Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio"

Transkriptio

1 Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki

2 Tiivistelmä...3 Svensk resumé Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus Taustaa...8 Palliatiivisen- ja saattohoidon tarve...8 Oikeus hyvään saattohoitoon...9 Palliatiivisen- ja saattohoidon resurssit Palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli Selvitys saattohoidon nykytilasta pääkaupunkiseudulla...12 Saattohoito erikoissairaanhoidossa...12 HYKS...12 Saattohoito perusterveydenhuollossa...13 Helsingin kaupunki...13 Vantaan kaupunki...13 Espoon kaupunki...13 Keravan kaupunki...14 Kirkkonummen kunta...14 Kauniainen...14 Terhokoti Ehdotus porrastetusta saattohoitoketjusta pääkaupunkiseudulla Toimenpiteet saattohoitoketjun järjestämiseksi pääkaupunkiseudulla...15 Toimenpide-ehdotukset, erikoissairaanhoito...16 Toimenpide-ehdotukset, perusterveydenhuolto...16 Yleistä Seuranta...16 Mitattavat tekijät ja mittarit Viitteet Kaavio...19 Saattohoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon HYKSalueella

3 Tiivistelmä Keväällä 2010 HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta asetti työryhmän selvittämään saattohoitoa HYKS-alueella. Tehtäväksi annettiin kuvata ja yhtenäistää saattohoitopotilaan hoitopolku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lisäksi tehtävänä oli laatia ohjeistus hyvän saattohoidon perusteista, luoda saattohoidon vastuuhenkilöverkosto, laatia suunnitelma henkilökunnan koulutuksesta ja ohjeistuksesta ja seurata ja valvoa saattohoidon toteutumista HYKS-alueella. Työryhmä totesi selvityksessään, että - pääkaupunkiseudun saattohoitopolku on jäsentymätön - resursseissa on suurta vaihtelua - osaamisen tasossa on suurta vaihtelua - yhteistyön eri terveydenhuollon yksiköiden välillä on puutteellinen. Työryhmä ehdottaa saattohoidon kolmiportaisen hoitomallin toteuttamista pääkaupunkiseudulle STM:n työryhmän Syövän hoidon kehittäminen vuosina raportin mukaan. - Ylintä osaamistasoa (vaativatasoinen hoito, opetus, koulutus, tutkimus) edustavat HYKS:n palliatiivinen yksikkö ja Terhokoti (taso C). - Alueellista erityisosaamista edustavat kotisairaalaverkosto ja TKvuodeosastoille perustettavat saattohoito-osastot/paikat, jotka vastaavat alueellisesta konsultaatiotuesta ja koulutuksesta, ns. alueelliset saattohoitoyksiköt (taso B). - Perustasoa edustavat kotihoito, erilaiset hoitolaitokset ja -kodit, sekä terveys- ja sosiaaliviraston pitkäaikaishoitolaitokset (taso A). Työryhmän ehdottamat toimenpiteet saattohoitoketjun järjestämiseksi Erikoissairaanhoito - HYKS:n Syöpätautien klinikan palliatiivinen yksikkö laajennetaan HYKS:n palliatiiviseksi yksiköksi, joka sisältää 8 vuodepaikkaa, konsultaatiopoliklinikan ja koulutusvirkoja. - Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin perustetaan palliatiivisen hoidon konsultaatiotiimit. - HYKS:n keskeisiin klinikoihin luodaan saattohoitoa koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänkuva. Perusterveydenhuolto - Saattohoidosta /palliatiivisesta hoidosta vastaava kotisairaalaverkosto 24/7, jolla omat tukisairaalaosastot/paikat. - Helsingissä ja Espoossa yhden TK-vuodeosaston muuttaminen saattohoito-osastoksi Vantaan Katriinan sairaalan mallin mukaan. - Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella TK-sairaalaosastoille nimettyjä ja asianmukaisesti varustettuja saattohoitopaikkoja. 3

4 4 Yleistä - Luodaan asiantuntijalääkäri ja -hoitajaverkosto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköihin. - Laaditaan laatukriteerit henkilökunnan koulutuksesta, määrästä ja saatavuudesta saattohoitoyksiköissä. - Tarkennetaan saattohoitopotilaiden päivystysohjausta.

5 Svensk resumé På våren 2010 tillsatte direktören för HUCS sjukvårdsområde Jorma Lauharanta en arbetsgrupp för att utreda terminalvården inom HUCS sjukvårdsområde. Arbetsgruppen fick som uppgift att beskriva och förenhetliga terminalvårdspatientens vårdkedja mellan den specialiserade sjukvården och primärvården. Därtill skulle arbetsgruppen sammanställa anvisningar för grunderna för god terminalvård, skapa ett nätverk för ansvarspersoner inom terminalvården, upprätta en plan för utbildning av och riktlinjer för terminalvårdspersonal och övervaka genomförandet av terminalvård inom HUCS område. Arbetsgruppen konstaterade i sin utredning att - terminalvårdskedjan inom huvudstadsområdet är ostrukturerad - resurserna varierar mycket - kompetensnivån varierar mycket - det förekommer brister i samarbetet mellan olika enheter inom hälsovården Arbetsgruppen föreslår att en trestegsmodell för terminalvård genomförs inom huvudstadsregionen i enlighet med rapporten om utveckling av cancervården under åren som utarbetats av en arbetsgrupp inom inrikesministeriet. - Den högsta kompetensnivån (krävande vård, undervisning, utbildning, forskning) representeras av HUCS palliativa enhet och Terhohemmet (nivå C) - Den regionala specialkompetensen representeras av nätverket av hemsjukhus och de terminalvårdsavdelningar/platser som inrättats på hälsocentralernas bäddavdelningar, vilka ansvarar för regionalt konsultationsstöd och utbildning, s.k. regionala terminalvårdsenheter (nivå B) - Grundnivån representeras av hemvården, olika vårdinrättningar och vårdhem samt av hälso- och socialverkets långvårdsanstalter (nivå A) Arbetsgruppens förslag till åtgärder för organisering av terminalvårdskedjan Specialiserad sjukvård - Palliativa enheten vid HUCS klinik för cancersjukdomar utvidgas till HUCS palliativa enhet innefattande 8 bäddplatser, en konsultationspoliklinik och utbildningstjänster - Vid Jorvs och Peijas sjukhus inrättas konsultationsteam för palliativ vård - Vid HUCS centrala kliniker inrättas en arbetsuppgift för sjukvårdare som samordnar terminalvården Primärvård - För terminalvården/palliativa vården ansvarar nätverket av hemsjukhus 24/7 som har egna stödsjukhusavdelningar/platser - I Helsingfors och Esbo omvandlas en hälsocentralsbäddavdelning till terminalvårdsavdelning med Katrine sjukhus i Vanda som modell 5

6 - Vid hälsocentralernas sjukhusavdelningar i Grankulla, Kervo och Kyrkslätt inrättas särskilda och ändamålsenligt utrustade terminalvårdsplatser Allmänt - Ett nätverk av sakkunniga läkare och vårdare skapas vid enheterna inom den specialiserade sjukvården och primärvården - Kvalitetskriterier för personalens utbildning, kvantitet och tillgänglighet upprättas vid terminalvårdsenheterna - Jouranvisningarna för terminalvårdspatienter preciseras 6

7 1. Johdanto Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtava etenevä sairaus ei enää ole parannettavissa eikä sen ennusteeseen voida merkittävästi vaikuttaa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Saattohoito ajoittuu ajallisesti oletetun kuoleman välittömään läheisyyteen, viimeisille elinviikoille. Palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla pyritään lievittämään sairauden aiheuttamaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä kärsimystä sekä vaalimaan potilaan ja läheisten elämänlaatua. STM:n saattohoitosuosituksessa Hyvä saattohoito Suomessa 2010 korostetaan kuolevan ihmisen ja potilaan ihmisarvoa, inhimillisyyttä ja itsemääräämisoikeutta (1). Hyvä saattohoito on kaikkien ihmisten oikeus, johon kuuluu muun muassa kuolevan ihmisen kivun ja kärsimyksen lievittäminen. Saattohoidon aloittaminen tulee perustua kirjalliseen hoitosuunnitelmaan, joka on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Saattohoito tulee järjestää potilaan toivomusten mukaan kotona tai laitoksissa. Hyvä saattohoito edellyttää henkilökunnalta osaamista ja työhyvinvoinnin ylläpitoa. Saattohoitopotilaan hoitopolkua tulee selkiinnyttää ja kehittää. Tämä edellyttää suunnittelua ja selkeää vastuun- ja työnjakoa. Sairaanhoitopiirit ja paikalliset terveyskeskukset ovat vastuussa saattohoidon järjestämisestä. Oikea-aikainen palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen on hoidollisesti ja taloudellisesti tärkeä ratkaisu. STM:n Hyvä saattohoito Suomessa raportissa arvioidaan, ettei suositusten mukaisen saattohoidon järjestäminen juurikaan lisää kunnallisia kustannuksia pidemmällä tähtäimellä (1). Suositukset on tarkoitettu sovellettaviksi kaikkien sosiaalija terveydenhuollon yksiköiden hoitokäytäntöihin ja siten koituvan jokaisen kuolevan ihmisen parhaaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa alueellisten saattohoitosuunnitelmien tilannetta ja saattohoitosuositusten käyttöönottoa. HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta asetti keväällä 2010 työryhmän selvittämään saattohoitoketjun toimivuutta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä HYKS-alueella. Tehtäväksi annettiin kuvata ja yhtenäistää saattohoitopotilaan hoitopolku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Työryhmä koostui HYKS-erikoissairaanhoidon, HYKS-alueen perusterveydenhuollon (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Kerava) sekä Terhokodin edustajista. Työryhmä kokoontui välisenä aikana seitsemän kertaa. Työryhmä selvitti saattohoidon tilaa HYKS-alueella ja laati selvityksen pohjalta suosituksen pääkaupunkiseudun saattohoitoketjusta ja vastuuhenkilöverkostosta. Työryhmän ehdotus pääkaupunkiseudun saattohoitoketjuksi perustuu STM-raportteihin Syövän hoidon kehittäminen vuosina ja Hyvä saattohoito Suomessa (1,2). Työryhmän jäsenet HYKS medisiininen tulosyksikkö, Tiina Saarto, Syöpätautien klinikan vs. ylilääkäripuheenjohtaja HYKS operatiivinen yksikkö, Tarja Heiskanen, Kipuklinikan erikoislääkäri Terhokoti, Juha Hänninen, ylilääkäri Helsingin kaupunki, Kaisa Halinen, apulaisylilääkäri Helsingin kaupunki, Marja Janhunen, kotihoidon ohjaaja 7

8 Espoon kaupunki, Aija Vanhanen, erikoislääkäri Vantaan kaupunki, Sirpa Sairanen, Katriinan sairaalan osastonlääkäri Vantaan kaupunki, Sirkku Vuorma, terveyskeskuslääkäri Keravan kaupunki, Raija Hietikko-Hämäläinen, vanhuspalvelujohtaja Kirkkonummi, Susanna Rapo-Pylkkö, terveyskeskuslääkäri Kauniainen, Heljä Lotvonen, koti- ja laitoshoidon vastuulääkäri Hoitoketjun rajaus Hoitoketju koskee HYKS-sairaanhoitoalueella saattohoidossa olevia aikuispotilaita. 2. Taustaa Palliatiivisen- ja saattohoidon tarve Vuonna 2009 Suomessa kuoli ihmistä, heistä verenkiertoelinten sairauksiin (aivoverisuonien sairaudet 4380), syöpään, 4489 dementiaan, 2600 ruuansulatuselinten sairauksiin, 2210 hengityselinten sairauksiin ja 2065 alkoholiperäisiin tauteihin. Kaksi kolmasosaa kuolemista tapahtuu yli 65 vuoden iässä. Dementia ja alkoholiperäiset taudit kuolinsyynä ovat selkeästi lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana, sen sijaan verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet. Syöpäkuolemissa on tapahtunut vain vähäistä muutosta syöpätautien yleistymisestä huolimatta (3). Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osalta suurimman potilasryhmän muodostavat syöpäpotilaat, mutta tarve on ilmeinen myös kroonisissa elinvaurioissa kuten sydämen vajaatoiminta, COPD, munuaisten ja maksan vajaatoiminta, sekä pienemmässä mittakaavassa AIDS, ja etenevissä neurologisissa sairauksissa kuten motoneuroonisairaus ALS ja MS-tauti. Dementiapotilaista vain pieni osa tarvitsee erikoistunutta saattohoitoa. Pitkälle edennyttä dementiaa sairastavan potilaan saattohoito tulisi pääsääntöisesti järjestää potilasta hoitavassa yksiköissä, joihin tulee viedä saattohoidon osaamista. Laadukkaan syövän hoidon oheen kuuluu hyvä palliatiivinen hoito, minkä merkitys korostuu levinneen syövän hoidossa. Syövän hoitojen kehityksen seurauksena levinnyttä syöpää sairastavat potilaat elävät vuosia entistä kauemmin, mutta valtaosa heistä on oireisia, ja toimintakyky sekä elämänlaatu ovat sairaudesta johtuen alentuneet. Viimeisinä elinkuukausina arviolta joka toinen syöpäpotilas tarvitsee palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta kotihoitoa, ja viimeisinä elinviikkoina joka kolmas saattohoitoon erikoistunutta vuodeosastohoitoa. Ei-syöpäpotilaiden saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tarpeesta ei ole tarkkoja arvioita. On kuitenkin ilmeistä, että muissa kroonisissa sairauksissa kuten etenevissä neurologisissa sairauksissa ja kroonisissa elinvaurioissa oireenmukaisen hoidon tehostamisen tarve sairauden edetessä ja saattohoidon tarve elämän viimeisinä viikkoina on selkeästi nykyistä suurempi. Esimerkiksi COPD:hen kuolee Suomessa vuosittain yli 1000 potilasta ja sydämen vajaatoimintaan yli

9 Yksistään Helsingissä kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä, joista syöpäkuolemia on viidennes. Vuonna 2010 Helsingin kaupunginsairaalan yksiköissä (akuuttiyksiköt, päivystys ja kuntoutus) kuoli noin 1800 potilasta, joista syöpäpotilaita oli 450. Kotisairaalat saattohoitavat 200 potilasta vuosittain. Vantaalla tehdyn selvityksen mukaan joka toinen syöpäpotilas saattohoidetaan terveyskeskussairaalassa tai saattohoitokodissa (Terhokoti), ei-syöpäpotilaista joka toinen terveyskeskussairaalassa tai vanhainkodissa. Joka kolmas vantaalainen kuolee erikoissairaanhoidossa. Kotisaattohoidon osuus on noin 10 % kaikista kuolemista (Sairanen Sirpa, julkaisematon aineisto). Terhokoti on pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen saattoyksikkö. Terhokoti saattohoitaa vuosittain noin 450 potilasta, 400 vuodeosastolla ja kotisaattohoidossa. Potilaat ovat pääasiallisesti helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia syöpäpotilaita. HYKS:n Syöpätautien klinikan palliatiivisessa ja psykososiaalisen tuen yksikössä on vuosittain noin 3000 konsultaatiokäyntiä. Vuodeosastopaikoista keskimäärin 6 8 on palliatiivisessa käytössä. Sen sijaan Syöpätautien klinikalla saattohoidetaan vuosittain vain noin 100 potilasta. Saattohoito tapahtuukin pääosin perusterveydenhuollossa ja saattohoitokodissa (Terhokodissa). Ei-syöpäpotilaista valtaosa hoidetaan perusterveydenhuollossa niin palliatiivisen kuin saattohoidonkin osalta. HYKS-alueella vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa todettiin syöpäpotilaiden oireenmukaisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan selviä puutteita (4). Ongelmia oli eritoten hoitoketjun toimivuudessa ja oirehoidon laadussa. Kolmannes potilaista ei tiennyt jatkohoitopaikkaansa siirtyessään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon oireenmukaiseen hoitoon tai saattohoitoon. Vain joka kolmas erikoissairaanhoidosta kotiutunut potilas ohjautui saattohoitoon erikoistuneeseen yksikköön (kotisairaala tai Terhokodin kotihoito) ja vuodepotilaista vain joka viides. Joka toinen koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa sairaudestaan, hoidoistaan ja hoitolinjasta. Myös oirehoidon ja saattohoidon laadussa oli merkittäviä puutteita. Erikoissairaanhoidossa ei ollut riittävästi huolehdittu oireita lievittävästä hoidosta, vaan potilaat siirtyivät monioireisina perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa oireiden lievityksessä ei tapahtunut juurikaan parannusta hoitojakson aikana. Joka kolmas potilas suunnitteli hakeutuvansa päivystykseen oireiden pahentuessa tai yleistilan laskiessa. Oikeus hyvään saattohoitoon Sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut suositukset terveydenhuollon yhteisestä arvoperustasta (ETENE 2001), saattohoidosta (2003) ja vanhusten hoidosta (2008) (5 7). Saattohoito on arvoperusteista toimintaa. Sen eettisenä arvona on hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. ETENE:n julkaisussa Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa (ETENE 2001) todetaan, että Suomessa on hyvät edellytykset saattohoidolle (8). Julkaisussa korostetaan, että potilaiden toiveita oman elämänsä viime hetkien hoidosta tulee huomioida yhä enemmän. Saattohoito-ohjeissa korostetaan saattohoitoneuvottelujen laatua, hoitotahdon toteutumista ja saattohoidon järjestelyjä. Eritoten kotisaattohoitoon tulee suunnata voimavaroja. Suomessa saattohoidon ohjauksen perustana voidaan pitää Lääkintöhallituksen sairaanhoitolaitokselle vuonna 1982 antamia terminaalihoidon ohjeita. Ohjeen yleisenä periaatteena oli, että potilas voi elää saattohoitovaiheen ilman vaikeita oireita 9

10 tai kipuja, haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Riittävät terveyspalvelut ovat Suomen perustuslain (731/1999) mukainen perusoikeus, ja saattohoitoa normittavat laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1998), sittemmin potilaslaki, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), kansanterveyslaki (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) normittavat saattohoitoa. Käytännön saattohoitoa ohjataan Käypä hoito -suosituksessa Kuolevan potilaan oireiden hoito (9) ja STM:n Hyvä saattohoito Suomessa -raportissa (1). Palliatiivisen- ja saattohoidon resurssit EU:n palliatiivisen hoidon suositusten pohjalta Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys (EAPC) on laatinut vähimmäiskriteerit palliatiivisen hoidon tarpeesta ja lääkäreiden sekä hoitohenkilökunnan koulutuksen sisällöstä. Kriteerien mukaan saattohoitovuodepaikkojen tarve on paikkaa miljoonaa asukasta kohden. Henkilökunnan vähimmäistarpeeksi on laskettu 1,2 hoitajaa ja 0,15 lääkäriä vuodepaikkaa kohden. Kriteereissä on määritelty myös muun henkilökunnan (sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, psykologi, pappi jne.) tarve. Henkilökunnan tulee olla erityiskoulutettu ja vuodepaikat saattohoitoon soveltuvia. Kotisaattohoitoon suositellaan yhtä asiantuntijaryhmää (home palliative care team) :tta asukasta kohden. Synergiaedun saamiseksi suositetaan toimintojen yhdistämistä isommilla ja tiheämmin asutuilla paikkakunnilla (palliative care unit, PCU). (10 12.) Jokaisella saattohoitoa antavalla yksiköllä tulee olla valmiudet toteuttaa saattohoitopotilaille tehty hoitosuunnitelma. Hyvän saattohoidon perusedellytyksenä on ensisijaisesti tunnistaa lähestyvä kuolema ja saattohoitomahdollisuudet. Valmiuksia saattohoidon toteuttamiseen tulee tukea koulutuksella. Koulutus tutkitusti lisää hoitosuunnitelmien (saattohoitosuunnitelmien lukumäärän kasvu 0,4 2,7) ja DNRpäätösten määrää (kasvu 61,9 85,1 %:iin), oireiden havainnointia (havaittujen oireiden keskimääräinen lukumäärän kasvu 1,7 4.4) ja parantaa oirehoitoa mitattuna vahvojen kipulääkkeiden käytöllä (kasvu 57,1 83,2 %:iin). (13.) Kaiken oirehoidon tulee perustua mahdollisuuksien mukaan näyttöön ja oireiden arvioimisen. Lievityksen seuraamisen tulee olla systemaattista ja se tulee dokumentoida sairauskertomukseen. Jokaisella saattohoitotyötä tekevällä tulee olla hyvät kommunikaatiotaidot ja kyky tukea eksistentiaalisissa asioissa. Hyvän oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon perusohjeistus on jo olemassa Käypä Hoito suosituksessa Kuolevan potilaan oireiden hoito ja Etenen julkaisemassa Saattohoito valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio (STM /Etene 2003), jotka antavat valmiudet perustason hoidolle (9, 14). Vaativan tasoinen hoito sen sijaan edellyttää erityisosaamista, johon tarvitaan lisäkoulutusta. Lääkäreillä on ollut vuodesta 2007 alkaen mahdollisuus suorittaa Lääkäriliiton palliatiivisen lääketieteen erityispätevyystutkinto. Tutkinnon on tähän mennessä suorittanut 68 lääkäriä ja parhaillaan koulutuksessa on 36 lääkäriä. Hoitohenkilökunnalle alkaa syksyllä 2011 Suomen palliatiivisen hoidon yhdistyksen ja sairaanhoitajaliiton järjestämä vuodenmittainen koulutusohjelma palliatiivisesta ja saattohoidosta. Jo aiemmin hoitohenkilökunnalla on ollut mahdollisuus suorittaa palliatiivisen ja saattohoidon kursseja ja opintoja. Saattohoitoketjuja suunniteltaessa tulee myös huomioida kustannukset. STM:n raportissa Hyvä saattohoito Suomessa arvioidaan, ettei suositusten mukaisen saattohoidon järjestäminen juurikaan lisää kunnallisia kustannuksia pidemmällä tähtäimellä (1). Kuolevat potilaat ryhmänä ei sinällään ole uusi, vaan potilaat hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Kysymys on paljolti toiminnan uudelleen järjestämisestä ja resurssien ohjaamisesta toiminnan kannalta järkevästi. Terveydenhuol- 10

11 lon kustannukset kasvavat ensisijaisesti väestön vanhenemisesta ja lisääntyvistä lääkekustannuksista johtuen. Elämän lopun terveydenhuolto muodostaa suuren kustannuserän. Suuri osa elämän lopun terveydenhuollon kustannuksista kuitenkin syntyy muusta kuin palliatiivisesta tai saattohoidosta. Merkittävin kustannuserä on sairaalahoito (15). Elämän lopun hoitokustannuksista sairaalakulut muodostavat noin 2/3 3/4. Saattohoito oikein toteutettuna on kustannustehokasta ja saattaa parhaimmillaan tuottaa terveydenhuollolle säästöjäkin ohjaamalla potilaat oikeaan hoitopaikkaan oikea-aikaisesti (16). Toinen kustannussäästö syntyy, kun käyttämättä jätetyt sairaalasijat, tutkimukset ja hoitoajat voidaan kohdentaa niistä paremmin hyötyville potilaille. Osana Suomen kansallista syöpäsuunnitelmaa olleessa muistiossa Potilaan polku esitetään, että saattohoitopotilaan hoidon koordinoinnista vastaisi erityinen koordinaatiohoitaja (17). Tutkimuksen mukaan palliatiivisen- ja saattohoitoon koordinoivan hoitajan toiminta syöpäpotilaiden hoidossa vähensi kustannuksia 41 % sijoittamalla potilaat oikein ja vähentämällä sairaalahoidon ja päivystyskäyntien tarvetta. Pelkkä säästöjen korostaminen ilman laadukkaasti toteutettua palliatiivista ja saattohoitoa voi kuitenkin johtaa näennäisiin ratkaisuihin. Toiminnan sisältö ja käytännön toteutus ovat ratkaisevia tekijöitä niin kustannuksen kannalta kuin inhimilliseltäkin näkökannalta. 3. Palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmisteli raportin syövän hoidon kehittämisestä Suomessa. Raportissa ehdotettiin mm. riittävän palliatiivisen koulutuksen järjestämistä lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Raportin mukaan perusterveydenhuollon tulisi huolehtia niistä potilaista, joiden hoito ei edellytä erityisosaamista sekä vahvistaa konsultaatiomahdollisuuksia. Tätä varten kotihoitoa tulisi lisätä ja perustaa perusterveydenhuoltoon erikoistuneita palliatiivisen ja saattohoidon yksiköitä päivä- ja kotisairaaloineen sekä tukiosastoineen turvaamaan ympärivuorokautinen apu, mahdollistamaan kotisaattohoito sekä takaamaan joustavat konsultaatiomahdollisuudet sekä alueellinen koulutus. Raportissa ehdotettiin myös yliopistosairaaloihin ja suurimpiin keskussairaaloihin perustettavan palliatiivisen lääketieteen yksiköt antamaan vaativaa erityistason hoitoa sekä edistämään hoidon kehittämistä ja opetusta. Suositettiin myös tehostettavan kolmannen sektorin saattohoitoyksiköiden toimintaa saattohoidon alueellisina erityisyksikköinä. Raportissa suositettiin luomaan sairaanhoitopiireittäin alueellisesti toimivat palliatiiviseen hoitoon siirtyvän potilaan hoitopolut edellyttäen saattaen vaihtamista. Raportin ehdotuksena on kolmiportaisen hoitojärjestelmän rakentaminen Norjan mallin mukaan (18). STM:n kolmiportainen malli: 1. Kaikki terveydenhuollon yksiköt vastaavat perustason saattohoidosta. (taso A) - Yksiköt: kaikki terveydenhuollon yksiköt - Henkilökunta: terveydenhuollon ammattihenkilöt - Koulutus: perustason koulutus 2. Alueelliset saattohoidon yksiköt toteuttavat saattohoitoa ja toimivat alueellisina konsultoivina yksiköinä. (taso B) - Yksiköt: kotisairaalat tukiosastoineen ja saattohoito-osastot/paikat 11

12 - Henkilökunta: moniammatillinen työryhmä (vähintään lääkäri ja sairaanhoitaja), saavutettavuus 24/7 - Koulutus: perustason koulutuksen jälkeistä palliatiivisen hoidon/lääketieteen koulutusta 3. Yliopisto- ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit tarjoavat vaativan tason hoitoa ja koulutusta, sekä yliopistosairaala lisäksi vastaa opetuksesta ja alan tutkimuksesta sekä hoidon kehittämisestä. (taso C) - Yksiköt: yliopisto/keskussairaaloiden palliatiiviiviset yksiköt ja saattokodit - Henkilökunta: moniammatillinen työryhmä (lääkäri, sairaanhoitaja ja erityistyöntekijöitä), erityiskoulutetun henkilöstön saavutettavuus 24/7 - Koulutus: palliatiivisen hoidon/lääketieteen pätevyys 4. Selvitys saattohoidon nykytilasta pääkaupunkiseudulla Työryhmä totesi selvityksessään pääkaupunkiseudun saattohoitopolun olevan jäsentymätön. Pääkaupunkiseudulla on yksittäisiä hyvin toimivia yksiköitä, mutta toimiva hoitoketjua puuttuu. Yhteistyö ja tiedonkulku eri terveydenhuollon yksiköiden välillä on puutteellista. Eri paikkakuntien ja hoitolaitosten välillä on suuria eroja saattohoidon resurssoinnissa ja osaamisen tasossa, mikä johtaa eriarvoisuuteen. Saattohoito erikoissairaanhoidossa HYKS HYKS:n medisiinisessä tulosyksikössä osana Syöpätautien klinikan toimintaa toimii palliatiivinen yksikkö ja psykososiaalisen tuen yksikkö konsultaatiopoliklinikkaperiaatteella. Palliatiivinen yksikkö vastaa HUS-alueen syöpäpotilaiden vaativan tasoisesta oireenmukaisesta hoidosta, alan opetuksesta (lääketieteen kandidaattiopetus, erikoistumiskoulutus), koulutuksesta ja tutkimuksesta. Yksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä Meilahden kipuklinikan, Syöpätautien klinikan fysioterapeuttien, seurakunnan edustajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Psykososiaalisen tuen yksikkö palvelee vain Syöpätautien klinikan potilaita. Palliatiivisessa ja psykososiaalisen tuen yksikössä on vuosittain noin 3000 avohoitokäyntiä. Palliatiivista sädehoitoa saa noin 1000 potilasta vuosittain. Palliatiivisella yksiköllä ei ole omia vuodeosastopaikkoja, vaan tarvittaessa se käytetään Syöpätautien klinikan vuodeosastopaikkoja. Keskimäärin 6 8 vuodepaikkaa on palliatiivisen hoidon potilaiden käytössä. Vuosittain syöpätautien klinikalla saattohoidetaan noin 100 potilasta. Syöpätautien klinikan lääkäreistä kuudella on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Palliatiivisen ja psykososiaalisen tuen yksiköissä henkilökunta on erityiskoulutettua. 12

13 Saattohoito perusterveydenhuollossa Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginsairaalan akuuttiyksiköissä (Laakson, Malmin ja Herttoniemen sairaalat) toimii 5 kotisairaalaa, jotka vastaavat kotisaattohoidosta. Kotisairaalat saattohoitavat vuosittain 200 potilasta. Akuuttiyksiköt toimivat kotisairaalan tukiosastoina. Helsingin kaupungilla ei ole saattohoitoon erikoistunutta vuodeosastoa. Kaupunginsairaalan akuuttiyksiköissä kuolee vuosittain noin 900 potilasta, joista vajaa puolet on syöpäpotilaita. Yhteensä 5 lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys ja kaksi on koulutuksessa. Suursuon sairaalassa on kaksi vuodeosastoa, joilla hoidetaan saattohoitopotilaita (hitaasti eteneviä sairauksia). Kotihoidossa ja sosiaalitoimen yksiköissä annetaan perustason palliatiivista- ja saattohoitoa. Kahdella kotihoidon lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Kotisairaalat vastaavat konsultaatiotuesta. Vantaan kaupunki Vantaan kotisairaala ei hoida saattohoitopotilaita. Vantaa ostaa kotisaattohoitopalvelut Terhokodista. Kotihoidon piirissä kotisaattohoito on pienimuotoista (noin 10 kotikuolemaa vuodessa). Katriinan sairaalassa saattohoito on keskitetty yhdelle 17-paikkaiselle vuodeosastolle, jossa saattohoidetaan vuosittain noin potilasta. Katriinan sairaalan saatto-osaston lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Espoon kaupunki Avohoidossa Espoon kotisairaala vastaa saattohoidosta. Kotisairaala saattohoitaa vuodessa potilasta, jotka pääasiallisesti sairastavat syöpää. Kotisairaala antaa konsultaatiotukea pitkäaikaishoidon yksiköille. Vuonna 2009 laitoshoidossa kuoli 136 ja hoiva-asumisessa 115 potilasta. Kotisairaalan lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Jorvin TK-osasto 1 toimii Espoon kotisairaalan tukiosastona. Espoon sairaalassa saattohoitoa toteutetaan kaikilla vuodeosastoilla (Jorvi 1, 2, 4 sekä Puolarmetsä 2 D, 2 E, 3 D ja 3 E). Espoon sairaalalla ei ole saattohoitoon erikoistunutta vuodeosastoa. Vuonna 2010 Espoon sairaalassa kuoli 356 potilasta, joista neljännes oli syöpäpotilaita. 13

14 Keravan kaupunki Keravalla on suunnitteilla käynnistää kotisairaalatoimintaa. Akuuttihoidon vuodeosastoilla saattohoidetaan vuosittain potilasta. Osastoilla on nimetyt saattohoidon vastuusairaanhoitaja. Kirkkonummen kunta Kotihoidossa hoidetaan noin 10 saattohoitopotilasta vuosittain. Vuodeosastot toimivat kotihoidon tukiosastoina. Kotihoidon lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Kirkkonummella ei ole kotisairaalatoimintaa. Vuodeosastolla 1 on saattohoitohuone ja osastolla 2 toteutetaan pidempiaikainen saattohoito (hitaasti etenevät sairaudet). Osastolla 1 saattohoidetaan keskimäärin 50 potilasta vuosi ja osastolla 2 kymmenen potilasta. Kauniainen Kotihoito vastaa kotisaattohoidosta. Tammikummun sairaala toimii tukiosastona. Tammikummun sairaalassa on erillinen saattohoitohuone. Terhokoti Saattohoitoon erikoistuneessa Terhokodissa on vuodeosasto, päiväsairaala ja kotisairaanhoito. Kotisairaanhoito saattohoitaa vuosittain potilasta. Päiväsairaalassa on 6 paikkaa, ja se toimii oirehoidon ja psykososiaalisen tuen yksikkönä. Terhokodissa on 18-paikkainen vuodeosasto, jossa saattohoidetaan vuosittain noin 400 potilasta. Valtaosa Terhokodin potilaista sairastaa syöpää. Terhokodin palveluita käyttävät Helsinki, Espoo, Vantaa ja satunnaisesti muut kunnat. Terhokoti järjestää myös valtakunnallista saattohoidon koulutusta. Terhokodin lääkäreillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ja henkilökunta on erityiskoulutettua. 5. Ehdotus porrastetusta saattohoitoketjusta pääkaupunkiseudulla Työryhmä ehdottaa saattohoidon kolmiportaisen hoitomallin toteuttamista pääkaupunkiseudulle STM:n työryhmän Syövän hoidon kehittäminen vuosina ehdotuksen mukaan. Porrastetussa hoitomallissa tarkoituksena on turvata katkeamaton hoitoketju saattaen vaihtaen ja huomioiden potilaan oikea-aikainen siirtyminen vaativuustasoa vastaavaan hoitopaikkaan. - Ylintä osaamistasoa (vaativa tasoinen hoito, opetus, koulutus, tutkimus) edustavat HYKS:n palliatiivinen yksikkö ja Terhokoti. (taso C.) 14

15 - Alueellista erityisosaamista edustavat omat saattohoitoyksiköt, jotka koostuvat kotisairaalasta, kotisairaalan tukiosastosta tai vuodepaikoista ja saattohoito-vuodeosastosta tai paikoista. Nämä yksiköt vastaavat oman alueensa konsultaatiotoiminnasta ja koulutuksesta. (taso B.) - Perustasoa edustavat kotihoito, erilaiset hoitolaitokset ja palvelutalot, sekä terveys-ja sosiaaliviraston pitkäaikaishoitoyksiköt. (taso A.) - Saattohoitopotilaan hoitopolkua koordinoivat ns. koordinoivat hoitajat, jotka toimivat eri klinikoissa (saattohoitopolkukaavio s.19). He toimivat kiinteässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palliatiivisten ja saattohoitoyksiköiden kanssa auttaen jatkohoitoon ohjauksessa yllä esitetyn kolmiportaisen mallin mukaan. Avohoito toteutetaan potilaan asuinsijalla. Asuinsija voi olla koti, mutta myös hoitolaitos tai hoitokoti, jossa potilas asuu. Perustason hoitoa toteuttaa kotihoito ja hoitolaitosten tai hoitokotien henkilökunta. Kotisairaala antaa tarvittavan konsultaatiotuen. Kotisairaala myös vastaa vaativamman tasoisesta palliatiivisesta ja saattohoidosta avohoidossa. Kotisairaalan tukena toimivat tukiosastot tai tukivuodepaikat, joihin kotisairaala voi siirtää avohoidossa olevan potilaan ohi päivystyspoliklinikan, mikäli potilas ei selviydy avohoidossa tai toivoo vuodeosastohoitoa. Perusterveydenhuollon saattohoitoyksiköt turvaavat avun ja konsultaatiotuen 24/7. Pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden saattohoito pyritään toteuttamaan omassa hoitolaitoksessa tai terveyskeskussairaalassa alueellisen saattohoitoyksikön konsultaatiotuella. Vaativamman tasoista saattohoitoa tarvitsevien potilaiden ja erikoissairaanhoidosta saattohoitoon siirtyvien, pääasiassa syöpäpotilaiden, vuodeosastohoito keskitetään terveyskeskussairaaloihin perustettaville saattohoito-osastoille tai saattohoitovuodepaikoille. Vaativissa saattohoitotilanteissa hoito toteutetaan Terhokodissa. HYKS:n palliatiivinen yksikkö toimii konsultoivana yksikkönä vaativissa tapauksissa ja tarjoaa lyhytaikaisia interventioita vuodeosastolla ongelmatilanteissa. Eri yksiköiden koordinoivat sairaanhoitajat toimivat hoitoketjun yhdyshenkilöinä. Koordinoivilla hoitajilla on tieto yksikkönsä saattohoitopotilaista. He toimivat kiinteässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palliatiivisten ja saattohoitoyksiköiden kanssa auttaen jatkohoitoon ohjauksessa yllä esitetyn kolmiportaisen mallin mukaan. (Saattohoitopolkukaavio s.19.) 6. Toimenpiteet saattohoitoketjun järjestämiseksi pääkaupunkiseudulla Saattohoitoketjun järjestäminen voidaan paljolti toteuttaa toimintoja uudelleen järjestelemällä ja keskittämällä sekä ottamalla mallia jo käytössä olevista toiminnoista eri paikkakunnilla. Saattohoitoketjun elementeistä suuri osa on jo olemassa, mutta ketjun katkeamattomuus paikkakuntakohtaisesti tulee varmistaa ja puuttuvat elementit rakentaa, jotta oikea-aikainen ja -tasoinen avun tarve voidaan turvata 24/7. 15

16 Toimenpide-ehdotukset, erikoissairaanhoito o Syöpätautien klinikan palliatiivinen yksikkö muutetaan HYKS:n palliatiiviseksi yksiköksi, jossa on konsultaatiopoliklinikka, konsultaatiotiimi ja vuodepaikkoja. Konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkuu Syöpätautien klinikan palliatiivisen yksikön tapaan, mutta poliklinikkatoiminta laajenee eimaligneihin tauteihin. Perustetaan palliatiivisen ja saattohoidon konsultaatiotiimi, joka jalkautuu Meilahden kampuksen klinikoihin ja päivystykseen. Perustetaan 8 palliatiivisen hoidon vuodepaikkaa lyhytaikaisia interventioita varten. Perustetaan koulutusvirka erikoislääkäri- ja erityispätevyyskoulutusta varten. o Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin perustetaan palliatiivisen hoidon konsultaatiotiimit (lääkäri ja sairaanhoitaja). o Kuhunkin HYKS:n klinikkaan luodaan saattohoitoa koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänkuva. Toimenpide-ehdotukset, perusterveydenhuolto Yleistä o Perustetaan saattohoitoyksiköt kaikkiin kuntiin. Kotisairaalaverkosto 24/7 ja tukiosastot/vuodepaikat kaikkiin kuntiin Helsingin ja Espoon mallin mukaan. Saattohoito-osastot Helsingin ja Espoon terveyskeskussairaaloihin Vantaan Katriinan sairaalan mallin mukaan. Saattohoitovuodepaikat Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen terveyskeskusvuodeosastoille. Koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänkuvat saattohoitoyksiköiden yhteyteen. - Luodaan asiantuntijalääkäri ja -hoitajaverkosto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköihin. - Laaditaan laatukriteerit henkilökunnan koulutuksesta, määrästä ja tavoitettavuudesta saattohoitoyksiköihin. - Tarkistetaan saattohoitopotilaiden päivystysohjaus. 7. Seuranta Työryhmä ehdottaa toteutuman seurantaa. Ensimmäinen arvio hoitoketjun toteutumisesta ja toiminnasta tehdä kahden vuoden kuluttua vuoden 2014 alussa. 16

17 Mitattavat tekijät ja mittarit - Kuolevista syöpäpotilaista arviolta 30 % saa nykyisin saattohoitoon erikoistuneen yksikön palveluja. Tavoitetaso tulee nousta 50 %:iin, ei-maligneissa taudeissa 25 %:iin. o Mittarit: erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon saattohoitoon siirtyneiden potilaiden jatkohoitopaikat tasojen mukaan kuolinpaikkatiedot diagnooseittain - Avohoidon saattohoitopalveluiden tavoitettavuus 24/7 o Mittarit: kotisairaalaverkoston toteutuminen kotisaattohoidot - Potilaiden ohjautuminen jatkohoitoon o Mittarit: koordinoivien hoitajien toimet/toimenkuvat klinikoittain - Saattohoitopotilaiden päivystyskäynnit o Mittarit: poikkileikkaustutkimus päivystyspotilaista - Erikoissairaanhoidon palliatiivisen hoidon saatavuus o Mittarit: palliatiivisen keskuksen ja konsultoivien tiimien toteuma ja toiminta 17

18 8. Viitteet 1. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. 2. Syövän hoidon kehittäminen vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6.Työryhmän raportti. 3. Tilastokeskus, 4. Tasmuth T., Saarto T., Kalso E. Onnistuuko syöpäpotilaan palliatiivisen hoito HUSin alueella? Lääkärilehti 17/2004: Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2001) Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE julkaisuja Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2003). Saattohoito. ETENE-julkaisuja Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2008). Vanhuus ja hoidon etiikka. ETENE-julkaisuja Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2001). Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa. ETENE-julkaisuja Käypä hoito -suositus (2008). Kuolevan potilaan oireiden hoito. www. kaypahoito.fi/suositus-hoi White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1. Recommendations from the European Association for Palliative Care. European J Palliative Care, 2009; 16(6): White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 2. Recommendations from the European Association for Palliative Care. European J Palliative Care, 2010; 17(1): Vuorinen E. ja Hänninen J. Saattohoito eurooppalaiselle tasolle myös Suomessa. Suomen Lääkärilehti 18/2010; vsk 65: Bailey FA., Burgio KL. et al. Improving processes of hospital care during the last hours of life. Arch Intern Med 2005; 165(15): Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2003). Saattohoito. ETENE-julkaisuja Penrod JD., Dellenbaugh C. ym. Hospital-based palliative care consultation: effects on hospital cost. J Palliat Med 2010; 13(8): Smith TJ. Cost and non-clinical outcomes of palliative care. Journal of pain and symptom management 2009; 32(1): Vertio H. Suomeen kansallinen syöpäsuunnitelma? ; 18. Nasjonelt handlingsprogram med retningslinjer for palliasjon i kreftomsorgen. Social- og helsedirektorat. Oslo

19 9. Kaavio Saattohoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon HYKS-alueella ESH Hoitava taho Oireenmukaisen- tai saattohoidon tarpeen tunnistaminen ja hoitolinjaus Lähete jatkohoitoon Lähete laitoshoitoon Lähete avohoitoon Koordinoiva hoitaja Rekisteröi kaikki potilaat Jatkohoidon tarpeen ja paikan ohjeistus (laitos/avohoito, vaativuustaso) Jatkohoitoyhteyden toimivuuden tarkistus Palliatiivinen yksikkö Polikliininen kons. tai lyhyt vuodeosastointerventio - siirtokuntoisuus: hoitolinjan tukeminen, somaattiset ja psyksos. oireet Kipuklinikka Psyksos.yks. Kipukonsultaatio Psyksos. tuki PTH Avohoito (C) vaativuustaso vaikeat somaattiset tai psyksos.oireisto - Terhokodin KSH, päiväsairaala (B) vaativuustaso keskivaikeat oireet tai nopeasti etenevä sairaus - Kotisairaala (A) vaativuustaso lieväoireinen/oireeton, hitaasti etenevä sairaus - Terveyskeskus, kotihoito Koordinoiva yksikkö PTH Laitoshoito 19 (C) vaativuustaso vaikea somaattiset tai psyksos.oireisto - Terhokodin vuodeosasto (B) vaativuustaso keskivaikeat oireet tai nopeasti etenevä sairaus - Saattohoito-osasto/ määritetty saattohoito paikka (A) vaativuustaso lieväoireinen/oireeton, hitaasti etenevä sairaus - Pitkäaikaishoitoyksikkö, - TK vuodeosasto, kaupungin sairaala Jonoyksikkö

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista

Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Laatija Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmä Versionumero 1.0 Päivämäärä 10.10.2013 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Saattohoidon nykytilasta. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito Nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoidon nykytilasta. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito Nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoidon nykytilasta Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito Nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Vuonna 2009 Suomessa kuoli 49 904 ihmistä - 20 361 verenkiertoelinten sairauksiin (aivoverisuonien sairaudet

Lisätiedot

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Mitä on palliatiivinen hoito? Palliatiivinen hoito on pitkälle edenneestä

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESKUS Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESUS Suomen suurin syöpäkeskus Syövän lääke- ja sädehoitokeskus kaikki kiinteät kasvaimet hematologiset maligniteetit rintarauhaskirurgia muu

Lisätiedot

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle?

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Riikka Huovinen Vs ylilääkäri, Syöpäjärjestöt Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri TYKS, Syöpäklinikka Sidonnaisuudet Työpaikat:

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.5.2015 MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA

SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA MUISTIO 1(8) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 1.3.2012 SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan Valtakunnallisen

Lisätiedot

SAATTOHOITO SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - SUUNNITElMAT ja TOTEUTUS ETENE-julkaisuja 36

SAATTOHOITO SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - SUUNNITElMAT ja TOTEUTUS ETENE-julkaisuja 36 SAAttOHOIto SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - Suunnitelmat ja toteutus ETENE-julkaisuja 36 ETENE-julkaisuja 36 SAATTOHOITO SUOMESSA VUOSINA 2001, 2009 JA 2012. SUUNNITELMAT JA TOTEUTUS ISSN-L 1458-6193

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua PALLIATIIVINEN &SAATTOHOITO 2014 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti Neljättä vuosittaista kertaa: Neuvoja laadukkaan saattohoidon tueksi saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua 2014 teemat Miten

Lisätiedot

Saattohoitosuunnitelma Pohjois-Karjalan maakunnassa

Saattohoitosuunnitelma Pohjois-Karjalan maakunnassa 1 PALETTI- Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013 31.3.2015 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta

Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta Joensuu 11.09.2014 Juho Lehto Vs. Ylilääkäri ja vs. palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Pshp/TAYS/TYO 1 10.9.2014 Emergency visits are associated

Lisätiedot

hyvä saattohoito suomessa

hyvä saattohoito suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010: 6 hyvä saattohoito suomessa Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset Helsinki 2010 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Kuoleman kohtaaminen ja saattohoito.

Kuoleman kohtaaminen ja saattohoito. Kuoleman kohtaaminen ja saattohoito. Käym` keskell` kuolemat`täällä vaikk`elos olevan luullaan. VVK 397 Niin kauvan kuin me eläm` tääll`, niin ajatelkaam`aina sen pääll`ett`kuolema noutaapi meit`. VVK

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014. 66 Asianro 1792/06.00.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014. 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta ssa sekä suunnitelmat saattohoidon

Lisätiedot

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen Terveydenhuollon päämäärät Sairauden ja vammautumisen ehkäisy ja terveyden ylläpito ja edistäminen Sairauksien

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA 2 (12) Sisällys 1 SAATTOHOITOSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito

Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Kotka 25.11.2013 Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotka PALLIATIIVINEN HOITO

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Potilaalla tulee olla oikeus hyvään ja oireita lievittävään palliatiiviseen ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta

Potilaalla tulee olla oikeus hyvään ja oireita lievittävään palliatiiviseen ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.3.2015 Potilaalla tulee olla oikeus hyvään

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Kuoleva kaipaa kuolemaa niin kuin väsynyt unta, ja tulee aika, jolloin on sekä väärin että hyödytöntä panna vastaan. Stewart Alsop

Kuoleva kaipaa kuolemaa niin kuin väsynyt unta, ja tulee aika, jolloin on sekä väärin että hyödytöntä panna vastaan. Stewart Alsop Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri HYKS, Syöpätautien klinikka tiina.tasmuth[a]hus.fi Paula Poukka LL, sisätautien erikoislääkäri Helsingin kaupunki, Laakson kotisairaala paula.poukka[a]hel.fi

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot