäärityksessä keskeinen seikka on teknistaloudellisten pitoaikojen määrittely, mutta siihen ei ole olemassa yhtenäisiä periaatteita. Olettamalla pitoajat korkeiksi voidaan yleensä kasvattaa laitoksen arvoa helposti ja samalla luoda laitokselle raskas tase. Tämä taas saattaa aiheuttaa vesimaksujen nostopaineita samalla kun tuloutuksia voidaan kasvattaa.

16 3.4 Tuottoarvo Tuottoarvolla tarkastellaan vesihuoltolaitoksen taloudellista menestystä ja arvioidaan laitoksen arvoa tuottavuuden näkökulmasta. Tuottoarvo on määriteltynä ajanjaksona tulevien nettotulojen arvo diskontattuna nykyhetkeen. Tuottoarvon laskenta voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1. Vapaan kassavirran ennuste 2. Ikuisuusarvon määritys 3. Kassavirtojen diskonttaus nykyhetkeen 4. Liiketoiminnan tietojen huomiointi Kassavirtaennusteet tarkastelluille vuosille voidaan määrittää taulukon 3.1 mukaisesti. 9 Taulukko 3.1: Kassavirran laskenta. Liiketulos + Poistot + Liittymismaksut - Välittömät verot +/- Rahoitustuottojen/-kulujen verovaikutus = Operatiivinen kassavirta +/- Nettokäyttöpääoman lisäys/vähennys - Investoinnit = Vapaa kassavirta Kassavirta muodostuu jokaiselle ennustevuodelle arvioimalla myynnin määrä sekä myyntihinnat, minkä jälkeen vähennetään saaduista tuotoista vastaavat arvioidut kulut ja verot. Liittymismaksuista tuloina kassavirtalaskentaan huomioidaan maksujen muutos vuoden aikana. Kun näin lasketusta arvosta vähennetään ylläpito- ja kasvuinvestointien maksut, jää jäljelle vuotuinen rahoitusyli- tai alijäämä diskonttausta varten. Kassavirtojen diskonttausta varten määritetään riskitasojen mukainen diskonttauskorko eli määritetään laitoksen tuottovaatimukset. Lopuksi otetaan huomioon muu laitoksen liiketoiminnan kannalta oleellinen tieto ja vähennetään korolliset velat, jolloin saadaan ennustejakson kassaylijäämien nykyarvo, jota voidaan käyttää laitoksen käypänä arvona. Tuottoarvon laskenta perustuu ennusteisiin vesihuoltolaitoksen liiketoiminnan kehityksestä tulevaisuudessa. Se kertoo liiketoiminnan kannattavuudesta sen tiedon valossa, mitä tällä hetkellä on käytössä. Vaikka vesihuoltotoiminta on suhteellisen helposti ennustettavaa liiketoimintaa, eivät liiketoimintariskit välttämättä näy riittävästi arvonmäärityksessä. Tämän vuoksi menetelmää käytetään usein yhdessä muiden arvonmääritysmenetelmien kanssa. 14

17 4 VERKOSTORAKENTAMISEN KUSTANNUKSET Taustaa Nimikkeistö ja kustannushallinta Vesihuollon rakentaminen luokitellaan InfraRYL-järjestelmässä infrastruktuurin rakentamisen eli infrarakentamisen yhdeksi osa-alueeksi. Vesihuolto jakautuu Infranimikkeistöjärjestelmän mukaisesti maa-, pohja- ja kalliorakenteisiin sekä vesihuollon järjestelmiin. 11 Jos vesihuoltolaitoksille koituu kustannuksia kadunrakentamisen tai kiveyksien ja kasvillisuusrakenteiden muodossa, ne on luokiteltu erikseen. Vesihuoltoverkoston rakentamisen kustannukset riippuvat muun muassa olosuhdetekijöistä, suhdannetilanteesta, aikatauluista ja valituista toteutuksen reunaehdoista. Olosuhdetekijöitä ovat niin maaperä, yhdyskuntarakenne kuin ympäristötekijät. Toteutuksen reunaehtoja asetetaan yleensä tarveselvityksen avulla ja ne tarkentuvat suunnittelun edetessä. Reunaehtoihin vaikuttaa muun muassa vesihuoltoverkostolta vaadittu toiminnallisuuden ja laadun taso. Reunaehtoihin voi tulla muutoksia suunnittelun yhteydessä ja ne vaikuttavat rakentamisen toteutuksen lopullisiin kustannuksiin. Kustannusten muodostuminen on kuvattu kuvassa 4.1. Kuva 4.1 Kustannusten määräytyminen ja kertyminen rakentamishankkeen eri vaiheissa 12. Kuvan 4.1 mukaisesti kustannukset määräytyvät ja toisaalta kertyvät hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheella on suuri vaikutus kustannusten määräytymiseen rakennushankkeessa, joten itse rakentamisvaihe vaikuttaa hyvin vähän muodostuviin kokonaiskustannuksiin. Tärkeimmät tekijät kustannusten määräytymisen osalta ovat täten hankkeen lähtökohdat ja toteutuksen taso Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannusten jaottelu Infrarakentamishanke voidaan ositella rakennus- ja hankeosiin, mikä helpottaa hankkeen vastuiden jakoa ja kustannushallintaa. Rakennus- ja hankeosille on määritelty yksikköhinnat ja yksikköhintoihin vaikuttavat tekijät otetaan huomioon lisähinnoilla. Hankeosittelu on suuremman mittakaavan osittelua, jossa otetaan huomioon vesihuoltoverkoston tapauksissa tyypillisimmät tilanteet. Kaivantometrille on määritelty tyypillinen hinta riippuen putkien määrästä ja koosta. Vesihuoltoverkoston

18 rakentamisen hankeosien hintaa on oletettu nostavan pehmeä maaperä, kalliolouhinta, tuenta sekä putkien katualueelle sijoittaminen. 11 Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset rakentamisvaiheen osittelussa voidaan jakaa vesihuollon maatöihin ja putkitöihin. Infra-alan yhteinen Infranimikkeistöjärjestelmä jakaa vesihuoltoverkoston rakentamisen rakennusosalaskelmissa seuraaviin osiin: 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, 2000 Päällys- ja pintarakenteet sekä 3000 Järjestelmät. Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset voidaan jakaa seuraavasti: - putkikustannukset - putkijohdon kaivo- ja laitekustannukset - putken asennus- ja liittämiskustannukset - maaperän kaivukustannukset - kaivannon täytön kustannukset - päällysrakenteiden vesihuollolle kohdistuvat kustannukset - työmaatehtävät - tilaajatehtävät. Kaikki kustannukset eivät ole joka hankkeessa merkittävässä roolissa ja esimerkiksi vesihuollon ja kadun yhteisrakentamisessa päällysrakenteen kustannuksia ei vesihuollolle tyypillisesti kohdistu. Olosuhteet vaikuttavat verkostorakentamisen kustannusten vaihteluun. Paris ja Hampson 13 ovat Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen perusteella jakaneet vesihuoltoverkoston rakentamiskustannuksiin vaikuttavat tekijät kolmeen luokkaan: paikalliset olosuhteet, markkinatilanne ja ulkoiset olosuhteet. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat heidän mukaansa merkittävimmin rakennuskustannuksien vaihteluun. Paikallisiksi olosuhteiksi he ovat listanneet seuraavat tekijät: - rakennusprojektin pituus - kaivantosyvyys ja maaperä - täytöt - viereiset ja risteävät toiminnot - huoltopisteiden sijainti - jalkakäytävän korjaustöiden tarve - tarve liikenteen ohjaukselle - kunnan toimintatavat - haitat työn aikana - vähemmistöomistajien osallistumisen tavoitteet Suomessa kuntien omistamien vesihuoltolaitosten rakentamishankkeissa ei ole vähemmistöomistajien asettamia tavoitteita, mutta muilla listatuilla kustannustekijöillä voi olla vaikutusta myös Suomen vesihuoltolaitosten rakentamishankkeisiin. Paikallisten olosuhteiden lisäksi markkinatilanteella ja ulkoisilla olosuhteilla voi olla hyvinkin suuri vaikutus rakentamiskustannusten vaihteluun. Markkinatilanteen vaikutus näkyy muun muassa materiaalikustannusten ja työn hinnan vaihteluina. Ulkoiset 16

19 olosuhteet eivät suoraan liity rakentamiseen, mutta niillä voi olla vaikutusta varsinkin markkinaoloihin ja sitä kautta hintaan. Ulkoiset olosuhteet sisältävät Yhdysvalloissa niin luonnonkatastrofeja, poliittisten toimien vaikutuksia kuin terroritekojakin. Vaikka Suomen omat ulkoiset olosuhteet eivät olisi merkittäviä, ulkomaiden olosuhdemuutoksilla on vaikutusta myös Suomessa. Muun muassa putkimateriaalin ja konetyön kallistuminen saattavat johtua öljyn maailmanmarkkinoiden hinnan noususta Vesihuollon maatyöt Yleistä Maaperän laatu Vesihuoltoverkoston rakentamisessa maatyöt ovat merkittävä osa kustannuksia. Maatöiden vaikutus kustannusten vaihteluun erilaisissa ilmasto-, maaperä- ja ympäristöolosuhteissa on suuri. Kaivukustannusten ero esimerkiksi erilaisten maalajien välillä voi olla jopa kolminkertainen. Jotta vesihuollon maatöiden kustannuksia ja niiden vaihteluja voidaan arvioida, tarvitsee maaperän ominaisuuksista tietää muun muassa kallion sijainti, maaperän laatu rakennettavuuden kannalta sekä pohjaveden pinnan taso. Maaperän laadun lisäksi vesihuollon maatöiden kustannuksia arvioitaessa täytyy ottaa huomioon alueen muut toiminnot ja rakentamisen sijoittuminen niihin nähden sekä ilmasto- ja vesiolosuhteet. 13 Maaperä voidaan luokitella erilaisiin ryhmiin luokituksen käyttötarkoituksen mukaan. Yleinen tapa on luokitella maalajit niiden rakennettavuusominaisuuksien perusteella. Luokituksen avulla pyritään arvioimaan vesihuoltoverkoston rakentamisessa tarvittavia työvaiheita ja niiden kustannuksia. Maaperän luokituksena voidaan käyttää rakennettavuus- tai kaivuvaikeusluokituksia. Luokitukset tehdään usein paikallisten maaperäominaisuuksien mukaan ja niitä hyödynnetään lähinnä kaavoituksessa vertailtaessa erilaisten alueiden rakentamisen kustannustasoja. 14 Rakennettavuusluokka voi määräytyä maalajin, maan vesipitoisuuden ja pinnanmuotojen mukaan. Yksi esimerkki tästä on Rakennusinsinöörien Liiton Vesihuolto II teoksessa 14 esitetty rakennettavuusluokitus, jossa maaperä on jaettu viiteen luokkaan sen ominaisuuksien mukaan. Yksi luokka on rakennuskelvottomille maille ja muut ovat erityyppisille alueille sopivia. Yhteen luokkaan voi sisältyä kaksi erityyppistä maastoa. Samaan luokkaan kuuluvat muun muassa kohteet, joissa koheesiomaalajien paksuus on suuri tai kohteet sijaitsevat jyrkissä kalliomäissä. Kullekin luokalle on määritelty suhteelliset kustannuskertoimet, jotka vaihtelevat välillä 1,00 2,50. Tämän luokituksen mukaan vaikean maaperän kaivun kustannus voi siis olla 2,5-kertainen verrattuna helpon maaperän kaivuun. Maaperäkertoimia on myös määritetty maalajeittain. Vantaan kaupungissa 15 on yleiskaavan arviointiselvityksessä määritelty rakennettavuusluokat yhdeksän maaperäluokan avulla. Kertoimet maaperän vaikutuksesta vesihuoltoverkostorakentamisen kustannuksiin vaihtelevat välillä 1,00 3,00. Tässä kertoimen 1 saavat tasaiset hiekka-, sora- ja moreenialueet, joissa kallio on syvemmällä kuin 2,5 m. Maaperäkerroin 3 on moreeni- ja avokalliomaaperälle, joka on erittäin jyrkkä ja jossa kallio on enintään 1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta.

20 Muita maaperän kustannusvaikutuksia voivat olla vaikutukset tarvittavien suunnitelmien laajuuteen sekä pohjatutkimusten määrään ja laatuun Ilmasto- ja vesiolosuhteet Ilmasto ja roudan paksuus vaikuttavat putkien asennussyvyyteen. Asennussyvyyden kasvaessa kaivettavan maan määrä tavallisesti lisääntyy, jolloin kustannukset nousevat. Kustannusten nousun voidaan olettaa olevan lineaarista määrän suhteen, sillä maankaivun yksikköhinta ei putkikaivantojen tapauksessa yleensä vaihtele merkittävästi. Kaivannon syvyys voi kuitenkin aiheuttaa kaivannon tuentatarpeen ympäristön asettamien reunaehtojen takia. Tällöin tuenta lisää kustannuksia merkittävästi. Putkien roudaton asennussyvyys on erilainen eri maalajeilla ja eri alueilla. Routa vaikuttaa putkien asennussyvyyteen, mutta sillä on vaikutusta myös kaivukustannuksiin tehtäessä putkikaivantoja routa-aikana. Ohut routakerros ei juuri vaikuta kaivamiseen, sillä kaivavat koneet pystyvät yleensä sen irrottamaan. Suurempi roudan paksuus vaatii jo erityisjärjestelyjä, jotka lisäävät kaivukustannuksia. Kuitenkin ohutkin routa voi lisätä työmaan kokonaiskustannuksia, sillä routaantunut maa irtoaa paloina eikä sitä voida käyttää täyttöihin, vaikka se muuten niihin soveltuisi. Vaikka yleensä routa hankaloittaa työmaan toteuttamista, sen avulla voidaan myös päästä kustannussäästöihin. Routa-aikana muuten huonosti kantava maapohja voi kestää niin työmaakuljetukset kuin -koneetkin. Tällöin saavutetaan säästöjä, kun vaihtoehtoisia kuljetus- ja tieratkaisuja ei tarvita. 16 Vesiolosuhteet voivat tapauskohtaisesti vaikuttaa myös rakentamisen kustannuksiin. Tällaisilla vesiolosuhteilla tarkoitetaan tässä pohjaveden, järven tai meren pinnankorkeutta sekä sateiden määrää ja voimakkuutta. Jos putkikaivannon alin korkeus on pohjaveden tai muun vesipinnan alapuolella, joudutaan yleensä vettä pumppaamaan, jotta tarvittavat työvaiheet saadaan tehtyä. Lisäksi veden pumppaus vaatii usein lisäsuunnittelua. Suunnittelulla pyritään varmistamaan, ettei pumppaus aiheuta kaivannon sortumavaaraa eikä ympäristölle aiheudu haittoja alentuneen vesipinnan vaikutuksesta. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa muutoksia totuttuihin rakentamisolosuhteisiin. Niiden kustannusvaikutuksista putkikaivantojen rakentamiseen ei kuitenkaan ole tietoa. Pitkät kuivat kaudet, rankkasateet tai lyhentynyt talvi voivat muuttaa rakentamisen järjestelyjä ja sitä kautta vaikuttaa kustannuksiin. Myös syvempi routa, voimakkaat tulvat sekä pohjaveden pinnan vaihtelut saattavat muuttaa rakentamisen reunaehtoja ja käytäntöjä Asutus ja rakentamisen tiiviys Yhdyskuntarakenteen tiiviys voi vaikuttaa rakentamiskustannuksiin. Tiiviisti rakennetulla alueilla liikenne ja muut asumisen häiriötekijät voivat lisätä verkostorakentamisen kustannuksia. 14 Tiiviisti rakennetulla alueella työskentely voi vaatia putkikaivannon tuentaa niissäkin pohjaolosuhteissa, missä sitä ei muuten tarvittaisi. Jos tila ei riitä tarvittavien luiskien rakentamiseen, kaivanto on tuettava. Tiiviillä alueella putkikaivannon rakentamisen maatöitä voi lisäksi hankaloittaa ja kustannuksia kasvattaa kaluston liikkumisalueiden rajallisuus sekä maamassojen siirtomatkan kasvaminen. Asutuksen ja rakentamisen tiiviyttä voidaan kuvata muun muassa aluetehokkuuksien, kaavatehokkuuksien tai väestötiheyksien avulla. Vesihuoltoverkostorakentamisen tiiviyttä taas voidaan kuvata muun muassa rakennettujen liittymien ja liittyneiden asukkaiden suhteellisella määrällä rakentamisen volyymiin nähden. Asutuksen ja

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

RAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys

RAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys RAPORTTI 101003896 29.9.2016 NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Nousiaisten kunnalta saadun toimeksiannon perusteella

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta 16X270006 TURUN SEUDUN VESIYHTIÖSELVITYS - Vesihuoltolaitosten tekniset nykykäyttöarvot ja tuottoarvot - Maksutarkastelu Ohjausryhmän kokous 4.5.2015

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 31.1.2013 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja/päätoteuttajan tehtävät

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Seuraavat KuntaGML-rajapinnat valmistelussa Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Infra-alan ympäristöpäivä 23.10.2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tausta ympäristö-

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot