Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio"

Transkriptio

1 Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki

2 Tiivistelmä...3 Svensk resumé Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus Taustaa...8 Palliatiivisen- ja saattohoidon tarve...8 Oikeus hyvään saattohoitoon...9 Palliatiivisen- ja saattohoidon resurssit Palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli Selvitys saattohoidon nykytilasta pääkaupunkiseudulla...12 Saattohoito erikoissairaanhoidossa...12 HYKS...12 Saattohoito perusterveydenhuollossa...13 Helsingin kaupunki...13 Vantaan kaupunki...13 Espoon kaupunki...13 Keravan kaupunki...14 Kirkkonummen kunta...14 Kauniainen...14 Terhokoti Ehdotus porrastetusta saattohoitoketjusta pääkaupunkiseudulla Toimenpiteet saattohoitoketjun järjestämiseksi pääkaupunkiseudulla...15 Toimenpide-ehdotukset, erikoissairaanhoito...16 Toimenpide-ehdotukset, perusterveydenhuolto...16 Yleistä Seuranta...16 Mitattavat tekijät ja mittarit Viitteet Kaavio...19 Saattohoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon HYKSalueella

3 Tiivistelmä Keväällä 2010 HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta asetti työryhmän selvittämään saattohoitoa HYKS-alueella. Tehtäväksi annettiin kuvata ja yhtenäistää saattohoitopotilaan hoitopolku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lisäksi tehtävänä oli laatia ohjeistus hyvän saattohoidon perusteista, luoda saattohoidon vastuuhenkilöverkosto, laatia suunnitelma henkilökunnan koulutuksesta ja ohjeistuksesta ja seurata ja valvoa saattohoidon toteutumista HYKS-alueella. Työryhmä totesi selvityksessään, että - pääkaupunkiseudun saattohoitopolku on jäsentymätön - resursseissa on suurta vaihtelua - osaamisen tasossa on suurta vaihtelua - yhteistyön eri terveydenhuollon yksiköiden välillä on puutteellinen. Työryhmä ehdottaa saattohoidon kolmiportaisen hoitomallin toteuttamista pääkaupunkiseudulle STM:n työryhmän Syövän hoidon kehittäminen vuosina raportin mukaan. - Ylintä osaamistasoa (vaativatasoinen hoito, opetus, koulutus, tutkimus) edustavat HYKS:n palliatiivinen yksikkö ja Terhokoti (taso C). - Alueellista erityisosaamista edustavat kotisairaalaverkosto ja TKvuodeosastoille perustettavat saattohoito-osastot/paikat, jotka vastaavat alueellisesta konsultaatiotuesta ja koulutuksesta, ns. alueelliset saattohoitoyksiköt (taso B). - Perustasoa edustavat kotihoito, erilaiset hoitolaitokset ja -kodit, sekä terveys- ja sosiaaliviraston pitkäaikaishoitolaitokset (taso A). Työryhmän ehdottamat toimenpiteet saattohoitoketjun järjestämiseksi Erikoissairaanhoito - HYKS:n Syöpätautien klinikan palliatiivinen yksikkö laajennetaan HYKS:n palliatiiviseksi yksiköksi, joka sisältää 8 vuodepaikkaa, konsultaatiopoliklinikan ja koulutusvirkoja. - Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin perustetaan palliatiivisen hoidon konsultaatiotiimit. - HYKS:n keskeisiin klinikoihin luodaan saattohoitoa koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänkuva. Perusterveydenhuolto - Saattohoidosta /palliatiivisesta hoidosta vastaava kotisairaalaverkosto 24/7, jolla omat tukisairaalaosastot/paikat. - Helsingissä ja Espoossa yhden TK-vuodeosaston muuttaminen saattohoito-osastoksi Vantaan Katriinan sairaalan mallin mukaan. - Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella TK-sairaalaosastoille nimettyjä ja asianmukaisesti varustettuja saattohoitopaikkoja. 3

4 4 Yleistä - Luodaan asiantuntijalääkäri ja -hoitajaverkosto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköihin. - Laaditaan laatukriteerit henkilökunnan koulutuksesta, määrästä ja saatavuudesta saattohoitoyksiköissä. - Tarkennetaan saattohoitopotilaiden päivystysohjausta.

5 Svensk resumé På våren 2010 tillsatte direktören för HUCS sjukvårdsområde Jorma Lauharanta en arbetsgrupp för att utreda terminalvården inom HUCS sjukvårdsområde. Arbetsgruppen fick som uppgift att beskriva och förenhetliga terminalvårdspatientens vårdkedja mellan den specialiserade sjukvården och primärvården. Därtill skulle arbetsgruppen sammanställa anvisningar för grunderna för god terminalvård, skapa ett nätverk för ansvarspersoner inom terminalvården, upprätta en plan för utbildning av och riktlinjer för terminalvårdspersonal och övervaka genomförandet av terminalvård inom HUCS område. Arbetsgruppen konstaterade i sin utredning att - terminalvårdskedjan inom huvudstadsområdet är ostrukturerad - resurserna varierar mycket - kompetensnivån varierar mycket - det förekommer brister i samarbetet mellan olika enheter inom hälsovården Arbetsgruppen föreslår att en trestegsmodell för terminalvård genomförs inom huvudstadsregionen i enlighet med rapporten om utveckling av cancervården under åren som utarbetats av en arbetsgrupp inom inrikesministeriet. - Den högsta kompetensnivån (krävande vård, undervisning, utbildning, forskning) representeras av HUCS palliativa enhet och Terhohemmet (nivå C) - Den regionala specialkompetensen representeras av nätverket av hemsjukhus och de terminalvårdsavdelningar/platser som inrättats på hälsocentralernas bäddavdelningar, vilka ansvarar för regionalt konsultationsstöd och utbildning, s.k. regionala terminalvårdsenheter (nivå B) - Grundnivån representeras av hemvården, olika vårdinrättningar och vårdhem samt av hälso- och socialverkets långvårdsanstalter (nivå A) Arbetsgruppens förslag till åtgärder för organisering av terminalvårdskedjan Specialiserad sjukvård - Palliativa enheten vid HUCS klinik för cancersjukdomar utvidgas till HUCS palliativa enhet innefattande 8 bäddplatser, en konsultationspoliklinik och utbildningstjänster - Vid Jorvs och Peijas sjukhus inrättas konsultationsteam för palliativ vård - Vid HUCS centrala kliniker inrättas en arbetsuppgift för sjukvårdare som samordnar terminalvården Primärvård - För terminalvården/palliativa vården ansvarar nätverket av hemsjukhus 24/7 som har egna stödsjukhusavdelningar/platser - I Helsingfors och Esbo omvandlas en hälsocentralsbäddavdelning till terminalvårdsavdelning med Katrine sjukhus i Vanda som modell 5

6 - Vid hälsocentralernas sjukhusavdelningar i Grankulla, Kervo och Kyrkslätt inrättas särskilda och ändamålsenligt utrustade terminalvårdsplatser Allmänt - Ett nätverk av sakkunniga läkare och vårdare skapas vid enheterna inom den specialiserade sjukvården och primärvården - Kvalitetskriterier för personalens utbildning, kvantitet och tillgänglighet upprättas vid terminalvårdsenheterna - Jouranvisningarna för terminalvårdspatienter preciseras 6

7 1. Johdanto Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtava etenevä sairaus ei enää ole parannettavissa eikä sen ennusteeseen voida merkittävästi vaikuttaa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Saattohoito ajoittuu ajallisesti oletetun kuoleman välittömään läheisyyteen, viimeisille elinviikoille. Palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla pyritään lievittämään sairauden aiheuttamaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä kärsimystä sekä vaalimaan potilaan ja läheisten elämänlaatua. STM:n saattohoitosuosituksessa Hyvä saattohoito Suomessa 2010 korostetaan kuolevan ihmisen ja potilaan ihmisarvoa, inhimillisyyttä ja itsemääräämisoikeutta (1). Hyvä saattohoito on kaikkien ihmisten oikeus, johon kuuluu muun muassa kuolevan ihmisen kivun ja kärsimyksen lievittäminen. Saattohoidon aloittaminen tulee perustua kirjalliseen hoitosuunnitelmaan, joka on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Saattohoito tulee järjestää potilaan toivomusten mukaan kotona tai laitoksissa. Hyvä saattohoito edellyttää henkilökunnalta osaamista ja työhyvinvoinnin ylläpitoa. Saattohoitopotilaan hoitopolkua tulee selkiinnyttää ja kehittää. Tämä edellyttää suunnittelua ja selkeää vastuun- ja työnjakoa. Sairaanhoitopiirit ja paikalliset terveyskeskukset ovat vastuussa saattohoidon järjestämisestä. Oikea-aikainen palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen on hoidollisesti ja taloudellisesti tärkeä ratkaisu. STM:n Hyvä saattohoito Suomessa raportissa arvioidaan, ettei suositusten mukaisen saattohoidon järjestäminen juurikaan lisää kunnallisia kustannuksia pidemmällä tähtäimellä (1). Suositukset on tarkoitettu sovellettaviksi kaikkien sosiaalija terveydenhuollon yksiköiden hoitokäytäntöihin ja siten koituvan jokaisen kuolevan ihmisen parhaaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa alueellisten saattohoitosuunnitelmien tilannetta ja saattohoitosuositusten käyttöönottoa. HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta asetti keväällä 2010 työryhmän selvittämään saattohoitoketjun toimivuutta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä HYKS-alueella. Tehtäväksi annettiin kuvata ja yhtenäistää saattohoitopotilaan hoitopolku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Työryhmä koostui HYKS-erikoissairaanhoidon, HYKS-alueen perusterveydenhuollon (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Kerava) sekä Terhokodin edustajista. Työryhmä kokoontui välisenä aikana seitsemän kertaa. Työryhmä selvitti saattohoidon tilaa HYKS-alueella ja laati selvityksen pohjalta suosituksen pääkaupunkiseudun saattohoitoketjusta ja vastuuhenkilöverkostosta. Työryhmän ehdotus pääkaupunkiseudun saattohoitoketjuksi perustuu STM-raportteihin Syövän hoidon kehittäminen vuosina ja Hyvä saattohoito Suomessa (1,2). Työryhmän jäsenet HYKS medisiininen tulosyksikkö, Tiina Saarto, Syöpätautien klinikan vs. ylilääkäripuheenjohtaja HYKS operatiivinen yksikkö, Tarja Heiskanen, Kipuklinikan erikoislääkäri Terhokoti, Juha Hänninen, ylilääkäri Helsingin kaupunki, Kaisa Halinen, apulaisylilääkäri Helsingin kaupunki, Marja Janhunen, kotihoidon ohjaaja 7

8 Espoon kaupunki, Aija Vanhanen, erikoislääkäri Vantaan kaupunki, Sirpa Sairanen, Katriinan sairaalan osastonlääkäri Vantaan kaupunki, Sirkku Vuorma, terveyskeskuslääkäri Keravan kaupunki, Raija Hietikko-Hämäläinen, vanhuspalvelujohtaja Kirkkonummi, Susanna Rapo-Pylkkö, terveyskeskuslääkäri Kauniainen, Heljä Lotvonen, koti- ja laitoshoidon vastuulääkäri Hoitoketjun rajaus Hoitoketju koskee HYKS-sairaanhoitoalueella saattohoidossa olevia aikuispotilaita. 2. Taustaa Palliatiivisen- ja saattohoidon tarve Vuonna 2009 Suomessa kuoli ihmistä, heistä verenkiertoelinten sairauksiin (aivoverisuonien sairaudet 4380), syöpään, 4489 dementiaan, 2600 ruuansulatuselinten sairauksiin, 2210 hengityselinten sairauksiin ja 2065 alkoholiperäisiin tauteihin. Kaksi kolmasosaa kuolemista tapahtuu yli 65 vuoden iässä. Dementia ja alkoholiperäiset taudit kuolinsyynä ovat selkeästi lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana, sen sijaan verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet. Syöpäkuolemissa on tapahtunut vain vähäistä muutosta syöpätautien yleistymisestä huolimatta (3). Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osalta suurimman potilasryhmän muodostavat syöpäpotilaat, mutta tarve on ilmeinen myös kroonisissa elinvaurioissa kuten sydämen vajaatoiminta, COPD, munuaisten ja maksan vajaatoiminta, sekä pienemmässä mittakaavassa AIDS, ja etenevissä neurologisissa sairauksissa kuten motoneuroonisairaus ALS ja MS-tauti. Dementiapotilaista vain pieni osa tarvitsee erikoistunutta saattohoitoa. Pitkälle edennyttä dementiaa sairastavan potilaan saattohoito tulisi pääsääntöisesti järjestää potilasta hoitavassa yksiköissä, joihin tulee viedä saattohoidon osaamista. Laadukkaan syövän hoidon oheen kuuluu hyvä palliatiivinen hoito, minkä merkitys korostuu levinneen syövän hoidossa. Syövän hoitojen kehityksen seurauksena levinnyttä syöpää sairastavat potilaat elävät vuosia entistä kauemmin, mutta valtaosa heistä on oireisia, ja toimintakyky sekä elämänlaatu ovat sairaudesta johtuen alentuneet. Viimeisinä elinkuukausina arviolta joka toinen syöpäpotilas tarvitsee palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta kotihoitoa, ja viimeisinä elinviikkoina joka kolmas saattohoitoon erikoistunutta vuodeosastohoitoa. Ei-syöpäpotilaiden saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tarpeesta ei ole tarkkoja arvioita. On kuitenkin ilmeistä, että muissa kroonisissa sairauksissa kuten etenevissä neurologisissa sairauksissa ja kroonisissa elinvaurioissa oireenmukaisen hoidon tehostamisen tarve sairauden edetessä ja saattohoidon tarve elämän viimeisinä viikkoina on selkeästi nykyistä suurempi. Esimerkiksi COPD:hen kuolee Suomessa vuosittain yli 1000 potilasta ja sydämen vajaatoimintaan yli

9 Yksistään Helsingissä kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä, joista syöpäkuolemia on viidennes. Vuonna 2010 Helsingin kaupunginsairaalan yksiköissä (akuuttiyksiköt, päivystys ja kuntoutus) kuoli noin 1800 potilasta, joista syöpäpotilaita oli 450. Kotisairaalat saattohoitavat 200 potilasta vuosittain. Vantaalla tehdyn selvityksen mukaan joka toinen syöpäpotilas saattohoidetaan terveyskeskussairaalassa tai saattohoitokodissa (Terhokoti), ei-syöpäpotilaista joka toinen terveyskeskussairaalassa tai vanhainkodissa. Joka kolmas vantaalainen kuolee erikoissairaanhoidossa. Kotisaattohoidon osuus on noin 10 % kaikista kuolemista (Sairanen Sirpa, julkaisematon aineisto). Terhokoti on pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen saattoyksikkö. Terhokoti saattohoitaa vuosittain noin 450 potilasta, 400 vuodeosastolla ja kotisaattohoidossa. Potilaat ovat pääasiallisesti helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia syöpäpotilaita. HYKS:n Syöpätautien klinikan palliatiivisessa ja psykososiaalisen tuen yksikössä on vuosittain noin 3000 konsultaatiokäyntiä. Vuodeosastopaikoista keskimäärin 6 8 on palliatiivisessa käytössä. Sen sijaan Syöpätautien klinikalla saattohoidetaan vuosittain vain noin 100 potilasta. Saattohoito tapahtuukin pääosin perusterveydenhuollossa ja saattohoitokodissa (Terhokodissa). Ei-syöpäpotilaista valtaosa hoidetaan perusterveydenhuollossa niin palliatiivisen kuin saattohoidonkin osalta. HYKS-alueella vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa todettiin syöpäpotilaiden oireenmukaisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan selviä puutteita (4). Ongelmia oli eritoten hoitoketjun toimivuudessa ja oirehoidon laadussa. Kolmannes potilaista ei tiennyt jatkohoitopaikkaansa siirtyessään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon oireenmukaiseen hoitoon tai saattohoitoon. Vain joka kolmas erikoissairaanhoidosta kotiutunut potilas ohjautui saattohoitoon erikoistuneeseen yksikköön (kotisairaala tai Terhokodin kotihoito) ja vuodepotilaista vain joka viides. Joka toinen koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa sairaudestaan, hoidoistaan ja hoitolinjasta. Myös oirehoidon ja saattohoidon laadussa oli merkittäviä puutteita. Erikoissairaanhoidossa ei ollut riittävästi huolehdittu oireita lievittävästä hoidosta, vaan potilaat siirtyivät monioireisina perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa oireiden lievityksessä ei tapahtunut juurikaan parannusta hoitojakson aikana. Joka kolmas potilas suunnitteli hakeutuvansa päivystykseen oireiden pahentuessa tai yleistilan laskiessa. Oikeus hyvään saattohoitoon Sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut suositukset terveydenhuollon yhteisestä arvoperustasta (ETENE 2001), saattohoidosta (2003) ja vanhusten hoidosta (2008) (5 7). Saattohoito on arvoperusteista toimintaa. Sen eettisenä arvona on hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. ETENE:n julkaisussa Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa (ETENE 2001) todetaan, että Suomessa on hyvät edellytykset saattohoidolle (8). Julkaisussa korostetaan, että potilaiden toiveita oman elämänsä viime hetkien hoidosta tulee huomioida yhä enemmän. Saattohoito-ohjeissa korostetaan saattohoitoneuvottelujen laatua, hoitotahdon toteutumista ja saattohoidon järjestelyjä. Eritoten kotisaattohoitoon tulee suunnata voimavaroja. Suomessa saattohoidon ohjauksen perustana voidaan pitää Lääkintöhallituksen sairaanhoitolaitokselle vuonna 1982 antamia terminaalihoidon ohjeita. Ohjeen yleisenä periaatteena oli, että potilas voi elää saattohoitovaiheen ilman vaikeita oireita 9

10 tai kipuja, haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Riittävät terveyspalvelut ovat Suomen perustuslain (731/1999) mukainen perusoikeus, ja saattohoitoa normittavat laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1998), sittemmin potilaslaki, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), kansanterveyslaki (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) normittavat saattohoitoa. Käytännön saattohoitoa ohjataan Käypä hoito -suosituksessa Kuolevan potilaan oireiden hoito (9) ja STM:n Hyvä saattohoito Suomessa -raportissa (1). Palliatiivisen- ja saattohoidon resurssit EU:n palliatiivisen hoidon suositusten pohjalta Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys (EAPC) on laatinut vähimmäiskriteerit palliatiivisen hoidon tarpeesta ja lääkäreiden sekä hoitohenkilökunnan koulutuksen sisällöstä. Kriteerien mukaan saattohoitovuodepaikkojen tarve on paikkaa miljoonaa asukasta kohden. Henkilökunnan vähimmäistarpeeksi on laskettu 1,2 hoitajaa ja 0,15 lääkäriä vuodepaikkaa kohden. Kriteereissä on määritelty myös muun henkilökunnan (sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, psykologi, pappi jne.) tarve. Henkilökunnan tulee olla erityiskoulutettu ja vuodepaikat saattohoitoon soveltuvia. Kotisaattohoitoon suositellaan yhtä asiantuntijaryhmää (home palliative care team) :tta asukasta kohden. Synergiaedun saamiseksi suositetaan toimintojen yhdistämistä isommilla ja tiheämmin asutuilla paikkakunnilla (palliative care unit, PCU). (10 12.) Jokaisella saattohoitoa antavalla yksiköllä tulee olla valmiudet toteuttaa saattohoitopotilaille tehty hoitosuunnitelma. Hyvän saattohoidon perusedellytyksenä on ensisijaisesti tunnistaa lähestyvä kuolema ja saattohoitomahdollisuudet. Valmiuksia saattohoidon toteuttamiseen tulee tukea koulutuksella. Koulutus tutkitusti lisää hoitosuunnitelmien (saattohoitosuunnitelmien lukumäärän kasvu 0,4 2,7) ja DNRpäätösten määrää (kasvu 61,9 85,1 %:iin), oireiden havainnointia (havaittujen oireiden keskimääräinen lukumäärän kasvu 1,7 4.4) ja parantaa oirehoitoa mitattuna vahvojen kipulääkkeiden käytöllä (kasvu 57,1 83,2 %:iin). (13.) Kaiken oirehoidon tulee perustua mahdollisuuksien mukaan näyttöön ja oireiden arvioimisen. Lievityksen seuraamisen tulee olla systemaattista ja se tulee dokumentoida sairauskertomukseen. Jokaisella saattohoitotyötä tekevällä tulee olla hyvät kommunikaatiotaidot ja kyky tukea eksistentiaalisissa asioissa. Hyvän oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon perusohjeistus on jo olemassa Käypä Hoito suosituksessa Kuolevan potilaan oireiden hoito ja Etenen julkaisemassa Saattohoito valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio (STM /Etene 2003), jotka antavat valmiudet perustason hoidolle (9, 14). Vaativan tasoinen hoito sen sijaan edellyttää erityisosaamista, johon tarvitaan lisäkoulutusta. Lääkäreillä on ollut vuodesta 2007 alkaen mahdollisuus suorittaa Lääkäriliiton palliatiivisen lääketieteen erityispätevyystutkinto. Tutkinnon on tähän mennessä suorittanut 68 lääkäriä ja parhaillaan koulutuksessa on 36 lääkäriä. Hoitohenkilökunnalle alkaa syksyllä 2011 Suomen palliatiivisen hoidon yhdistyksen ja sairaanhoitajaliiton järjestämä vuodenmittainen koulutusohjelma palliatiivisesta ja saattohoidosta. Jo aiemmin hoitohenkilökunnalla on ollut mahdollisuus suorittaa palliatiivisen ja saattohoidon kursseja ja opintoja. Saattohoitoketjuja suunniteltaessa tulee myös huomioida kustannukset. STM:n raportissa Hyvä saattohoito Suomessa arvioidaan, ettei suositusten mukaisen saattohoidon järjestäminen juurikaan lisää kunnallisia kustannuksia pidemmällä tähtäimellä (1). Kuolevat potilaat ryhmänä ei sinällään ole uusi, vaan potilaat hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Kysymys on paljolti toiminnan uudelleen järjestämisestä ja resurssien ohjaamisesta toiminnan kannalta järkevästi. Terveydenhuol- 10

11 lon kustannukset kasvavat ensisijaisesti väestön vanhenemisesta ja lisääntyvistä lääkekustannuksista johtuen. Elämän lopun terveydenhuolto muodostaa suuren kustannuserän. Suuri osa elämän lopun terveydenhuollon kustannuksista kuitenkin syntyy muusta kuin palliatiivisesta tai saattohoidosta. Merkittävin kustannuserä on sairaalahoito (15). Elämän lopun hoitokustannuksista sairaalakulut muodostavat noin 2/3 3/4. Saattohoito oikein toteutettuna on kustannustehokasta ja saattaa parhaimmillaan tuottaa terveydenhuollolle säästöjäkin ohjaamalla potilaat oikeaan hoitopaikkaan oikea-aikaisesti (16). Toinen kustannussäästö syntyy, kun käyttämättä jätetyt sairaalasijat, tutkimukset ja hoitoajat voidaan kohdentaa niistä paremmin hyötyville potilaille. Osana Suomen kansallista syöpäsuunnitelmaa olleessa muistiossa Potilaan polku esitetään, että saattohoitopotilaan hoidon koordinoinnista vastaisi erityinen koordinaatiohoitaja (17). Tutkimuksen mukaan palliatiivisen- ja saattohoitoon koordinoivan hoitajan toiminta syöpäpotilaiden hoidossa vähensi kustannuksia 41 % sijoittamalla potilaat oikein ja vähentämällä sairaalahoidon ja päivystyskäyntien tarvetta. Pelkkä säästöjen korostaminen ilman laadukkaasti toteutettua palliatiivista ja saattohoitoa voi kuitenkin johtaa näennäisiin ratkaisuihin. Toiminnan sisältö ja käytännön toteutus ovat ratkaisevia tekijöitä niin kustannuksen kannalta kuin inhimilliseltäkin näkökannalta. 3. Palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmisteli raportin syövän hoidon kehittämisestä Suomessa. Raportissa ehdotettiin mm. riittävän palliatiivisen koulutuksen järjestämistä lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Raportin mukaan perusterveydenhuollon tulisi huolehtia niistä potilaista, joiden hoito ei edellytä erityisosaamista sekä vahvistaa konsultaatiomahdollisuuksia. Tätä varten kotihoitoa tulisi lisätä ja perustaa perusterveydenhuoltoon erikoistuneita palliatiivisen ja saattohoidon yksiköitä päivä- ja kotisairaaloineen sekä tukiosastoineen turvaamaan ympärivuorokautinen apu, mahdollistamaan kotisaattohoito sekä takaamaan joustavat konsultaatiomahdollisuudet sekä alueellinen koulutus. Raportissa ehdotettiin myös yliopistosairaaloihin ja suurimpiin keskussairaaloihin perustettavan palliatiivisen lääketieteen yksiköt antamaan vaativaa erityistason hoitoa sekä edistämään hoidon kehittämistä ja opetusta. Suositettiin myös tehostettavan kolmannen sektorin saattohoitoyksiköiden toimintaa saattohoidon alueellisina erityisyksikköinä. Raportissa suositettiin luomaan sairaanhoitopiireittäin alueellisesti toimivat palliatiiviseen hoitoon siirtyvän potilaan hoitopolut edellyttäen saattaen vaihtamista. Raportin ehdotuksena on kolmiportaisen hoitojärjestelmän rakentaminen Norjan mallin mukaan (18). STM:n kolmiportainen malli: 1. Kaikki terveydenhuollon yksiköt vastaavat perustason saattohoidosta. (taso A) - Yksiköt: kaikki terveydenhuollon yksiköt - Henkilökunta: terveydenhuollon ammattihenkilöt - Koulutus: perustason koulutus 2. Alueelliset saattohoidon yksiköt toteuttavat saattohoitoa ja toimivat alueellisina konsultoivina yksiköinä. (taso B) - Yksiköt: kotisairaalat tukiosastoineen ja saattohoito-osastot/paikat 11

12 - Henkilökunta: moniammatillinen työryhmä (vähintään lääkäri ja sairaanhoitaja), saavutettavuus 24/7 - Koulutus: perustason koulutuksen jälkeistä palliatiivisen hoidon/lääketieteen koulutusta 3. Yliopisto- ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit tarjoavat vaativan tason hoitoa ja koulutusta, sekä yliopistosairaala lisäksi vastaa opetuksesta ja alan tutkimuksesta sekä hoidon kehittämisestä. (taso C) - Yksiköt: yliopisto/keskussairaaloiden palliatiiviiviset yksiköt ja saattokodit - Henkilökunta: moniammatillinen työryhmä (lääkäri, sairaanhoitaja ja erityistyöntekijöitä), erityiskoulutetun henkilöstön saavutettavuus 24/7 - Koulutus: palliatiivisen hoidon/lääketieteen pätevyys 4. Selvitys saattohoidon nykytilasta pääkaupunkiseudulla Työryhmä totesi selvityksessään pääkaupunkiseudun saattohoitopolun olevan jäsentymätön. Pääkaupunkiseudulla on yksittäisiä hyvin toimivia yksiköitä, mutta toimiva hoitoketjua puuttuu. Yhteistyö ja tiedonkulku eri terveydenhuollon yksiköiden välillä on puutteellista. Eri paikkakuntien ja hoitolaitosten välillä on suuria eroja saattohoidon resurssoinnissa ja osaamisen tasossa, mikä johtaa eriarvoisuuteen. Saattohoito erikoissairaanhoidossa HYKS HYKS:n medisiinisessä tulosyksikössä osana Syöpätautien klinikan toimintaa toimii palliatiivinen yksikkö ja psykososiaalisen tuen yksikkö konsultaatiopoliklinikkaperiaatteella. Palliatiivinen yksikkö vastaa HUS-alueen syöpäpotilaiden vaativan tasoisesta oireenmukaisesta hoidosta, alan opetuksesta (lääketieteen kandidaattiopetus, erikoistumiskoulutus), koulutuksesta ja tutkimuksesta. Yksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä Meilahden kipuklinikan, Syöpätautien klinikan fysioterapeuttien, seurakunnan edustajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Psykososiaalisen tuen yksikkö palvelee vain Syöpätautien klinikan potilaita. Palliatiivisessa ja psykososiaalisen tuen yksikössä on vuosittain noin 3000 avohoitokäyntiä. Palliatiivista sädehoitoa saa noin 1000 potilasta vuosittain. Palliatiivisella yksiköllä ei ole omia vuodeosastopaikkoja, vaan tarvittaessa se käytetään Syöpätautien klinikan vuodeosastopaikkoja. Keskimäärin 6 8 vuodepaikkaa on palliatiivisen hoidon potilaiden käytössä. Vuosittain syöpätautien klinikalla saattohoidetaan noin 100 potilasta. Syöpätautien klinikan lääkäreistä kuudella on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Palliatiivisen ja psykososiaalisen tuen yksiköissä henkilökunta on erityiskoulutettua. 12

13 Saattohoito perusterveydenhuollossa Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginsairaalan akuuttiyksiköissä (Laakson, Malmin ja Herttoniemen sairaalat) toimii 5 kotisairaalaa, jotka vastaavat kotisaattohoidosta. Kotisairaalat saattohoitavat vuosittain 200 potilasta. Akuuttiyksiköt toimivat kotisairaalan tukiosastoina. Helsingin kaupungilla ei ole saattohoitoon erikoistunutta vuodeosastoa. Kaupunginsairaalan akuuttiyksiköissä kuolee vuosittain noin 900 potilasta, joista vajaa puolet on syöpäpotilaita. Yhteensä 5 lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys ja kaksi on koulutuksessa. Suursuon sairaalassa on kaksi vuodeosastoa, joilla hoidetaan saattohoitopotilaita (hitaasti eteneviä sairauksia). Kotihoidossa ja sosiaalitoimen yksiköissä annetaan perustason palliatiivista- ja saattohoitoa. Kahdella kotihoidon lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Kotisairaalat vastaavat konsultaatiotuesta. Vantaan kaupunki Vantaan kotisairaala ei hoida saattohoitopotilaita. Vantaa ostaa kotisaattohoitopalvelut Terhokodista. Kotihoidon piirissä kotisaattohoito on pienimuotoista (noin 10 kotikuolemaa vuodessa). Katriinan sairaalassa saattohoito on keskitetty yhdelle 17-paikkaiselle vuodeosastolle, jossa saattohoidetaan vuosittain noin potilasta. Katriinan sairaalan saatto-osaston lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Espoon kaupunki Avohoidossa Espoon kotisairaala vastaa saattohoidosta. Kotisairaala saattohoitaa vuodessa potilasta, jotka pääasiallisesti sairastavat syöpää. Kotisairaala antaa konsultaatiotukea pitkäaikaishoidon yksiköille. Vuonna 2009 laitoshoidossa kuoli 136 ja hoiva-asumisessa 115 potilasta. Kotisairaalan lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Jorvin TK-osasto 1 toimii Espoon kotisairaalan tukiosastona. Espoon sairaalassa saattohoitoa toteutetaan kaikilla vuodeosastoilla (Jorvi 1, 2, 4 sekä Puolarmetsä 2 D, 2 E, 3 D ja 3 E). Espoon sairaalalla ei ole saattohoitoon erikoistunutta vuodeosastoa. Vuonna 2010 Espoon sairaalassa kuoli 356 potilasta, joista neljännes oli syöpäpotilaita. 13

14 Keravan kaupunki Keravalla on suunnitteilla käynnistää kotisairaalatoimintaa. Akuuttihoidon vuodeosastoilla saattohoidetaan vuosittain potilasta. Osastoilla on nimetyt saattohoidon vastuusairaanhoitaja. Kirkkonummen kunta Kotihoidossa hoidetaan noin 10 saattohoitopotilasta vuosittain. Vuodeosastot toimivat kotihoidon tukiosastoina. Kotihoidon lääkärillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Kirkkonummella ei ole kotisairaalatoimintaa. Vuodeosastolla 1 on saattohoitohuone ja osastolla 2 toteutetaan pidempiaikainen saattohoito (hitaasti etenevät sairaudet). Osastolla 1 saattohoidetaan keskimäärin 50 potilasta vuosi ja osastolla 2 kymmenen potilasta. Kauniainen Kotihoito vastaa kotisaattohoidosta. Tammikummun sairaala toimii tukiosastona. Tammikummun sairaalassa on erillinen saattohoitohuone. Terhokoti Saattohoitoon erikoistuneessa Terhokodissa on vuodeosasto, päiväsairaala ja kotisairaanhoito. Kotisairaanhoito saattohoitaa vuosittain potilasta. Päiväsairaalassa on 6 paikkaa, ja se toimii oirehoidon ja psykososiaalisen tuen yksikkönä. Terhokodissa on 18-paikkainen vuodeosasto, jossa saattohoidetaan vuosittain noin 400 potilasta. Valtaosa Terhokodin potilaista sairastaa syöpää. Terhokodin palveluita käyttävät Helsinki, Espoo, Vantaa ja satunnaisesti muut kunnat. Terhokoti järjestää myös valtakunnallista saattohoidon koulutusta. Terhokodin lääkäreillä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ja henkilökunta on erityiskoulutettua. 5. Ehdotus porrastetusta saattohoitoketjusta pääkaupunkiseudulla Työryhmä ehdottaa saattohoidon kolmiportaisen hoitomallin toteuttamista pääkaupunkiseudulle STM:n työryhmän Syövän hoidon kehittäminen vuosina ehdotuksen mukaan. Porrastetussa hoitomallissa tarkoituksena on turvata katkeamaton hoitoketju saattaen vaihtaen ja huomioiden potilaan oikea-aikainen siirtyminen vaativuustasoa vastaavaan hoitopaikkaan. - Ylintä osaamistasoa (vaativa tasoinen hoito, opetus, koulutus, tutkimus) edustavat HYKS:n palliatiivinen yksikkö ja Terhokoti. (taso C.) 14

15 - Alueellista erityisosaamista edustavat omat saattohoitoyksiköt, jotka koostuvat kotisairaalasta, kotisairaalan tukiosastosta tai vuodepaikoista ja saattohoito-vuodeosastosta tai paikoista. Nämä yksiköt vastaavat oman alueensa konsultaatiotoiminnasta ja koulutuksesta. (taso B.) - Perustasoa edustavat kotihoito, erilaiset hoitolaitokset ja palvelutalot, sekä terveys-ja sosiaaliviraston pitkäaikaishoitoyksiköt. (taso A.) - Saattohoitopotilaan hoitopolkua koordinoivat ns. koordinoivat hoitajat, jotka toimivat eri klinikoissa (saattohoitopolkukaavio s.19). He toimivat kiinteässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palliatiivisten ja saattohoitoyksiköiden kanssa auttaen jatkohoitoon ohjauksessa yllä esitetyn kolmiportaisen mallin mukaan. Avohoito toteutetaan potilaan asuinsijalla. Asuinsija voi olla koti, mutta myös hoitolaitos tai hoitokoti, jossa potilas asuu. Perustason hoitoa toteuttaa kotihoito ja hoitolaitosten tai hoitokotien henkilökunta. Kotisairaala antaa tarvittavan konsultaatiotuen. Kotisairaala myös vastaa vaativamman tasoisesta palliatiivisesta ja saattohoidosta avohoidossa. Kotisairaalan tukena toimivat tukiosastot tai tukivuodepaikat, joihin kotisairaala voi siirtää avohoidossa olevan potilaan ohi päivystyspoliklinikan, mikäli potilas ei selviydy avohoidossa tai toivoo vuodeosastohoitoa. Perusterveydenhuollon saattohoitoyksiköt turvaavat avun ja konsultaatiotuen 24/7. Pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden saattohoito pyritään toteuttamaan omassa hoitolaitoksessa tai terveyskeskussairaalassa alueellisen saattohoitoyksikön konsultaatiotuella. Vaativamman tasoista saattohoitoa tarvitsevien potilaiden ja erikoissairaanhoidosta saattohoitoon siirtyvien, pääasiassa syöpäpotilaiden, vuodeosastohoito keskitetään terveyskeskussairaaloihin perustettaville saattohoito-osastoille tai saattohoitovuodepaikoille. Vaativissa saattohoitotilanteissa hoito toteutetaan Terhokodissa. HYKS:n palliatiivinen yksikkö toimii konsultoivana yksikkönä vaativissa tapauksissa ja tarjoaa lyhytaikaisia interventioita vuodeosastolla ongelmatilanteissa. Eri yksiköiden koordinoivat sairaanhoitajat toimivat hoitoketjun yhdyshenkilöinä. Koordinoivilla hoitajilla on tieto yksikkönsä saattohoitopotilaista. He toimivat kiinteässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palliatiivisten ja saattohoitoyksiköiden kanssa auttaen jatkohoitoon ohjauksessa yllä esitetyn kolmiportaisen mallin mukaan. (Saattohoitopolkukaavio s.19.) 6. Toimenpiteet saattohoitoketjun järjestämiseksi pääkaupunkiseudulla Saattohoitoketjun järjestäminen voidaan paljolti toteuttaa toimintoja uudelleen järjestelemällä ja keskittämällä sekä ottamalla mallia jo käytössä olevista toiminnoista eri paikkakunnilla. Saattohoitoketjun elementeistä suuri osa on jo olemassa, mutta ketjun katkeamattomuus paikkakuntakohtaisesti tulee varmistaa ja puuttuvat elementit rakentaa, jotta oikea-aikainen ja -tasoinen avun tarve voidaan turvata 24/7. 15

16 Toimenpide-ehdotukset, erikoissairaanhoito o Syöpätautien klinikan palliatiivinen yksikkö muutetaan HYKS:n palliatiiviseksi yksiköksi, jossa on konsultaatiopoliklinikka, konsultaatiotiimi ja vuodepaikkoja. Konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkuu Syöpätautien klinikan palliatiivisen yksikön tapaan, mutta poliklinikkatoiminta laajenee eimaligneihin tauteihin. Perustetaan palliatiivisen ja saattohoidon konsultaatiotiimi, joka jalkautuu Meilahden kampuksen klinikoihin ja päivystykseen. Perustetaan 8 palliatiivisen hoidon vuodepaikkaa lyhytaikaisia interventioita varten. Perustetaan koulutusvirka erikoislääkäri- ja erityispätevyyskoulutusta varten. o Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin perustetaan palliatiivisen hoidon konsultaatiotiimit (lääkäri ja sairaanhoitaja). o Kuhunkin HYKS:n klinikkaan luodaan saattohoitoa koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänkuva. Toimenpide-ehdotukset, perusterveydenhuolto Yleistä o Perustetaan saattohoitoyksiköt kaikkiin kuntiin. Kotisairaalaverkosto 24/7 ja tukiosastot/vuodepaikat kaikkiin kuntiin Helsingin ja Espoon mallin mukaan. Saattohoito-osastot Helsingin ja Espoon terveyskeskussairaaloihin Vantaan Katriinan sairaalan mallin mukaan. Saattohoitovuodepaikat Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen terveyskeskusvuodeosastoille. Koordinoivan sairaanhoitajan tehtävänkuvat saattohoitoyksiköiden yhteyteen. - Luodaan asiantuntijalääkäri ja -hoitajaverkosto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköihin. - Laaditaan laatukriteerit henkilökunnan koulutuksesta, määrästä ja tavoitettavuudesta saattohoitoyksiköihin. - Tarkistetaan saattohoitopotilaiden päivystysohjaus. 7. Seuranta Työryhmä ehdottaa toteutuman seurantaa. Ensimmäinen arvio hoitoketjun toteutumisesta ja toiminnasta tehdä kahden vuoden kuluttua vuoden 2014 alussa. 16

17 Mitattavat tekijät ja mittarit - Kuolevista syöpäpotilaista arviolta 30 % saa nykyisin saattohoitoon erikoistuneen yksikön palveluja. Tavoitetaso tulee nousta 50 %:iin, ei-maligneissa taudeissa 25 %:iin. o Mittarit: erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon saattohoitoon siirtyneiden potilaiden jatkohoitopaikat tasojen mukaan kuolinpaikkatiedot diagnooseittain - Avohoidon saattohoitopalveluiden tavoitettavuus 24/7 o Mittarit: kotisairaalaverkoston toteutuminen kotisaattohoidot - Potilaiden ohjautuminen jatkohoitoon o Mittarit: koordinoivien hoitajien toimet/toimenkuvat klinikoittain - Saattohoitopotilaiden päivystyskäynnit o Mittarit: poikkileikkaustutkimus päivystyspotilaista - Erikoissairaanhoidon palliatiivisen hoidon saatavuus o Mittarit: palliatiivisen keskuksen ja konsultoivien tiimien toteuma ja toiminta 17

18 8. Viitteet 1. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. 2. Syövän hoidon kehittäminen vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6.Työryhmän raportti. 3. Tilastokeskus, 4. Tasmuth T., Saarto T., Kalso E. Onnistuuko syöpäpotilaan palliatiivisen hoito HUSin alueella? Lääkärilehti 17/2004: Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2001) Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE julkaisuja Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2003). Saattohoito. ETENE-julkaisuja Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2008). Vanhuus ja hoidon etiikka. ETENE-julkaisuja Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2001). Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa. ETENE-julkaisuja Käypä hoito -suositus (2008). Kuolevan potilaan oireiden hoito. www. kaypahoito.fi/suositus-hoi White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1. Recommendations from the European Association for Palliative Care. European J Palliative Care, 2009; 16(6): White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 2. Recommendations from the European Association for Palliative Care. European J Palliative Care, 2010; 17(1): Vuorinen E. ja Hänninen J. Saattohoito eurooppalaiselle tasolle myös Suomessa. Suomen Lääkärilehti 18/2010; vsk 65: Bailey FA., Burgio KL. et al. Improving processes of hospital care during the last hours of life. Arch Intern Med 2005; 165(15): Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (2003). Saattohoito. ETENE-julkaisuja Penrod JD., Dellenbaugh C. ym. Hospital-based palliative care consultation: effects on hospital cost. J Palliat Med 2010; 13(8): Smith TJ. Cost and non-clinical outcomes of palliative care. Journal of pain and symptom management 2009; 32(1): Vertio H. Suomeen kansallinen syöpäsuunnitelma? ; 18. Nasjonelt handlingsprogram med retningslinjer for palliasjon i kreftomsorgen. Social- og helsedirektorat. Oslo

19 9. Kaavio Saattohoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon HYKS-alueella ESH Hoitava taho Oireenmukaisen- tai saattohoidon tarpeen tunnistaminen ja hoitolinjaus Lähete jatkohoitoon Lähete laitoshoitoon Lähete avohoitoon Koordinoiva hoitaja Rekisteröi kaikki potilaat Jatkohoidon tarpeen ja paikan ohjeistus (laitos/avohoito, vaativuustaso) Jatkohoitoyhteyden toimivuuden tarkistus Palliatiivinen yksikkö Polikliininen kons. tai lyhyt vuodeosastointerventio - siirtokuntoisuus: hoitolinjan tukeminen, somaattiset ja psyksos. oireet Kipuklinikka Psyksos.yks. Kipukonsultaatio Psyksos. tuki PTH Avohoito (C) vaativuustaso vaikeat somaattiset tai psyksos.oireisto - Terhokodin KSH, päiväsairaala (B) vaativuustaso keskivaikeat oireet tai nopeasti etenevä sairaus - Kotisairaala (A) vaativuustaso lieväoireinen/oireeton, hitaasti etenevä sairaus - Terveyskeskus, kotihoito Koordinoiva yksikkö PTH Laitoshoito 19 (C) vaativuustaso vaikea somaattiset tai psyksos.oireisto - Terhokodin vuodeosasto (B) vaativuustaso keskivaikeat oireet tai nopeasti etenevä sairaus - Saattohoito-osasto/ määritetty saattohoito paikka (A) vaativuustaso lieväoireinen/oireeton, hitaasti etenevä sairaus - Pitkäaikaishoitoyksikkö, - TK vuodeosasto, kaupungin sairaala Jonoyksikkö

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA

SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Tausta HUS:n johtajaylilääkärin nimeämässä työryhmässä on suunniteltu saattohoidon järjestämistä ja tuottamista pääkaupunkiseudulla. Espoon

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät: Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki KYTKE asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA

SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA MUISTIO 1(8) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 1.3.2012 SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto (TUKIJA) ETENE-julkaisuja 2005:12

eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto (TUKIJA) ETENE-julkaisuja 2005:12 Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto (TUKIJA) ETENE-julkaisuja 2005:12 ISBN 952-00-1815-8 (nid.) ISBN 952-00-1816-6 (PDF)

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 1 / 1 5100/06.00.00/2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 15.5.2012 Kaupunginhallitus 85 4.3.2013 51 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot